Juhilan (1999, 85-86) kuvaama neljäs ja viimeinen ulottuvuuspari – kriittisyys ja analyyt-tisyys – avaa näkökulman diskurssianalyyttisestä tutkimuksesta itsekin osana aiheesta käytävää keskustelua. Tällä he tarkoittavat tutkimuksen lähtökohdan tavoitteita ja si-toumuksia, jotka väistämättä ohjaavat analyysin tekoa. (Jokinen & Juhila 1999, 85-87.) Tutkimuksessani otan tämän huomioon sekä analysoidessani mukaan valittuja tutki-musartikkeleita että pyrkimällä kiinnittämään huomiota omaan tausta-ajatteluuni analyy-sin kuluessa, sillä tarkoituksenani on pyrkiä mahdollisimman suureen analyyttisuuteen polemisoinnin sijaan. Kuitenkin Jokinen ja Juhila (1999, 87) huomauttavat, etteivät kriit-tinen ja analyytkriit-tinen orientaatio väistämättä sulje toisiaan pois. Tällöin analyyttiseksi tar-koitettu tutkimustulos voikin olla kriittinen puheenvuoro tulostensa osalta.
Seuraavassa alaluvussa kuvaan tutkimuksen empiirisen aineiston keruuta tarkemmin sekä aineiston analyysia ennen varsinaiseen tulososaan siirtymistä.
tulkitsemaan esimerkiksi kuvauksia asenteista tai tapahtumista (Potter & Wetherell 1987, 160). Sen vuoksi myös tämän tutkimuksen aineisto on samalla tavalla konstruktionistista kuin mikä tahansa muukin aineisto olisi. (Gergen & Thatchenkery 2004, 236; Suoninen 2016b, 52.) Kiinnostavaa on Jokisen (2016a, 351) toteamus, että tieteellisten tekstien gen-ressä retoristen keinojen käyttö on hyvin tyypillistä, jonka vuoksi tällaisen aineiston käyt-täminen vaikuttavuuden tutkimuksessa puolusti hyvin paikkaansa.
Vaikuttavuuden merkityksellistymisen ollessa keskeistä tässä tutkimuksessa, ei aineiston koolle sinänsä voinut asettaa sen edustavuutta kuvaavaa raja-arvoa (Potter & Wetherell 1987, 161). Kuitenkin sekä Potter ja Wetherell (1987, 161) että Eskola ja Suoranta (1998, 198) pitävät pieniä aineistoja diskurssianalyyttisessa tutkimuksessa järkevinä, koska dis-kurssianalyysi on varsin tutkijaa työllistävä menetelmä. Monisairastavuus oli sen vuoksi tutkimuksessani aineiston kokoa rajoittava tekijä. Tämä valinta myös suuntasi huomion tutkimuskysymyksen mukaisesti integroinnin vaikuttavuuteen monisairastaville suunnat-tujen palvelujen vaikuttavuuden sijaan.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus aineiston hankintamenetelmänä
Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan selvästi muotoiltuun tutkimuskysy-mykseen perustuvaa eksplisiittistä ja systemaattista menetelmää tunnistaa, valita ja arvi-oida aiheeseen sopivia tutkimuksia. Lisäksi systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen kuu-luu näiden tutkimusten sisältämän tiedon analysointia tavoitteena löytää niiden olennai-nen sisältö. (Moher ym. 2009, 334; Salmiolennai-nen 2011, 9.)
Systemaattinen katsaus etenee tutkimuskysymysten, mukaanotto- ja poissulkukriteerei-den ja hakutermien asettamisen jälkeen vaiheittaisen seulonnan kautta kohti synteesiä.
Vaiheittaisuudella pyritään lisäämään tutkimuksen tieteellistä uskottavuutta ja erotta-maan systemaattinen katsaus muista kirjallisuuskatsausten tyypeistä (Salminen 2011, 10.) Kirjallisuuskatsaus on aina luonteeltaan jo aikaisemmin julkaistujen tutkimusten tulok-sista tehtyä tutkimusta (Salminen 2011, 4), jonka tavoitteet ja käytetyt menetelmät voivat vaihdella paljonkin (Gough & Thomas 2012, 35).
Gough ynnä muut (2012, 9) katsovat systemaattisten kirjallisuuskatsausten asettuvan jat-kumolle, jonka ääripäinä ovat tietoa yhteen kokoavat ja tiedon järjestämiseen pyrkivät systemaattiset katsaukset. Kuitenkin kaikki kirjallisuuskatsaukset sisältävät osia janan
molemmista päistä. Tutkimukseni asettuu janan viimeisenä mainittuun, niin sanottuun konfiguratiiviseen päähän, jolloin systemaattinen kirjallisuuskatsaus voi sisältää erilaisin menetelmin toteutettuja tutkimuksia. Tällaisessa kirjallisuuskatsauksessa jokaisen yksit-täisen tutkimuksen löydökset liittyvät yhteen muodostaen lopulta yhtenäisen, uuden ku-vion. (Gough & Thomas 2012, 51-55.) Tukeuduin lisäksi Pietikäisen ja Mäntysen (2015, 57-58) huomioon, että esimerkiksi lääketieteen oppikirjassa voidaan käyttää länsimaisen lääketieteen diskurssia, mutta yhtä aikaa tuottaa myös vaihtoehtolääketieteen tai eettistä diskurssia. Sen vuoksi pidin tärkeänä saada mukaan mahdollisimman paljon eri menetel-millä tuotettua tutkimuskirjallisuutta. Konfiguratiivisen systemaattisen kirjallisuuskat-sauksen tavoitteena on ensisijaisesti riittävän vaihtelevan ja rikkaan ja tutkimuksen tutki-muskysymyksiin perustuvan kirjallisuuden löytäminen. Tämä edellytti ennen kaikkea huomion kiinnittämistä katsaukseen valikoituvien tutkimusten relevanssiin. (Gough &
Thomas 2012, 61).
Esitän systemaattisen kirjallisuuskatsaukseni etenemisen kuvion muodossa (kuvio 9).
Tarkoituksena oli kuvata prosessi tarkasti ja mahdollistaa tarvittaessa haun toistettavuus, minimoida aineiston kato tai vääristyminen ja oikeuttaa valittu aineisto (Brunton & Tho-mas 2012, 89). Usein systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineiston haussa käytetään niin sanottua PRISMA-suositusta, joka sisältää 27 kohtaisen tarkistuslistan ja voidaan kuvata 4-vaiheisena mallina (Moher ym. 2009, 334). Tutkimukseni aikataulun ja käytet-tävissä olevien resurssien niukkuuden vuoksi minulla ei ollut mahdollista noudattaa PRISMA-suositusta tarkasti, vaan aineisto muodostui ennemminkin Bruntonin ja Tho-masin (2012, 87) mukaisesti useammasta iteratiivisesta kierroksesta, jossa tarkastelin lo-pulliseen aineistoon mahdollisesti päätyviä artikkeleita huolellisesti niiden relevanssin kannalta. Tällöin en pyrkinyt löytämään kaikkia mahdollisia olemassa olevia artikkeleita, vaan keskityin aineiston käsitteelliseen saturaatioon tukeutuen silti huolellisesti hakustra-tegiaani (Brunton ym. 2012, 109).
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta aineistoon valitun alkuperäistutkimuksen tulisi olla tieteellisesti korkeatasoinen (Coughlan, Cronin & Ryan 2013, 41). Laadun tar-kistamiseen on kehitetty useita menetelmiä sekä kvantitatiivisille että kvalitatiivisille tut-kimuksille (Harden & Gough 2012, 156-158). Tutkimusten laatua voidaan erilaisten val-miiden mittareiden lisäksi esitestaamalla itse kehitetty mittari tai ottamalla arviointiin mu-kaan toinen tutkija. (Kontio & Johansson 2007, 102-106.). Tässä tutkimuksessani ei ollut
mahdollista käyttää suositeltua vähintään kahta tutkijaa systemaattisen katsauksen teke-miseen. Vaikka Kontio ja Johansson (2007, 101-102) korostavat vaikuttavuustutkimusten kohdalla tutkimuksen sisäistä laatua kuten asetelmaa, toteutusta ja analysointia, en tutki-muksessani ollut kiinnostunut näiden tarjoamasta näkökulmasta tutkimuksen kliiniseen merkitykseen ja sen perusteella laadittavaan hoitosuositukseen. Koska tutkimukseni ei myöskään ole arviointitutkimusta, eikä tavoitteenani ollut selvittää jonkin hoidon tai pal-velun vaikuttavuutta, keskeistä aineiston valinnassa oli saada mukaan tutkimuskysymyk-seeni vastaamaan kykeneviä tutkimusartikkeleita. Tutkimukseni tarkoituksena ei myös-kään ollut tuottaa meta-analyysia tai -synteesiä integroinnin vaikuttavuudesta. (Salminen 2011, 14; Gough ym. 2012, 7-11.) Harden ja Gough (2012, 160) antoivat tämän tutki-muksen tavoitteeseen sopivan näkökulman, jonka mukaan laatukriteereitä ei määritetä etukäteen kovin tiukoiksi. Sen sijaan ne muodostuivat emergentisti katsauksen edetessä tutkimusten löydösten kautta. Raportoin aineistoon valitut tutkimusartikkelit taulukossa liitteessä 1.
Aineiston hankinta systemaattisena prosessina
Keskityin aineistoni hankinnassa Itä-Suomen yliopiston käytössä olevista tietokannoista sähköisesti pdf-muodossa saataviin, maksuttomiin tutkimusartikkeleihin tutkimuskysy-myksestä johtamillani ja tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tunnistamillani ha-kusanoilla. Aineiston ajallisella kattavuudella ei tässä tutkimuksessa ollut merkitystä, koska en tutkimuskysymyksessäni ole kiinnostunut vaikuttavuuden diskurssien historial-lisesta kehittymisestä. Monisairastavuuteen keskittynyt tutkimus on lisääntynyt viime vuosien kuluessa voimakkaasti, joka ilmiö osaltaan ohjaa tutkimuksen aineiston keskit-tymistä tuoreeseen tutkimukseen (mm. Onder ym. 2015, 158).
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuksen luotettavuus rakentuu niin sanot-tujen sisäänotto- ja poissulkukriteereiden huolelliselle harkinnalle (Salminen 2011, 10-11; Coughlan ym. 2013, 38). Ennen aineiston haun aloittamista tein päätöksen, mitä mu-kaan otettavien artikkelien tuli vähintään sisältää noudattaen samalla Gough’n ja kump-paneiden (2012, 13) ohjetta aineiston sisäänotto- ja hylkäyskriteereistä. Nämä käsittävät tutkimuksesta riippuen esimerkiksi otsikon tai tutkimuksen aiheen, käytetyn metodin tai tutkimuksen laadun määrittelyä ennen kirjallisuuskatsauksen aloittamista. Tässä tutki-muksessa valitsin mukaan ne tutkimusartikkelit, joissa kuvattiin monisairastaville
suun-natun integroidun palvelun vaikuttavuutta teoreettisessa viitekehyksessä esittämälläni ta-valla. Alkuperäistutkimusten metodilla ei ollut valintaan merkitystä, koska tarkoitukse-nani ei ollut arvioida tutkimusartikkeleissa esitetyn integroidun palvelun vaikuttavuuden hyvyyttä tai heikkoutta itsessään tai tuottaa hoitosuosituksia monisairastavien palveluista (Pudas-Tähkä & Axelin 2007, 49). Tarkoituksenani ei toisaalta myöskään ollut kertoa yksinomaan kvalitatiivisin menetelmin tuotetuista näkemyksistä tai kokemuksista integ-roitujen palvelujen vaikuttavuudesta. Artikkelien tuli myös kuvata monisairastaville suunnattu integroitu palvelu kokonaisena, empiirisenä tutkimuksena, jonka vuoksi poistin aineistosta tutkimussuunnitelmat, mielipidekirjoitukset, kommentaarit tai kirjallisuusar-vioinnit. Seuraavan sivun taulukossa 1 kokoaa tämän tutkimuksen sisäänottokriteerit tut-kimusartikkeleille.
Lopullisesta aineistosta poistin review-artikkelit (n=9), koska tutkimuskysymykseni mahdollisti alkuperäisartikkeleissa tuotetun vaikuttavuuden kuvan tarkastelemisen. Re-view-artikkeleissa tuo kuva muodostuu jo toisten tutkijoiden näkökulman kautta suodat-tuneena (Oliver & Sutcliffe 2012, 149). Kielitaitoni rajallisuuden vuoksi valittavien ar-tikkelien tuli olla kirjoitettu joko suomeksi tai englanniksi.
Kohdistin aineiston haun kahteen Itä-Suomen yliopiston kirjaston kautta saatavaan laa-jaan kansainväliseen tietokantaan, Scopukseen ja Web of Scienceen huhtikuussa 2017.
Nämä molemmat tietokannat sisältävät yhteiskuntatieteellistä aineistoa, jonka vuoksi va-linta oli perusteltu. Jo aikaisemmasta perehtyneisyydestäni aiheeseen tiesin, että nämä kaksi tietokantaa myös sisältävät tämän tutkimuksen kannalta paljon keskeistä aineistoa.
Lisäksi suomenkielistä aineistoa varten tein kirjallisuushaun Melinda-tietokantaan. Ai-neiston hakua varten konsultoin myös Itä-Suomen yliopiston kirjaston tietoasiantuntijaa, joka on perehtynyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusten aihepiireihin (ks.
myös Pudas-Tähkä & Axelin 2007, 49). Hänen suosituksestaan pitäydyin edellä maini-tuissa tietokannoissa.
TAULUKKO 1. Sisäänottokriteerit tutkimusartikkeleille systemaattista kirjallisuuskat-sausta varten.
Aineiston hankinta oli kolmivaiheinen sekä Scopuksessa että Web of Sciencessa, mutta kuvaan sen tässä yhtäaikaisesti vaiheiden ollessa samanlaiset. Molemmissa tietokan-noissa hakulauseke oli seuraava:
(multimorbid* OR multi-morbid*) AND (integrat* OR coordinat* OR co-ordinat* OR cooperat* OR co-operat* OR collaborat*) AND (benefit* OR effect* OR outcome* OR evaluat*)
Ensimmäisenä tehdyssä Scopukseen kohdistetussa haussa mukana oli englanninkielen li-säksi saksa, jolla kirjoitetut artikkelit jouduin kuitenkin poistamaan myöhemmässä, abst-raktien lukuvaiheessa liian vaikeana ymmärrettävä. Kohdistin haun koskemaan otsikoita, abstrakteja ja avainsanoja, jolloin tulos oli yhteensä 268 viitettä. Rajaamalla haun koske-maan alkuperäisartikkeleita, review-katsauksia tai vielä painossa olevia artikkeleita, tulos oli yhteensä 254 kappaletta. Vielä ottamalla käyttöön vain englanninkieli tulos oli 243 viitettä. Tulosta voi pitää hyvänä.
Ensimmäisen hakukierroksen jälkeen tein myös Scopus-tietokantaan haun, jossa haku-lausekkeeseen oli lisätty sana ’care’. Tämä haku ei kuitenkaan tuottanut oleellista uutta
Kriteeri Sisäänotto aineistoon
Tutkimuksen julkaisuaika Julkaisuaikaa ei rajoitettu
Kieli Suomen- ja englanninkielinen tutkimuskirjallisuus
Käsitteet, joita edellytettiin Mainittuna monisairastavuus (multimorbidity) määriteltynä kahden tai useamman yhtäaikaisena, aktiivisesti hoidettavana kroonisena sairautena samalla asiakkaalla tai potilaalla. Mainittuna vaikuttavuus (effectiveness), vaikutus (effect), tulos (outcome), hyöty tai tarve. Tutkimuksessa kuvatun palvelun tai intervention tavoitteena oli aikaansaada muutos asiakkaassa tai potilaassa. Tutkimuksessa kuvatun palvelun tai intervention tuli olla sosiaali- ja/ tai terveydenhuollon toimialalla joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamana.Tutkimuksessa kuvatun palvelun tai intervention tuli olla integroitu joko mikro-, meso- tai makrotasolla.
Tieteenala Yhteiskuntatieteet, terveystieteet
Julkaisu Julkaisuissa huomioitiin sekä vertaisarvioidut että vertaisarvioimattomat artikkelit.
Artikkelin sisältö Artikkelissa tuli olla kuvattuna kokonainen, empiirinen alkuperäistutkimus tai pilotti alusta loppuun. Artikkelissa tuli 1) esittää selkeä tutkimuskysymys tai –tehtävä, 2)
tutkimusasetelma, aineisto ja 3) metodi sen käsittelemiseksi, 4) otos tai informantit, 5) keskeiset tutkimustulokset ja 6) päätelmät.
Menetelmä Menetelmää ei rajoitettu
Saatavuus Itä-Suomen yliopiston käytössä olevien sähköisten tietokantojen kautta maksuttomasti kokotekstinä pdf-muodossa saatavana olleet tieteelliset artikkelit.
tietoa otsikoiden perusteella ensimmäiseen verrattuna, jonka vuoksi päätin pitäytyä alku-peräisessä suunnitelmassani ja hakulausekkeessani.
Toistin edellä kuvatun haun Web of Science-tietokantaan kohdistaen haun ’topic’-sanalla haluttuun aiheeseen, jolloin viitteitä kertyi yhteensä 213 kappaletta. Tämän jälkeen raja-sin viitteiden määrää koskemaan vain alkuperäis- ja review-artikkeleita sekä vain englan-ninkielisiä artikkeleita. Tulos oli tämän jälkeen yhteensä 185 viitettä. Tulosta voi pitää vielä hyväksyttävänä kahden tietokannan tulosten vastatessa pääpiirteissään sisällöllisesti toisiaan.
Siirsin molempien tietokantojen tulokset viitteiden hallintaohjelma RefWorksiin, johon loin useita kansioita viitteiden tarkempaa tarkastelua varten. Duplikaattien tunnistaminen ei onnistunut luotettavasti tässä vaiheessa, jonka vuoksi poistin ne myöhemmin aineiston abstraktien ja kokotekstien luvun aikana.
Suomalaista monisairastaville suunnattuja integroituja palveluita kuvaavaa tutkimusta ei löytynyt yhtään kappaletta Melinda-tietokannasta 18.5.2017 tehdyssä haussa seuraavalla hakulausekkeella.
(monisair? OR multi-morb? OR multimorb) AND (integroi? OR yhteist? OR tiimit? OR moniammat? OR integrat? OR co-ordinat? OR coordinat? OR co-operat? OR cooperat?
OR collaborat?) AND (vaikuttavuus? OR vaikut? OR tulo? OR seurau? OR hyöt? OR benefit? OR effect? OR outcome?)
Hakulauseke oli muotoiltu englanninkielistä laajemmaksi niin, että varmemmin tavoittai-sin tutkimukseni kannalta relevantit tutkimukset. Kohdistin haun laajasti ”kaikkiin sanoi-hin”, jolloin tietokanta etsii pyydettyjä käsitteitä sekä esimerkiksi otsikoista tai asia-sanoista että abstrakteista tai kokoteksteistä. Hakutuloksesta voi päätellä, että Suomessa monisairastaville suunnattujen integroitujen palvelujen vaikuttavuutta ei vielä ole ehditty tutkia väitöskirjatasoisella tutkimuksella tai nämä tutkimukset on julkaistu jollakin muulla kuin suomenkielellä kansainvälisissä alan lehdissä. Aikaisemmasta perehtynei-syydestäni tähän aiheeseen osasin odottaa tällaista tulosta.
Tarkastelin haun tuloksena saatuja viitteitä aluksi ainoastaan otsikoiden perusteella. Jat-kotarkasteluun valittujen artikkelien otsikoiden tuli sisältää jokin tämän tutkimuksen kol-mesta keskeisestä käsitteestä, monisairastavat, integrointi tai jokin integroinnin muoto,
esimerkiksi case management, tai vaikuttavuus jossakin tutkimukseni teoreettisessa vii-tekehyksessa tunnistetussa muodossaan. Vaikuttavuuden tilalla saattoi olla myös jokin arviointitutkimukseen viittaava käsite, kuten ’assessment’. Liitännäissairauteen viittaava
’co-morbidity’ ei ollut myöskään syy hylätä artikkeli tässä vaiheessa. Tässä vaiheessa otin mukaan myös kroonisia tiloja (chronic conditions) tai kompleksisuutta (clinical complexity) kuvaavat tutkimukset. Sen sijaan, jos otsikosta kävi ilmi tutkimuksen näkö-kulman painottuminen selkeästi johonkin yhteen tiettyyn sairauteen, kuten esimerkiksi nivelreumaan, poistin artikkelin jatkotarkastelusta. Tällä varsin sallivalla seulonnalla ha-lusin varmistaa, että kaikki mahdolliset tämän tutkimuksen kannalta relevantit tutkimuk-set pääsisivät seuraavaan, abstraktien lukuun keskittyvään tarkasteluun.
Abstraktien luvun alkaessa mukana oli kahdesta tietokannasta yhteensä 186 tutkimusar-tikkelia, joista 37 oli duplikaatteja. Tämän vaiheen tarkoituksena oli perehtyä tarkemmin kirjallisuushaussa mukaan tulleisiin tutkimuksiin ja arvioida niitä tutkimukseni alkupe-räisen tutkimuskysymyksen valossa. Aloitin abstraktien luvun Scopuksesta tulleista viit-teistä eli yhteensä 120:stä artikkelista. Sisäänottokriteerinä tässä vaiheessa oli, että abst-raktista tuli käydä ilmi, että artikkelissa kuvattiin kokonainen empiirinen tutkimus tai pi-lotti. Tällä tarkoitan sitä, että artikkelissa tuli 1) esittää selkeä tutkimuskysymys tai -teh-tävä, 2) tutkimusasetelma, aineisto ja 3) metodi sen käsittelemiseksi, 4) otos tai informan-tit, 5) keskeiset tutkimustulokset ja 6) päätelmät. Kuitenkaan edelleenkään abstraktissa ei tarvinnut olla määriteltynä vaikuttavuutta, mutta monisairastavuuden ja integroidun pal-velun näkökulmat tuli olla selkeästi esillä.
Tutkimuksen tutkimusotteelle, tutkimusasetelmalle, aineistolle tai aineiston koolle en asettanut vaatimuksia. Tässä vaiheessa poistin kaikki Scopuksesta nousseet saksankieliset artikkelit, koska totesin saksankielen taitoni liian heikoksi ymmärtääkseni artikkelien si-sältää tietoa. Yksi viite poistettiin tässä vaiheessa, koska siitä ei ollut saatavissa abstraktia.
Web of Sciencesta nousseita viitteitä oli tässä vaiheessa yhteensä 66 kappaletta, joista kaikista luin abstraktit ja otin mukaan aineistoon tai hylkäsin samoin perustein kuin Scopuksen viitteistä. Yhteensä kelpoisuusehdot täyttäneitä artikkeleita löytyi 98 kappa-letta seuraavaa, kokotekstien luvun käsittävää vaihetta varten.
Seuraavassa vaiheessa etsin viitteet Itä-Suomen yliopiston kirjaston kautta sähköisessä muodossa kokotekstien lukua varten. Mikäli tällaista ei ollut maksutta saatavissa,
artik-keli poistettiin aineistosta (n=12). Luin kaikki saatavissa olleet artikartik-kelit huolellisesti use-aan kertuse-aan läpi ja arvioin niiden relevanssia tarkasti tutkimuskysymykseni näkökul-masta. Poistin sellaiset artikkelit, joiden kokotekstin kieli oli jokin muu kuin englanti (n=2), tutkimus ei käsitellyt monisairastavuutta tämän tutkimuksen tarkoittamalla tavalla (n=13), tutkimuksessa ei ollut integroitua palvelua tai interventiota (n=20) tai tutkimuk-sessa ei mainittu vaikuttavuutta teoreettisen viitekehykseni mukaisesti lainkaan (n=16).
Näiden lisäksi poistin aineistosta kaikki kirjallisuuskatsaukset (n=7), kommentaarit (n=2) ja tutkimussuunnitelmat (n=5). Näiden lisäksi löytyi vielä kolme duplikaattia. Varsinai-seen aineistoon jäi yhteensä 10 tutkimusartikkelia.
Aineistoni tutkimusartikkeleissa valitessani en kiinnittänyt huomiota artikkeleiden tutki-mukselliseen laatuun, vaan luin niitä ainoastaan aineistona. Valituksi tulemiseen riitti si-säänottokriteereiden täyttyminen. Perustelen valintaani sillä, että tutkimusten lukijat eivät välttämättä omaa riittävän laajaa osaamista laadun arviointiin tai etsivät tietokannoista vain oman tarpeensa kannalta relevanttia tutkimustietoa esimerkiksi päätöksenteon tai ar-gumentoinnin tueksi arkisissakin, mahdollisesti nopeissakin tilanteissa.
Alla oleva kuvio 9 kokoaa edellä kerrottua tutkimuksen aineiston hankinnasta systemaat-tisella kirjallisuuskatsauksella kahdesta eri kansainvälisestä tietokannasta. Suomenkie-listä monisairastavien integroidun palvelun vaikuttavuuteen liittynyttä tutkimuskirjalli-suutta ei löytynyt.
KUVIO 9. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen eteneminen
Seuraavassa alaluvussa kuvaan systemaattisella kirjallisuuskatsauksella saamani aineis-ton analyysia tarkemmin ennen tutkimukseni tulososaa.
Aineiston kuvailu
Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella saamani aineisto käsitti yhteensä 10 tieteelli-sissä, kansainvälisissä lehdissä julkaistua artikkelia vuosilta 2011- 2016. Kaikissa artik-keleissa kuvattiin jonkinlainen monisairastaville tai heidän hoitoonsa suunniteltu integ-roitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu tai interventio. Tutkimusraporttien tieteellinen taso vaihteli jonkin verran osan ollessa tarkasti raportoituja klusteri-randomoidussa kont-rolloidussa koeasetelmassa toteutettuja (n=3) tutkimuksia, yhden lähinnä vain kuvaillessa aiemmin tehtyä tutkimusta. Tutkimuksista kaksi oli pelkästään kvalitatiivisin menetelmin
toteutettuja, osassa oli käytetty sekä kvantitatiivisin menetelmin analysoitua kyselyä yh-distettynä haastatteluun (n=1). Yhdessä tutkimuksessa tutkimuksen kohdejoukkona olleet monisairastavat potilaat oli satunnaistettu interventiota saavaan ja kontrolliryhmään, ja tutkimus oli toteutettu sokkotutkimuksena. Yksi aineistoon valikoituneista tutkimuksista käsitti useita osatutkimuksia, joiden menetelmät vaihtelivat ollen kuitenkin kaikki kvan-titatiivisia. Yksi tutkimus oli tehty niin sanotussa ennen-jälkeen–asetelmassa kvantitatii-visin menetelmin kyselylomakkeita hyödyntäen.
Neljän tutkimuksen kohderyhmänä olivat monisairastavat potilaat ja kolmessa henkilö-kunta, joka koostui hoitajista, lääkäreistä tai muista terveydenhuollon ammattilaisista.
Niin ikään kolmessa tutkimuksessa tutkittiin integroidun palvelun vaikuttavuutta kohdis-taen tutkimus sekä potilaisiin että ammattilaisiin. Vain yhdessä tutkimuksessa mukana olivat myös sosiaalityöntekijät terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi. Kvantitatiivisten tutkimusten otoskoot vaihtelivat potilaiden osalta 20:stä 1385:een potilaaseen ja henkilö-kunnan osalta 12:sta 138:aan. Molemmissa kvalitatiivisessa tutkimuksessa informantteja oli noin 30.
Aineistoon valikoituneista tutkimuksista valtaosa oli tehty Euroopassa (Iso-Britannia n=3, Saksa n=1, Espanja n=1, Irlanti n=1, Sveitsi n=1,) Pohjois-Amerikassa tehtyjä tut-kimuksia oli yhteensä kolme, joista kaksi Yhdysvalloissa ja yksi Kanadassa. Tutkimuk-sissa kuvatut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät vaihtelivat maittain paljon. Tutki-muksissa kuvatut integroidut palvelut vaihtelivat samoin integroinnin mikrotasolta eli in-tegroivista työkaluista aina täysin integroituun makrotason toimintaan yhdessä pilottitut-kimuksessa. Aineistoon mukaan ottamieni tutkimusten tarkemmat tiedot löytyvät liit-teestä 1.