Pilottitestien tarkoitus oli testata viestien toimivuuden lisäksi myös interventiotut-kimuksessa käytettävien mittareiden toimivuutta. Interventiotutinterventiotut-kimuksessa oli tarkoituksena tutkia sitä, miten eri terveysmotiiveja tärkeänä pitävien kuluttajien terveyteen liittämät tiedolliset, asenteelliset ja toiminnalliset reaktiot muuttuvat, kun heidät on altistettu juuri heille räätälöidylle terveyskäyttäytymisen muutok-seen kannustavalle viestinnälle. Räätälöinnin työkaluksi valittiin terveysmotiivien erilaisuus, joka on tutkimuksessa havaittu toimivaksi työkaluksi erityisesti terve-ysviestinnän suunnittelussa eri kuluttajaryhmille (Geeroms ym. 2008a). Lisäksi koska terveysmotiivipohjainen kuluttajaryhmittely on havaittu lupaavaksi mene-telmäksi ymmärtää terveyskokemusten yksilöllisiä piirteitä (Karhu ym. 2011), niin sitä käytettiin tutkimuksessa myös intervention kohderyhmien tunnistamises-sa.
Pitkittäismuutosten tarkasteleminen interventioon osallistuvien henkilöiden terve-yskäyttäytymisessä tutkimuksen eri vaiheiden välillä edellytti myös ruoan käyt-töön liittyvän tiedon saamista heiltä. Koska viestinnässä käytetty uhka liittyi sy-dän- ja verisuonitauteihin ja tarjottu ratkaisuvaihtoehto sen toteutumisen välttämi-seksi oli tyydyttyneen rasvan vähentäminen ruokavaliossa, niin tarvittiin mittari, joka ottaa kiinni tyydyttyneen rasvan määrää ruokavaliossa. Sen löytäminen osoittautui odotettua vaikeammaksi, sillä vaikka useissa maissa on käytössä vali-doituja tyydyttyneen rasvan määrää ruokavaliossa tutkivia mittareita (esimerkiksi Kriss-Etherton, Eissenstat, Jaax, Srinath, Scott, Rader & Pearson 2001 tai Jilcott, Keyserling, Samuel-Hodge, Johnston, Gross & Ammerman 2007), tiettävästi ai-noa Suomessa käytetty mittari on Sydänliiton rasvan laatu -testi (Sydänliitto 2010) (Liite 1), jota ei ole validoitu akateemisessa tutkimuksessa. Suomen ulko-puolella käytetyt mittarit eivät ole sellaisenaan sovellettavissa suomalaisen ruoan kulutuksen tutkimiseen, koska ne sisältävät tuotteita, jotka eivät ole Suomessa merkittäviä tyydyttyneen rasvan lähteitä. Toinen ongelma Sydänliiton rasvan laa-tu -testin kohdalla on se, että se ei huomioi käyttömääriä. Mittarissa esitetään 9 kysymystä, joihin vastaaja ottaa kantaa esimerkiksi minkälaista levitettä hän käyt-tää leivän päällä tai minkälaista rasvaa käyttäen valmistettua ruokaa hän yleensä
syö. Näistä yhdeksästä väittämästä kertyy vastausvaihtoehtojen perusteella piste-määrä, joka kuvaa vastaajan ruokavaliosta saamaa tyydyttyneen rasvan määrää.
Toteutettu interventiotutkimus oli luonteeltaan matalaintensiteettinen, eli kohde-henkilöt vastaanottivat viestit sähköisesti kyselyn yhteydessä, eikä heihin oltu muilla tavoin yhteydessä tutkimuksen aikana. Lisäksi vastaajille ei erikseen ker-rottu heidän osallistuvan tutkimukseen, jossa tarkkaillaan nimenomaan heidän tyydyttyneen rasvan käyttöä, näin mahdolliset muutokset syömiskäyttäytymisessä syntyivät ainoastaan terveysviesteille altistumisen seurauksena. Näistä syistä to-dettiin, että Sydänliiton rasvan laatu -testi ei ole välttämättä tarpeeksi herkkä osoittamaan muutosta kuluttajien kulutuskäyttäytymisessä. Tästä syystä etsittiin vielä vaihtoehtoista mittaria, joka ottaisi huomioon myös elintarvikkeiden käyt-tömäärät Suomessa todettujen suurimpien tyydyttyneiden rasvojen lähteiden koh-dalla.
Tähän tarkoitukseen valittiin alun perin Alankomaissa kehitetty rasvalistausmitta-ri (Van Assema, Brug, Ronda & Steenhuis 2001), jolla voidaan seurata tyydytty-neen rasvan määrää vastaajan ruokavaliossa perustuen hänen ilmoittamiinsa käyt-tömääriin. Mittari toimii vastaavalla tavalla kuin Sydänliiton rasvan laatu -testi, mutta rasvalistauksessa pistemäärä muodostuu sitä suuremmaksi, mitä enemmän vastaaja raportoi syövänsä viikon aikana listassa olevia eri tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä tuotteita. Joka tuotteen käyttömääristä saa pisteitä (0–5) ja lopuksi pis-teet lasketaan yhteen. Suurin ongelma tämän mittarin kohdalla on sen hollantilai-nen alkuperä. Siellä tyydyttyneen rasvan lähteet eivät ole täysin verrattavissa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Mittarin kysymystyyli todettiin kuitenkin sopivak-si käsopivak-sillä olevaan tutkimukseen, joten alkuperäisestä mittarista poistettiin ja sopivak-siihen lisättiin muutama tuote, jotta listaus vastaisi paremmin suomalaisen ruokavalion merkittävimpiä tyydyttyneen rasvan lähteitä (Paturi, Tapanainen, Reinivuo &
Pietinen 2008: 112–115). Suomalaisten tuotteiden sovittaminen alkuperäiseen mittariin suoritettiin siten, että sen viikoittaiset raja-arvot säilytettiin ja listatuille elintarvikkeille määritettiin rasvaprosentit käyttäen terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaa elintarvikkeiden koostumustietopankkia (Fineli 2012). An-noskokoja määritettiin tarvittaessa Ruokien annoskuvakirjan avulla (Paturi, Nie-minen, Reinivuo & Ovaskainen 2006). Näiden rasvaprosenttien avulla eri tuotteil-le laskettiin vaihtoehtoiset käyttömäärät viikossa eri rasvalistauksen pisteiltuotteil-le.
Tuotteiden valinnassa ja rasvaprosenttien määrittämisessä tutkimusryhmää auttoi laillistettu ravitsemusterapeutti. Rasvalistauksen pistelaskutaulukko on nähtävillä liitteessä 2.
Tyydyttyneen rasvan saannin lisäksi haluttiin tarkkailla intervention vaikutusta vastaajien ruokaan liittämiin terveys- ja makuasenteisiin (Roininen ym. 2001) ja
ravitsemustietämykseen (Parmenter & Wardle 1999). Nämä otettiin mukaan, jotta intervention vaikutukset terveyskäyttäytymiseen paljastuisivat mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Lisäksi aikataulupaineiden takia intervention toteuttamiseen jäi aikaa vain kaksi kuukautta, mikä ei kuitenkaan ole poikkeuksellista vastaavis-sa tutkimuksisvastaavis-sa (Prestwich ym. 2008). Sen lyhyen keston takia ei ollut loogista odottaa, että muutokset ruokavaliossa näkyisi suuria eroja, mutta mahdolliset muutokset asenteissa tai kiinnostuksessa ruoan ravitsemuksellisista arvoa kohtaan saattaisivat näkyä selkeämmin.
Interventio koostui kolmesta vaiheesta, joissa muutosta mittaavat instrumentit täytätettiin vastaajilla tutkimuksen ensimmäisessä ja kolmannessa vaiheessa.
Koska rasvalistaus on täysin uusi mittari, eikä sen toimivuutta Suomessa ole tes-tattu aikaisemmin millään tavalla, haluttiin sen rinnalla soveltaa Suomessa jo käy-tettyä tyydyttyneen rasvan määrää ruokavaliossa mittaavaa testiä. Tästä syystä Sydänliiton rasvan laatu -testiä ja Rasvalistausta käytettiin tutkimuksessa yhtä aikaa. Tämä toteutettiin siten, että tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa puolelle vastaajista lähetettiin kyselyn mukana Sydänliiton rasvan laatu -testi ja toiselle puolelle lähetettiin Rasvalistaus. Ruokavalion laatua mittaavat testit lähetettiin eteenpäin niin, että ne jakautuivat tasaisesti eri viestien vastaanottajaryhmien vä-lillä.
Intervention ensimmäinen vaihe oli esitettyjen kysymysten lukumäärän kannalta raskain. Se sisälsi kysymyksiä ja mittareita liittyen tyydyttyneen rasvan määrään, demografisiin tekijöihin, ruoka-asenteisiin, terveysmotiiveihin, ravitsemustietä-mykseen, viestin kokemiseen ja itsetarkkailuun. Vastaajat altistettiin terveysvies-teille intervention ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa, ja heitä pyydettiin pereh-tymään viestiin kahdesta kolmeen minuuttiin. Interventiotutkimuksen toisessa vaiheessa pyrittiin selvittämään miten vastaajat kokevat ja luokittelevat erilaisia elintarvikkeita niiden maku- ja terveellisyysmielikuvien suhteen. Tämän vaiheen lopussa vastaajilta kysyttiin heidän mielipidettään tyydyttyneen rasvan ongelmal-lisuudesta suomalaisessa ruokavaliossa. Tätä ns. normatiivista uskomusta lukuun ottamatta tässä raportissa ei tulla käsittelemään tutkimuksen toisen vaiheen tuloksia. Nämä tulokset ovat seikkaperäisesti raportoitu Puskan (2012) Pro gradu -tutkielmassa. Interventiotutkimuksen kolmas vaihe oli kevyin, sillä tässä vaihees-sa ei ollut mukana mitään uutta mittaria, vaan pelkästään mahdollisen muutoksen havaitsemiseen liittyvät kyselyt.