Moniulotteisen johtamisen malli on Vuokko Niirasen kehittämä, Robert E. Quinnin (1988) kilpailevien arvojen viitekehykseen pohjautuva, suomalaiseen sosiaali- ja ter-veydenhuoltoon paremmin soveltuva teoriamalli, jota voidaan käyttää organisaatio- ja johtamistutkimuksissa. Quinnin kilpailevien arvojen viitekehyksen teoriamallista se poikkeaa niin, että Vuokko Niiranen lisäsi moniulotteiseen johtamisen malliin yhden uuden ulottuvuuden, jota hän kutsuu professionaaliseksi ulottuvuudeksi. Professionaali-nen ulottuvuus kuvaa johtajuuteen liittyvää ammatillista substanssia. (NiiraProfessionaali-nen 1994, 92, 101; Aarva 2009, 61; Niiranen 2012, 41.) Moniulotteisen johtamisen mallissa Niira-nen on muuttanut kilpailevien arvojen viitekehyksessä olevan sisäisen prosessin ulottu-vuuden nimeksi byrokraattinen ulottuvuus, koska suomalaisen julkishallinnon organi-saatioiden rakenne perustuu yleensä byrokraattiseen hallintamalliin. (Niiranen 1994, 92.) Lisäksi ihmissuhdeulottuvuuteen on lisätty sana humaani. Moniulotteisen johtami-sen mallin ulottuvuudet ovat professionaalinen ulottuvuuden lisäksi, humaani ihmissuh-deulottuvuus, avoin ulottuvuus, rationaalinen ulottuvuus ja byrokraattinen ulottuvuus.
Kaikki ulottuvuudet ovat koko ajan läsnä johtajan työssä ja ne vaikuttavat siihen eri tavoin. (Niiranen 1994, 87-88; Niiranen 2014, 46; Niiranen 2014, 46.) (Kuvio 2)
KUVIO 2. Moniulotteisen johtamisen mallin organisaatioulottuvuudet ja johtajan roolit (Niiranen 2014, 46; Niiranen 2018).
Moniulotteisen johtamisen mallissa kilpailevien arvojen mallin kanssa yhteneviä johta-misrooleja on kahdeksan ja niiden lisäksi moniulotteisen johtamisen mallissa professio-naalinen ulottuvuus kuvaa kahta johtamisroolia, joita ovat strateginen professiojohtaja ja professionalisti. (Niiranen 1994, 101; Niiranen 2012, 41.) Kaikki johtamisroolit ovat liitettävissä moniulotteisen johtamisen mallin organisaatioulottuvuuksiin (Niiranen 1994,10; Aarva 2009; Reikko ym. 2010, 33; Niiranen 2012, 43-44).
Samoin kuin Quinnin Kilpailevien arvojen mallissa, moniulotteisen johtamisen mallissa johtamiseen liittyvää päätöksenteko-orientaatiota voidaan kuvata neljän organisaation toiminnalle asetetun suunnan avulla. Ensimmäisen perusolettamuksen mukaan päätök-senteko vaihtelee halutun tai odotetun suunnan mukaan sentralisaatiosta (keskitetystä) desentralisaatioon (hajautettuun). Keskitetty, sisäisen päätöksenteko-orientaation omi-naispiirteet ovat sentralisaatio, kontrolli ja ennakoitavuus. Näiden ominaispiirteiden avulla pyritään laillisuuden turvaamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Sisäisen päätöksen-teko-orientaation toimintaympäristö perustuu usein muodollisiin organisaatioihin ja
Tukija
Mahdollistaja
Innovattori
Edistäjä
Tuottaja Esimies
Valvoja Välittäjä
Professionalisti
Strateginen johtaja
Johtamistyön johtamisprofiilit
PROFESSIONAALINEN ULOTTUVUUS
HUMAANI IHMISSUHTEIDEN ULOTTUVUUS
AVOIN ULOTTUVUUS
RATIONAALINEN ULOTTUVUUS BYROKRAATTINEN
ULOTTUVUUS
hierarkkisiin rakenteisiin. Hajautetun, ulkoisen päätöksenteko-orientaation toimintaym-päristö perustuu puolestaan desentralisaatioon, joustavuuteen ja suuntautumiskykyyn.
Organisaatiossa arvostetaan tällöin henkilöstön oppimista, toiminnan responsiivisuutta ja innovatiivisuutta. Orientaatiot näkyvät siinä, miten toimintaympäristöstä nouseviin kysymyksiin reagoidaan. Johtamisessa se voi näkyä siten, että samaan aikaan toiminnal-ta ja palveluiltoiminnal-ta odotetoiminnal-taan muuttumiskykyisyyttä ja joustoiminnal-tavuuttoiminnal-ta, muttoiminnal-ta toisaaltoiminnal-ta saman-aikaisesti odotetaan palveluiden ennakoitavuutta ja luotettavuutta. (Niiranen 1994, 87-88; Niiranen 2012, 39; Niiranen 2014, 46.) (Kuvio 3)
Moniulotteisen johtamisen mallin toinen perusulottuvuus kuvaa johtamisen toiminnal-lista orientaatiota. Johtamistoiminta painottuu organisaation sisäisiin prosesseihin sekä toisaalta ulkoiseen vaikuttamiseen. Kuviossa toiminnallinen orientaatio näkyy vaaka-akselina, jonka vasemmassa päässä on sisäinen toiminnan orientaatio ja oikeassa nen orientaatio. Sisäinen toiminnan orientaation ominaispiirre on säilyttäminen ja ulkoi-sen uudistaminen, johon liittyviä ilmiöitä ovat ympäristön monimuotoisuus, muutosno-peus sekä poliittinen että taloudellinen ilmasto.Organisaation sisäisten prosessien alue liittyy ihmisiin, henkilöstövoimavarojen kehittämiseen ja toimintajärjestelmän ylläpitä-miseen. Tällöin organisaatiossa arvostetaan sen sisältä itsestään nousevien tavoitteiden ylläpitämistä, esim. yksiön toimintatapojen säilyttämistä. Ulkoisen suuntautumisen avulla varmistetaan resurssien saatavuutta ja toiminnan responsiivisuutta keskittymällä toimintaympäristöön ja tavoitteiden sekä tuloksellisuuden saavuttamista, korostamalla taloudellista ulottuvuutta. Organisaation ulkoisella toiminnanorientaatiolla pyritään esim. tuottamaan tuloksellisesti responsiivisia palveluja asiakkaille. (Niiranen 1994, 87-88;Niiranen 2012, 40; Niiranen 2014, 46.) (Kuvio 3)
Moniulotteisen johtamisen mallin avulla voidaan kuvata ja tuoda näkyväksi johtamis-työtä ja sen moniulotteisuutta terveydenhuollossa, jossa palveluiden tuottamiseen ja organisaation toimintaan kohdistuu keskenään kilpailevia arvoja ja tavoitteita. Johtamis-työhön vaikuttavat toiminnan ja palvelujen hallintaan ja ennakoitavuuteen liittyvät odo-tukset. Johtajalta odotetaan toiminnan uudistamista sekä kehittämistä (avoin ulottuvuus) samalla kun hänen tulee ennakoida palveluiden tarvetta (rationaalinen ulottuvuus), var-mistaa laatua (byrokraattinen ulottuvuus) ja olla tuloksellinen (rationaalinen ulottu-vuus). Lisäksi häneltä odotetaan työntekijöiden ammatillisen osaamisen varmistamista ja henkilöstövoimavarojen johtamista (humaani ulottuvuus). Ulkoapäin tulevat
odotuk-set ovat yhteiskunnallisia, taloudellisia tai toimintaan liittyviä. Samanaikaisesti organi-saation sisältä voi tulla odotuksia, jotka koskevat perustehtävän tuottamista tai sen ke-hittämistä. Asiakkailla ja työtekijöillä on omat odotuksensa, jotka vaikuttavat johtamis-työhön. (Niiranen 2012, 38-39; Niiranen 2014, 51-54; Niiranen 2016, 300.) (Kuvio 3)
KUVIO 3. Johtamiseen liittyvän päätöksenteko-orientaation suunnat (Niiranen 2014, 46).
Organisaation perustehtävä, tavoitteet ja tilannetekijät määrittelevät, millaisia keskenään kilpailevia arvoja ja odotuksia johtaja kohtaa työssään. (Niiranen 1994, 89; Niiranen 2012, 38-39). Kun organisaation toiminnan odotetaan vastaavan luovasti ja innovatiivi-sesti ympäristöstä nousseisiin odotuksiin, niin johtamisessa arvostetaan joustavuutta, muuntautumiskykyisyyttä ja vapautta toimia. Vastaavasti, jos johtajan toiminta liittyy muodollisten asioiden hoitamiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen, arvostetaan kes-kittämistä, kontrollia ja ennakoitavuutta. (Niiranen 14, 46.) Johtamistyön kokonaisuu-den kannalta jokainen ulottuvuus on tärkeä. Ulottuvuudet ovat samanaikaisesti sekä läsnä että vaikuttamassa johtamistyöhön. (Niiranen 1994, 89-90; Yang & Shao 1996, 524; Niiranen 2012, 40-41, 46.) Johtaja tasapainottelee monien tehtäväalueiden välillä.
Tehtäväalueet muodostuvat sekä organisaation ja toimintaympäristön kanssa tehtävistä
töistä että organisaation sisällä tapahtuvasta johtamistyöstä. (Niiranen 2018.) Johtami-selle asetetut tavoitteet vaikuttavat siihen, miten johtamisulottuvuudet ja -roolit tukevat toisiaan tai vaikuttavat toistensa vastakohtana. Organisaatiossa syntyy ongelmia, jos yksi ulottuvuus painottuu johtamistyössä toista paljon enemmän tai jos jollain ulottu-vuudella ei ole vaikutusta johtajan työhön. (Niiranen 1994, 89-90; Yang & Shao 1996, 524; Niiranen 2012, 40-41, 46.) Johtaja työskentelee omana persoonana, huomioiden sen, että jokaisella on taustalla sekä omat heikkoudet että vahvuudet. Rooleja voi kehit-tää ja muuttaa, mutta jokaisessa tilanteissa niiden täytyy säilytkehit-tää uskottavuus sekä joh-tajalle itselle että muille. Parhaimmillaan johtaja on silloin, kun hän on sopusoinnussa itsensä kanssa ja tuntee omat johtamistaidot. (Ristikangas ym. 2008, 107-108.)
3.3.1 Rationaalinen ulottuvuus ja siihen liittyvät johtamisroolit
Rationaalinen ulottuvuus näkyy johtajan työssä, kun hän sitoutuu organisaation tavoit-teisin ja pyrkii työssään selkeisiin ja yksimielisiin päämääriin. Tällä ulottuvuudella ko-rostuvat johtamistehtävät, joilla pyritään varmistamaan tuloksellisuus ja tavoitteellisuus, joita sekä seurataan että kontrolloidaan. (Niiranen 1994, 91; Niiranen 2012, 40; Niira-nen 2014, 51; NiiraNiira-nen 2018.) RationaaliNiira-nen ajattelu auttaa johtajaa hallitsemaan työtä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuloksellisuus ja taloudelliset seuraukset eivät välttämät-tä näy heti toiminnassa, vaan tulevat esiin myöhemmin, esim. neuvolatyö ja sairauksien ehkäisy. (Niiranen 1012, 40.) Rationaaliselta johtajalta odotetaan olevan työhön sitou-tunut ja motivoisitou-tunut sekä omaavan motivointitaitoja. (Ollila 2006, 65.)
Rationaalisen ulottuvuuden alueella johtajan rooleina ovat esimies ja tuottaja (Taulukko 2). Esimiehen roolissa hän hoitaa muun muassa virallisia työsuhteisiin liittyviä asioita, määrittelee oman yksikkönsä toiminnan tavoitteita ja jakaa vastuualueita sekä varmis-taa, että työntekijät saavuttavat asetetut tulostavoitteet. Tuottajan roolissa johtaja johtaa oman sektorinsa toimintaa ja varmistaa sen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden. Hän tuo esille ja korostaa työyhteisön ulkopuolella oman yksikkönsä ja organisaationsa toimin-nan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuottaja on tehtävä- ja työorientoitunut. (Niiranen 1994, 101; Ollila 2006, 65; Viitanen ym. 2007, 33; Niiranen 2012, 43-45; Niiranen 2014, 51.)
TAULUKKO 2. Rationaalinen ulottuvuus ja johtamisroolit (Niiranen 1994, 88-92).
JOHTAMISROOLIT RATIONAALINEN ULOTTUVUUS
Esimies tai Johtaja
Määrittelee johtamansa yksikön toimintaa koskevia tavoitteita
Määrittää työyksikössä työntekijöiden vastuualueita ja ensisijaisia tehtäviä
Hoitaa virallisia työsuhteisiin liittyviä asioita
Varmistaa että sosiaalitoimen osayksiköt ja työntekijät saavuttavat asetetut tavoitteet
Tuottaja
Korostaa oman yksikkönsä ulkopuolella yksikön toiminnan tulok-sia ja perustelee sen vaikutuktulok-sia
Organisaation sisällä käy tuloskeskusteluja
On tehtävä- ja työorientoitunut
3.3.2 Byrokraattinen ulottuvuus ja siihen liittyvät johtamisroolit
Moniulotteisen johtamisen mallissa byrokraattinen ulottuvuus vastaa sisällöltään kilpai-levien arvojen viitekehyksen sisäisen prosessin ulottuvuutta. Tällä ulottuvuudella johta-jan toiminnassa korostuvat kontrollointi ja ennakoitavuus. Hänen tehtävänään on huo-lehtia ja varmistaa, että toiminta on lainmukaista, virheetöntä sekä laadukasta ja, että siinä huomioidaan asiakkaiden oikeudet. (Niiranen 1994,91-92; Niiranen 2012, 41; Nii-ranen 14, 51; NiiNii-ranen 2018.) Työyksikön toiminta on rutiininomaista, sitä mitataan, dokumentoidaan ja tilastoidaan. Tällä ulottuvuudella johtaja on tehtäväorientoitunut ja hän on kiinnostunut työn helpottamisen keinoista, kuten esimerkiksi työn aikataulutta-misesta tai siihen liittyvistä teknisistä ratkaisuista. (Ollila 2006, 66.) Hän huolehtii, että työyksikössä noudatetaan selkeitä valta- ja ammattirajoja, jotka varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla vastuukysymyksinä ovat tärkeitä. (Niiranen 1994, 91-92; Niira-nen 2012, 41; NiiraNiira-nen 14, 51.)
Byrokraattisen ulottuvuuden alueelle sijoittuvat johtamisrooleista valvojan ja välittäjän roolit (Taulukko 3). Valvojan roolissa johtaja huolehtii päivittäisestä laadukkaasta toi-minnasta ja sen sujuvuudesta. Hän valvoo toimintaa koskevien lakien noudattamisen ja tarkastaa raportteja ja muita dokumentteja. (Niiranen 1994, 101; Niiranen 2012, 44.) Välittäjän roolissa johtaja välittää työntekijöille tarpeellista tietoa, joka koskee
toimin-taa ja työn tekemistä sekä selvittelee mahdollisia työntekijöiden välisiä ristiriitoja (Nii-ranen1994, 101; Niiranen 2012, 44; Niiranen 2014, 51). Hänen tehtävänään on ylläpitää järjestelmän rakenteita ja toimintaa. Hän koordinoi henkilöstön osaamista, työnjakoa ja hallinnoi kriisejä. (Yang & Shao, 1996, 326.)
TAULUKKO 3. Byrokraattinen ulottuvuus ja johtamisroolit (Niiranen 1994, 88-92).
JOHTAMISROOLIT BYROKRAATTINEN ULOTTUVUUS
Valvoja
Tarkastaa pöytäkirjoja, raportteja, muistioita, jotta työyksikön toiminta olisi virheetöntä
Huolehtii työyksikössä päivittäisen toiminnan sujumisesta sekä selvit-tää työntekijöiden ajankäyttöä ja asiakasmääriä
Välittäjä
Ylläpitää järjestelmän rakenteita ja toimintaa ja huolehtii työrauhan säilymisestä
Koordinoi henkilöstön osaamista, työnjakoa ja hallinnoi kriisejä, kont-rollin ja vakauden ylläpitämiseksi
Välittää työntekijöille työyksikköä koskevaa tietoa ja ohjeita
3.3.3 Humaani, ihmissuhteiden ulottuvuus ja siihen liittyvät johtamisroolit
Humaanissa, ihmissuhteiden ulottuvuudessa painottuvat ihmissuhteet, työyhteisö ja or-ganisaation sisäinen joustavuus. Henkilöstön osaamista pidetään tärkeänä ja sitä kehite-tään. Työyhteisössä tuetaan vuorovaikutusta, rakennetaan luottamusta ja pyritään sitout-tamaan henkilöstö. Tällä ulottuvuudella painottuvat osaamisen ja henkilöstövoimavaro-jen johtaminen. (Niiranen, 1994, 89; Niiranen 2012, 43; Niiranen 14, 51; Niiranen 2018.) Työyksikön toiminnan tehokkuutta lisää se, että työntekijöiden panostus työhön on korkea, koska he ovat motivoituneita ja tyytyväisiä sekä työhön että sosiaaliseen ympäristöön. (Yang & Shao 1996, 524, 525.) Johtajan tehtävänä on kiinnittää huomiota sitoutumiseen, työsuhteeseen ja sen pysyvyyteen, sekä helpottaa työntekijöiden työtä ja luoda työyhteisöön ilmapiiri, jossa kaikki työyhteisön jäsenet osallistuvat päätöksente-koon. Johtajat, jotka painottavat humaania ihmissuhdeulottuvuutta, ovat hyveorientoitu-neita. Toiminnan taustalla vaikuttavat siihen liitettävät eettiset arvot (Ollila 2006, 66).
Humaanille, ihmissuhteiden ulottuvuudelle johtamisrooleista sijoittuvat tukija ja mah-dollistaja (Taulukko 4). Tukija on kiinnostunut työntekijöidensä päivittäisestä arkityöstä ja keskustelee siitä heidän kanssaan. Hän kuuntelee henkilökohtaisia ongelmiaan sekä
tarvittaessa ottaa kantaa ja neuvoo heitä. Mahdollistaja luo edellytyksiä yhteiseen työn kehittämiseen ja kannustaa sekä rohkaisee työntekijöitä päätöksenteossa ja edistää tiimi-työtä tukemalla työntekijöiden sitoutumista ja vastuullisuutta työhönsä. (Niiranen1994, 101; Niiranen 2012, 43-44; Niiranen 14, 51.)
TAULUKKO 4. Humaani ulottuvuus ja johtamisroolit (Niiranen 1994, 88-92).
JOHTAMISROOLIT HUMAANI ULOTTUVUUS
Tukija
Kuuntelee työntekijöitä ja heidän henkilökohtaisia ongelmia Keskustelee työntekijöiden kanssa tunteakseen heidän työnsä arkipäivän
Antaa tarvittaessa neuvoja
Mahdollistaja
Kannustaa ja rohkaisee työntekijöitä osallistumaan päätöksente-koon
Edistää työntekijöiden tiimityöskentelyä
Tukee työntekijöiden sitoutumista ja vastuullisuutta Perustaa usein työryhmiä
3.3.4 Avoin ulottuvuus ja siihen liittyvät johtamisroolit
Avoimen organisaation ulottuvuuteen kuuluvat innovatiivisuus, mukautumiskykyisyys, dynaamisuus, luovuus ja joustavuus. Johtajan työssä painottuu uudistaminen ja siinä korostuvat vuorovaikutusverkostot sekä tukijoiden ja voimavarojen hankkiminen. Ta-voitteena on lisätä palveluiden responsiivisuutta ja pyrkiä vastaamaan työyksikölle ase-tettuihin tavoitteisiin. (Niiranen1994, 91; Niiranen 2012, 44; Niiranen 2018.) Tällä ulot-tuvuudella organisaation hierarkia on matala, resurssit voidaan kohdentaa joustavasti ja uudet tilanteet ymmärretään haasteena (Niiranen1994, 91; Yang & Shao 1996, 525).
Selviytyäkseen, organisaation on sopeuduttava joustavasti ympäristön muutoksiin ja luotava siihen hyvä suhde, jotta se voi hankkia tarvittavia resursseja kasvun edistä-miseksi
Avoimen ulottuvuuden johtamisroolit ovat edistäjä ja uudistaja (Taulukko 5). Näissä rooleissa johtaja etsii uusia toimintamahdollisuuksia, käyttää luovuuttaan, neuvottelee ja koordinoi toimintaa. Nämä muutoksia edistävät roolit liittyvät siihen, miten organisaatio pystyy vastaamaan ympäristöstä nousseisiin haasteisiin. Innovaattorin roolissa johtaja
etsii uusia responsiivisia toimintatapoja sekä ratkaisuja ja kannustaa henkilöstöä ole-maan aktiivisesti mukana. Hän tiedostaa oman alan kehityksen sekä osaa käyttää uusia toimintatapoja ja menetelmiä työssään, kuten tiedolla johtamista. (Niiranen1994, 101;
Niiranen 2012, 44; Niiranen 14, 51.) Edistäjänä johtaja on luova, riskejä ottava visi-onääri, joka perustelee muutostarpeet. (Yang & Shao 1996, 525). Muutosagentteina johtajat pyrkivät toimintaympäristön ja järjestelmän jatkuvaan parantamiseen. (Ollila 2006, 67). Edistäjän tehtävässä johtaja varmistaa oman toimintayksikökkönsä resurssit.
Hän hankkii toiminnalle tukijoita, on yhteistyössä ja neuvottelee sidosryhmien kanssa.
(Yang & Shao 1996, 527; Niiranen 1994, 101; Niiranen 2012, 44; Niiranen 14, 51.)
TAULUKKO 5. Avoin ulottuvuus ja johtamisroolit (Niiranen 1994, 88-92). JOHTAMISROOLIT AVOIN ULOTTUVUUS
Edistäjä
Varmistaa oman toimintayksikön resurssit hankkimalla toiminnal-le tukijoita tekemällä yhteistyötä ja neuvottetoiminnal-lemalla sidosryhmien kanssa
Koordinoi omassa työyksikössä toimintaa sovitellen tehtäviä rat-kaisuja yhdenmukaiseksi organisaation ja kunnan linjausten kans-sa
Uudistaja
Etsii yhdessä organisaation ja työyksikön henkilöstön kanssa uusia toimintamahdollisuuksia ja parempia toiminnallisia ratkai-suja
Tiedostaa oman alan kehityksen sekä osaa käyttää uusia toiminta-tapoja ja menetelmiä työssään
Käyttää luovuutta ja ammattitaitoa vastatessaan muutostarpeisiin ja ratkaistessaan työssään esiintyviä ongelmia
3.3.5 Professionaalinen ulottuvuus ja siihen liittyvät johtamisroolit
Professionaalinen ammatillinen ulottuvuus kuvaa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ammatillista sisältöä. Professionaalisessa ulottuvuudessa johtajan työ on professioläh-töistä tai professiokeskeistä johtamista. Professiolähtöinen johtaminen keskittyy ja koh-distuu asiakastyöhön. Johtajan tehtävänä on huolehtia organisaation ammatillisesta osaamisesta ja asiakastyöhön liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta. Professiokeskeinen johtaminen tietyn alan johtamiseen. Useimmissa sosiaali- ja terveydenhuollon alan työ-tehtävissä edellytetään lakeihin ja asetuksiin perustuvaa tutkintoa, jotta tehtävää voidaan hoitaa. (Niiranen 1994, 92; Niiranen 2012, 41; Niiranen 2018.)
Johtamisroolit ovat strateginen professiojohtaja ja professionalisti. (Taulukko 6) Profes-siojohtajan roolissa johtaja huolehtii omasta ammattitaidosta, liittyipä se asiakastyöhön tai johtamiseen. Hänen tehtävänään on edistää ja tukea työntekijöidensä ammatillista osaamista. (Niiranen 2014, 51.) Professionalistin roolissa johtaja perehtyy terveyden-huollon uusimpiin ammatillisiin suuntauksiin ja siihen välittömästi liittyviin ratkaisui-hin. (Niiranen 1994, 92, 101; Niiranen 2012, 41.) Jos professionaalinen ulottuvuus pai-nottuu johtamistyössä voimakkaasti, voi työ muuttua näkymättömäksi. Sen vähäinen vaikutus johtamistyöhön ilmenee heikkona oman alan tuntemuksena ja substanssiosaa-misena. (Niiranen 2012, 41.)
TAULUKKO 6. Professionaaliseen ulottuvuus ja johtamisroolit (Niiranen 1994, 88-92;
Niiranen 2014, 51).
JOHTAMISROOLIT PROFESSIONAALINEN ULOTTUVUUS
Strateginen professiojoh-taja
Huolehtii omasta ammattitaidosta, liittyipä se sitten asiakastyöhön tai johtamiseen
Tehtävänä on edistää ja tukea työntekijöidensä ammatillista osaamista Professionalisti
Perehtyy oman alan uusimpiin ammatillisiin suuntauksiin ja alan am-matilliseen kirjallisuuteen
Tekee asiakastyötä ja siihen välittömästi liittyviä ratkaisuja
4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN