NUORTEN KÄSITYKSIÄ TERVEYSVALINNOISTAAN Haastattelututkimus yhdeksäsluokkalaisille
Nina Rahkonen Pro gradu -tutkielma Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto
Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Syyskuu 2019
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ...1
2 NUORTEN TERVEYSVALINNAT ...3
2.1 Nuori terveysvalintojen tekijänä ...3
2.1.1 Nuoruuden merkitys terveysvalintoihin ...7
2.1.2 Tiedon merkitys nuorten terveysvalinnoissa ...9
2.1.3 Tunteiden, sosiaalisen paineen ja arvojen merkitys nuorten terveysvalinnoissa ... 11
2.2 Elinympäristö ja normit terveysvalintoja ohjaavina tekijöinä ... 12
2.3 Terveysvalintojen vaikutus nuorten osallisuuteen ja terveyteen... 14
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 15
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 17
3.1 Tutkimusmenetelmät ... 18
3.2 Tutkimukseen osallistujat ja aineiston keruu ... 19
3.3 Aineiston analysointi ... 20
4 TUTKIMUKSEN TULOKSET ... 21
4.1 Nuorten terveysvalintojen kohteet ... 23
4.1.1 Terveydestä huolehtiminen sekä sairauksien hoitaminen ... 23
4.1.2 Levon ja unen saannin turvaaminen ... 24
4.1.3 Oman ruokailun terveellisyydestä ja säännöllisyydestä vastaaminen ... 25
4.1.4 Päihteiden käyttö ja päihteettömyys ... 26
4.1.5 Liikunnan määrä ja vapaa-ajan tekeminen ... 27
4.1.6 Sosiaalisista suhteista huolehtiminen ja toisten auttaminen ... 28
4.2 Nuorten terveysvalinnoille ominaisia piirteitä ... 29
4.2.1 Kognitiivisten taitojen ja tunteiden merkitys terveysvalinnoissa ... 29
4.2.2 Hyväksynnän tavoittelun, tuen ja ryhmään kuulumisen merkitys... 32
4.2.3 Vanhempien päätäntävalta ja vaikutusmahdollisuudet nuorten terveysvalintoihin . 34 4.2.4 Lakien, asetusten sekä kotikunnan luomat rajat ja mahdollisuudet... 37
4.3 Nuorten kuvaamia terveysvalintojen seurauksia ... 39
4.3.1 Sairastumiseen, painonhallintaan ja fyysiseen jaksamiseen liittyvät seuraukset ... 39
4.3.2 Psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistävät ja heikentävät seuraukset ... 40
4.3.3 Luotettavuuteen, kykyyn kantaa vastuuta ja itsenäistymisen tunteeseen vaikuttavat seuraukset... 41
4.4 Yhteenveto tutkimuksen tuloksista ... 44
5 POHDINTA ... 46
5.1 Terveysvalinnat osana nuorten arkea ... 46
5.2 Ikäkausi, yksilölliset tekijät ja eriarvoisuus terveysvalintojen ominaispiirteinä... 48
5.3 Terveysvalintojen seuraukset ilmenevät hyvinvoinnissa ja koetussa luottamuksessa ………50
5.4 Tutkimuksen luotettavuus ... 51
5.4.1 Analyysin valmisteluvaihe ... 52
5.4.2 Aineiston järjestelyvaihe ... 53
5.4.3 Tulosten raportointi ... 54
5.5 Tutkimuksen eettisyys ... 55
5.6 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet ... 56
LÄHTEET ... 57
Liite 1. Systemoidun tiedonhaun kuvaus Liite 2. Teemahaastattelurunko
Liite 3. Esimerkki sisällönanalyysistä
Liite4. Keskeiset nuorten terveysvalintoja koskevat artikkelit
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Terveystieteiden opettajankoulutus
Rahkonen, Nina Nuorten käsityksiä terveysvalinnoistaan – haastattelu- tutkimus yhdeksäsluokkalaisille
Pro gradu -tutkielma, 65 sivua, 4 liitettä (13 sivua) Ohjaajat: Dosentti, Yliopistotutkija, TtT Mari Kangasniemi
Erikoistutkija, TtT Tanja Moilanen Syyskuu 2019
Terveysvalinnoilla tarkoitetaan tietoisia tai tiedostamattomia valintoja, joilla on sekä välillisiä että välittömiä vaikutuksia terveyteen. Nuoruus on merkittävä ikäkausi terveysvalinnoille, koska tuolloin tehdyt terveysvalinnat vaikuttavat nuoren tämän hetkiseen terveyteen sekä aikuisiän terveyteen. Nuorten terveysvalintoja on tutkittu laajasti, mutta vielä tarvitaan tietoa siitä, mitä nuoret terveysvalinnoilla käsittävät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa yhdeksäsluokkalaisten käsityksistä terveysvalinnoista, mihin ne kohdistuivat ja mitä seurauksia terveysvalinnoilla oli. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten käsityksistä terveysvalinnoista nuorten terveyden edistämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna. Aineisto kerättiin vuonna 2016 Itä- Suomessa. Haastattelututkimukseen vapaaehtoisesti osallistuneet 67 nuorta neljästä eri koulusta muodostivat 14 ryhmää, joissa oli kolmesta kuuteen osallistujaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Nuorten terveysvalinnat olivat terveyteen vaikuttavia valintoja, joita nuoret tekivät tietoisesti, spontaanisti, rutiininomaisesti tai tunteiden ohjaamina. Terveysvalinnat kohdistuivat arkielämään. Nuoret arvostivat terveyttä, mutta tekivät toisinaan terveydelle haitallisia terveysvalintoja. Terveysvalintoihin vaikuttivat nuorten henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot, vanhempien suomat mahdollisuudet, ikätovereiden painostus sekä erilaiset yhteiskunnalliset tekijät. Nuoret ajattelivat terveysvalintojen seurauksia satunnaisesti. Nuoret tunnistivat terveysvalinnoilla olevan seurauksia, jotka liittyivät nuorten kokemaan hyvinvointiin, luotettavuuteen, itseluottamukseen ja mahdollisuuteen osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten terveysvalintoihin vaikuttavat elinympäristö, nuorten yksilölliset ominaisuudet sekä se, että nuorten kognitiiviset taidot ja kyky abstraktiin ajatteluun ovat vielä kehittymässä. Antamalla positiivista palautetta onnistuneista terveysvalinnoista, voidaan tukea nuorta terveyttä edistäviin terveysvalintoihin.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveystiedon opetuksessa, nuorten sekä heidän perheiden kanssa toimiessa. Tarvitaan lisää tietoa nuorten käsityksistä terveysvalinnoista, jotta voidaan tukea nuoria terveytensä edistämisessä sekä kehittää nuorten terveyden edistämisen koulutusta.
Asiasanat: Induktiivinen sisällönanalyysi, nuoret, terveyden edistäminen, terveysvalinta
Department of Nursing Science Nursing Science
Nurse Teacher Education
Rahkonen, Nina 9th graders’ notions of health choices – Qualitative interview study
Master’s Thesis, 65 pages, 4 appendices (13 pages)
Supervisors: Docent, PhD Mari Kangasniemi
Researcher, PhD Tanja Moilanen September 2019
Health choices are conscious or unconscious choices that have both indirect and direct effects on a person’s health. Youth is a significant period for health choices as health choices made then have an impact on one’s health in the present as well as in adulthood. Extensive research has been done on youth health choices but there is still need for information on how youths perceive health choices. The purpose of this study was to produce information on 9th graders’
notions of health choices, what those choices focus on and what consequences they had. The aim of the study was to produce information on adolescents’ notions of health choices in order to promote their health.
The research was conducted through qualitative semi-structured interview. The data was collected in Eastern Finland in 2016. The 67 voluntary interviewees from four different schools constituted 14 groups, each with 3-6 participants. The data was analyzed with inductive content analysis.
Youth health choices were health-affecting choices that youths made consciously, spontaneously, routinely or guided by emotions. The health choices took place in everyday life.
Youths valued health but occasionally made detrimental health choices. Factors affecting these choices included personal qualities and abilities, opportunities provided by parents, peer pressure and various societal factors. Youths recognized the consequences of health choices but thought of them only randomly. The consequences were related to their experiences of wellbeing, trustworthiness and confidence, and ability to participate in decisions regarding themselves.
In conclusion, youth health choices are influenced by environment, individual qualities and the fact that adolescents’ cognitive skills and ability for abstract thought are still developing.
Positive feedback on successful health choices can encourage youths to make health choices that promote their health.
The results of the study can be used in health education courses and in work done with youths and families. More information is needed on how youths perceive health choices to support them in promoting their health and to develop the education on youth health promotion.
Keywords: inductive content analysis, youths, health promotion, health choice
1 JOHDANTO
Nuori voi vaikuttaa terveyteensä esimerkiksi elintapoihinsa liittyvillä valinnoilla (THL 2014), joita kutsutaan terveysvalinnoiksi. Terveysvalinnat ovat arkipäiväisiä valintoja, päätöksiä ja toimintaa, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteensä välittömästi tai välillisesti.
Tehdyt päätökset voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. (Kangasniemi ym. 2013, Moilanen ym. 2015.) Nämä terveyden kannalta oleelliset terveysvalinnat liittyvät muun muassa ravintoon, liikkumiseen sekä levon ja rasituksen suhteeseen (Lipponen 2018, 6-14).
Lisäksi nuorten terveysvalintoihin vaikuttavat nuoren elämänvaihe, ympäristö, perhe ja ystävät (Kangasniemi ym. 2013, Moilanen ym. 2018b) ja koulutus (Kangasniemi ym.
2013).
Nuorten terveysvalintoja tarkastelevia tutkimuksia ovat organisoineet esimerkiksi Maailman terveysjärjestö – WHO, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL sekä Nuorten terveystapatutkimus – NTTT. Tutkimustiedon mukaan nuoret voivat hyvin, mutta esimerkiksi eriarvoistuminen, liikunnan puute ja lihominen ovat maailmanlaajuisia huolen aiheita (WHO 2014a) sekä sosioekonomiset hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä ovat kasvaneet (Poutiainen 2016, THL 2018c). Suomessa ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on kaksinkertaistunut, sekä nuorten kestävyyskunto heikentynyt 30 viime vuoden aikana.
(Tammelin ym. 2015, THL 2017a,) sekä mielenterveyden häiriöt ja väsymys ovat yleisiä (THL 2017a).
Nuorten hyvinvointi ja hyvinvoinnin edistäminen ovat tärkeitä aiheita terveyttä edistävälle toiminnalle, sillä nuoruuden aikaisilla terveysvalinnoilla on vaikutusta aikuisiän terveyteen (Mulye ym. 2009, Lee ym. 2011, Hoyt ym. 2012, McDade ym. 2012). Suomi on sitoutunut Terveys kaikissa politiikoissa - Health in All Policies (HiAP)-lähestymistapaan. HiAP - lähestymistapa ja terveydenhuoltolaki kannustavat osallistamaan nuoria hyvinvointinsa edistämiseen (THL 2018b). Suomessa nuorille opetettavan terveystiedon tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, kehittää nuoria ottamaan vastuuta omasta terveydestä ja toimia toisten terveyden edistämiseksi (Opetushallitus 2017 & 2015, ePerusteet 2018).
Terveydenhuollossa tapahtuva terveyden edistäminen sisältää ohjausta ja opettamista, ja onnistuneessa ohjauksessa ja opetuksessa tarvitaan hoitotieteen didaktisia sekä kasvatustieteen taitoja (Koivula & Salminen, 2016, 50-51) sekä tietoa siitä, mitä nuoret käsittävät terveysvalinnoilla. Tiedon avulla nuoria voidaan tukea ja osallistaa terveytensä
edistämiseen (THL 2018b), koska nuoruuden aikainen elämäntapa ja ihmissuhteet luovat pohjaa aikuisiän terveydelle (Kuussaari ym. 2010) ja terveellisiin elämäntapoihin.
terveysvalintoihin tukeminen ja hyvinvointierojen kaventaminen on merkityksellistä (Poutiainen 2016, Koivusilta 2017, THL 2017b, 2018c). Tutkimustieto, joka kuvaa nuorten omia näkemyksiä terveysvalinnoista on vähäistä ja tämän vuoksi on syytä esittää kysymys:
Mitä nuoret käsittävät terveysvalinnoillaan?
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata nuorten käsityksiä terveysvalinnoistaan ja tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorten terveysvalinnoista. Nuorten oma käsitys terveysvalinnoista on oleellinen, jotta voidaan paremmin ymmärtää nuorten tekemiä terveysvalintoja, tukea ja auttaa nuorta ja hänen perhettään terveyden edistämisessä.
Nuorten ymmärtäminen edistää terveyskasvatusta (Patton ym. 2012), mahdollistaa nuorten osallistumisen heitä koskevaan keskusteluun (Beauchamp 2007) sekä auttaa ymmärtämään terveysvalintoja sellaisena kuin nuoret ne kokevat (Qidwai 2010). Tutkimuksen aiheen tekee ajankohtaiseksi tieto nuorten hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta ja terveysuhista (WHO 2014a, THL 2018c) ja terveyteen liittyvien valintojen yhteys ihmisen hyvinvointiin.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tarkastellaan nuorten terveyttä, kasvua ja kehitystä terveysvalinnan kontekstissa, sekä kuvataan kuinka nuoret tekevät terveysvalintoja.
Tulososiossa tuotetaan vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin sisällönanalyysin avulla ja pohdinnassa arvioidaan tutkielman tuloksia aiemman kirjallisuuden avulla sekä tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä, lopuksi esitetään johtopäätökset sekä jatkotutkimusaiheet.
2 NUORTEN TERVEYSVALINNAT
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kansallisen sekä kansainvälisen tutkimustiedon ja lähdekirjallisuuden avulla tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, nuoruutta ikävaiheena, nuoruuden merkitystä terveysvalintojen tekemisessä sekä nuorten terveysvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Systemoitu tiedonhaku (liite 1) kohdennettiin nuorten tekemiin terveysvalintoihin ja valitut tutkimukset tarkastelivat terveysvalintojen tekemistä nuorten näkökulmasta. Systemoidun tiedonhaun avulla tuotettiin tietoa, siitä kuinka nuoret tekevät terveysvalintoja. Tiedonhaku toteutettiin Cinahl, PubMed, PsycINFO ja Scopus tietokannoista huhtikuussa 2019. Mukaan valitut tutkimusartikkelit (liite 4) olivat kattavasti eri puolilta maailmaa: seitsemän Yhdysvalloista, neljä Kanadasta, kolme Suomesta, kaksi Ruotsista ja Englannista yksi Australiasta, Brasiliasta, Espanjasta, Ghanasta, Irlannista, Kiinasta, Kreikasta, Liettuasta ja Saudi-Arabiasta. Lisäksi yksi tutkimus oli toteutettu monikansallisena yhteistyönä.
2.1 Nuori terveysvalintojen tekijänä Terveysvalinta ja lähikäsitteet
Terveysvalinnat ovat arkipäiväisiä valintoja, päätöksiä ja toimintaa, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen edistävästi tai sitä uhkaavasti (Länsimies 2008, Kangasniemi ym. 2013).
Tehdyt terveysvalinnat voivat olla tietoisia, tiedostamattomia, rationaalisia tai tunneperäisiä valintoja, joiden vaikutukset terveyteen voivat olla välittömiä tai välillisiä (Länsimies 2008, Kangasniemi ym. 2013, Moilanen ym. 2015). Näitä terveyden kannalta tärkeitä terveysvalintoja ovat muun muassa ravinto, liikkuminen sekä levon ja rasituksen suhde (Lipponen 2017). Yksilöllä on vastuu omasta terveydestä, läheisten terveydestä sekä hyvinvoinnista, mutta kokonaisvastuu on yhteiskunnalla (Moilanen ym. 2015).
Terveysvalinnan lähikäsite on terveystapa (health habit), joka tarkoittaa automatisoitunutta, lähes tiedostamatonta toimintatapaa terveyteen liittyvissä asioissa. Terveystapa muodostuu kahdesta käsitteestä, jossa terveys käsitetään yksilön kokonaisvaltaisena terveytenä ja tapa ymmärretään käsitteiden automaatio, automatisoituminen, toisto ja rutiini kautta.
Terveystapaan liittyy keskeisesti seuraus, jolla on vaikutusta yksilön terveyteen.
Terveystapojen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan edistää yksilöiden terveyttä.
(Opalinski ym. 2018.) Terveysvalinnan toisena lähikäsitteenä on terveysosaaminen (health literacy), joka tarkoittaa ihmisen kykyä ymmärtää itseään, toisia ihmisiä ja ympäröivää
maailmaa terveyden näkökulmasta. Terveysosaamisen ajatellaan tukevan terveyttä edistävien terveysvalintojen tekemiseen. (Paakkari & Paakkari 2012.) Terveysosaamista opetetaan koulussa (OPH 2017) sekä osana terveydenhuollon ohjaus- ja opetustoimintaa (Koivula & Salmela 2016).
Nuoruuden määritelmä ja nuorten asema yhteiskunnassa
Nuoruus on pitkä ikäkausi lapsuuden ja aikuisuuden välissä ja tästä syystä sen iällinen määritelmä on vaihteleva. Yleisesti nuoruutta ajatellaan siirtymävaiheena, joka alkaa murrosiästä ja päättyy nuoreen aikuisuuteen, ajoittuen keskimäärin 12–22 ikävuoteen (Aalberg & Siimes 2007, 15, Kuussaari ym. 2010). Suomen nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiaita, YK: n lapsen oikeuksien sopimus (1989) määrittelee lapsiksi alle 18- vuotiaat, Maailman terveysjärjestön mukaan nuoruus kattaa ikävuodet 15–24 ja nuori on 10–19-vuotias, (WHO 2019) ja nuorisobarometrin kysely kohdistetaan 15–29-vuotiaille suomalaisille nuorille (Valtion nuorisoneuvosto 2016). Tässä tutkimuksessa nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiaita (Nuorisolaki 1285/2016).
Alaikäisillä nuorilla on yhteiskunnassa erityinen asema. He ovat suojelun, kuulemisen ja huolenpidon piirissä lasten oikeuksien periaatteiden mukaisesti, mutta toisaalta nuoret eivät pääse osallistumaan vielä kansallisiin käytänteisiin ikärajojen puitteissa. (Rytioja & Kallio 2018.) Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimus (UNCRC 1989) takaa alaikäisille oikeuden ilmaista näkemyksiään vapaasti heitä koskevissa asioissa ja oikeuden tulla kuulluksi itseään koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. Yhteiskunta odottaa 15-vuotiaan nuoren kykenevän ottamaan vastuuta toiminnastaan osoittamalla hänet rikosoikeudelliseen vastuuseen (Suomen rikoslaki1889/39).
Nuorten käsitys terveydestä sekä psykososiaalisen kontekstin ja terveysvalintojen merkitys nuorten terveydentilaan
Terveys on merkittävä tekijä kaikissa elämänvaiheissa ja se on oleellinen osa yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja globaalin maailman hyvinvointia. Terveyden määritelmä on kulttuurinen ja ajassa muuttuva ilmiö. (Lipponen 2016.) Tämän vuoksi terveyttä on määritelty eri tavoin, esimerkiksi WHO:n määritelmä kuvaa terveyden täydellisenä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. Mielenterveys on osa terveyttä.
Mielenterveyden WHO määrittelee hyvinvoinnin tilana, joka mahdollistaa ihmisen näkemään omat kykynsä, selviytymään elämään kuuluvista haasteista sekä ottamaan osaa
yhteisön toimintaan ja työskentelyyn. (WHO 2014b.) Terveys voidaan nähdä koko ajan muuttuvana tilana, johon vaikuttavat sosiaalisen ja fyysisen elinympäristön lisäksi sairaudet sekä ihmisen omat arvot ja asenteet. (Huttunen 2018.)
Maunun (2018) mukaan nuoret käsittävät terveyden sairauden puuttumisena sekä toimintakykyisyytenä. Lisäksi osa nuorista käsittää terveyden holistisena kokonaisuutena, johon liittyy kokemus turvallisista läheisistä ja ystävistä (Crondahl & Eklund 2012, Randell ym. 2016a) sekä kokemus hyvästä elämästä (Maunu 2018). Positiiviset tunteet, onnellisuus ja itseluottamus ovat nuorten kokemaa terveyttä (Randell ym. 2016). Terveyttä heikentävinä tekijöinä nuoret nimeävät lihavuuden, tupakoinnin, alkoholin nauttimisen (Ott ym. 2011), seksuaalisen riskikäyttäytymisen (Ott ym. 2011, Kuortti 2012) ja riittämättömän unen määrän (Owens & Polivka 2018). Nuorten koulussa kokemaa huonoa terveyttä selittävät riittämätön liikunnan harrastaminen, koululuokan huonona koettu ilmapiiri sekä riittämätön opettajalta saatu tuki (Honkinen 2009).
Suuri osa suomalaisista nuorista voi hyvin, ja hyvinvointi on lisääntynyt 2000-luvun aikana (THL 2017a, 2018c). Nuorten terveysvalinnat ovat muuttuneet terveyttä edistäviksi, esimerkiksi tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet, liikunnan harrastaminen on lisääntynyt sekä suhteet vanhempiin ovat parantuneet (THL 2018c.) Nuorten terveyttä uhkaavat tietyt terveysriskit kuten ylipaino, hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ja syrjäytyminen (Nuorisobarometri 2014, THL 2018c.) Suomessa 2–16- vuotiaita pojista 23–27% ja tytöistä 13–19% ovat ylipainoisia. Lasten ja nuorten lisääntyneen lihavuuden ja ylipainon taustalla on useita syitä, joista keskeisimpiä ovat hyvinvoinnin lisääntyminen (Valtonen ym. 2013, Winkvist ym. 2013) epäsuotuisa ravitsemus ja liikunnan sekä fyysisen aktiivisuuden puute (Valtonen ym. 2013). Ylipaino aiheuttaa lapsille sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia haittoja, kuten esimerkiksi aineenvaihdunnan häiriöitä, rajoittaa lapsen luontaista liikkumista ja altistaa lapsen kiusatuksi joutumisen. Lihavuuden ennaltaehkäisyyn tai painon pudottamiseen voi vaikuttaa terveysvalinnoilla. Kannattavinta olisi reagoida terveysvalintoihin lapsen ollessa kuudesta kahteentoista vuotias, sillä ylipainon pudottaminen lapsuudessa ei vaikuta heikentävästi aikuisiän terveyteen eikä ja lapsuudessa ylipainon pudottaminen on helpompaa kuin murrosiässä. (Käypä hoito -suositus 2013, Valtonen ym. 2013.)
Nuorten elinympäristö, perhe, ystävät ja koulu muodostavat psykososiaalisen kontekstin, jotka vaikuttavat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin rakentumiseen (Glozah 2015, THL
2018c). Lapsuudessa ja nuoruudessa valinneet elinolot ja terveysvalinnat vaikuttavat läpi elämän (THL 2018c). Nuorten kokemukseen terveydentilastaan vaikuttavat terveysvalinnat, elintavat, mahdolliset sairaudet ja jonkin verran myös kotiolot ja ympäristö (THL 2018c).
Nuoret hakeutuvat ikätovereiden muodostamaan ryhmään, ja ryhmään kuuluminen on nuorille tärkeä välivaihe heidän erkaantuessaan vanhemmistaan (Aalberg 2016). Ryhmä tarjoaa kodin ulkopuolisen vaihtoehdon erilaisista arvoista ja elämäntavoista (MLL 2019) ja terveysvalinnoista. Ryhmään kuulumisen ohella nuorella säilyy pyrkimys itsenäisyyteen, yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen. (Aalberg 2016.) Nuoruuteen kuuluu myös halua olla yksin, yksityisyyden vaaliminen on vastapainona ryhmän tuottamalle paineelle. (Paunio &
Lehtonen 2016).
Suomessa nuorten hyvinvointi on jakautunut epätasaisesti ja hyvinvoinnin erot ovat nähtävissä eri nuorisoryhmissä. Esimerkiksi ammatillisten koulujen oppilaat kokevat terveytensä lukiolaisia heikommaksi, he myös käyttävät enemmän päihteitä ja liikkuvat lukiolaisia vähemmän. (THL 2018c.) Vähemmistöryhmään, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön tai maahanmuuttajaryhmään, kuuluminen altistaa nuoren syrjinnälle, sekä siitä johtuvaan nuoren kokemukseen turvattomuudesta, heikosta sosiaalisesta luottamuksesta ja huonontuneesta terveydentilasta (Nuorisobarometri 2014).
Sukupuoli aiheuttaa nuorille terveyseroja, koska tytöt ja pojat tekevät erilaisia terveysvalintoja. Pojat tekevät enemmän terveyden kannalta epäedullisia terveysvalintoja kuin tytöt ja heillä on enemmän ongelmia sosiaalisissa suhteissaan kuin tytöillä. Tytöillä vastaavasti on enemmän erilaista somaattista oireilua sekä mielialahäiriöitä. (THL 2017b.) Tytöillä yöunen määrä on vähentynyt viiden vuoden seuranta-aikana enemmän kuin pojilla.
Tytöillä ja pojilla yöuni on lyhentynyt yli tunnin vuorokaudessa. (Gustafsson 2019.) Riittävän unen merkitys nuorille on keskeinen, se edistää nuoren hyvinvointia ja terveyttä sekä turvallisuutta (Urrila ym. 2017).
Aiempi tutkimustieto osoittaa, että sukupuoli vaikuttaa terveysvalintoihin (Mattila ym 2011, Tilles-Tirkkonen ym. 2015, Metos ym. 2018, Badar ym. 2019, Rendahl ym. 2019, Törrönen ym. 2019). Nuoret naiset käyttävät vähemmän alkoholia, koska pelkäävät alkoholin käytön altistavan heidät vaaroille (Törrönen ym. 2019), valitsevat tasapainoisemman kouluruoan (Tilles-Tirkkonen ym. 2015) ja ovat todennäköisemmin tunneruokailijoita kuin miehet (Metos ym. 2018). Nuoret naiset ovat alttiimpia stressiperäisen unettomuuden aiheuttamiin kardiometabolisiin riskeihin sekä ylipainon kertymiseen (Ames ym. 2018).
2.1.1 Nuoruuden merkitys terveysvalintoihin
Nuoruusikä on oma kehitysvaiheensa, ja sen päämääränä on itse löydetty ja hankittu identi- teetti ja autonomia (Vilkko-Riihelä & Laine 2012a, 110-111, Aalberg 2016).
Itsenäistymistään nuori voi ilmentää esimerkiksi tekemillään terveysvalinnoilla (THL 2014). Itsenäistymisen saavuttamiseksi nuoren on ratkaistava kehityksellisiä tehtäviä, jotka ovat: 1) irrottautuminen lapsuuden ajan vanhemmista tai huoltajista 2) muuttuvan minäkuvansa hyväksyminen ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen 3) ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiässä (Aalber & Siimes 2007,15).
Nuori voi kokea yllykepaineita, jännittyneisyyttä sekä levottomuuden lisääntymistä (Aalberg 2016) sekä lukuisia erilaisia motiiveja (Degerman & Holm 2016, 62–63), jotka vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä sekä terveysvalintoihin (Aalberg 2016). Lisäksi terveysvalintoihin vaikuttavat erilaiset persoonalliset ominaisuudet, nuoren kokema hallinnan tunne, arvot ja tavoitteet (Kuortti 2012). Lisäksi terveysvalinnan tekemiseen vaikuttaa nuoren biologinen kehittyneisyys (Owens & Polivka 2018), ajattelukyky, luovuus, ongelmanratkaisukyky ja päätöksenteko (Laine & Vilkko-Riihelä 2012b).
Nuoruuteen kuuluvat sekä puberteetti että nuoruusikä. Puberteetti on nuoren fyysistä kypsymistä ja aikuiseksi kasvamista, nuoruusikä on ikäkauteen liittyviä psykologisia tapahtumia ja psyykkistä kehitystä. (Aalberg 2016). Nuoruusiässä tapahtuu myös suuria muutoksia aivojen, mielen ja ajattelun osalta ja aivojen rakenteissa tapahtuu eriaikaista kehittymistä ja kypsymistä (Degerman & Holm 2016, 50-51, Paunio & Lehtonen 2016), jotka vaikuttavat myös terveysvalintojen tekemiseen. Nämä kehitykset kulkevat rinnakkain ja ovat vahvasti vuorovaikutuksessa toisiinsa. Eri ikäiset nuoret ovat erilaisia, lisäksi poikien ja tyttöjen kehitys poikkeaa toisistaan. Nuoruuden kehitys jakautuu useisiin eri vaiheisiin, jotka voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti neljään vaiheeseen: esinuoruus, varhaisnuoruus, varsinainen nuoruusikä sekä myöhäisnuoruus. (Aalberg 2016.) Tässä luokittelussa vaiheiden määrittely ei tapahdu ikärajojen vaan kehityksen kuuluvien vaiheiden mukaisesti, koska saman ikäiset nuoret voivat olla hyvin eri tasolla kehityksessään (Vilkko-Riihelä & Laine 2012a, 108).
Esinuoruus ajoittuu puberteetin alkuun ja sille on leimallista persoonallisuuden, tunne- elämän ja fyysisen kehityksen suuret muutokset (Aalberg 2016). Esinuoruuteen liittyy
keskeisesti puberteetti ja sen mukanaan tuomat fyysiset ja psyykkiset muutokset. Kiihtynyt hormonitoiminta yhdessä muuttuneen kehonkuvan kanssa aiheuttavat nuorille levottomuutta ja hämmennystä (Aalberg & Siimes 2007).
Varhaisnuoruus on kuohunnan aikaa ja silloin korostuu tarve irrottautua lapsuuden ajan vanhemmista (Vilkko-Riihelä & Laine 2012b, 112-113). Irrottautuminen ei tapahdu suoraviivaisesti vaan aaltoillen itsenäisyyden ja vanhempiin kohdistuvan tarvitsevuuden välillä. Varhaisnuoruudessa nuoren voi olla vaikea ymmärtää ja sietää tunteitaan sekä impulsseja (Aalberg 2016). Hän voi kohdentaa arvostelua ja ristiriitaisuutta lapsuudenkodin sääntöihin ja vanhempien arvomaailmoihin sekä puolustaa omia näkökulmiaan (Aalberg 2016) esimerkiksi terveysvalinnoissa. Varhaisnuoruudessa tapahtuva nuoren biologinen kypsyminen saattaa nuoren fyysisesti aikuiseksi. Varhaisnuoruudessa nuorella on ratkaistavana kehitystehtävä, jonka myötä hänen tulisi sopeutua muuttuneeseen kehoonsa ja heräävään seksuaalisuuteensa. (Vilkko-Riihelä & Laine 2012b, 112).
Varhaisnuoruudessa nuoren ajattelulle on tyypillistä haavoittumattomuuden harha, joka saa nuoren ottamaan suuria riskejä terveysvalinnoissa uskoen, ettei hänelle voi käydä mitään pahaa (MLL 2017, 2018). Varhaisnuoruudessa ajattelun taidot ovat selvästi kehittyneemmät kuin lapsuudessa (Vilkko-Riihelä & Laine 2012a).
Varsinainen nuoruus on sopeutumisen aikaa ja kehitysvaihetta leimaa ajattelun jäsentyminen ja kyky abstraktien käsitteiden käyttämiseen. Nuori ajattelee monipuolisemmin, koska mielipiteiden mustavalkoisuus vähenee (Aalberg 2016) ja nuoren ongelmanratkaisukyky sekä taito päätelmien, pohdintojen ja johtopäätösten tekemiseen kehittyvät (MLL 2019). Nuorella on valmiudet yhteiskunnalliseen moraaliseen ajatteluun, ja nuori pystyy ajattelemaan tekojen moraalisuutta yhteiskuntajärjestelmän kautta (MLL 2017, 2018). Kiinnostus erilaisten taitojen ja tietojen opetteluun voimistuu ja nuori kokee energisyyttä ja aktiivisuutta. (Aalberg 2016.) Nuoruuden keskivaiheilla nuoruuteen kuuluva aatteellisuus (idealismi) on aluksi kokonaisvaltaista, mutta kasvun ja kehityksen edetessä sisäistyy osaksi nuoren identiteettiä (Aalberg 2016). Vanhempien merkitys vähenee ja nuori muodostaa enemmän omia ihmissuhteita sekä rakentaa seksuaalista identiteettiään. (MLL 2017, 2018). Nuori on saanut osittaisen hallinnan yllykepaineisiin ja alkanut mukautua uuteen kehonkuvaansa (Vilkko-Riihelä & Laine 2012b, 112-113).
Myöhäisessä nuoruudessa nuoren autonomia vahvistuu edelleen ja seksuaalinen identiteetti kiinteytyy. Mielenkiinnon kohteet vakiintuvat sekä ajattelussa ilmenevät ristiriidat
vähenevät. Nuori voi luoda kuvaa omasta tulevaisuudestaan ja tehdä terveysvalintoja, jotka tukevat hänen itsetuntoaan sekä itsearvostustaan. Myöhäisnuoruudessa nuori alkaa kokea olevansa valmis ottamaan vastuuta seuraavasta sukupolvesta. (Aalberg 2016.)
Moraaliajattelu kehittyy varhaiseen aikuisuuteen asti (MLL 2017). Viimeisenä kypsyy tunteiden säätelyssä ja nopeissa päätöksentekotilanteissa tarvittava etuaivokuori. Aivoissa toimiva palkitsemisjärjestelmä kehittyy nuoruuden aikana aikuisuuteen asti. Tämä hermojärjestelmän kehitys johtaa nuoria elämyshakuisiin tilanteisiin. Hermojärjestelmän ja etuaivolohkon kehityksen tila johtaa herkästi arviointikyvyn pettämiseen päätöksentekotilanteissa, erityisesti silloin kun siihen liittyy voimakas tunnelataus tai sosiaalinen paine. (Paunio & Lehtonen 2016.) Sosiaaliset taidot eli kyky ymmärtää ja tulkita toisen tunteita kehittyvät aikuisuuteen asti (MLL 2019).
2.1.2 Tiedon merkitys nuorten terveysvalinnoissa
Aiemman tutkimustiedon mukaan nuoret tekivät terveysvalintoja tietoon pohjautuen (Woodgate ym. 2014, Rendahl ym. 2019), halustaan toteuttaa motiivejaan, tarpeitaan, arvojaan (Aceves-Marins ym. 2016), tiettyä elämäntapaa (Parviainen ym. 2013, Herring ym. 2014) ja mielihalujaan (Rendahl ym. 2019). Lähtökohtaisesti nuorilla oli halu pitää huolta terveydestään (Parviainen ym. 2013, Herring ym. 2014, Törrönen ym. 2019) ja nuori teki tietoisia terveysvalintoja ruokavalion (Parviainen ym. 2013, Bougea ym. 2017), unen, säännöllisen liikunnan (Bougea ym. 2017) ja alkoholin käytön suhteen (Herring ym. 2014, Törrönen ym. 2019).
Tutkimukset kuvasivat nuorten käyttävän terveysvalintojen tekemiseen olemassa olevaa tietoaan tai saatavillaan olevaa tietoa (Woodgate ym. 2014, Rendahl ym. 2019). Terveyteen liittyvää tietoa nuoret hakivat muun muassa internetistä (Freeman ym. 2018) ja vertaisiltaan (Kylieh ym. 2018). Nuorten käytössä oleva terveyteen liittyvä tieto ei aina ollut luotettavaa (Kylieh ym. 2018) ja nuorten tiedonhaku internetistä oli usein sattumanvaraista sekä kohdentumatonta (Freeman ym. 2018). Nuorten oli työlästä ja vaikeaa erottaa luotettavaa terveyteen liittyvää tietoa internetin tietomäärästä (Freeman ym. 2018).
Tutkimusten mukaan tieto terveysvalinnan vaikutuksesta kehoonsa ja omaan hyvinvointiin sai nuoren välttämään päivittäistä epäterveellistä ruokailua (Rendahl ym. 2019) ja vähentämään alkoholin käyttöä tai olemaan ilman alkoholia (Herring ym 2014). Kun nuori
kasvoi ja sai enemmän tietoa ravitsemuksen terveellisistä vaikutuksista, se vaikutti hänen ravitsemukseensa liittyviin terveysvalintoihin terveyttä edistäen, eli nuori teki ravitsemuksellisia valintoja, jotka pienensivät kardiometabolista riskiä (Ames ym. 2018).
Tieto ravitsemuksen ympäristöön kohdistuvista ekologisista vaikutuksista vaikutti nuorten ravitsemukseen liittyviin terveysvalintoihin ja kuvautui esimerkiksi kasvisruokailun lisääntymisenä (Parviainen ym. 2013).
Svirydzenka ym. (2014) mukaan nuoret tiesivät kuinka voivat ylläpitää mielenterveyttään ja tekivät sen eteen tietoisia ratkaisuja terveyttä edistävillä terveysvalinnoilla uneen, ravitsemukseen, liikuntaan ja päihteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen mukaan mielenterveyttä ja psyykettä kuormittavista huolista nuoret puhuivat ystävien tai äidin kanssa. Nuorten mukaan ei ollut helppo puhua mielenterveyden ongelmistaan ulkopuolisen auttajan tai opettajan kanssa, vaikka tunnistavatkin avuntarpeensa ja tiesivät puhumisen voivan auttaa. (Doyle ym. 2016.) Nuoret tiesivät, että mielenterveyttä edisti ystävyyssuhteiden ylläpito ja sosiaalinen tuki, lisäksi nuoret painottivat terveysnäkökulmaa sairauslähtöisen ajattelun sijasta (Svirydzenka ym. 2014).
Tutkimustiedon perusteella nuorten tieto, arvot ja lopullinen terveysvalinta olivat ristiriitaisia. Nuoret hyväksyivät tietoisesti riskejä terveysvalinnoissaan sekä saattoivat vähätellä riskejä (Woodgate ym. 2014). Nuoret tekivät valintoja, jotka perustuivat useammin nopeaan ja intuitiiviseen ajatteluun kuin hitaaseen ja tiedolliseen ajatteluun (Gordon ym. 2018) sekä valintoja, jotka perustuivat tottumukseen (Watts ym. 2015b).
Lisäksi nuoren terveysvalintaan vaikutti siitä hänelle välittömästi koituva hyöty (Kumar ym. 2014, Woodagate ym. 2014, Aceves-Marins ym. 2016). Esimerkiksi nuoret tiesivät, että tulisi suosia terveellistä ruokaa, hedelmien ja kasvisten nauttimista sekä välttää pitkälle prosessoitujen einesten käyttöä (Chagas ym. 2018, Veeck ym. 2018), mutta tästä tiedosta huolimatta nuoret tunnistivat valitsevansa herkästi epäterveellistä ja nopeasti täyttävää pikaruokaa tai välipaloja (Kumar ym. 2014, Chagas ym. 2018, Veeck ym. 2018), ja jättivät ostamatta hedelmiä välipalaksi esimerkiksi kahviloissa (Watts ym. 2015b). Ruoan terveellisyys ei välttämättä ollut nuoren valinnan peruste (Watts ym. 2015b) vaan ruoan maku ja miellyttävyys olivat nuorille tärkeitä ruokaan liittyviä valintakriteerejä, koska nuori ei syönyt hänen mielestään pahan makuista ruokaa (Rendahl ym. 2019).
2.1.3 Tunteiden, sosiaalisen paineen ja arvojen merkitys nuorten terveysvalinnoissa Tunteet liittyvät terveysvalintoihin (Kangasniemi ym. 2013) ja tunteet, kuten onnellisuus, pelko, viha, aggressio ja mielihyvä, vaikuttavat terveysvalintoihin (Laine & Vilkko-Riihelä 2012b). Onnellisuus ja mielihyvä sekä muut myönteisten tunteiden perheeseen kuuluvat tunteet kuten ilo, onni ja kiitollisuus edistävät yksilön terveyttä, oppimista ja ihmissuhteita.
Taipumus myönteisten tunteiden kokemiseen on yksilöllistä. Myönteinen mieliala vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja vähentää stressihormonien määrää sekä heijastuu positiivisesti ihmissuhteisiin. (Laine & Vilkko-Riihelä 2012b, 44-50.) Pelko on ihmisen kehityksen kannalta ihmistä suojaava tunne. Ihminen voi pelätä monia eri asioita, ja toisinaan pelko saa ihmisen käyttäytymään siten, että hän välttelee pelon aiheuttajaa. Toisaalta lievä ja hallinnassa oleva pelon tunne voi houkuttaa ihmistä esimerkiksi vaarallisen urheilulajin pariin kokeakseen jännityksen ja adrenaliinin aiheuttaman elinvoimaisen tunteen. (Laine &
Vilkko-Riihelä 2012b, 22-26.) Vihan ja aggression tunteet voivat näkyä ihmisten käytöksessä monin eri tavoin. Kuten onnellisuudella, myös vihan tunteilla on perheensä, johon kuuluvat ärtymys, raivo, kateus, halveksunta. Aggression tunteet ovat totuttu jakamaan sukupuolen mukaan, mutta nykytiedon mukaan nämä erot ovat tasoittumassa.
Vihan ja sen kaltaisilla tunteilla on positiivinen puolensa, ne voivat aktivoida ihmistä saaden ihmisen toimimaan päättäväisemmin ja aloitekykyisemmin. (Laine & Vilkko-Riihelä 2012b, 30-40.) Keskeneräisyys ilmenee nuorten ajattelussa vaikeutena asettua toisen asemaan ja itsekeskeisen ajattelun korostumisena (Aalberg 2016).
Tutkimusten mukaan nuoret tekivät terveysvalintoja tunteiden vaikutusten alaisina ja nuoret tunnistivat erilaisia tunteita, jotka vaikuttivat terveysvalintoihin (Malinauskiene &
Malinauskas 2013, Kumar ym. 2014, Doyle ym. 2016, Kylieh ym. 2018, Metos ym. 2018).
Nuorten tunnistama tunnesyöminen tarkoitti epäterveellisten ja toistuvien välipalojen syömistä osana alakuloista tunnetilaa (Malinauskiene & Malinauskas 2013, Watts ym.
2015b) ja nuorta koulupäivän ajan vaivannut nälän tunne laukaisi ylensyömisen, kun nuori pääsi koulun jälkeen ruokailemaan (Kumar ym. 2014). Väsymys ja motivaation puute olivat tekijöitä, jotka vähensivät nuorten halukkuutta liikuntaan (Kumar ym. 2014) ja tylsyyden sekä tekemisen puute lisäsi epäterveellisten välipalojen nauttimista (Metos ym.
2018). Tunne häpeästä ja/tai epäluottamuksesta esti nuoria puhumasta opettajalle henkilökohtaisista ongelmistaan, vaikka opettaja oli tarjonnut keskustelulle mahdollisuutta.
Nuoret välttivät riskiä, että heidän henkilökohtaiset asiansa tulisivat toisten opettajien tietoon tai, että opettaja kertoisi asiasta nuoren vanhemmille. (Doyle ym. 2016.) Nuoret
tekivät terveysvalintoja luottamuksen ja arvostuksen tunteen mukaisesti, esimerkiksi nuoren kokema luottamuksen ja arvostetuksi tulemisen puute vähensi nuoren halukkuutta turvautua terveydenhuollon asiantuntijan apuun (Doyle ym. 2016, Kylieh ym. 2018).
Sosiaalinen paine vaikutti nuorten terveysvalintoihin ruoka- ja liikuntatottumusten osalta (Kumar ym. 2014). Tutkimusten mukaan nuoret tiedostivat sosiaalisen median vaikutuksen terveysvalintoihinsa (Watts ym. 2015a, Törrönen ym. 2019). Sosiaalinen media ja sen kautta tuleva julkinen häpäistyksi tulemisen pelko vähensi nuorten alkoholin käyttöä (Törrönen ym. 2019), ja sosiaalinen media lisäsi terveellisten ravitsemukseen liittyvien valintojen tekemistä (Watts ym. 2015a). Epäterveellisten ravitsemukseen liittyvien valintojen näyttäminen televisiossa ja koulussa lisäsi nuorten mielihalua epäterveellisiä ravitsemukseen liittyvä valintoja kohtaan (Watts ym. 2015a). Tietoisuus nuoren liikuntatottumusten tarkkailusta aktiivisuusrannekkeen avulla lisäsi nuorten naisten motivaatiota ja aktiivisuutta liikuntaa kohtaan (Metos ym. 2018).
Nuorten arvot, ja niihin liittyvät tietoiset terveysvalinnat, ilmenivät nuorten ravitsemukseen liittyvissä terveysvalinnoissa. Niissä näkyi vuosikymmenen ajanjaksolla elämäntapaan liittyvien erilaisten ruokavalioiden määrän kasvu. (Parviainen ym. 2013.) Nuorille arvoihin perustuva terveysvalinta oli ravinnon puhtaus ja käyttämiensä elintarvikkeiden mahdollisimman vähäinen prosessointi. Nuoret tiesivät, että tulisi välttää prosessoitua ruokaa ja suosia kasviksia sekä hedelmiä (Chagas ym. 2018). Nuorten mukaan suurin este terveelliseen ruokailuun oli oma asenne (Kumar ym. 2014).
2.2 Elinympäristö ja normit terveysvalintoja ohjaavina tekijöinä
Aiempien tutkimusten mukaan ympäristö ja sen erilaiset ilmiöt vaikuttivat nuorten terveysvalintoihin (Tilles-Tirkkonen ym. 2015, Wats ym. 2015a, Acves-Marins ym. 2016, Chagas ym. 2018). Ympäristö tuotti virikkeitä, jotka lisäsivät nuorten valintoja esimerkiksi epäterveelliseen ruokailuun liittyviin valintoihin (Wats ym. 2015a, Chagas ym. 2018). Näitä virikkeitä olivat melu, hälinä (Chagas ym. 2018), helposti saatavilla olevat epäterveelliset, ja nopeasti nälän tunteen poistavat herkut, terveellisten välipalojen puute (Watts ym. 2015a) ja kiire (Veeck ym. 2018). Vastaavasti terveellisten välipalojen esilletuonti ja helppo saatavuus kahviloissa ja ruokaloissa (Gordon ym. 2018) sekä kotona (Tilles-Tirkkonen ym.
2015, Watts ym. 2015b) lisäsivät niiden käyttöä, kuten myös terveellisten tuotteiden
sosiaalisen markkinoinnin hyödyntäminen (Acves-Marins ym. 2016). Koti ja siellä vallitsevat ruokailuun liittyvät rutiinit tukivat nuoria terveellisempään ruokailuun (Tilles- Tirkkonen ym. 2015, Watts ym. 2015b).
Nuorten terveysvalintoihin vaikuttavat yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät (Moilanen ym. 2015). Näitä tekijöitä olivat esimerkiksi sosiaaliset sekä kulttuuriset taustat (Kuortti 2012), perheen sisäinen vuorovaikutus (Owens & Polivka 2018), koulu (Lee & Loke 2011, Lemma ym. 2014), vanhempien koulutustaso ja perheen sosioekonominen asema (Reiss 2013, Fleary ym. 2018) sekä läheisiltä, ikätovereilta ja koulusta saatu tuki (He ym. 2004).
Lisäksi terveyteen vaikuttavat välillisesti ihmissuhteet, ympäristö ja koulutus (Kangasniemi ym. 2013.) Nuoret kokivat, että läheiset ja ystävät voivat yrittää vaikuttaa hänen terveysvalintaansa sekä olla jakamassa vastuuta (Ott ym. 2011), mutta muut eivät voi tehdä päätöksiä heidän puolestaan (Moilanen ym. 2018b). Nuoret toivovat saavansa kunnioittavan ja keskustelevan ilmapiirin terveyteensä liittyvistä asioista puhuttaessa (Ott ym. 2011, Kuortti 2012).
Ympäristön normit ja odotukset toivotusta käyttäytymisestä vaikuttavat terveysvalintoihin (Watts ym. 2015a, Watts ym. 2015b, Veeck ym. Rendahl ym. 2019). Rendahl ym. (2019) mukaan nuoret tiedostivat tekevänsä terveysvalintoja sen mukaisesti, mitä he olettivat ulkopuolisten ajattelevan ja terveysvalinnat olivat tasapainottelua ympäristön antamien viestien ja omien mielihalujen välillä. Nuoret naiset kokivat, että heidän ravitsemukseensa liittyviä terveysvalintoja ohjasi sosiaalinen normisto eli nuoret naiset söivät pieniä ruoka- annoksia, vaikka olisivat halunneet ottaa suuremman annoksen tyydyttääkseen nälkänsä.
Nuorilla miehillä ei ilmennyt vastaavaa toimintamallia. (Rendahl ym. 2019.) Lähi-Idässä kulttuurinen normisto vähensi nuorten naisten liikuntaa ja liikunnallisuutta (Badr ym.
2019). Sosiaalinen malli vaikutti nuorten terveysvalinnan tekemiseen (Watts ym. 2015a, Watts ym. 2015b, Veeck ym. 2018). Nuoret mukauttivat omia terveysvalintojaan toisten nuorten tekemien valintojen kaltaisiksi (Veeck ym. 2018).
Tutkimukset kuvasivat nuorten miettivän hallussaan olevan rahan käyttöä ravitsemukseen liittyvissä terveysvalinnoissa (Kumar ym. 2014, Watts ym. 2015a, Halimic ym. 2018).
Nuori tarkasteli tietoisesti terveellisten ja epäterveellisten ruokien hintoja ja teki valintoja ruokaan käyttämänsä rahamäärän suhteen (Halimic ym. 2018). Valinta terveellisen ja epäterveellisen ruoan välillä vaihteli. Edullinen hinta ja rahalle saatava vastine olivat usein määräävät tekijät nuorten ravitsemukseen liittyvissä valinnoissa (Kumar ym. 2014, Halimic
ym. 2018). Nuorten mielestä hinta-laatusuhde oli houkuttelevin epäterveellisissä ruoissa ja välipaloissa (Watts ym. 2015a), ja tästä syystä nuoret tekivät tietoisia ratkaisuja käyttää rahaa epäterveelliseen ruokaan. Nuori valitsi herkemmin terveellisen ruoan, kun sen hinta oli samansuuntainen epäterveellisen ruoan kanssa. Epäterveellisen ruoan hinnan maltillinen nostaminen vähensi epäterveellisen ruoan valintaa ja lisäsi terveellisemmän vaihtoehdon suosimista. (Halimic ym. 2018.) Nuoret olivat haluttomia ostamaan hedelmiä omalla rahalla, koska niitä oli saatavilla kotona ilmaiseksi. Nuoret halusivat käyttää rahaa sellaiseen ravintoon, mitä heillä ei tavallisesti ole tarjolla kotona. Tästä syystä nuoret ostivat yleensä jotain epäterveellistä syötävää. (Watts ym. 2015a.)
Edellisten tulosten lisäksi tutkimukset osoittivat useiden tekijöiden ohjailleen nuorten terveysvalintoja, näiden tekijöiden vaikutus ei välttämättä ollut nuorella itsellä tiedossa.
Näitä tekijöitä olivat sukupuoli (Mattila ym 2011, Tilles-Tirkkonen ym. 2015, Metos ym.
2018, Badar ym. 2019, Rendahl ym. 2019, Törrönen ym. 2019), uskonnollinen ja/tai henkinen vakaumus (Malinakova ym. 2018) sekä aiemmat kokemukset (Malinauskiene &
Malinauskas 2013).
2.3 Terveysvalintojen vaikutus nuorten osallisuuteen ja terveyteen
Nuorisolain (1285/2016) uudistus kohentaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistämällä nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde terveysvalinnoissa on kuvattu vastuunjakona; yksilöllä on päävastuu terveysvalinnoistaan, mutta yhteiskunta kantaa kokonaisvastuun (Moilanen ym. 2015). Nuoret ovat riippuvaisia ympäristöstään ja läheisistään terveysvalintojen teossa ja kokevat tarvetta mahdollisuuteen vaikuttaa omiin asioihinsa, eli olla osallisia (Ott ym. 2011). Osallisuudella tarkoitetaan muun muassa nuorelle annettua mahdollisuutta oppia vaikuttamaan hyvinvointiinsa (THL 2019, 2015).
Taito ja mahdollisuus tehdä oikeita terveysvalintoja ovat tärkeitä, sillä ne auttavat nuorta selviytymään yhteiskunnassa itsenäisemmin helpottamalla opiskelupaikan löytämistä ja arjen rytmin ylläpitämistä (Nuorisobarometri 2015).
Aiemmat tutkimukset kuvaavat nuorten tehneen terveysvalintoja, jotka vaikuttivat haitallisesti heidän terveydentilaansa (Turel ym. 2016, Badr ym. 2019). Nuoren päätös jättää aamupala syömättä laihtumisyrityksen yhteydessä oli yhteydessä painonnousuun ja
ylipainon kertymiseen (Badr ym. 2019). Päivittäinen, useita tunteja kestävä tietokoneella pelaaminen aiheutti yöunien lyhentymistä sekä altisti nuoren lihomiselle sekä sydän- ja aineenvaihdunnan sairauksille (Turel ym. 2016). Malinakova ym. (2018) tutkimuksen mukaan nuoren uskonnollinen ja/tai hengellinen vakaumus elämäntapana vaikuttivat nuorten terveysvalintoihin. Nuoret, joilla oli uskonnollinen ja/tai hengellinen vakaumus, käyttivät vähemmän aikaa television katsomiseen ja tietokoneella pelaamiseen kuin nuoret, joilla ei ollut vastaavaa vakaumusta. Uskonnollisen elämäntavan omaavat nuoret liikkuivat muita nuoria vähemmän ja osallistuivat muita harvemmin urheilu- tai liikuntatapahtumiin, mutta vastaavasti lukivat ja harrastivat musisointi muita nuoria enemmän. (Malinakova ym.
2018.)
Nuorilla naisilla vahva selviytymisen ja pärjäämisen tunne vähensi alkoholin käyttöä ja lisäsi suun terveydestä huolehtimista. Nuorilla miehillä vahva selviytymisen ja pärjäämisen tunne ei vähentänyt alkoholin kulutusta tai parantanut suun terveydestä huolehtimista.
(Mattila ym. 2011.) Nuorilla tunne pärjäämisestä ja selviämisestä oli yhteydessä normaalipainoisuuteen, tupakoimattomuuteen sekä parempiin sosiaalisiin suhteisiin (Mattila ym. 2011) sekä tasapainoisemman kouluruoan nauttimiseen (Tilles-Tirkkonen ym.
2015). Minäpystyvyyden tunne lisäsi nuorten terveellisiä valintoja ravitsemuksen ja terveellisemän elämäntavan puolesta (Muturi ym. 2018).
2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Nuorten terveys ja terveyden edistäminen ovat kansainvälisesti tutkittuja aiheita, koska nuoruus elämänvaiheena ja sen aikaiset terveysvalinnat vaikuttavat aikuisiän terveyteen (Mulye ym. 2009, Lee ym. 2011, Hoyt ym. 2012, McDade ym. 2012). Nuoret ovat itsenäistymisen kynnyksellä (Aalberg 2016) ja pystyvät osallistumaan omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen yhdessä ympäristönsä kanssa (Ott ym. 2011, Moilanen ym.
2015). Nuoren ajattelun rakentuminen aikuisen ajattelua vastaavaksi on vasta kehittymässä ja nuoruuteen liittyvät kehitystehtävät ohjaavat nuoren ajattelua, toimintaa ja myös terveysvalintoja (Aalberg & Siimes 2007, 15).
Suomessa nuorten terveysvalintoja tarkastelevia tutkimuksia ovat esimerkiksi nuorten terveystapakyselyt (kts. Rainio ym. 2009, Kinnunen ym. 2015) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamat kouluterveyskyselyt (THL 2019) ja kansainvälisesti tehdyt Maailman terveysjärjestön Global school-based student health survey – GSHS tutkimukset (WHO 2019). Nämä tutkimukset tarkastelevat nuorten terveyttä ja nuorten
tekemiä valintoja tilastollisesti. On havaittu, että nuorten terveyttä käsittelevät tutkimukset keskittyvät usein terveyteen liittyvään toimintaan ja negatiivisiin terveysvaikutuksiin (Kuortti 2012, Lemma ym. 2014, Kilanowski 2016).
Aiemman tutkimustiedon mukaan nuorten mahdollisuuteen tehdä terveysvalintoja vaikuttavat nuoren elämänvaihe, ympäristö, perhe ja ystävät (Moilanen ym. 2018b).
Tiedetään myös, että nuorten terveysvalinnat tapahtuvat arjessa, mutta tieto siitä, mitä terveysvalinnat konkreettisesti ovat, mitkä tekijät niihin vaikuttavat ja mitä niistä nuorten käsityksen mukaan seuraa, on niukkaa. Nuorten oma käsitys terveysvalinnoista on tärkeä, jotta voidaan paremmin ymmärtää nuorten tekemiä terveysvalintoja, tukea ja auttaa nuorta ja hänen perhettään terveyden edistämisessä.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata yhdeksäsluokkalaisten nuorten käsityksiä terveysvalinnoistaan, niiden kohteista ja seurauksista. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten käsityksistä terveysvalinnoista esitettyjen tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tuotettu tieto auttaa nuorten kanssa työskenteleviä kohdentamaan terveyden edistämisen ohjausta nuorille ja heidän perheilleen tarkoituksenmukaisemmin. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi terveystiedon opetuksessa.
Tutkimuskysymykset ovat
1. Mihin nuorten terveysvalinnat kohdistuvat?
2. Mitkä ovat nuorten terveysvalinnoille ominaisia piirteitä?
3. Mitä seurauksia nuoret kuvaavat terveysvalinnoilla olevan?
3.1 Tutkimusmenetelmät
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska tarkoituksena oli kuvata nuorten käsityksiä terveysvalinnoistaan (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 50, Polit & Beck 2018, 184). Tutkimus toteutettiin haastattelemalla nuoria ja haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Aikaisempi tieto nuorten käsityksistä terveysvalinnoistaan on vähäistä ja se on hajanaista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksen, joka menetelmänä sopii tutkimuksen tavoitteeseen kuvata nuorten käsityksiä tekemistään terveysvalinnoista (Tuomi
& Sarajärvi 2018, 122-123, Polit & Beck 2018, 184). Tutkimus toteutettiin sekundaarianalyysinä, jossa aiempaa tutkimusta varten kerätty aineisto käytettiin uudelleen (kuvio 1). Vaiheessa yksi väitöskirjatutkija toteutti teemahaastatteluun liittyvät ennakkovalmistelut, suoritti ryhmien teemahaastattelut sekä aukikirjoitti haastattelut.
Vaiheessa kaksi Pro gradu –tutkielman tekijä perehtyy valmiiseen aineistoon, asettaa valmiille aineistolle uudet tutkimuskysymykset koskien nuorten käsityksiä terveysvalinnoistaan, analysoi aineiston sekä raportoi tulokset (Glass 1976, Bishop 2011).
Kuvio 1. Alkuperäisen tutkimusaineiston käsittely väitöskirjatutkimuksessa ja sekundaariaineiston käsittely Pro gradu –tutkielmassa.
Väitöskirjatutkija: vaihe 1
Teemahaastattelurunko nuorten terveysvalintoihin liittyviin oikeuksiin,
vastuisiin &velvollisuuksiin Tutkimuslupien hankkiminen ja koulujen informointi tutkimuksesta
Tutkimuksen esittely osallistuvilla kouluilla ja osallistujien tiedottaminen
Ryhmähaastattelujen toteuttaminen Ryhmähaastattelujen
aukikirjoittaminen Aineiston analysointi ja raportointi
tutkimusaiheen mukaisesti
Pro Gradu -tutkielman tekijä:
vaihe 2
Valmiiseen aineistoon perehtyminen
Tutkimuskysymysten asettaminen sekundaarianalyysia varten
Aineiston induktiivinen sisällönanalyysi Tulosten raportointi
Aineiston analysointi ja raportointi tutkimusaiheen mukaisesti
3.2 Tutkimukseen osallistujat ja aineiston keruu
Tässä tutkimuksessa käytettiin aineistona osana väitöskirjatyötä tehtyjä haastatteluja.
Väitöskirjassa raportoitiin nuorten oikeudet, vastuut ja velvollisuudet liittyen terveysvalintoihin (Moilanen 2018). Aineiston kerääminen tapahtui vuonna 2016 tarkoituksenmukaisella otannalla neljästä itäsuomalaisesta koulusta (Polit & Beck 2018, 200). Saatuaan eettisen toimikunnan myöntämän tutkimusluvan ja kouluilta myönteisen vastauksen tutkimukseen osallistumisesta, väitöskirjatutkija kävi esittelemässä tutkimuksen kouluissa oppilaille oppitunnin aikana. Oppilailla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä väitöskirjatutkijalle tutkimusta koskien, sekä keskustella vanhempiensa kanssa tutkimukseen osallistumisesta. Vapaaehtoiseen tutkimukseen osallistui 67 (n=67) peruskoulun viimeisellä luokalla olevaa ja iältään 15-16-vuotiasta oppilasta. Oppilaista tyttöjä oli 42 ja poikia 25. Kouluista kolme kouluista oli yhdistettyjä ala- ja yläkouluja ja yksi yläkoulu. Kaksi kouluista oli kaupunkialueella ja kaksi maakunnassa.
Aineisto kerättiin fokusryhmähaastattelulla, jolloin saatiin tietoa useilta vastaajilta samanaikaisesti ja ryhmä antoi tukea osallistujille (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 95, Polit & Beck 2018, 204). Ryhmähaastattelut tapahtuivat osallistujien koululla.
Ryhmäkoko oli kolmesta kuuteen nuorta, pienellä ryhmäkoolla haluttiin varmistaa kaikkien osallistujien mahdollisuus saada äänensä kuuluviin (Polit & Beck 2018, 204-205).
Haastatteluun osallistuvat nuoret saivat muodostaa itsenäisesti haastatteluun osallistuvat ryhmät annetun ryhmäkoon mukaisesti. Haastattelu toteutettiin 14 ryhmälle ja jokainen haastattelu otettiin mukaan analyysiin.
Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna eli teemahaastatteluna (liite 2) (Polit & Beck 2018, 204). Käytetty haastattelunko arvioitiin ennen haastatteluja tutkimusryhmän toteuttamana asiantuntija-arviointina. Haastattelurunko esitestattiin kahdella haastatteluryhmällä luonnollisessa haastattelutilanteessa. Esitestauksen osoittamat muutostarpeet ja tehdyt muutokset olivat vähäisiä, että esitestaukseen osallistuneet haastattelut otettiin mukaan lopulliseen analyysiin.
Osallistujien vastaamisen helpottamiseksi haastattelu eteni vaiheittain. Ensin kysyttiin nuorten arkea koskettavista terveyteen ja siihen liittyvistä arkisista valinnoista, edeten kohti vieraampaa ja abstraktimpaa aihetta, joka yhdisti nuorten näkemyksen oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista terveysvalintoihinsa. Haastattelun teemat oli laadittu etukäteen, mutta kysymysten tarkka muoto ja esittämisjärjestys muuttuivat haastatteluissa (Kankkunen &
Vehviläinen-Julkunen 2010, 96-97). Haastattelut päätettiin kysymällä olisiko vastaajilla vielä jotain lisättävää tai kysyttävää aiheeseen liittyen. Haastattelut kestivät 30-45 minuuttia ja toteutettiin vastaajien koulussa oppituntien aikaan.
3.3 Aineiston analysointi
Saatu aukikirjoitettu aineisto käsitti 1,5 rivivälillä ja koon 12 times new roman fontilla kirjoitettuna yhteensä 161,5 sivua. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä (Graneheim & Lundman 2004, Elo & Kyngäs 2008, Tuomi & Sarajärvi 2018, 122-123). Induktiivinen sisällönanalyysi sopii aiheeseen, jota käsittelevä tieto on vielä vähäistä ja uutta aihetta tarkastellaan ensimmäisiä kertoja (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 133 – 135). Analyysi kohdistettiin vain puhuttuihin ilmisisältöihin (Graneheim & Lundman 2004), jotka tutkijan esiymmärryksen mukaan viittasivat nuorten tekemiin terveysvalintoihin.
Analyysi eteni vaiheittain. Ensin tutkija perehtyi aukikirjoitettuihin haastatteluihin lukemalla ne läpi saadakseen kattavan yleiskäsityksen aiheesta ja sen sisällöstä (Tuomi &
Sarajärvi 2018, 159-161). Analyysiyksiköksi valittiin kaikki haastattelut kokonaisuudessaan, ja merkitysyksiköksi valittiin asiasisällön ilmaisema lausuma tai ajatuskokonaisuus, joka ilmaisi nuorten käsitystä terveysvalinnasta (Graneheim &
Lundman 2004). Valitut merkitysyksiköt alleviivattiin, taulukoitiin ja pelkistettiin.
Pelkistämisessä pyrittiin säilyttämään oleellinen sisältö ja nuoren tuottama kuvaus aiheesta.
Pelkistettyjä ilmaisuja ryhmiteltiin asiasisällön mukaan alaluokiksi (Graneheim &
Lundman 2004, Tuomi & Sarajärvi 2018, 126-127). Luodut alaluokat ryhmiteltiin sisällön mukaan yhteneviin yläluokkiin, jotka nimettiin niitä kuvaavalla, abstraktimmalla käsitteellä kuin alaluokat ryhmittely edetessä käsitetasolla kohti abstraktimpaa kuvausta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 126- 127). Näin muodostuneet yläluokat abstrahoitiin yhdistäviksi kolmeksi pääluokaksi (Graneheim & Lundman 2004, Tuomi & Sarajärvi 2018). Koko analyysiprosessi noudatti hermeneuttista kehää palaamalla takaisin alkuperäisiin haastatteluihin, sieltä valittuihin merkitysyksiköihin ja tehtyihin pelkistyksiin selkeyttäen ja avaten tutkijalle aineiston nyansseja. Eri vivahteiden ja yksityiskohtien havaitseminen syvensi tutkijan ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 115, Polit & Beck 2018, 279). Sisällönanalyysin avulla aineistosta muodostui kolme pääluokkaa (liite 2).
4 TUTKIMUKSEN TULOKSET
Nuoret olivat päävastuussa terveydestään ja tekivät päivittäin yksilöllisiä, terveyteensä vaikuttavia valintoja, jotka saattoivat olla terveyttä edistäviä tai terveyttä vaarantavia.
Nuoret pyrkivät edistämään terveysvalinnoillaan kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, joka näkyi toimintakykynä erilaisissa arjen tilanteissa, mielen hyvinvointina, iloisuutena ja pirteytenä sekä uskona tulevaan, mutta nuoret tekivät myös terveyttä uhkaavia terveysvalintoja. Nuoret kuvasivat, että terveysvalintojen tunnistaminen oli toisinaan vaikeaa, koska ne olivat arkipäiväisiä ja tapahtuivat nuorten mukaan usein seurauksia ajattelematta. Terveysvalintojen tekemiseen vaikuttivat nuoren yksilölliset tekijät, perhe, ystävät ja elinympäristö. Nuoret tiedostivat, että mahdollisuus terveysvalintoihin oli epätasa-arvoista. Terveysvalinnat vaikuttivat muun muassa terveyteen, koettuun itsenäistymisen tunteeseen sekä ympäristön heihin kohdistamaan luottamukseen. Nuorten käsityksiä terveysvalinnoistaan tarkastellaan terveysvalinnan kohteiden, ominaispiirteiden sekä seurausten kautta (kuvio 2).
Kuvio 2. Nuorten käsityksiä terveysvalintojen kohteista, terveysvalintojen ominaispiirteistä sekä terveysvalintojen seurauksista.
N uo rt en käs it yk si ä te rv ey sv al inn o is taan
Terveysvalintojen kohteet
Terveydestä huolehtiminen sekä sairauksien hoitaminen
Levon ja unen saannin turvaaminen
Oman ruokailun terveellisyydestä ja säännöllisyydestä vastaaminen
Päihteiden käyttö ja päihteettömyys
Liikunnan määrä ja vapaa-ajan tekeminen
Sosiaalisista suhteista huolehtiminen ja toisten auttaminen
Terveysvalinnoille ominaisia piirteitä
Kognitiivisten taitojen ja tunteiden merkitys terveysvalinnoissa
Hyväksynnän tavoittelun, tuen ja ryhmään kuulumisen merkitys
Vanhempien päätäntävalta ja vaikutusmahdollisuudet nuorten
terveysvalintoihin
Lakien, asetusten sekä kotikunnan luomat rajat ja mahdollisuudet
Terveysvalintojen seurauksia
Sairastumiseen, painonhallintaan ja fyysiseen jaksamiseen liittyvät
seuraukset
Psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistävät ja heikentävät seuraukset
Luotettavuuteen, kykyyn kantaa vastuuta ja itsenäistymisen tunteeseen vaikuttavat seuraukset
4.1 Nuorten terveysvalintojen kohteet
Nuorten terveysvalinnat kohdistuivat elämän osa-alueisiin, jotka liittyivät omasta terveydestä huolehtimiseen, lepoon ja uneen, ravitsemukseen, päihteisiin, liikuntaan ja harrastamiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.
4.1.1 Terveydestä huolehtiminen sekä sairauksien hoitaminen
Nuorten mukaan heidän tuli pitää huolta terveydestään, mutta he kokivat olevansa vastuussa myös terveytensä pilaamisesta. Nuorille omasta terveydestä huolehtiminen oli sairauksien hoitamista ja niiden ennaltaehkäisyä. Nuoret kuvasivat sairauksien hoitamisen vastuuna huolehtia lääkärin määräämän lääkityksen toteuttamisesta. Vastaajien mukaan vanhemmat tukivat nuoria muistuttamalla esimerkiksi lääkkeiden ottamisesta, mutta oli nuorten terveysvalinta ottaa heille määrätyt lääkkeet. Sairauksien hoitamiseen liittyi nuorten kuvaamana vastuu hakeutua terveydenhuollon asiantuntijoiden luo, jos nuori koki tarvitsevansa apua. Nuorten mukaan avun tarve saattoi olla psyykkistä tukea, esimerkiksi keskustelua terveydenhoitajan kanssa tai somaattisiin vaivoihin haettua apua esimerkiksi hammaslääkäristä, jos hampaissa oli paikattava reikä. Sairauksien ennaltaehkäisynä vastaajat kuvasivat säännöllisiä käyntejä hammaslääkärissä sekä koulun terveystarkastuksessa. Vastaajat kuvasivat saavansa kutsun saapua näihin ennaltaehkäiseviin tarkastuksiin. Nuorten mukaan heidän oli mahdollista tehdä ajanvaraus lääkärille myös itsenäisesti, mutta yleisimmin he pyysivät siihen apua vanhemmilta tai vanhemmat hoitivat ajanvarauksen nuoren puolesta. Nuoret kertoivat, että joutuisivat aikuisena tekemään itsenäisesti ajanvarauksen terveystarkastukseen ja maksamaan sen, kun koululaisina se oli heille ilmaista ja heidät kutsuttiin automaattisesti.
”Suuremmalta osalta me ollaan itse (vastuussa terveydestä), mutta kyllä siinä vanhemmillakin on semmonen vastuu.” (H7)
Nuorten mukaan omasta hygieniasta huolehtiminen tai huolehtimatta jättäminen oli heidän terveysvalintansa. Nuoret kuvasivat pääsääntöisesti, että omasta hygieniasta huolehtiminen oli terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä. Näkökanta, jossa hygienian ylläpitäminen ei nuoren mukaan liittynyt terveyteen tai terveyden edistämiseen, tuli myös esiin. Nuorten mukaan he huolehtivat hygieniastaan käymällä suihkussa ja peseytymällä.
Puhtaiden vaatteiden käyttö oli nuorille hygieniasta huolehtimista. Hygieniasta huolehtimiseen kuului suun puhtaudesta huolehtiminen, josta nuoret vastasivat pesemällä hampaita päivittäin sekä käymällä säännöllisesti hammaslääkärissä. Nuorten mukaan omasta hygieniasta huolehtiminen oli kohteliaisuutta kanssaihmisiä kohtaan. Hygieniaan liittyi kodin puhtaudesta, etenkin oman huoneen siivoamisesta, vastaaminen omalta osaltaan. Huoneen ja kodin siisteydestä huolehtimiseen nuoret tarvitsivat tukea ja muistuttamista vanhemmilta, mutta osa nuorista vastasi siitä myös omatoimisesti.
”(On minun vastuulla) käynkö suihkussa vai en.” (H6)
”Jos jokainen tekisi mitä haluaisi ilman velvollisuuksia, olisi likaista ja epähygieenisen näköistä. ” (H4)
4.1.2 Levon ja unen saannin turvaaminen
Nuoret kuvasivat, että heidän tuli saada riittävästi unta ja lepoa. Riittävän levon turvaamiseksi nuoret tekivät itsenäisiä, ajankäyttöön liittyviä terveysvalintoja, joilla pyrkivät varmistamaan riittävän yöunen ja levon määrän. Nuoret lopettivat iltaisin television katsomisen tai puhelimen käytön oman harkintansa mukaan. Osaa nuorista vanhemmat muistuttivat laittamaan puhelimen pois ja varmistivat nuorten lopettavan älylaitteiden käytön iltaisin, lisäksi vanhemmat varmistivat nuoren riittävän unen saannin ohjaamalla nuorta menemään nukkumaan aiemmin. Nuoret valitsivat pääsääntöisesti itsenäisesti, mihin aikaan aamusta heräävät ja nousevat vuoteesta. Nuoret saattoivat viivyttää sängystä nousemista, jos havaitsivat lepäämiselle jäävän aikaa ennen kouluunlähtöä. Osa nuorista kuvasi, että vanhemmat kehottivat heitä viikonloppuisin nousemaan vuoteesta, kun kokivat nuoret oleilleen vuoteessa jo riittävän kauan.
Vapaapäivinä nuoret saivat valita pidempään nukkumisen ja sängyssä lepäilyn sekä myöhäisemmän nukkumaanmenon ajankohdan, kuin arkena.
”Kyllähän siitä kumminkin itse tavallaan päättää, että yritänkö mä tahallaan pit- tää itseni hereillä vai yrittääkö oikeesti mennä nukkumaan tiettyyn aikaan.” (H9)
”No se on yleensä äiti, joka yhden aikaa, kun minä oon kolme tuntia oleillu sän- gyssä, että (nuoren nimi) meeppäs syömään jotain herranen aika.” (H5)
4.1.3 Oman ruokailun terveellisyydestä ja säännöllisyydestä vastaaminen
Nuoret vastasivat ruokailustaan, sen terveellisyydestä ja säännöllisyydestä. Nuoret pystyivät tekemään terveysvalintoja nauttimansa ravinnon terveellisyyden, ruokailun ajankohdan ja ruokapaikan valinnan suhteen. Nuoret kokivat olevansa vastuussa omasta ravitsemuksesta huolehtimisesta.
Kotona nuoret pystyivät vaikuttamaan sekä kotiin hankittaviin elintarvikkeisiin, että niistä valmistamaansa ruokiin, kuten aamu-, ilta- ja välipalaan. Lähes kaikki nuoret kuvasivat syövänsä aamupalan kotona. Nuorten aamupala koostui usein ruisleivästä, mutta myös puuro, vaalea leipä ja hedelmät olivat osa nuorten aamupalaa. Jotkut nuoret valitsivat perustellusti aamupalaksi epäterveellistä syötävää. Osa nuorista ei syönyt lainkaan aamupalaa tai joi aamuisin pelkän kahvin.
”Herättyä söin aamupalan. ” (H12)
”Mä en juonu ku kahvit ja lähin kouluun.” (H8)
Nuoret pystyivät vaikuttamaan kodin ruokahankintoihin, vaikka pääsääntöisesti vanhemmat vastasivat niistä. Osa nuorista kuvasi, että heidän toiveitaan ja tarpeitaan kuunneltiin kotiin valittavien ruokatarvikkeiden hankkimisessa. Yksi vastaaja toivoi kotiin hankittavan enemmän kasvisruokia. Kotona, ja sen ulkopuolella, nuoret pystyivät tekemään terveysvalintoja nauttimansa ravinnon terveellisyyteen, esimerkiksi tekemään valinnan hampurilaisen ja salaatin välillä tai suosimalla kasvisruokaa.
”Riippuu siitä että ostaako ite ruokansa vai ostaako vanhemmat, niin jos vanhem- mat ostaa ruuat, niin sillonhan ne päättää mitä syödään. jos itse käy kaupassa niin voi valita vaikka sen salaatin tai jotain.” (H14)
Nuoret kokivat ilmaisen kouluruoan etuoikeutena, jota kaikilla maailman koululaisilla ei ollut. Nuori pystyi valitsemaan, osallistuiko hän tarjottuun kouluruokailuun vai ei.
Haastatellut nuoret eivät kertoneet jättäneensä väliin kouluruokailua, mutta kuvasivat sen olevan mahdollista. Koulussa tarjotun ruoan sisältöön ja ajankohtaan nuoret eivät voineet vaikuttaa, mutta he saivat koota tarjolla olevista ruokalajeista ja juomista valintansa mukaisen ateriakokonaisuuden. Nuorten mukaan kouluruokailu oli terveydelle hyväksi.
Nuori otti kouluruokailussa kokoamaansa ateriakokonaisuuteen myös sellaisia ravintoaineita, joita ei käyttänyt kotona, esimerkiksi maitotuotteita ja salaattia. Nuorten
mukaan ilmainen kouluruoka vähensi tarvetta ostaa ja syödä epäterveellisiä välipaloja.
Nuoret toivoivat kouluruoan olevan terveellistä ja hyvänmakuista.
”Saahan silloin päättää, että meneekö (kouluruokalaan) syömään vai ei, mutta ei sitten että mitä ruokaa siellä on.” (H10)
”Kun en muualla mitään salaattia syö tai muuta terveellistä syö tai juo maitoa, niin mä aina koulussa juon maitoa ja koetan syödä edes salaattia. ” (H3)
Nuoret ruokailivat yleisimmin kotona ja koulussa, mutta valitsivat toisinaan ruokapaikaksi pikaruokalan tai ostivat välipalaa kaupasta. Nuorten mielestä säännöllinen ruokailu oli terveyttä edistävää. Suuri osa nuorista söi kotona tarjotun lämpimän ruoan, jonka ajankohdan päättivät vanhemmat. Kuitenkin osa nuorista kuvasi saavansa valita itsenäisesti, milloin ruokaili kotonaan. Kouluruoka tarjottiin tiettyyn aikaan, eikä nuori voinut vaikuttaa tähän ajankohtaan.
Nuori valitsi nauttimansa ravinnon määrän sekä koulussa että kotona. Kotona vanhemmat toisinaan varmistivat, että nuori sai riittävästi ravintoa ja nuorten saama ravinto oli riittävän terveellistä. Ravinnon määrän lisäksi nuoret valitsivat kuinka paljon ja mitä nestettä he nauttivat päivän aikana.
”Just kaikki perus syömiset ja tällaset et ei oo vanhemmat missään syöttä- mässä ja soittamassa, että ootko syöny, et pitää silleen kumminkin itse osata täm- möset.” (H12)
”Tietysti koulussakin voi vaikuttaa meneekö syömään ja kuinka paljon syöt ja vaikka ei ois välttämättä niin herkullista ruokaa, niin silti että sitä voi syödä tai se on omalla vastuulla, kuinka paljon sitä syö.” (H1)
4.1.4 Päihteiden käyttö ja päihteettömyys
Nuoret olivat yksimielisiä siitä, että päihteettömyys oli terveyden kannalta parempi vaihtoehto, kuin päihteiden käyttö. Nuoret tarkoittivat päihteillä tupakkaa ja alkoholia.
Nuoret tekivät terveysvalinnan päihteiden käytöstä, käytön määrästä sekä päihteettömyydestä. Päihteiden käyttö, myös päihteitä käyttävien nuorten mielestä, oli terveydelle haitallista. Nuorten mielestä päihteettömyys liitettiin terveellisiin valintoihin ja terveyttä edistävään toimintaan. Päihteetön nuori kertoi, että vanhemmat eivät sallisi hänen tupakoida tai käyttää alkoholia.
