Intervention vaikutukset ruoka-asenteisiin terveys-

Muutokset ruoan terveysasenteissa jäivät pääsääntöisesti olemattomiksi vastaan-otetusta terveysviestistä tai kuluttajaryhmästä riippumatta (Taulukko 38). Mielen-kiintoinen muutos on tapahtunut sosiaalisen ja yleisen uhkaviestin vastaanottanei-den Perhekeskeisten hoivaajien kevyttuoteasenteissa. Tämä muutos on tässä lu-paava, sillä juuri sosiaalinen uhkaviesti on aiheuttanut sosiaalisesti orientoitu-neessa kuluttajaryhmässä muutoksen parempaan suuntaan suhtautumisessa kevy-empiin ruokavalintoihin. Toisaalta kun lähes vastaava muutos on tapahtunut myös yleisen uhkaviestin kohdalla, ei sen voida olettaa johtuneen pelkästään vastaan-otetusta uhkaviestistä. Muutokset asenteissa eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Kahden muun terveysasenneulottuvuuden suhteen asenteet pysyivät käytännössä muuttumattomina. Toinen tapa tarkastella ruoka-asenteiden muutos-ta, on vertailla ryhmien välisiä eroja suhtautumisessa terveellisyyteen ja nautin-nollisuuteen intervention alussa ja lopussa.

Kiinnostus kevyttuotteita kohtaan oli tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa mer-kittävästi korkeammalla tasolla yksilöllisten Terveystietoisten liikkujien ja Itse-keskeisten menestyjien kohdalla verrattuna sosiaalisesti orientoituneisiin Ihmislä-heisiin rationalisteihin ja Perhekeskeisiin hoivaajiin (Taulukko 15). Asennemuu-toksesta kertoo se, että tilastollisesti merkittävä ero oli tutkimuksen viimeisessä vaiheessa enää yksilöllisten ryhmien ja Perhekeskeisten hoivaajien välillä. Tämä huolimatta siitä, että Perhekeskeisten hoivaajien kevyttuoteasenne oli parantunut merkitsevästi (p=0,04^a), kun eri viestien vaikutusta ei pyritä erottelemaan. Luo-mutuoteasenteiden kohdalla ei näin selkeää kahtiajakoa ollut yksilöllisten ja sosi-aalisten kuluttajaryhmien välillä, vaan tilastollisesti merkitsevät erot löytyivät alkuvaiheessa Terveystietoisten liikkujien ja Perhekeskeisten sekä Rentojen nau-tiskelijoiden ja Itsekeskeisten menestyjien ^b välillä. Intervention lopussa on asen-ne-eroissa jälleen havaittavissa tietynasteista tasoittumista, sillä merkitsevä ero häviää Terveystietoisten liikkujien ja Rentojen nautiskelijoiden väliltä ^c. Tiiviste-tysti voidaan todeta, että terveyden näkökulmia huomioivien asenteiden muutok-sissa ei vaikuttanut olevan merkitystä sillä, että mikä uhkaviesti oli vastaanotettu, mutta ainakin yhden kuluttajaryhmän asenne kevyttuotteita kohtaan oli parantunut merkitsevästi.

Taulukko 38. Terveysviestien vaikutukset terveysmotiivipohjaisten kuluttaja-ryhmien ruoka-asennemittarin terveysulottuvuuksiin.

Taulukossa 39 on käsitelty ruoka-asennemittarin makuun ja nautinnollisuuteen liittyviä näkökulmia. Muutokset intervention vaiheiden välillä ovat kuluttajaryh-mästä tai vastaanotetusta terveysviestistä riippumatta pieniä. Mielenkiintoisimmat erot syntyvät jälleen verrattaessa ryhmien välisiä asenne-eroja yhtäältä interventi-on alussa ja toisaalta sen lopussa. Interventiinterventi-on ensimmäisessä vaiheessa interventi-on nähtä-vissä tilastollisesti merkitsevä ero Terveystietoisten liikkujien ja Perhekeskeisten hoivaajien suhtautumisessa herkutteluhimoon suhteessa Rentoihin nautiskelijoi-hin. Kolmannessa vaiheessa on merkitsevä ero syntynyt myös Itsekeskeisten me-nestyjien ja Rentojen nautiskelijoiden välille. Tämän lisäksi Terveystietoisten liikkujien ja Perhekeskeisten hoivaajien asenteet herkutteluhimoa kohtaan eroavat kolmannessa vaiheessa merkittävästi myös Ihmisläheisten rationalistien

vastaavis-ta. Erot ryhmien välillä ovat kärjistyneet siitä huolimatta, että jokaisen kuluttaja-ryhmän asenne herkutteluhimoa kohtaan on laskenut intervention aikana.

Taulukko 39. Terveysviestien vaikutukset terveysmotiivipohjaisten kuluttaja-ryhmien ruoka-asennemittarin maku-ulottuvuuksiin.

Kuten jo kuluttajaryhmien profilointivaiheessa huomioitiin, niin vaikuttaa Terve-ystietoisten liikkujien positiivinen asenne herkutteluhimoa kohtaan tietyllä tavalla yllättävältä. Tarkasteltaessa eri viestin vastaanottaneita ryhmiä voidaan havaita, että tämän kuluttajaryhmän korkea vastauskeskiarvo johtuu erityisesti yksilöllisen viestin vastaanottaneesta ryhmästä ^d. He eroavat tilastollisesti merkitsevästi sekä sosiaalisen (p=0,02^e) että yleisen uhkaviestin vastaanottaneista (p=0,03^f). Samaan aikaan heidän terveys- ja kevyttuotekiinnostuksensa oli kaikkein matalimmalla

tasolla. Tämä voi kieliä siitä uskomuksesta, että nautinnollisuus ja terveellisyys eivät voi yhdistyä ruoassa.

Ruoan käyttö palkintona -asenteen kohdalla yksittäisellä terveysviestillä ei näyt-täisi olevan suurta vaikutusta, mutta kuluttajaryhmien välisiä eroja syntyy, kun siirrytään yleisemmän tason tarkasteluun. Myönteinen asennoituminen ruoan käyttöön palkintona profiloi alkuvaiheessa erityisesti Terveystietoisia liikkujia suhteessa Rentoihin nautiskelijoihin, Ihmisläheisiin rationalisteihin ja Perhekes-keisiin hoivaajiin ja lisäksi Itsekeskeisiä menestyjiä suhteessa IhmiskesPerhekes-keisiin rationalisteihin ja Perhekeskeisiin hoivaajiin. Intervention kolmanteen vaiheeseen tultaessa merkitsevä ero poistuu Terveystietoisten liikkujien ja Ihmisläheisten rationalistien väliltä, kun Itsekeskeisten menestyjien ja Rentojen nautiskelijoiden välille syntyi merkitysevä asenne-ero. Muutos siirryttäessä intervention ensim-mäisestä vaiheesta kolmanteen oli siis eroja tasoittava Terveystietoisten liikkujien kohdalla ^g ja eroja luova Itsekeskeisten menestyjien kohdalla ^h. Suhtautuminen nautiskeluun vaikuttaisi olevan yleisen terveyskiinnostuksen rinnalla asenne, joka ei erottele ryhmiä missään vertailuasetelmassa. Kuitenkin ensin mainittua kohtaan on myönteisempi asenne jokaisessa kuluttajaryhmässä.

Taulukossa 40 on esitetty tiivistetysti kuluttajaryhmien väliset tilastollisesti mer-kittävät erot (p 0,05) eri ruoka-asenneulottuvuuksissa intervention alussa ja lo-pussa. Yksittäisten uhkaviestien systemaattisen vaikutuksen todentaminen muo-dostui vaikeaksi. Kuitenkin tutkittaessa kaikkein viestien yhteistä kykyä muuttaa asenteita, voidaan siitä löytää todisteita kuluttajaryhmäkohtaisista tuloksista. Tut-kimuksen ensimmäisessä vaiheessa tietyt ruoka-asenteet profiloivat tiettyjä kulut-tajaryhmiä voimakkaasti ja toisia heikommin. Tultaessa tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen asenne-erot ryhmien välillä tasoittuivat. Tätä voidaan pitää todisteena intervention vaikutuksesta. Erityisesti kiinnostuksessa kevyttuotteita kohtaan on havaittavissa intervention vaikutus ryhmien keskinäisissä ja pitkittäisissä vertailu-asetelmissa. Kun intervention ensimmäisessä vaiheessa oli tilastollisesti merkitse-vää eroa havaittavissa kuuden kuluttajaryhmäparin välillä, oli niitä viimeisessä vaiheessa enää kahden ryhmäparin välillä. Tämä viittaa siihen, että ainakin tämän terveysasenteen suhteen kuluttajaryhmien erot ovat tasaantuneet huomattavasti.

Tämä näyttää johtuvan ensimmäisessä vaiheessa heikommin asennoituneiden kuluttajaryhmien asenteiden parantumisesta, eikä esimerkiksi siitä, että myöntei-sempiä mielipiteitä osoittaneiden terveysasenteet olisivat heikentyneet. Sama il-miö on nähtävissä myös luomutuoteasenteen kohdalla, mutta ei yhtä voimakkaa-na. Makuasenteiden puolella erot kuluttajaryhmien välillä intervention seuraukse-na vaikuttaisivat joko pysyneen enseuraukse-nallaan tai jopa kasvaneen. Esimerkiksi herkut-teluhimoon suhtautumisen kohdalla merkittäviä asenne-eroja löytyy

ensimmäises-sä vaiheessa vain kahden ryhmäparin kohdalla, kun kolmannessa vaiheessa näitä pareja on viisi. Tämä ei välttämättä ole huono tulos, sillä tämä voi kertoa terveys-viestinnän aiheuttamasta asennekehityksestä, jonka seurauksena erot positiivi-semmin ja negatiivipositiivi-semmin herkutteluun suhtautuneiden ryhmien erot ovat koros-tuneet.

Taulukko 40. Merkitsevät erojen muutos (p 0,05) ruoka-asenteissa tutkimus-vaiheiden välillä.

Ruoka-asenne Merkitsevät (p 0,05) erot ryhmien välillä 1. vaiheessa

Merkitsevät (p 0,05) erot ryhmien välillä 3. vaiheessa

Kiinnostus kevyttuotteita kohtaan

Terveystietoiset liikkujat vs. 2 Ihmisläheiset rationalistit Perhekeskeiset hoivaajat Rennot nautiskelijat vs. 1 Perhekeskeiset hoivaajat Itsekeskeiset menestyjät vs. 3 Rennot nautiskelijat

Ihmisläheiset rationalistit Perhekeskeiset hoivaajat

Terveystietoiset liikkujat vs. 1 Perhekeskeiset hoivaajat

Rennot nautiskelijat vs. 0 –

Itsekeskeiset menestyjät vs. 1 Perhekeskeiset hoivaajat

Kiinnostus luomutuotteita kohtaan

Terveystietoiset liikkujat vs. 2 Rennot nautiskelijat

Itsekeskeiset menestyjät Perhekeskeiset hoivaajat vs. 2 Rennot nautiskelijat

Itsekeskeiset menestyjät

Terveystietoiset liikkujat vs. 1 Itsekeskeiset menestyjät

Perhekeskeiset hoivaajat vs. 2 Rennot nautiskelijat

Itsekeskeiset menestyjät

Herkuttelu-himo

Terveystietoiset liikkujat vs. 1 Rennot nautiskelijat

Perhekeskeiset hoivaajat vs. 1 Rennot nautiskelijat

Itsekeskeiset menestyjät vs. 0 –

Terveystietoiset liikkujat vs. 2 Rennot nautiskelijat

Ihmisläheiset rationalistit Perhekeskeiset hoivaajat vs. 2 Rennot nautiskelijat

Ihmisläheiset rationalistit Itsekeskeiset menestyjät vs. 1 Rennot nautiskelijat

Ruoan käyttö palkintona

Terveystietoiset liikkujat vs. 3 Rennot nautiskelijat

Ihmisläheiset rationalistit Perhekeskeiset hoivaajat Itsekeskeiset menestyjät vs. 2 Ihmisläheiset rationalistit Perhekeskeiset hoivaajat

Terveystietoiset liikkujat vs. 2 Rennot nautiskelijat

Ihmisläheiset rationalistit

Itsekeskeiset menestyjät vs. 3 Rennot nautiskelijat

Ihmisläheiset rationalistit Perhekeskeiset hoivaajat

4.3 Itse- ja muukeskeisten terveysmotiivien perusteella