• Ei tuloksia

4.3 Itse- ja muukeskeisten terveysmotiivien perusteella muodostetut

4.4.2 Intervention vaikutukset ruoka-asenteisiin kevyttuote-

kuluttajaryhmissä

Taulukossa 53 on käsitelty kevyttuotekiinnostuksen perusteella profiloitujen tu-loksia ruoka-asennemittarin terveysulottuvuuksista. Yleinen terveyskiinnostus oli pysynyt vaiheiden välillä lähes paikallaan. Mielenkiintoista on havaita tässäkin, että Kevyesti elävillä on tämän ruoka-asenteen perusteella merkitsevästi parem-mat arvot kahteen rinnakkaisryhmään verrattuna jokaisen uhkaviestin kohdalla a. Lisäksi nämä merkittävät erot siirtyvät myös tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen.

Kiinnostus kevyttuotteita kohtaan oli tätä ryhmää profiloiva piirre, joten oli odo-tettavaa, että erot muodostettujen ryhmien välillä olisivat merkittävät. Eroavuudet ovat odotetusti huomattavat ryhmien välillä sekä Kevyesti elävien ja Estoitta ruo-kailevien välillä, mutta myös verrokkiryhmän suhteen tarkasteltuna b. Intervention vaiheiden välillä on kuitenkin havaittavissa mielenkiintoinen muutos, sillä Kevy-esti elävien asenne kevyttuotteita kohtaan muuttuu negatiivisemmaksi siirryttäes-sä ensimmäisestä vaiheesta viimeiseen kun samalla Estoitta ruokailevien asenne muuttuu positiivisemmaksi. Heidän asenteiden paraneminen on jokaisen uhka-viestin kohdalla tilastollisesti merkitsevä (p=0,00c) ja heikentyminen Kevyesti elävillä on myös merkitsevää (p=0,00–0,05d) joka uhkaviestin kohdalla. Kevyiden valintojen tärkeyden korostamisella terveysviestinnässä vaikuttaisi olevan erittäin käänteinen vaikutus näiden kuluttajaryhmien asenteisiin. Kiinnostuksessa

kevyt-tuotteita kohtaan myös verrokkiryhmä osoittaa merkitsevää parannusta sosiaalisen uhkaviestin kohdalla (p=0,01e).

Taulukko 53. Kevyttuotekiinnostuksen voimakkuuden perusteella muodostettu-jen kuluttajaryhmien tulokset ruoka-asennemittarin terveysulot-tuvuuksista.

Kevyesti elävien ja Estoitta ruokailevien luomutuoteasenteet eivät ole muuttuneet merkitsevästi interventiotutkimuksen vaiheiden välillä, mutta jälleen on havaitta-vissa voimakas profiloiva vaikutus ryhmien välillä. Estoitta ruokailevat osoittavat merkitsevästi positiivisempaa asennetta luomutuotteita kohtaan suhteessa kahteen vertailtavaan ryhmään (p=0,00f) yksilöllisen ja sosiaalisen uhkaviestin kohdalla.

Lisäksi yleisen uhkaviestin kohdalla on havaittavissa merkitsevä ero (p=0,00g) Kevyesti elävien ja Estoitta ruokailevien välillä. Vertailu näiden terveysasentei-den suhteen on osoittanut jo erittäin mielenkiintoisia eroja ryhmien välillä, ja osoittanut, että interventiolla on ollut vaikutus tässä vertailussa käytettyyn profi-loivaan tekijään. Taulukossa 54 on esitetty kevyttuotekiinnostuksen perusteella profiloitujen kuluttajaryhmien tulokset liittyen makuasenteisiin.

Suhtautumisessa herkutteluhimoon Kevyesti elävät osoittavat lupaavaa muutosta yksilöllisen viestin osalta, mutta ero ei muodostu merkitseväksi (p=0,12h). Ruoan käyttö palkintona on ollut tähän mennessä sellainen asenne, joka ei ole osoittanut

muutoksia juuri missään tarkasteluasetelmassa. Kevyesti elävien ryhmä osoittaa lupaavaa parannusta yksilöllisen viestin kohdalla ja ero vaiheiden välillä muodos-tuu merkitseväksi (p=0,04i). Lupaavia eroja muodostuu myös muualla, mutta ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Nautiskelu on aiheuttanut näiden tarkasteltavi-en ryhmitarkasteltavi-en välillä tutkimukstarkasteltavi-en eri vaiheidtarkasteltavi-en välillä hyvin pitarkasteltavi-eniä muutoksia. Tie-tyllä tapaa profiilien kanssa linjassa oleva piirre on kuitenkin, että Estoitta ruokai-levien ryhmä omaa jokaisen viestin kohdalla positiivisemman asenteen nautiske-lua kohtaan suhteessa kumpaankin verrokkiryhmään. Ero kahteen muuhun ryh-mään on merkittävä (p=0,00–0,01j) yksilöllisen ja yleisen uhkaviestin kohdalla.

Taulukko 54. Kevyttuotekiinnostuksen voimakkuuden perusteella muodostettu-jen kuluttajaryhmien tulokset ruoka-asennemittarin

maku-ulottuvuuksista.

Herkuttelu- himo

Ruoka

palkintona Nautiskelu Profiloiva ruoka-asenne:

Kevyesti elävien ja estoitta ruokailevien välinen vertailu on yksi tämän tutkimuk-sen mielenkiintoisimmista tähän mennessä. Eroja näiden ryhmien välille syntyi järjestelmällisesti sekä ruokavalion laadussa että asenteissa, ja tuloksissa oli näh-tävissä myös pitkittäisvaikutusta eri vaiheiden välillä. Erityisen kiinnostava oli näiden ryhmien vertailu kevyttuotekiinnostuksen suhteen. Kevyesti elävien kiin-nostus heikkeni intervention myötä, kun taas Estoitta ruokailevien voimistui.

Vaikka minkään tietyn viestin toimivuudesta ei saatu suoraa tukea, Kevyesti elä-vien suhtautuminen herkutteluhimoon ja ruoan käyttöön palkintona parantui

eni-ten yksilöllisen uhkaviestin kohdalla, mutta vain toinen näistä muutoksista oli tilastollisesti merkitsevä, eikä vastaavia tuloksia saatu muissa asenneulottuvuuk-sissa. Seuraavaksi vertaillaan herkutteluhimoon suhtautumisen perusteella profi-loitujen kuluttajien asennetuloksia terveysulottuvuuksien osalta (Taulukko 55).

Taulukko 55. Herkutteluhimon perusteella muodostettujen kuluttajaryhmien tulokset ruoka-asennemittarin terveysulottuvuuksista.

Yleinen

Yleinen terveyskiinnostus ei muutu kummassakaan em. kuluttajaryhmässä inter-vention vaiheiden välillä. Yleisen uhkaviestin kohdalla Pidättyväiset osoittavat merkittävästi positiivisempaa asennetta (p=0,01k) Nautiskelijoihin verrattuna ja asenne-ero säilyy siirryttäessä kolmanteen tutkimusvaiheeseen. Kiinnostus kevyt-tuotteita kohtaan oli edellisessä vertailussa yksi kiinnostavimmista asenneulottu-vuuksista. Tähän liittyen onkin havaittavissa useita lupaavia muutoksia interven-tion vaiheiden välillä, mutta ainoa tilastollisesti merkittävä ero syntyy sosiaalisen uhkaviestin kohdalla Pidättyväisten tuloksissa (p=0,04l). Kiinnostus luomutuottei-ta kohluomutuottei-taan toimi hyvin ryhmiä erottelevana tekijänä aikaisemmassa verluomutuottei-tailussa ja tässäkin vertailussa eroja syntyy Nautiskelijoiden ja Pidättyväisten välille sosiaa-lisen uhkaviestin kohdalla (p=0,03m), joka ilmenee molemmissa tarkasteltavissa vaiheissa. Luomutuotekiinnostuksen suhteen ei muodostu mainittavia eroja ryh-mien tai intervention vaiheiden välille. Kokonaisuudessaan tarkastellen terveys-asenteissa ei yksittäisten muutosten lisäksi löytynyt minkään uhkaviestin syste-maattista vaikutusta. Taulukossa 56 on vertailtu Nautiskelijoiden ja Pidättyväisten maku-asenteisiin liittyviä tuloksia.

Taulukko 56. Herkutteluhimoon suhtautumisen perusteella muodostettujen kuluttajaryhmien tulokset ruoka-asennemittarin

maku-ulottuvuuksista.

Herkuttelu- himo

Ruoka

palkintona Nautiskelu Profiloiva ruoka-asenne:

Tässäkin vertailuissa voidaan havaita vastaava käänteisilmiö, joka tuli esiin ke-vyttuotekiinnostuksen kohdalla (Taulukko 53). Nautiskelijoiden asenne herkutte-luhimoa kohtaan on kiristynyt merkitsevästi (p=0,00n) riippumatta terveysviestistä ja vastaavasti Pidättyväisten asenne muuttuu merkittävästi positiivisemmaksi yleisen uhkaviestin kohdalla (p=0,02o) ja lähenee tilastollisesti merkitsevää tasoa yksilöllisen uhkaviestin kohdalla (p=0,07p). Lisäksi verrokkiryhmän kohdalla esiintyy merkitsevä kiristyminen suhtautumisessa herkuttelunhimoon yksilöllisen (p=0,00q) ja sosiaalisen (p=0,02r) uhkaviestin kohdalla, mikä osaltaan havaittuja toisilleen käänteisiä tutkimustuloksia. Interventiolla on tämän tarkastelun perus-teella voinut olla positiivinen asennevaikutus Nautiskelijoihin ja Estoitta ruokai-leviin, mutta jopa negatiivinen vaikutus Pidättyväisiin ja Kevyesti eläviin.

Ruoan käyttö palkintona vaikuttaisi profiloivan erityisesti Nautiskelijoiden ryh-mää suhteessa Pidättyväisiin, mutta myös jonkun verran suhteessa verrokkiryh-mään. Erot profiloitujen ryhmien välillä ovat merkitsevällä tasolla jokaisen uhka-viestin kohdalla (p=0,00s). Muutokset suhteutumisessa ruokaan palkintona inter-vention eri vaiheiden välillä jäävät pieniksi, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja synny minkään ryhmän kohdalla. Nautiskelu vaikuttaa jälleen asenteelta, toimii erityisesti Nautiskelijoille verrattuna Pidättyväisiin. Ero näiden ryhmien välillä on merkittävällä tasolla sosiaalisen (p=0,05t) ja yleisen uhkaviestin kohdalla (p=

0,03u), mutta lähenee tilastollista merkitsevyyttä myös yksilöllisen viestin

kohdal-la (p=0,06v). Kuluttajaryhmien väliset erot kapenevat erityisesti yksilöllisen ja sosiaalisen uhkaviestin kohdalla, mutta tutkimusvaiheiden välillä ei ole merkitse-viä eroja minkään ryhmän kohdalla.

Suhtautuminen herkutteluhimoon toi esiin kiinnostavia eroja Nautiskelijoiden ja Pidättyväisten välillä, mutta myös muutoksia intervention eri vaiheiden vertailus-sa. Intervention vaikutukset menivät Nautiskelijoiden ja Pidättyväisten kohdalla ristiin ainakin herkutteluhimoon suhtautumisen tapauksessa. Tämä ilmiö ei tullut esiin muiden asenneulottuvuuksien kohdalla. Yksittäiset viestit eivät tämän ana-lyysin perusteella tuntuneet löytävän mitään tiettyä kohderyhmää, mutta interven-tiomenetelmän toimivuudesta kokonaisuutena saatiin uskottavia viitteitä.

4.5 Normatiivisen rasvauskomuksen omaamisen