5 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU
6.4 Tutkimuksen arviointia
Tutkimus toteutettiin mixed methods- menetelmällä, jossa yhdistettiin laadullinen ja tilastollinen ana-lyysi. Tällä pyrittiin muodostamaan luotettava käsitys oppilaiden työrauhaa koskevista näkökulmista.
Kahden analyysimenetelmän hyödyt jäivät odotettua vähäisemmäksi. Enemmän keskityttiin laadulli-seen ja tilastollilaadulli-seen analyysiin toisistaan erillisinä tapauksina. Kummastakin tutkimusmenetelmästä oli kuitenkin hyötyä, sillä avointen kysymysten avulla saatiin paremmin oppilaiden ääni kuuluviin ilman tutkijan asettamia oletuksia työrauhaan liittyen. Sitä ei pelkällä kyselyllä ei olisi saavutettu. Näin saatiin syvennettyä tuloksia ja lisättyä tutkimuksen luotettavuutta.
Sähköisen kyselylomakkeen etuna oli se, että kysymyksiin vastaamiseen voi asettaa ehtoja, joilla voi-daan vaikuttaa vastausjärjestykseen. Tässä tutkimuksessa oppilaan tuli vastata jokaiseen kysymykseen ennen seuraavaan siirtymistä. Niinpä oppilas ei päässyt tarkastelemaan työrauhakäsityksiä koskevaa avointa kysymystä seuraavia väittämiä, joista hän olisi saanut vihjeitä ensimmäiseen kysymykseen.
Tällä tavalla oppilailta sai aidon vastauksen kysymykseen.
Työrauhaan vaikuttavia tekijöitä selvitettiin oppilailta fyysisten ja sosioemotionaalisten oppimisympä-ristöulottuvuuksia koskevien väittämien kautta. Heidän kokemuksensa työskentelyä edistävistä ja häi-ritsevistä tekijöistä tarkensivat, ja siten täydensivät ja vahvistivat ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä käsiteltyä oppilaiden työrauhan määritelmää. Sukupuolten väliltä ei löytynyt huomattavia eroja työrau-haan vaikuttavista tekijöistä yksittäisten muuttujien osalta. Työrauhan oppimisympäristöulottuvuuksia tarkastellessa kokonaisuutena tytöt olivat antaneet jokaiselle ulottuvuudelle korkeammat arvot kuin pojat, ja erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Koska oppilaiden taustatekijöitä ei selvitetty, ei voida päätellä, johtuuko ero esimerkiksi koulumenestyksestä. Tutkimukseen osallistuneiden tyttöjen määrä oli kolmasosa poikien osuudesta. Voi siis pohtia, onko otantaan sattunut tyttöjä, jotka osaavat tark-kaan analysoida omaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, vai onko tytöille luonteenomaista antaa sel-keästi korkeampia arvoja. Poikien antamat arvot eri tekijöille olivat selvästi alhaisempia, eli he kokivat vahvemmin, että työrauhaan eivät merkittävästi vaikuta kielteisinä ja myönteisinä esitetyt väittämät.
Pohdittavaksi jää, onko poikien mielestä tutkimuksessa esitettyihin väittämiin ollut vaikeaa tai tylsää vastata, ja ovat vain nopeasti valinneet vastauksen ilman syvällistä pohdintaa väittämän sisällöstä.
Tutkimuksen otantaa ei saatu kattavaksi, koska oppilaiden vanhempia oli vaikea saavuttaa tutkimuslu-papyyntöön vastaamiseksi. Sähköinen pyyntö Wilman kautta, muistutus ja paperinen lupapyyntö eivät tavoittaneet kaikkia vanhempia, minkä vuoksi tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden määrä jäi vä-häiseksi. Tämä herätti tutkijan pohtimaan, eikö vanhempia kiinnosta peruskoulua koskevat tutkimuk-set, vai ovatko he niin kiireisiä, etteivät ehdi perehtyä tutkimuksellisiin asioihin? Oppilaiden tutkiminen on tärkeää, jotta heidän näkökulmansa voidaan ottaa opetuksen ja oppimisen kehittämisessä huomi-oon. Ilman tutkimuslupaa tutkimusten toteuttaminen ei eettisistä syistä onnistu.
Tutkimusta varten laadittu mittari oli luotettava Cronbachin alfalla tarkasteltuna. Tutkimukseen osallis-tuneiden oppilaiden vähäinen määrä ei antanut aihetta tulosten yleistettävyyteen, senkin vuoksi, että kyseessä oli tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen luonteen mukaisesti, tulokset ilmentävät yhden itä-suomalaisen koulun avoimessa oppimistilassa opiskelevien oppilaiden käsityksiä ja kokemuksia työ-rauhasta (Simons 2012, 8). Heidän kokemuksiinsa vaikuttavat avoimen oppimistilan fyysinen ulottu-vuus ja erityisesti heidän opettajiensa pedagogiset toimet, joilla he ohjaavat oppimista. Toisenlaisessa avoimessa oppimistilassa toteutetusta työrauhatutkimuksesta voisi saada erilaiset tulokset, koska siinä ympäristössä toimivat opettajat vaikuttavat omilla pedagogisilla näkemyksillään ja työkokemuksellaan luokan toimintaan. Lisäksi oppilasaines voi olla erilainen, jolloin opettajat saattavat tarvita erilaisia opetuskäytäntöjä opiskelun sujumiseksi.
L ähteet
Ahmad, C.N.C., Osman, K. & Halim, L. 2012. Relationship between physical and psychososial aspects in science laboratory learning environment. Procedia – Sosial and Behavioral Sciences 46, 1500-1505.
Asiyai, R. 2014. Students’ perceptions of the condition of their classroom physical learning environ-ment and its impact on their learning and motivation. College Student Journal 48 (4), 716 – 726.
Bakó-Biró, Z., Clements-Croome, D., Kochhar, N., Awbi, H., & Williams, M. 2012. Ventilation rates in schools and pupils’ performance. Building and Environment 48 (1), 215–223.
Barkmann, C., Wessolowski, N. & Schulte-Markwort, M. 2012. Applicability and efficacy of variable light in schools. Physiology & Behavior 105 (3), 621-627.
Barrett, P., Davies, F., Zhang, Y. & Barrett, L. 2017. The holistic impact of classroom spaces on learning in specific subjects. Environment and Behavior 49 (4), 425-451.
Bell, P. 2009. Learning science in informal environments people, places, and pursuits. National Acade-mies Press.
Belt, A. 2013. Kun työrauha horjuu: kotitalousopettajien käsityksiä työrauhahäiriöistä ja niiden tausta-tekijöistä. Oulun yliopisto.
Creswell, J. W. & Plano Clark, V. L. 2018. Designing and Conducting Mixed Methods Research. 3rd ed.
Thousand Oaks: SAGE.
Cohen, J., McCabe, E. M., Michelli, N. M., & Pickeral, T. 2009. School climate: research, policy, practice, and teacher education. Teachers College Record 111 (1), 180 – 213.
Connolly, D., Dockrell, J., Shield, B., Conetta, R., & Cox, T. 2013. Adolescents’ perceptions of their school’s acoustic environment: The development of an evidence based questionnaire. Noise & Health 15 (65), 269–280.
Connolly, D., Dockrell, J., Shield, B., Conetta, R., Mydlarz, C & Cox, T. 2019. The effects of classroom noise in the reading comprehension of adolescents. The Journal of the Acoustical Society of America 145, 372–381.
Cubukcu, Zuhal. 2012. Teachers’ evaluation of student-centered learning environments. Education 133 (1), 49–66.
Danforth, S. & Smith, T. J. 2005. Engaging troubling students: a constructivist approach. Thousand Oaks, California. Corwin Press.
Davis, J. R. 2017. From discipline to dynamic pedagogy: a re-conceptualization of classroom manage-ment. Berkeley Review of Education 6 (2), 129–153.
De Giuli, V., Da Pos, O. & De Carli, M. 2012. Indoor environmental quality and pupil perception in Ital-ian primary schools. Building and Environment 56, 335-345.
Dockrell, J. & Shield, D. 2006. Acoustical barriers in classrooms: the impact of noise on performance in the classroom. British Educational Research Journal 32 (2), 509 – 525.
Durak, G. & Cankaya, S. 2018. The current state of the art in learning spaces: a systematic review. Inter-national journal of emerging technologies in learning 13 (11), 208-224.
Ewing, A. R. & Taylor, A. R. 2009. The role of child gender and ethnicity in teacher-child relationship quality and children’s behavioral adjustment in preschool. Early childhood research quarterly 24 (1), 92–105.
Fisher, A., Godwin, K. & Seltman, H. 2014. Visual environment, attention allocation, and learning in young children: when too much of a good thing may be bad. Psychological Science 25 (7), 1362-1370.
Fogelgarn, R. & Lewis, R. 2015. “Are you being your best?” Why students behave responsibly. Austral-ian Journal of Education 59 (3), 278-292.
Friedkin, N. E. 2004. Social cohesion. Annual review of sociology 30 (1), 409-425.
Gislason, N. 2009. Mapping school design: a qualitative study of the relations among facilities design, curriculum delivery, and school climate. The Journal of Environmental Education 40 (4), 17 – 34.
Guldbaek, J., Guldbaek Broens, M. & Vinkel, H. 2011. Transforming pedagogical ethos into an effective learning environment. CELE Exchange OECD (3).
Hamilton, L. & Corbett-Whittier, C. 2013. Using Case Study in Education Research. Los Angeles: SAGE.
Hempel-Jorgensen, A. 2009. The construction of the “ideal pupil” and pupils’ perceptions of “misbe-havior” and discipline: contrasting experiences from a low-socio-economic and a high-socio-economic primary school. British Journal of Sociology of Education 30 (4), 435 – 448.
Jang, H., Reeve, J., & Deci, E. L. 2010. Engaging students in learning activities: It is not autonomy sup-port or structure but autonomy supsup-port and structure. Journal of Educational Psychology 102 (3), 588 - 600.
Hevonoja, J. 18.12.2019. Yle kysyi opettajilta koulun uudistuksista: Eniten hatuttaa huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulauttaminen yleisopetuksen luokkiin. Yle Uutiset. Saatavilla https://yle.fi/uutiset/3-11114410. Luettu 4.12.2020.
Jones, V. & Jones, L. 2007. Comprehensive classroom management: creating communities of support and solving problems. 8th ed. Boston, MA: Pearson Allyn and Bacon.
Julin, S. & Rumpu, N. 2018. Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.
Kariippanon, K., Cliff, D., Lancasterm S., Okely, A. & Parrish, A. 2018. Perceived interplay between flexi-ble learning spaces and teaching, learning and student wellbeing. Learning Environments Research 21 (3), 301–320.
Karppinen, K. 9.1.2020. Lapsella ei ollutkaan ADHD:ta – psykologin mukaan avoimissa oppimisympäris-töissä opiskelevia oppilaita on tulkittu virheellisesti ylivilkkaiksi. Yle Uutiset. Saatavilla https://yle.fi/uu-tiset/3-11148133. Luettu 4.12.2020.
Kattilakoski, R. 2018. Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa: etnografinen tutkimus uu-teen koulurakennukseen muuttamisesta. Jyväskylän yliopisto.
Kiuru, N., Pakarinen, E., Vasalampi, K., Silinskas, G., Aunola, K., Poikkeus, A-M., Metsäpelto, R-L., Lerkka-nen, M-K. & Nurmi, J-E. 2014. Task-Focused Behavior Mediates the Associations Between Supportive Interpersonal Environments and Students’ Academic Performance. Psychological Science 25 (4), 1018–
1034.
Kiuru, N., Poikkeus, A. M., Lerkkanen, M-K., Pakarinen, E., Siekkinen, M., Ahonen, T., & Nurmi, J.-E.
2012. Teacher-perceived supportive classroom climate protects against detrimental impact of reading disability risk on peer rejection. Learning and Instruction 22, 331–339.
Kokko, A. & Hirsto, L. 2020. From physical spaces to learning environments: processes in which physi-cal spaces are transformed into learning environments. Learning Environments Research.
Korpershoek, H., Harms, T., de Boer, H., van Kuijk, M. & Doolaard, S. 2016. A meta-analysis of the ef-fects of classroom management strategies and classroom management programs on students’ aca-demic, behavioral, emotional, and motivational outcomes. Review of Educational Research 86 (3), 643–
680.
Krokfors, L., Kangas, M., Vitikka, E. & Mylläri, J. 2010. Näkökulmia koulupedagogiikkaan. Teoksessa Smeds, R., Krokfors, L., Ruokamo, H. ja Staffans, A. (toim.) InnoScool – välittävä koulu: oppimisen ver-kostot, ympäristöt ja pedagogiikka. SimLab Report Series 31, 51–86.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2. uudistettu painos.
Vastapaino. Tampere.
Kuuskorpi, M. 2014. Perspectives from Finland: towards new learning environments. Finnish National Board of Education.
Lauermann, F. & Karabenick, S. 2011. Taking teacher responsibility into account(ability): explicating its multiple components and theoretical status. Educational Psychologist 46 (2), 122–140.
Lerkkanen, M-K. 2014. Mihin opettajaa tarvitaan? Opettajan merkitys oppimisprosesseissa. Kasvatus 4, 367–372.
Levin, J. & Nolan, J. F. 2007. Principles of classroom management: a professional decision-making model. 5th ed. Pearson/Allyn and Bacon.
Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & Särkkä, H. 2007. Oppi-mista tukevat ympäristöt: johdatus oppimisympäristöajatteluun. Opetushallitus. Helsinki.
Marzano, R. J., Gaddy, B. B., Foseid, M. C., Fosed, M. P. & Marzano, J. S. 2005. A handbook for class-room management that works. Association for Supervision and Curriculum Development. E-kirja.
Marzano, R. J., Marzano, J. S. & Pickering, D. 2003. Classroom management that works: research-based strategies for every teacher. Association for Supervision and Curriculum Development. E-kirja.
McClelland, M. M. & Cameron, C. E. 2012. Self-regulation in early childhood: improving conceptual clarity and developing ecologically valid measures. Child Development Perspectives 6 (2), 136–142.
Mealings, K., Demuth, K., Buchholz, J., & Dillon, H. 2015. The effect of different open plan and en-closed classroom acoustic conditions on speech perception in Kindergarten children. The Journal of the Acoustical Society of America 138 (4), 2458–2469.
Metsämuuronen, J. 2004. Pienten aineistojen analyysi. Parametrittomien menetelmien perusteet ihmis-tie-teissä. Metodologia-sarja 9. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Mäkelä, T. & Helfenstein, S. 2016. Developing a conceptual framework for participatory design of psy-chososial and physical learning environments. Learning Environments Reseach 19, 411–440.
Nuikkinen, K. 2005. Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Opetushallitus.
Nummenmaa, L., Holopainen, M. & Pulkkinen. P. 2017. Tilastollisten menetelmien perusteet. Sanoma Pro. Helsinki.
Närhi, V., Kiiski, T., Peitso, S. & Savolainen, H. 2015. Reducing disruptive behaviours and improving learning climates with class-wide positive behavior support in middle schools. European Journal of Special Needs Education 30 (2), 274–285.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Piispanen. M. 2008. Hyvä oppimisympäristö: oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Gummerus Kirjapaino Oy. Vaaja-koski.
Poulou, M. 2014. The effects on students’ emotional and behavioral difficulties of teacher-student in-teractions, students’ social skills and classroom context. British Educational Research Journal 40 (6), 986-1004.
Rogers, A. 2014. The base of iceberg: informal learning and its impact on formal and non-formal learning. Barbara Budrich Publishers. Leverkusen, Germany. E-kirja.
Roorda, D. L., Koomen, H. M. Y., Spilt, J. L. & Oort, F. J. 2011. The influence of affective teacher-student relationships on students’ school engagement and achievement: a meta-analytic approach. Review of Educational Research 81 (4), 493 – 529.
Roseth, J. C., Johnson, D. W. & Johnson, R. T. 2008. Promoting early adolescents’ achievement and peer relationships: the effects of cooperative, competitive, and individualistic goal structures. Psycho-logical Bulletin 134 (2), 223-246.
Saarelainen, J. 2016. Avointen oppimisympäristöjen ääniolosuhteet. Tampereen teknillinen yliopisto.
Sabol, T. & Pianta, R. 2012. Recent trends in research on teacher-child relationships. Attachment &
Human Development 14 (3), 213–231.
Saloviita, T. 2007. Työrauha luokkaan: löydä omat toimintamallisi. PS-Kustannus.
Saloviita, T. 2014. Työrauha luokkaan. 3. uudistettu painos. PS-Kustannus.
Schwab, Y. & Elias, M. 2015. From compliance to responsibility: social-emotional learning and class-room management. Teoksessa Handbook of Classclass-room Management. Toim. Emmer, T. & Sabornie E.
Shield, B., Greenland, E. & Dockrell. J. 2010. Noise in open plan classrooms in primary schools: A re-view. Noise & Health 12 (49), 225-234.
Silber-Varod, V., Eshet-Alkalai, Y. & Geri, N. 2019. Tracing recent trends of 21st-century learning skills.
British journal of educational technology 50 (6), 3099-3118.
Simons, H. 2012. Evolution and concept of case study research. Teoksessa Simons, H. Case study re-search in practice. SAGE Rere-search Methods, 12-27.
Taylor, A. & Enggass, K. 2009. Linking architecture and education: sustainable design for learning envi-ronments. Albuquerque: University of New Mexico Press. E-kirja.
Teli, D., Bourikas, L., James, P., & Bahaj, A. 2017. Thermal Performance Evaluation of School Buildings using a Children-based Adaptive Comfort Model. Procedia Environmental Sciences 38 (C), 844–851.
Teli, D., Jentsch, M., & James, P. 2014. The role of a building’s thermal properties on pupils’ thermal comfort in junior school classrooms as determined in field studies. Building and Environment 82.
Tolpo, A. 15.8.2019. Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät ”torilla” ja lapset opiskelevat yksin – jo useampi lapsi vaihtamassa koulua. Yle Uutiset. Saatavilla https://yle.fi/uu-tiset/3-10919909. Luettu 4.12.2020.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uudistettu laitos). Kustannus-osakeyhtiö Tammi. Helsinki. E-kirja.
Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. 2020. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita.
Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja C; 22, 2. uudistettu painos. Painosalama Oy.
E-kirja.
Van Deur, P. 2018. Managing self-directed learning in primary school education: emerging research and opportunities. IGI Global. E-kirja.
Van Ryzin, M. J., Roseth, C. J. & McClure, H. 2020. The effects of cooperative learning on peer relations, academic support, and engagement in learning among students of color. The Journal of Educational Research 113 (4), 283–291.
Van Ryzin, M. J. & Roseth, C. J. 2019. Effects of cooperative learning on peer relations, empathy and bullying in middle school. Aggressive Behavior 45, 643–651.
Vehkalahti, K. 2014. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Finn Lectura.
Verkuyten, M. & Thijs, J. 2002. School satisfasction of elementary school children: the role of perfor-mance, peer relations, ethnicity, and gender. Social Indicators Research 59, 203-228.
Velayutham, S. & Aldridge, J. 2012. Influence of psychosocial classroom environment on students’ mo-tivation and self-regulation in science learning: a structural equation modeling approach. Research in Science Education (Australian Science Education Research Association) 43 (2), 507-527.
Virtanen, T. E., Lerkkanen, M-K., Poikkeus, A-M. & Kuorelahti, M. 2015. The relationship between class-room quality and students’ engagement in secondary school. Educational Psychology 35 (8), 963-983.
Wargocki, P. & Wyon, D. 2013. Providing better thermal and air quality conditions in school class-rooms would be cost-effective. Building and Environment 59, 581–589.
Wentzel, K. R., Battle, A., Russell, S.L. ja Looney, L. B. 2010. Social supports from teachers and peers as predictors of academic and social motivation. Contemporary Educational Psychology 35 (3), 193 – 202.
Liitteet
Liite 1. Tieteellisen tutkimuksen tietosuojaseloste.
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE
Laatimispvm: 8.4.2019
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteelli-sessä tutkimuksessa. Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12 – 14. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suo-raan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta. Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoitta-maan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä. Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville an-nettavan informaation laatimiseen.
1. Tutkimuksen nimi
5.luokan oppilaiden käsitykset ja kokemukset työrauhasta avoimessa oppimistilassa
2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Sylvia Kortetjärvi, sylviae@student.uef.fi puh 0400152662
3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Tutkimuksen kohteena 5.luokan oppilaat, tutkimuksen toteuttajana Sylvia Kortetjärvi. Muita ei-osallis-tuvina osapuolina on 5.luokan oppilaiden opettajat ja vanhemmat.
4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä
Ohjaaja Sari Havu-Nuutinen
5. Tutkimuksen suorittajat
Sylvia Kortetjärvi, Sari Havu-Nuutinen
6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Tutkimuksessa ei käsitellä arkaluonteisia tietoja.
7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa
Sari Havu-Nuutinen, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu.
8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus ☐ Seurantatutkimus Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään): 20.5.2021 saakka
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☐ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa: Aineisto tallennetaan yliopiston salasanalla suojattuun O365 palvelimelle.
9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus, opinnäytetyö.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset käsitykset ja kokemukset oppilailla on työrauhasta avoimessa oppimistilassa.
10. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsit-telyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin:
☒ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☐ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
☐ rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen
mikä oikeutettu etu on kyseessä:
☐ rekisteröidyn suostumus
☐ rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen säädökset:
Tutkimuksessa käsitellään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia henkilötietoja tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja . Niiden käsittelylle tarvittava erityisperuste on:
☐ yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus, tieteellinen tai historiallinen tutkimus, tilastointi
☐ rekisteröidyn suostumus
☐ tärkeä yleinen etu koskeva syy lainsäädännön nojalla
☐ kansanterveyteen liittyvä yleinen etu
11. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Oppilaista: Sukupuoli. Vanhempien lupalomakkeessa kysytään lapsen nimeä.
12. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☒ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☐ Haastattelu
☒ Videointi
☒ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)
☐ Postissa lähetettävä kyselylomake
☐ Muu tapa, mikä:
☒ Muualta kuin tutkimukseen osallistuvilta, mistä ja mitä tietoja:
Oppilaiden vanhempia pyydetään ilmoittamaan sähköisellä lomakkeella, osallistuuko heidän lapsensa tutkimukseen. Sähköiseen lomakkeeseen he kirjoittavat lapsen nimen. Nimitietoa ei yhdistetä varsinai-seen kyselytutkimukvarsinai-seen, vaan tieto kerätään vain lupaa varten.
☒ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaeh-toista
13. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulko-puolelle
Aineistoa koskevia tietoja ei siirretä tai luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolelle.
14. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuo-lelle
Tietoja ei siirretä tai luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.
15. Automatisoitu päätöksenteko
Tieteellisessä tutkimuksessa henkilötietojen käsittelyä ei käytetä osallistujia koskevaan päätöksente-koon.
16. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☒ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☐ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila) ☐ muulla tavoin, miten:
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista.
Tutkimustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa.
Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua il-maista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☒ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täy-dellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tie-toja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jol-loin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämi-selle):
Suojatoimet arkaluonteisten tietojen osalta:
☐ Tutkimussuunnitelma
☐ Tutkimuksen vastuuhenkilö, kuka:
☐ Henkilötietoja käsitellään ja luovutetaan vain tutkimustarkoituksiin ja toimitaan siten, että tiet-tyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille
☐ Tutkimuksen osalta on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi
17. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdolli-nen rajoittamimahdolli-nen
Rekisteröidyllä on oikeus peruuttaa antamansa suostumus, mikäli henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen.
Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.
Seuraavista rekisteröidyn EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista oikeuksista tullaan todennäköi-sesti poikkeamaan tässä tutkimuksessa (perusteet ja suojatoimet poikkeamiselle alla):
☐ Rekisteröidyn oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot.
☐ Rekisteröidyn oikeus tietojensa oikaisemiseen.
☐ Rekisteröidyn oikeus tietojensa poistamiseen. Oikeutta henkilötietojen poistamiseen ei sovelleta tieteellisessä tai historiallisessa tutkimustarkoituksessa silloin, kun poisto-oikeus todennäköisesti estää tai vaikeuttaa käsittelyä.
☐ Rekisteröidyn oikeus käsittelyn rajoittamiseen.
☐ Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä.
☐ Rekisteröityjen informoinnista voidaan poiketa.
Tutkimukseen osallistuvan oikeuksista poikkeaminen on tarpeen ja perusteltua, jos tutkimuksella on yleisen edun mukaiset tarkoitukset ja tutkimukseen osallistuvan oikeudet todennäköisesti estävät koitusten saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä suuresti ja tällaiset poikkeukset ovat tarpeen näiden tar-koitusten täyttämiseksi. Seuraavat suojatoimet on toteutettu tässä tutkimuksessa, jotta tutkimukseen osallistuvan oikeuksista voidaan poiketa:
☐ Henkilötietojen käsittely perustuu tutkimussuunnitelmaan.
☐ Tutkimuksella on vastuuhenkilö tai siitä vastaava ryhmä.
☐ Henkilötietoja käytetään ja luovutetaan vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka muuta yhteensopivaa tarkoitusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä hen-kilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille.
☐ Tutkimuksessa käsitellään arkaluonteisia tietoja ja siitä on tehty vaikutustenarviointi, joka on toimitettu tietosuojavaltuutetun toimistoon 30 päivää ennen käsittelyn aloittamista.
Yhteyshenkilö tutkittavan oikeuksiin liittyvissä asioissa on tutkimuksen tietosuojavastaava.
Liite 2. Tutkimuseettinen selvitys.
8.4.2019 Sylvia Kortetjärvi
Tutkimuseettinen selvitys pro gradu -tutkielmastaPro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset käsitykset ja kokemukset 5.luokan oppilailla on työrauhasta avoimessa oppimistilassa. Tutkimuksen tekemisessä pyrin noudattamaan Itä-Suomen yliopiston eettisiä ohjeita (http://www.uef.fi/fi/tutkimus/ohjeet-ja-lomakkeet).
Ennakkoarviointia tutkimuksen tekemisestä ei tarvita, koska aineisto ei sisällä erityisen salaista tietoa (https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf). Tutkittavien oppilaiden henkilökohtai-sista tiedoista kerätään ainoastaan tieto sukupuolesta, eikä tietoa voida yhdistää yksittäiseen henkilöön.
Tutkielman raportissa ei anneta tarkkaa tietoa koulun sijainnista, vaan ilmoitetaan suuntaa antava alue.
Tällöin raportin perusteella ei voida päätellä, missä koulussa tutkimus on toteutettu.
Tutkimus toteutetaan sähköisellä kyselylomakkeella, jossa on sekä avoimia kysymyksiä että moniva-lintakysymyksiä. Tutkimuksen kesto on noin 45 minuuttia ja toteutetaan osana koulun normaalitoimin-taa. Oppilaiden vanhempia tiedotetaan sähköisesti Wilman kautta 2 viikkoa ennen tutkimuksen toteut-tamista, jolloin heiltä pyydetään suostumus lapsen osallistumiseksi tutkimukseen. Juuri ennen tutki-muksen toteutusta oppilaille kerrotaan tutkitutki-muksen tarkoituksesta ja osallistumisen vapaaehtoisuu-desta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus kieltäytyä tutkimukseen
osallistumi-sesta. (ks. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf, s. 4-6)
Kerättyä aineistoa käytetään ainoastaan tähän pro gradu -tutkielmaan ja sitä säilytetään sähköisesti
suojatun salasanan takana. Aineisto hävitetään vuoden päästä tutkielman valmistumisesta,
vuo-den 2022 maaliskuussa.
Liite 3. Tutkimuslupapyyntö vanhemmille.