Tämän tutkimuksen viimeisessä alaluvussa pohdimme opinnäytetyötämme, eettisyyden ja luotettavuuden näkökulmasta. Eettiset periaatteet ja niiden noudattaminen turvaavat hyvät tieteelliset käytännöt (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2015, 23-24).
Tutkimuksen eettisyyden ja luotettavuuden pohdintaa voidaan tehdä arvioimalla tutki-muskysymyksiä suhteessa saatuihin tutkimustuloksiin. Tutkitutki-muskysymyksiä oli 3 ja ne olivat: 1. Minkälainen on lähijohtajan työn sisältö julkisessa terveydenhuollon organi-saatiossa? 2. Minkälaisia moniulotteisen johtamisen mallin sisältämiä rooleja lähijohta-jan työssä on tunnistettavissa, ja minkälaisiin tilanteisiin eri roolit liittyvät? 3. Minkälai-sia uudistukMinkälai-sia ja muutokMinkälai-sia lähijohtajat odottavat tulevaisuudessa tapahtuvan, jotka vaikuttavat heidän työhön?
Saimme tämän tekemämme tutkimuksen avulla vastauksia asettamiimme tutkimusky-symyksiin. Saimme tietoa lähijohtajien työn sisällöstä, lähijohtajien työssään käyttämis-tä rooleista ja lähijohtajien käsityksiskäyttämis-tä tulevaisuuden johtamisyöhön vaikuttavista muu-toksista. Tutkimuksessa tehdyn haastattelun analyysin avulla lähijohtajan työ tervey-denhuollossa muodostuu 11 tehtäväalueesta. Tutkimuksen informantteina toimineet lähijohtajat käyttivät eri tilanteissa päivittäin työssään kaikkia moniulotteisen johtami-sen mallin sisältämiä johtamisrooleja. Lähijohtajien käsitykset tulevaisuuden johta-misyöstä ja siihen vaikuttavista muutoksista jäivät tutkimuksessamme niukemmin käsi-tellyiksi. Tähän syyksi oletamme tutkimukseemme liittyneen teemahaastattelun olleen melko laajan ja pitkän, jolloin haastattelun loppupuolella käsitelty teema-alue jäi vaja-vaiseksi.
Tutkimuksen eettisyys edellyttää tutkijalta eettistä näkökulmaa, kun mietitään tutkimuk-sen aihetta, laaditaan tutkimuskysymyksiä ja pohditaan kohderyhmää (Kuula 2006).
Kaikki tutkimukseen valitut lähijohtajat työskentelivät julkisessa terveydenhuollossa, he olivat tasa-arvoisessa asemassa ja heidät oli valittu tutkimukseen toimen/viran perus-teella. Olimme jo tutkimusprosessin alusta lähtien tietoisia, että tutkimuksen tekemiseen terveydenhuollossa liittyy paljon eettisyyteen ja laillisuuteen liittyviä asioita. Heti
tut-kimusprosessin alussa soitimme Kotkan kaupungin terveyspalvelualueen terveysjohta-jalle ja kysyimme häneltä suullisen luvan tutkimuksemme tekemiseen. Tähän tutkimuk-seen tarvittiin tutkimuslupa (Liite 3), joka haettiin Kotkan kaupungilta eriktutkimuk-seen. Tutki-muslupia tarvittiin vain yksi ja siihen liitettiin tutkimussuunnitelma, haastattelun suos-tumuslomake, tutkimuksen teemat ja tiedotus tutkimuksesta. Tutkimuslupaa korjattiin niin, että ennen luvan saantia haettiin vielä erikseen rekisteriseloste (Liite 4). Rekisteri-selosteen jälkeen saimme myöntävän päätöksen tutkimuslupaan.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta on jakanut eettiset periaatteet kolmeen osa-alueeseen, joita ovat: tutkittavien itsemääräämisoikeuksien kunnioittaminen, vahingoittamisen vält-täminen ja yksityisyyden sekä tietosuojan turvaaminen (TENSU 2009; Ranta & Kuula-Luumi 2017, 132.) Itsemääräämisoikeuksien kunnioittamiseen liittyy tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja tutkimuksesta tiedottaminen. Tutkimuskohteelle ei saa aiheutua haittaa ja tutkimuksesta tulee antaa riittävästi tietoa. (Hirsjärvi & Hurme 2014, 20.) Lähetimme kaikille haastateltaville kirjeen (Liite 5), joka sisälsi haastattelupyyn-nön, tutkimuksen teema-aiheet ja tutkijoiden yhteystiedot. Varsinaisessa haastatteluti-lanteessa kävimme läpi tutkimuksen aiheen, omat tutkimusmotiivit ja haastateltavan oikeudet. Jokaisella tutkimukseen osallistuvalla oli oikeus kieltäytyä tai keskeyttää tut-kimus. (Kuula 2006.) Lisäksi, haastateltavalla lähijohtajalla oli mahdollisuus nähdä vi-rallinen tutkimuslupa. Ennen tutkimushaastattelua, kysyimme ja saimme tutkittavilta suullisesti suostumuksen tehdä haastattelu. Kaikki haastattelut toteutuivat suunnitellusti ilman keskeytyksiä.
Yksityisyyden ja tietosuojan turvaaminen toteutuu, kun haastatteluaineistoa käsitellään asianmukaisella tavalla, liittyi se sitten säilyttämiseen, kuljettamiseen tai hävittämiseen (Kuula 2006). Tallensimme tutkimukseen kerätyn haastatteluaineiston ja siitä tuoden materiaalin tutkimuksen tekemisen ajaksi, sähköisesti henkilökohtaisille tietokoneille, joissa on käytössä salasanasuojaus. Näin varmistimme, ettei haastateltavien tietoja ja tutkimusaineistoa pysty ulkopuolinen taho saamaan ja tunnistamaan. Tämä haastatteluaineisto on kerätty vain tätä opinnäytetyötä varten ja haastatteluaineisto tuhotaan, kun pro gradu -tutkielma on hyväksytty Kuopion yliopistossa.
Läpi koko tutkimuksen tekemisen, kiinnitimme huomiota anonymiteettisuojaan liitty-viin asioihin, jotta tutkimuskohteena olleita lähijohtajia ei pystyisi tunnistamaan eikä
vahingoittamaan millään tavalla, eikä raportissa esiin tuodut asiat henkilöityisi haasta-teltaviin. Anonymiteetin säilymiseksi poistimme litteroidusta aineistosta tunnistetta-vuutta lisäävät merkinnät, jotka olisi olleet liitettävissä ja tunnistettavissa jompaankum-paan toimintaympäristöön. Esimerkiksi käytimme tulos- ja pohdintakappaleissa rinnak-kain asiakas tai potilas sanaa, koska usein terveydenhuollossa terveysasemilla on käy-tössä asiakas termi ja sairaalaosastolla taas potilas termi. Lainauksissa on pyritty säilyt-tämään mahdollisimman pitkälle autenttisuus niin, että haastatteluista on poistettu tai muutettu litteroinnin yhteydessä sanoja/sanontoja/murreilmauksia, joiden perusteella voitaisiin tunnistaa tai henkilöidä haastateltu. Tutkimusaineistoa on käsitelty satunnai-sesti, eikä haastatteluiden luokittelua ja numerointia tehty niiden ajallisen toteutuksen perusteella. Kaikissa tutkimusvaiheissa on pyritty käyttämään tieteellisesti hyväksyttyjä ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä, jotta toiminta olisi eettisesti kestävää.
Tutkimuksen luotettavuuden kannalta laadullisen tutkimuksen analyysiin ja tutkimustu-loksiin voi liittyä epävarmuustekijöitä, jolloin tutkimuksessa luotettavuutta voidaan lisä-tä läpinäkyvyydellä. Tässä tekemässämme tutkimuksessa olemme pyrkineet kuvaamaan tutkimusraportissa selkeällä tavalla tekemiämme valintoja ja päätelmiä. Tutkijat ovat myös tiedostaneet suuren vastuun, joka liittyy tutkimusprosessin ja ovat siten pyrkineet tuomaan luotettavasti ja rehellisesti tutkimukseen liittyvät asiat esiin. Olemme esitelleen tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tutkimuskysymysten kannalta keskeisiä teo-rioita ja aiempia tutkimuksia, joihin olemme tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia ver-ranneet ja teorialähtöisesti tarkastelleet. Tulosten tarkastelusta vastaa tutkija ja se on kiinni tehdyistä valinnoista. (Ronkainen ym. 2014, 13, 82, 136.)
Tutkimuksen eettisyyteen liittyy oikeaoppinen toisten tutkijoiden tuotoksiin viittaami-nen ja lainaamiviittaami-nen. Olemme pyrkineet tutkimusraportissamme selkeästi merkitsemään viittaukset ja lainaukset siten, että ne ovat erotettavissa omista päätelmistä ja kirjoituk-sista. Olemme myös pyrkineet noudattamaan raportoinnissa huolellisuutta ja raportoi-maan tulokset niin, kuin ne ovat tutkimuksen analyysin perusteella tulleet esiin. (Hirs-järvi ym. 2015, 26-27.)
Laadullisen tutkimuksen neljä luotettavuuskriteeriä ovat uskottavuus, siirrettävyys, varmuus ja vahvistettavuus. Tutkimuksen uskottavuutta arvioitaessa, tutkija arvioi
vas-taako tutkimuksessa saadut tulokset tutkittavien käsityksiä. (Eskola ja Suoranta 2008, 211-212.) Tässä tutkimuksessa olemme pyrkineet aidosti kuvaamaan ja tuomaan esiin tutkimuksen informantteina toimineiden lähijohtajien käsityksiä omasta työstään ja sen sisällöstä. Tutkijoina olimme valmistautuneet tutkimuksessa käsiteltyyn aiheeseen eli lähijohtamistyöhön, perehtymällä ennen haastatteluja hyvin aiheeseen liittyvään tietoon.
Tutkimuksessa päätelmien tekemistä helpotti se, että haastateltuja lähijohtajia oli seit-semän, jolloin saimme teemahaastattelujen avulla kattavasti tietoa kiinnostuksen koh-teena olleesta lähijohtajan työstä. Uskottavuutta tässä tutkimuksessa lisäsi se, että tutki-joita oli kaksi, jolloin koko tutkimusprosessin ajan tutkijat pystyivät reflektoimaan ko-kemuksia ja pohtimaan yhdessä tehtyjä valintoja. Tutkijoina saimme hyvän kokonais-kuvan analysoituamme ja tehtyämme päätelmiä seitsemän haastattelun pohjalta ja arvi-oidessa uskottavuutta, onnistuimme tuomaan tutkimuksessamme esiin keskeisiä asioita moniulotteisesta lähijohtamistyöstä.
Tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida siirrettävyyttä tarkastelemalla, jolloin ar-vioidaan, voisiko tutkimuksen tulokset olla sovellettavissa tietyin ehdoin myös muihin tutkimuskohteisiin (Eskola & Suoranta 2008, 211–212). Tutkimusta varten haastatellut informantit edustivat tutkimuksen kiinnostuksen kohdetta eli lähijohtamistyötä ja he työskentelivät lähijohtajina julkisessa terveydenhuollon organisaatiossa. Tämä mahdol-listaa tutkimuksen siirrettävyyden, koska he edustivat juuri sitä tutkimuskohdetta, josta oltiin kiinnostuneita. Olemme pyrkineet kuvaamaan koko tutkimusprosessin mahdolli-simman yksityiskohtaisesti, jolloin lukijalle välittyy se, miten tutkijat ovat tehneet pää-telmiä. Tämä mahdollistaa paremmin myös tutkimuksen toistettavuutta. Tulosten osalta tässä tutkimuksessa saadut tulokset laadullisen tutkimuksen luonteen mukaisesti kuvaa-vat vain tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ollutta asiaa, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. (Eskola & Suoranta 2008, 212-213.)
Kun tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tutkimuksen varmuutta tarkastelemalla, niin tutkimusta ja tutkimuksen tekemistä arvioidaan sen perusteella, miten objektiivisesti tutkija on tehnyt valintoja ja päätelmiä. Tutkijan tulee tiedostaa omat lähtökohdat ja pystyä analysoimaan kriittisesti koko tutkimusprosessia. (Eskola & Suoranta 2008, 211–
212). Tämän tutkimuksen varmuutta lisää se, että molemmat tutkijat työskentelevät jul-kisessa terveydenhuollossa, jolloin samalla alalla työskentely auttaa ymmärtämään ter-veydenhuollon lähijohtamistyötä ja siihen liittyviä ilmiöitä terter-veydenhuollon
toimin-taympäristössä. Toisaalta varmuuteen liittyviä tekijöitä voi vähentää tutkijoiden omat käsitykset ja ennakko-odotukset, joilla voi olla vaikutusta, kun tehdään tutkimushaastat-telua ja tutkimusanalyysiä. Tämän tutkimuksen kummatkin tekijät ovat tiedostaneet tämän mahdollisuuden ja pyrkineet tietoisesti sen huomioimaan tilanteissa, joissa se olisi voinut vaikuttaa tutkijoiden objektiivisuuteen. Luotettavuuden säilymisessä on auttanut se, että asioita on voinut käsitellä ja pohtia yhdessä. Myös ohjaajat ovat ylläpi-täneet objektiivista ajattelua ja näkökulmaa tutkimusilmiön tarkastelussa.
Kun tarkastellaan luotettavuutta, vahvistettavuuden kriteerin kautta, niin perusteena on kysymys saavatko tutkijoiden tulkinnat ja saadut tutkimustulokset vahvistusta vastaavaa ilmiöitä tutkineista tutkimuksista. (Eskola & Suoranta 2008, 212-213.) Vahvistettavuut-ta arvioiVahvistettavuut-taessa tässä tutkimuksessa voidaan perusteena käyttää sitä, että tutkimuskohtee-seen on perehdytty kattavalla kirjallisuuskatsauksella ja empiirisiin tutkimuksiin tutustumalla. Lisäksi tutkimukset on taulukoitu ja liitetty tutkimusliitteiksi. Tiedonhakuun, -rajaukseen ja hakusanoihin liittyvissä asioissa on saatu apua ja neuvoja Kuopion yli-opiston kirjaston tietoasiantuntijalta. Empiiriset tutkimustulokset ja teoriakirjallisuus tukivat saatuja tutkimustuloksia.
Tämä pro gradu -tutkielma oli kummallekin tutkijalle ensimmäinen teemahaastattelun avulla tehty opinnäytetyö. Ensikertaisuuden haittana voi olla se, että haastattelijalla ei ole riittävää taitoa yksilö teemahaastattelun tekemiseen tai tutkimusaineiston sisällön analysointiin. Tämän seikan pyrimme huomioimaan tutkimussuunnitteluvaiheessa, mm.
teimme esihaastattelut ja ennakkotestaukset kahdelle terveydenhuollossa toimivalle lä-hijohtajalle. Näistä esihaastatteluista saimme tietoa mm. haastattelun ajallisesta pituu-desta ja teemojen aihepiirisen soveltuvuupituu-desta ja toimivuupituu-desta mittarina. Valmistau-duimme tutkimushaastatteluiden tekemiseen huolellisesti, esim. välineistön testauksella ja kävimme yhdessä läpi haastatteluprosessia. Haastattelututkimuksessa vaarana voi olla se, etteivät haastateltavat kerro tai eivät uskalla kertoa todellisia käsityksiään ja myös itse haastattelutilanteen kuluessa voi tulla erilaisia ongelmia kuten haastateltava käyttää lyhyitä ilmaisuja tai ei vastaa teemakysymyksiin vaan puhuu jostain muusta. Tähän pro gradu -tutkielmaan tehdyt tutkimushaastattelut onnistuivat mielestämme hyvin. Yksi syy haastattelujen onnistumiseen voi olla, että kumpikin haastattelija työskentelee ter-veydenhuoltoalalla ja näin esimerkiksi puhekielessä käytetyt termit ovat tuttuja, haastat-teluissa oli yhteinen ”kieli”. (Hirsjärvi & Hurme 2011, 35, 184-185.)
Tutkimustulosten luotettavuuteen voi vaikutta se, että tutkimuksemme haastatteluvai-heen aikana Kotkan kaupungin terveyspalveluiden osastonhoitaja nimikkeet muuttuivat palveluesimies nimikkeiksi. Osastonhoitajan ja palveluesimiehen nimikkeen muutoksen myötä myös työtehtävät muuttuvat. Lisäksi Kotkan kaupungin terveydenhuollon organi-saatiossa oli meneillään rakenteellisia muutoksia, kuten olemme jo aikaisemmin esittä-neet. Haastatteluissa rakenteellinen muutos tuli esille esimerkiksi niin, että lähijohtajat kokivat epävarmuutta siitä, millainen julkisen terveydenhuollon organisaatioiden toi-mintaympäristön ja oman työpaikan sisäisen toiminnan ja yleensäkin sosiaali- ja ter-veysalan toiminnallinen rakenne on tulevaisuudessa. Tulevaisuuden epävarmuustekijät, liittyen omaan työhön ja asemaan, saattoivat vaikuttaa omiin mielipiteisiin lähijohtamis-työstä negatiivisesti tai positiivisesti.
Tämä tutkimus tehtiin parityönä. Parityössä tutkijoiden välinen yhteistyö perustuu luot-tamukseen. Tutkijan tulee voida luottaa yhteisesti sovittuihin aikatauluihin ja myös toi-sen suorituskykyyn ja sitoutumiseen läpi tutkimusprosessin. Yhteistyö vaatii kykyä joustaa ja tehdä yhteisiä päätöksiä. Aikatauluttamiseen liittyviä haasteita oli esimerkiksi se, että toinen oli vuorotyössä ja toinen taas viikkotyöajassa. Lisäksi erilaiset elämänti-lanteet vaikuttivat aikataulujen sopimisessa. Mielestämme tässä opinnäytetyössä pari-työnä tehdyt haastattelut lisäsivät luotettavuutta siten, että osa tutkimushaastatteluista tehtiin yhdessä, jolloin toinen haastattelija pystyi keskittymään itse haastattelun tekemi-seen ja toinen taas kuuntelemitekemi-seen ja mahdollisten havainnointiin perustuvien lisä-huomioiden kirjaamiseen. Kahden tutkijan etua saatiin siitä, että tutkimushaastatteluja pystyttiin tekemään niin, että haastateltiin samaan aikaan kahta haastattelukohdetta.
Näin pystyttiin säästämään haastatteluihin kuluvaa matka- ja haastatteluaikaa per haas-tattelu.
Parityössä yksi haaste on raportin tyyli ja kieliasu yhtenäisyys, miten onnistutaan tuot-tamaan lukijalle selkeää ja yhdenmukaista tekstiä, mutta toisaalta parityössä saadaan rikkaampi näkökulma tutkittavaan ilmiöön. Luotettavuuden perustana on jäsentelyn ja tekstin johdonmukaisuus. Tässä opinnäytetyössä kukin tekstinosa palvelee kokonaisuut-ta ja olemme pyrkineet tekstiä kirjoitkokonaisuut-taessa yhtenäiseen rakenteeseen ja kieliasuun niin, että lopullinen raportti edustaa kirjoitusasultaan tieteellisen kirjoituksen vaatimaa kieltä.
(Hirsjärvi & Hurme 2015, 292-293.)
Koemme, että parityön rikkaus tulee siitä, että tutkittavasta ilmiöstä saadaan kahden tekijän ansiosta hyvin kattava pohjatietoa, paljon tutkimuksiin perustuvaa tietoa ja laa-jempi käsittely perspektiivi pohdintaan. Lisäksi koko tutkimusprosessin ajan pystytään kriittisesti pohtimaan ja keskustelemaan asioista ja erityisesti opittiin tekemään komp-romisseja, joita nykypäivän työelämässä vaaditaan, että päästään yhteiseen lopputulok-seen. Koko tämän tutkimusprosessin ajan olemme pyrkineet rehellisyyteen.