Tutkimuksen lähtökohdat ja kysymykset

Tutkimuksen taustalla on kiinnostus liiketoiminnan varantoja koskeviin oikeuksiin, kun varantoja kehitetään tieto- ja viestintäalan hyödykkeitä varten eri tahojen yh-teistyönä eikä vain yhden yrityksen omin voimin ja intressein. Varanto on ollut jo pitkään käytössä taloudellisten, aineellisten, aineettomien ja muidenkin tulevaisuu-den tuottoarvoa sisältävien resurssien merkityksessä. Tässä tutkimuksessa varantoi-hin otetaan juridinen näkökulma paneutumalla niivarantoi-hin liittyvien varallisuusarvoisten etuuksien oikeuksiin eli varanto-oikeuksiin. Tutkimus on ongelmalähtöinen eli ei vain tietyssä kontekstissa tehty, vaan kontekstia suoraan hyödyntävä: varantojen muodostu-misprosessi tehdään näkyväksi eri intressitahoineen ja oikeuksia tutkitaan sen avulla.

Erityisesti tarkastellaan esikilpailullisia yhteisprojekteja, joissa varantoja ja niihin pe-rustuvia informaatiohyödykkeitä tutkitaan ja kehitetään. Tälle on syynä tosiseikka,

että mainitunlainen varantojen luonti ja siihen nojaava liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaanti on yhä selvemmin painottunut juuri esikilpailullisiin yhteishankkeisiin.

Sen voi nähdä yhtenä innovaatiotoiminnan juonteena EU:ssa9, Suomessa Tekes-rahoitteisilla T&K-yhteishankkeilla on perinteitä 1980-luvulta asti. Oikeudellisesti kyse on hyvin mielenkiintoisesta ja varsin haastavasta yhteistyötilanteesta, jonka ana-lysointi varallisuutta informaatiohyödykkeinä aikaan saavien varantojen oikeuksien näkökulmasta nähdään hyödylliseksi. Analyysin tulosten perusteella on mahdollista hahmottaa varanto-oikeuksien sääntelyä10.

Tietynlaisena juonteena tutkimuksessa on law in action (esim. Ervasti 2011), koska eri oikeuden alat tulevat näkyviin tutkimusaineistossa ennen muuta T&K-yhteisprojektin kontekstin kautta: varanto-oikeuksia analysoidaan ja niiden sääntelyä hahmotetaan projektin eri vaiheissa ja eri intressitahojen kannalta katsottuna. Ongel-malähtöisyys ja ajatus varallisuudesta jatkuvasti ajan myötä muuttuvana dynaamisena ilmiönä eikä ajallisesti pistemäisenä käsitteenä ovat tässä oleellisia. Jotta ne olisivat näkyvissä oikeudellisen tutkimuksen ydinaineksina eivätkä vain yleisenä puitteena, niitä tarkastellaan jäsentämällä ensin kohdeympäristöä ja kontekstia, jonka jälkeen tutkimuksen kohteena olevaa oikeudellista ongelmaa eritellään ja analysoidaan nii-den kautta. Tutkimusaukko hahmotetaan silti käytännöllisistä syistä myös oikeunii-den- oikeuden-alakohtaisesti, samalla kun sen luotaamisen metodinen ote kuvataan. Kontekstista johtuvat tekijät perustelevat toisaalta tutkimuksen keskeisiä metodisia valintoja ja tutkimuksessa hyödynnettyjä lähteitä sekä niiden käyttötapaa ja varsinkin tutkimusai-neiston analyysin toteutustapaa.

ICT-oikeuden näkökulma tutkimuksessa juontuu luonnollisesti pääosin empiiri-sestä kohdeympäristöstä, mutta sitä kautta varallisuusoikeuden rinnalle muodostuu myös näkymä tieto- ja viestintäalan yhteisprojekteissa tuotetun varallisuuden

omis-9. Vrt. informatiivinen yleisesitys: http://ec.europa.eu/eu2020/index_en.htm (Viitattu 29.10.2011).

10. Sääntelyllä ei tässä yhteydessä tarkoiteta vain lainsäädäntöpohjaista regulaatiota, vaan se sisältää myös yhteishankkeiden toteuttajien ja hallinnoijien keskuudessaan ja osin julkisten tahojen kans-sa harjoittaman ohjauksen ja valvonnan. Pelkkä projektin hallinta ei tuo kaikkien intressitahojen roolia esiin, koska kyse ei ole vain projektien ohjaamisesta niiden suunnittelun ja toteuttamisen mielessä. Sitä laajemman allianssin hallinnoinnin ja sääntelyn käsitteiden kautta saadaan yhtäältä kokonaisvaltainen näkymä ohjaukseen, toisaalta taas T&K-yhteishankkeet kannattaa tuoda sään-telyn piiriin, mikä tulee tutkimuksessa selvästi esille. Kyse ei kuitenkaan ole mistään oikeuden-alajaottelusta, jota Tuori (2004) pohtii ulkoisesti ”strategisena valtapelinä” ja sisäisesti ”normatii-visena argumentaationa”, kehottaen varomaan molempia ääripäitä. (s. 1204) Hän toteaa, etteivät ulkoiset seikat kuten taloudelliset tekijät johda automaattisesti uusien oikeudenalojen muodostumiseen,

”vaan sisältävät ainoastaan mahdollisuuden siihen, että tietty oikeustekninen keksintö, kun se on tehty, myös leviää.” (s. 1205) Tämä on pätevä motivaatio myös varanto-oikeuksien sääntelylle, ot-taen vielä huomioon yleinen pyrkimys edistää sekä oikeutta että oikeudenmukaisuutta, ”jota myös kohtuudeksi kutsutaan” ja ”joka edellyttää lainkäytöltä herkkyyttä ratkaistavina olevien juttujen erityispiirteille.” (s. 1215) Kohtuus osapuolten välillä on intuitiivisesti ajatellen yhteisesti toteutet-tujen projektien ytimessä. Se on erityisen haastavaa, kun osapuolet tekevät yhteistyötä ja pyrkivät silti samalla luomaan itselleen kilpailuetua.

tamiseen ja hyödyntämiseen informaatiohyödykkeiden elementtejä koskevina seik-koina. Samalla on mahdollista pohtia yleisemmin ICT-oikeuden kehittymistä koh-deympäristössä eli tieto- ja viestintäalan liiketoiminnassa ja yhteisprojekteissa, jotka toteutetaan eri osapuolten kesken esikilpailullisissa yhteistyöverkostoissa11. Jälkim-mäisessä otetaan huomioon myös varantoja koskeva varsinainen T&K-työ projekti-toiminnan ohella.

Valitulle tutkimuskontekstille on perusteena kiinnostus varanto-oikeuksien sään-telyyn liiketoiminnan kehittymisen tulevaa potentiaalia varten eivätkä vain jo ole-massa olevien informaatiohyödykkeiden käyttöä koskevat oikeudelliset kysymykset.

Osin tämän seikan valottamiseksi arvioidaan muiden ohella kolmea erityistä aiempaa tutkimusta12, sen lisäksi, että kontekstia ja kohdeympäristöä hahmotetaan ja niistä hankittua aineistoa käytetään tutkimuksessa reaalisina ja sisällöllisinä lähteinä.

Vaikka kontekstina ovat esikilpailulliset ja osin julkisesti rahoitetut T&K-yhteis-projektit, ne eivät ole vastikkeettomia, vaan muodostavat varallisuuden luonnille ja samalla varanto-oikeuksien sääntelylle perustilanteen13. Projekteja ei kuitenkaan näh-dä ennakolta tarkasti sovittuina, vaan dynaamisina ja kehittyvinä yhteistyöasetelmina.

Siksi niissä tuotettu varallisuus on ajan myötä syntyvää ja muuttuvaa. Omistuksen ohella varallisuuden muutkin oikeudelliset instituutiot eli sopimus ja vahingonkor-vaus ovat dynaamisia. Seikka on oleellinen vaikkapa sopimusasiakirjojen ja sopimisen käsitteiden erona. Yleisemmin se koskee sekä suunnitellun (ex ante) että tapahtuvan (interim) toiminnan tarkastelua eikä vain jo tapahtuneita (ex post) seikkoja koskevaa tulkintaa ja harkintaa.

Jotta varanto-oikeuksien analyysi ja sääntelyn ongelmalähtöinen hahmottaminen eli varannoista informaatiohyödykkeitä ja siten varallisuutta tuottavan ja hyödyntävän toiminnan tutkimus kohdeympäristössä ja kontekstissa olisi mahdollinen, varantoja

11. Vrt. ns. strategisen huippuosaamisen keskittymien eli SHOK:ien tavoitteet, kuten FIMECC Oy metallituotteet ja koneenrakennus -alan keskittymänä: ”FIMECC Oy:n toimintaan osallistuvat yritykset ja tutkimuslaitokset uskovat, että rikastavan vuorovaikutuksen yhteisön synnyttäminen ns. esikilpailullisen tutkimuksen alueelle on suomalaisen metalli- ja koneenrakennusteollisuuden kehittymisen kannalta välttämätöntä.” (http://www.fimecc.com/fi/index.php/Tutkimusstrategia, viitattu 25.12.2011)

12. Ne ovat Jari Råmanin (2006) väitöskirja ”Regulating Secure Software Development: Analysing the potential regulatory solutions for the lack of security in software”, jossa ei tosin ole analysoitu ohjel-mistokehitystä empiirisesti; Juhani Warstan (2001) väitöskirja ”Contracting in software business:

Analysis of evolving contract processes and relationships”, jossa sellainen aineistoanalyysi tehtiin sekä Olli Pitkäsen (2006) väitöskirja ”Legal Challenges to Future Information Businesses”, joka on erit-täin mielenkiintoinen ja harvinainen kolmas lähestymistapa siksi, että siinä aineistoa koottiin tekemällä erilaisia skenaarioita tietoteknisten ratkaisujen kehittämisen tulevaisuudesta ja niitä koskevista juridisista haasteista.

13. Pöyhönen (2003) esittää yhteisprojektin olevan modernin varallisuusoikeuden tyyppitilanne ir-taimen kaupan asemesta, mutta ei avaa projektitoimintaa osana tarkasteluaan. Yksi tämän tutki-muksen kiinnostavista seikoista onkin, miten hahmottaa yhteisprojekti tyyppitilanteena konkreettises-ti eikä vain abstrakkonkreettises-tiskonkreettises-ti.

on ensin kuvattava oikeudellisesti tunnistettavana varallisuusarvoisia etuuksia sisältä-vänä varallisuutena ja tutkimuskenttää jäsennettävä analysointia varten. Tähän liitty-vät omistuksen ohella myös sopimus ja vahingonkorvaus, erityisesti vastuu vahingosta.

Tehtävä tarkastelu tyypittelee ja jäsentää varanto-oikeuksia eräänlaisena oikeudellisen näkymän tiivistettynä yhteenvetona. Se tuo silti samalla esiin oikeudenalakohtaisesti hahmottuvan tutkimusaukon, jota kuitenkin luodataan ongelmakeskeisesti eli valitus-sa kontekstisvalitus-sa ja kohdeympäristö huomioon ottaen. Uusi varallisuusoikeus tarjoaa perustan varallisuuden dynamiikan eli varallisuusarvoisten etuuksien tuottamisen tut-kimiselle. Vaikka uuden varallisuusoikeuden jäsentely on abstrakti eli siinä ei esitetä varsinaisia projektitoiminnan ja T&K-työn yksityiskohtia varallisuuden tuottamisessa ja hallinnoinnissa, se kuvaa kokonaisjärjestelyn eli juridisen perusasetelman.

Tämä tutkimus pureutuu juuri yksityiskohtiin käyttäen hyväksi myös ICT- ja so-pimusoikeutta ja hyödyntäen lisäksi osin myös immateriaalioikeuden aineksia. Kun varallisuuden tuottamisen valmistelua, siihen ryhtymistä ja sen toteuttamista yhteis-hankkeessa on ensin jäsennetty ja analysoitu, pyritään hahmottamaan lähtökohtia ja menettelyjä eri intressitahojen näkökulmasta tarkoituksenmukaiselle sääntelylle14.

Tällaisessa todellisuudesta kumpuavassa, mutta normatiivisessa ympäristössä koros-tuu innovaatiovaskoros-tuu yhteistyön eri intressitahojen ohjauksessa, valvonnassa ja infor-moinnissa. Osaltaan tämä merkitsee sääntelyn joukkoistumista, mukaan lukien julkis-ten ja yksityisjulkis-ten tahojen yhteinen toiminta.

Metodisesti tutkimus tehdään empiiris-analyyttisellä otteella niin, että analyysi toteutetaan allianssin hallinnoinnin käsitteisiin ja uuden varallisuusoikeuden periaat-teisiin ja rakenne-elementteihin nojaten15. Käytetyt oikeudenalakohtaiset näkökulmat tuodaan silti myös esiin ja niitä hyödynnetään tutkimusaukon rajaamisessa. Lisäksi on tarpeen selvittää, mistä syystä juuri tietyt ainekset on otettu aukon luotaamiseen, miten niiden avulla arvioidaan voitavan tarkastella sääntelyratkaisuja ja miksi ratkai-sut ovat relevantteja ja valideja. Kyse on siten myös jo tehdyn tutkimuksen ja tämän tutkimuksen asemoinnista ja dialogista. Sille on olemassa lähtökohtia sekä uudessa varallisuusoikeudessa ja kehittyvän ICT-oikeuden rakenteissa että sopimustoiminnan erilaisissa käytännöissä. Tarkastelulle luodaan perustaa oikeusinformatiikan

kehittymi-14. Kyse on yhtäältä varallisuus- ja informaatio-oikeudellisten periaatteiden merkityksestä, mutta sa-malla kuitenkin myös harkinnan ”faktisesta normalisoitumisesta” (Viljanen 2005, s. 449). Tässä tutkimuksessa sitä ilmentää juridisten sääntöjen ja periaatteiden, samoin kuin ohjaavien, valvovi-en sekä informaatiota tuottavivalvovi-en ja hyödyntävivalvovi-en käytänteidvalvovi-en kokonaisuus projektitoiminnassa.

15. Tutkimuksen olisi todennäköisesti voinut tehdä myös kiinnittymättä suoraan uuden varallisuus-oikeuden rakenne-elementteihin ja periaatteisiin, esimerkiksi tyytymällä aineiston analyysissä allianssin hallinnoinnin käsitteisiin ja hahmottamalla varanto-oikeuksien sääntelyä suoraan so-pimus- (aineellinen ulottuvuus), immateriaali- (ajallinen) ja kilpailuoikeuden (henkilöllinen) kautta. Metodisesti uusi varallisuusoikeus mainittuine ulottuvuuksineen osoittautui silti erittäin käyttökelpoiseksi, onhan sen tyyppitilanne juuri yhteisprojekti: miksi valita ei-projektiperustaista näkökulmaa, jos sellainen on saatavilla ja hyvin kiinnostava.

sen pohdinnalla. Toisaalta siihen tuodaan peruslinjauksia, kuten näkemykset uudesta varallisuusoikeudesta, liittyvät tutkimukset ja projektimuotoinen T&K-yhteistyö.

Dialogi koetaan tärkeäksi myös siksi, että tutkimus näyttäytyy vähintäänkin teki-jänsä kannalta aina eräänlaisena hermeneuttisena kehänä (Hannu Tolonen 2003), jos-sa käsitteellinen järjestelmä, konteksti ja empiirinen kohdeympäristö vaikuttavat toi-siinsa. Tähän palataan vielä yhteenvedossa tutkimuksen lähtökohdista ja etenemisestä.

Varanto-oikeuksien sääntelyä varallisuuden tuottamisessa lähestytään ongel-malähtöisen analyysin kautta, ottaen huomioon esitetyn tutkimusaukon puitteessa auktoriteettilähteiden ohella oikeudellisia ja osin myös kontekstia koskevia tutki-muksia, alan käytänteitä (IT2010-ehdot, Erlund ym. 2010) sekä varsinkin suunni-teltuja ja toteutuneita ohjauksen ja valvonnan menettelyitä tutkimusaineiston avulla tarkasteltuna. Näin tuodaan esiin näkökulmia varanto-oikeuksiin sekä jäsennetään ja kuvataan yhteishankkeita varallisuusoikeudellisena tyyppitilanteena. Tämä tehdään erityisesti varallisuuden16 tuottamiseen liittyvän toiminnan kautta eikä yksinomaan oikeudenaloittain ja omaisuuslajeittain, kuten toimitussopimus ja käyttölisenssi so-pimusoikeudessa, tekijänoikeus, patentti ja tavaramerkki immateriaalioikeudessa ja liikesalaisuuden suoja kilpailuoikeudessa. Tuloksena syntyy varanto-oikeuksien ongel-malähtöinen jäsennys ja analyysi ja niihin perustuva sääntelyn hahmottaminen sen sijaan, että tuotaisiin vain yhteen mainitunlaisia oikeudenala- tai omaisuuslajikoh-taisia juridisia aineksia. Tavoitetta valottaa, että vaikka yhteisprojektien sopimuksissa on usein sama perusrakenne ja samankaltaisia määrittelyjä, ne eivät välttämättä tuo näkyviin toimintaan alkamista eivätkä hankkeen toteuttamista ja muutosten hallintaa.

Siksi myöskään syntyneiden tuotosten nauttiminen ei välttämättä näy sopimuksissa, vaikka ne määrittäisivät tausta-, sivu- ja tulosaineiston omistamisperiaatteet ja sisäl-täisivät alkuperäisen projektisuunnitelman. Toisin sanoen niistä ei välttämättä selviä, miten mainitut aineistot ja sopimuskin todellisuudessa syntyvät, kehittyvät ja tulevat hyödynnetyiksi eli miten varantoja hankkeessa varsinaisesti tuotetaan, muovataan ja kehitetään edelleen osapuolten erilaisia tarpeita varten.

Todellisuudessa sopimuksen ohella projektisuunnitelmakin voi jäädä päivittämät-tä tai vaikka se päivitepäivittämät-täänkin, siinä tai mahdollisesti sopimuksessa eritellyt tuotok-set muodostavat vain pienen osan hankkeessa aikaansaadusta varallisuudesta. Samalla tavalla, vaikka projektin johtamisen ja päätöksenteon eli hallinnan periaatteet kuten johtoryhmän kokoonpano, toimintatapa ja valtuudet olisi kuvattu projektisuunnitel-massa tai sopimuksessa tarkasti, ne voivat käytännössä muuttua merkittävästi

esimer-16. Termin varallisuus tai varallisuusarvoinen etuus merkityksen voi täsmällisesti ottaen katsoa olevan erilaisen kuin termin omaisuus, vaikka niitä tässä tutkimuksessa käytetäänkin paljolti rinnakkain.

Niiden erona on varallisuuden prosessikäsitykseen nojautuen se, miten pitkälle varallisuusasema eli riskipositio on dynaamisesti muotoutunut, verrattuna perinteisiin omaisuuden ja sen omista-misen tai hallinnan käsitteisiin. Kyse on siksi lopulta ongelmalähtöisen ja tilanneherkän katsan-non korostamisesta eli varallisuuden muodostumisen ja hyödyntämisen prosessista, mitä pelkkä oikeudenalakohtainen jaottelu ei tuo esille.

kiksi osapuolten vaihtuessa, rahoituspäätöksen toteutuessa muuttuneena tai hankkeen tavoitteita päivitettäessä. Muutoksia tulisi voida ohjata ja valvoa sekä tietyn osapuolen sopimusvapauden ja toimintamahdollisuuksien kannalta että myös osana yhteistä toi-mintaa, jossa myös julkinen taho on usein mukana.

Tutkimuksessa on siis perimmiltään kyse varallisuuden dynamiikasta ja sen kohteena ovat tulevaisuuden tuotto-odotuksia sisältävien etuuksien eli varantojen oikeudet. Klas-sisesti omaisuus muodostuu varallisuusoikeuksista omistajan hallintaoikeuden, kom-petenssin ja saannon suojan muodossa, mutta ICT-alan T&K-yhteisprojektien kon-tekstissa tälle tutkimukselle viriävät vastattavaksi seuraavat tutkimuskysymykset:

1. Miten varannot syntyvät ja miten niitä käytetään liiketoiminnassa? Empiirinen tarkastelu: ICT-alan ja sen liiketoiminnan kehittyminen.

2. Mitä varanto-oikeudet ovat varallisuutena? Tutkimusongelman hahmottami-nen: varanto-oikeudet tulevaisuuden tuotto-odotuksia sisältävien varantojen eli varallisuusarvoisten etuuksien oikeuksina.

3. Miten näitä oikeuksia tulisi säännellä projektiyhteistyössä? Ongelman ratkaisu:

varanto-oikeuksien sääntelyn hahmottaminen T&K-yhteishankkeiden kon-tekstissa.

Tutkimuksen otsikko kuvastaa osaltaan nimenomaan näitä kysymyksiä: ”Informaatio-hyödykkeiden kehitys ja varallisuus: varanto-oikeuksien sääntely yhteisprojekteissa”. Kysy-mykset muodostavat polun tutkimustehtävälle, jonka empiirinen kohdeympäristö on tieto- ja viestintäalan liiketoiminta ja varsinkin sen esikilpailullinen tutkimus- ja ke-hitysintensiivinen eli innovaatiovaihe. Tutkimuksen kontekstin taas muodostaa usean eri osapuolen yhteinen hanke. Ensin paneudutaan tutkimuksen kohdeympäristöön eli mainitunlaiseen liiketoimintaan sekä varantojen tuottamiseen yhteisprojekteissa ja sitten varanto-oikeuksiin varsinkin aineettomana varallisuutena. Tutkimusaukon tunnistamisen ja metodin kuvaamisen jälkeen oikeuksia jäsennetään ja analysoidaan tutkimusaineiston avulla ongelmalähtöisesti eli tutkimuksen kontekstissa, valittuja jäsentämisen ja analyysin juonteita ja tekijöitä hyödyntäen. Analyysin tulosten pe-rusteella hahmotetaan varanto-oikeuksien sääntelyä yhteisprojekteissa sisällöllisessä, henkilöllisessä ja ajallisessa ulottuvuudessa.