85
ja yksityiselämän olevan erillään. (Cervellon & Lirio 2017) Tutkimuksessa ilmeni vanhempien ihmisten olevan enemmän kiinnostuneita sosiaalisesta mediasta ja siellä toimimisesta. Asema työyhteisössä vaikutti sosiaalisen median toiminnan aktiivisuuteen, sekä työnantajan tarjoama tuki. Työntekijät, jotka haluavat vetää selvän rajan vapaa- ja työajan väliin, kokevat sosiaalisen median joko turhana tai epämiellyttävänä.
Työntekijän kokemus osallisuudesta yrityksen tuloksentekoon kannustaa työntekijän aktiivisiin toimiin sosiaalisessa mediassa. Samanlainen aktiivisuus saadaan, kun työntekijä kokee vaikutusmahdollisuutensa yrityksen muodostamaan kuvaan sosiaalisessa mediassa.
(Cervellon & Lirio 2017) Sitouttamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa ja sillä saavutetaan työtyytyväisyyttä. Tutkimus osoittaa työtyytyväisyyden tuovan lisää vapaaehtoistoimintaa (extra-role performance). Tästä toimesta työnantaja saa suuren hyödyn ja yrityksestä välittyy työntekijän kautta arvojen mukainen kuva sidosryhmille.
86
Tutkimuksen kannalta oli tärkeä löytää aktiivisia ja vähemmän aktiivisia työntekijöitä koskien sosiaalisen median toimintaa. Tämän avulla saatiin kattavampi katsaus työntekijälähettilästoimesta. Työntekijöiden määrä ja eri tasoilla organisaatiossa työskentely lisää työntekijälähettilästoimesta saatavaa tietoa ja sen laatua tässä tutkimuksessa. Vertaileminen eri tasoilla toimivista työntekijöistä on mielekästä ja siitä saadaan esille, kuinka eri tasoilla toimivat työntekijät ajattelevat sosiaalisessa mediassa toimimisesta. Digitalisoituvan työympäristön johdosta tutkimuksen uudelleen toteuttaminen samassa tapausyrityksessä ja vertaaminen tähän tutkimukseen olisi mielekästä. Tällä tavalla saataisiin näkemystä siitä, mitä aktiivisella työntekijälähettilyystoiminnalla saadaan aikaiseksi.
Sosiaalisessa mediassa äärimmäisen tärkeää on asettaa aktiivisuuden taso ja pitäytyä siinä.
Kommentteja ja jakoja saatetaan sosiaalisessa mediassa tulkita väärin. Väärinymmärrysten korjaaminen riittävän nopealla aikataululla vähentää sosiaalisen median riskiä. Hitailla toimilla saatetaan aiheuttaa sosiaalisessa mediassa kohu, joka on lähtöisin väärinymmärryksestä. Asian oikaisu myöhemmin on oikeaa toimintaa, mutta oikaisu ei välttämättä saavuta kaikkia joita väärinymmärrys kosketti.
Teemahaastattelu sopii tutkimukseen hyvin, koska sen avulla saadaan yksilön tuntemukset ja mielipiteet selville. Haastatteluissa tilanteeseen sopivien kysymysten ja keskustelun ylläpitäminen edesauttoi täsmällisen tiedon hankintaa. Keskittyminen haastatteluissa esiintyviin mielenkiintoisiin yksityiskohtiin kasvatti tutkimuksen laatua.
Laajemman kuvan työntekijälähettilästoiminnasta olisi saanut liittämällä tutkimukseen muita yrityksiä. Tämä ei kuitenkaan olisi ollut järkevää Pro gradu-tutkielmaa ajatellen, koska aihe-alue olisi voinut kasvaa liian laajaksi. Yksi jatkotutkimusmahdollisuus olisi tarkastella muissa yrityksissä tapahtuvaa työntekijälähettilästoimintaa verraten tähän tutkimukseen. Toimialojen välisiä eroja olisi mielekästä saada selville, sekä kuinka toimiala vaikuttaa työntekijöiden asenteeseen työntekijälähettilästoimintaa kohtaan.
Tällöin tutkimustarkastelua olisi hyödyllistä tehdä myös kvantitatiivisesti eli määrällisesti.
87
Jatkotutkimuksiin työntekijälähettilästoimista olisi mielekästä liittää asiakas tai sosiaalisessa mediassa toimiva sidosryhmä. Tällä tavoin saataisiin tietoa siitä, miten toiminta oikeasti vaikuttaa ja kuinka tehokkaasti. Tutkimukseen olisi mielekästä liittää määrällistä materiaalia, koska toiminnan tuloksellisuutta on hankala mitata muulla tavalla.
Samalla saataisiin vertailua ihmisten tuntemusten ja numeraalisen materiaalin välille.
Olettamuksena telekommunikaatiotoimialasta johtuen on, että toimitaan viimeisimpien trendien mukaan ja digitaalisia uutuuksia hyödyntäen. Samalla olettamana voi olla, että tietoisuus ja taito löytyy kohdeyrityksestä sosiaalisen median käyttöä ja hyödyntämistä varten. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että toiminta sosiaalisessa mediassa ei ole täysin tehokasta tai ainakaan kaikki kohdeyrityksen työntekijät eivät ole siinä mukana. Toimialan sisällä olisi mielekäs toteuttaa vastaavanlainen tutkimus, jotta saadaan tietoa eri toimijoista.
Toisaalta mielekästä olisi saada tietoa myös eri toimialoilta ja nähdä olettamuksien taakse.
Työntekijälähettilyyttä suorittaville yrityksille tutkielma antaa vastauksia toiminnan monitahoisuudesta. Tärkeimpänä tietona pidän sitä, ettei sosiaalisessa mediassa näkyminen ole aina omavalinta, eikä siellä näkymiseen pysty aina vaikuttamaan. On kuitenkin huomattava, että aktiivisella toiminnalla pystyy vähentämään riskejä. Asiakaspalautteen saatuaan mielekästä on vastata siihen nopeasti tai korjata viestin virheellinen sisältö, ennen kuin se aiheuttaa muissa viestin nähneissä henkilöissä tuntemuksia tai vaikutusta kulutuspäätökseen.
Tämän tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa siitä, kuinka vaikuttaa yksittäisen työntekijän toimeen ja motivaatioon. Esimiesten ja johtohenkilöiden vapaaehtoistoiminnan tuntemus ja merkittävyyden ymmärtäminen, on tärkeä yrityksen tuloksen kannalta. Kun työntekijä kokee työnsä merkityksellisemmäksi, hänen vaikuttavuus tulokseen on suurempi. Näin on myös sosiaalisen median toiminnassa. Vapaaehtoisen toiminnan huomaaminen ja palkitseminen on yksittäisen työntekijän kannalta tärkeää, erityisesti työtyytyväisyyden kannalta.
88 LÄHTEET
Saarela-Kinnunen & Eskola, 2015, 180-181, 184, 189 Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
Toim. Raine valli Juhani Aaltola, Jyväskylä ps-kustannus 2015
Eskola & Vastamäki 2015, 27-29, 42 Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Toim. Raine valli Juhani Aaltola, Jyväskylä ps-kustannus 2015
Ashforth, B. (2001): Role Transitions in Organizational Life: An Identity-based Perspective. Lawrence Erlbaum Associates
Bolino, M. C., Turnley, W. H. 2005, The Personal Costs of Citizenship Behavior: The Relationship Between Individual Initiative and Role Overload, Job Stress, and Work–
Family Conflict, Journal of Applied Psychology Vol. 90, No. 4, 740–748
Britanny, H. Kerk, F. K. Brett. W. R., “Positive Impact of Social Media at Work: Job Satisfaction, Job Calling, and Facebook Use among Co-Workers”, SHS Web of Conferences 33, 00012, 2017
Burmann, C. & Zeplin, S. (2005). Building brand commitment: A behavioural approach to internal brand management. Journal of Brand Management, 12(4), 279–300.
Burmann, C., Zeplin, S. & Riley, N. (2009). Key determinants of internal brand man- agement success: An exploratory empirical analysis. Journal of Brand Management, 16(4), 264–284.
Coa, X. Vogel, D. Guo, X. Liu, H. Gu, J. “Understanding the influence of social media in the workplace: An integration of media synchronicity and social capital theories” Hawaii International Conference on System Sciences, 2012
Cervellon, M. Lirio, P. “When employees don’t ‘like’ their employers on social media”, MIT Sloan Management Review, Vol. 58, No. 2, 63-70, 2017
89
Felix, R., Rauschnabel P. A, Hinsch C., “Elements of strategic social media marketing: A holistic framework”, Journal of Business Research, 2016
Gelb, B. & Rangarajan, D. (2014). Employee contributions to brand equity. California Management Review, 56(2), 95–112.
Gioia, D. A. (1998) Identity in Organizations, From Individual to Organizational Identity, 17-31. London : Sage Publications
Hakonen, A. Nylander, M. 2015 Palkitseminen ihmisten johtamisessa, Jyväskylä ps-kustannus
Hansen, M. J., Levin, M. A., ” The effect of apathetic motivation on employees' intentions to use social media for businesses, Journal of Business Research 6, 6058-6066, 2016 Haslam, S. A. (2004) Psychology in Organizations: The Social Identity Approach, London:
SAGE Publications Ltd
Hatch, M. J. & Schultz, M. (2003). Bringing the corporation into corporate branding.
European Journal of Marketing, 37(7–8), 1041–1064.
Hiltunen, E. & Lammassaari, M. (2018). 100,000 Hours of Talking About the Brand:
Engagement With Corporate Rebranding in a Telecommunications Company. Teoksessa A.K. Dey ja T. Thatchenkery (toim.) Leveraging Human Resources for Humanizing Management Practices and Fostering Entrepreneurship. Bloomsbury, New Delhi, 198-205.
Hirsjärvi, S., Hurme, H. 2010. Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press
Hirsjärvi, S., Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press
Juuti, P. 2006 Organisaatiokäyttäytyminen. Keuruu : Otava kirjapaino Oy
90
King, C. & Grace, D. (2010). Building and measuring employee-based brand equity.
European Journal of Marketing, Vol. 44 Issue: 7/8, pp.938-971.
Kirpal, Simone (2004) Researching work identities in a European context. Career De- velopment International, Vol. 9 (3), 199–221.
Kuula, A. 2011 Tutkimusetiikka, ainestojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere : Vastapaino 2011
Kurio. (2016). Some-markkinoinnin trendit 2016 [verkkojulkaisu].
Kurio. (2017). Somemarkkinoinnin trendit 2017 [verkkojulkaisu].
Kurio. (2018). Somemarkkinoinnin trendit 2018 [verkkojulkaisu].
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa:
Hansaprint oy
Leftheriotis, L. & Giannakos, M. N. (2014). Using social media for work: Losing your time or improving your work? Computers in Human Behavior, 31, 134-142.
Lämsä, A., Päivike, T. 2013 Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki : Edita Publishing Oy 2013
Mackenzie, S, B.,Podsakoff, P. M.,Ahearne, M. 1998, In-RoIe and Extra-Role Salesperson Performance, Journal of Marketing Vol. 62 , 87-98
Men, L. (2014). Why Leadership Matters to Internal Communication: Linking Transformational Leadership, Symmetrical Communication, and Employee Outcomes.
Journal of Public Relations Research, 26: 256–279.
M ́Zungu, S. D. M., Merrilees, B. & Miller, D. (2010). Brand management to protect brand equity: A conceptual model. Journal of Brand management, 17(8), 605– 617.
91
Organ Dennis W. 1997. Organizational Citizenship Behavior: It's Construct Clean-Up Time. Human Performance, 10(2), 85-97.
Persson, M. & Thunman, E. 2017. Boundary practices and social media: The Case of teachers' use of facebook to communicate with pupils. Human IT. 13(3), 24-47.
Puusa, A., Juuti, P. 2011. Menetelmäviidakon raivaajat – perusteita laadullisen tutkimuksenlähestymistavan valintaan. Vantaa: Hansaprint
Rokka, Joonas; Karlsson, Katariina, and Tienari, Janne (2013) Balancing acts: Managing employees and reputation in social media, Journal of Marketing Management, Vol. 30, Issue 7-8, 802-827.
Salmela-Aro, K. Nurmi, J. 2017 Mikä meitä liikuttaa motivaatiopsykologian perusteet.
Jyväskylä : PS-kustannus 2017
Smarp (2017). Mitä on työntekijälähettilyys? Viivattu 30.11.2017 https://www.smarp.com/fi/tyontekijalahettilyys/
Stoner, J., Perrewé, P. L., Munyon, T. P. 2009, The role of identity in extra-role behaviors:
development of a conceptual model, Journal of Managerial Psychology, Vol. 26 Issue: 2, pp.94-107,
Tiuraniemi, J. 1993, Yksilö, ryhmä, organisaatio sosiaalispysologian perusteita. Turku:
Turun yliopisto
Tilastokeskus (2013). Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu] Helsinki:
Tilastokeskus
Tilastokeskus (2017). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu] Helsinki:
Tilastokeskus
92
Treem, J. W., Leonardi, P. M. (2012) Social Media use in Organizations: Exploring the Affordances of Visibility, Editability, Persistence and Assocation. Communication Yearbook 36, 143-189.
Turban, E., Bolloju, N., Liang, T. 2011, Enterprise social networking: opportunities, adoption, and risk mitigation. Journal of Organizational Computing and Electronic Commerce, 21: 202–220
Van Zoonen, W., Verhoeven, J. W. M. & Vliegenthart, R. 2016. Social media’s dark side:
inducing boundary conflicts. Journal of Managerial Psychology. 31(8), 1297-1311.
Wrzesniewski, A., Dutton, J. & Debebe, G. (2003). Interpersonal sensemaking and the meaning of work. Research in Organizational Behavior, 25, 93-135.
93 LIITTEET
LIITE 1: HAASTATTELURUNKO Taustatiedot
Ikä, koulutus, työsuhde, työtehtävät, työura Arvot
Mitkä ovat sinun arvosi ihmisenä ja työntekijänä? Mitä sinä arvostat?
Miten sinun arvosi näkyvät työssäsi?
Mitkä ovat työpaikkasi arvot ja miten ne linkittyvät sinun arvoihisi?
Miten työpaikan arvot näkyvät työyhteisön arjessa?
Kuvaile Soneran ja Tele Finlandin yhdistymistä sekä tuntemuksiasi siihen liittyen.
Miten muutos näkyy työntekijöiden arjessa?
Miten arvosi ovat muuttuneet muutoksen myötä?
Sosiaalinen media
Mikä sinusta on sosiaalinen media? Miten sitä käytetään? Mihin? Milloin?
Sosiaalisen median käyttö
Vapaa-ajalla/Työajalla
Mitä kanavia käytät sosiaalisessa mediassa ja kuinka paljon?
Työhön liittyvän sisällön jakaminen
Missä kanavissa jaat työhön liittyvää sisältöä ja kuinka paljon?
Onko työpaikalla ohjeistuksia sosiaalisen median käyttöön?
Kehotetaanko työpaikalla jakamaan ammatillista sisältöä?
Miksi jaat ja mikä saisi jakamaan enemmän ammatillista sisältöä?
94 Miten Smarpia käytetään työpaikallasi?
Sisällön valinta
Miten päätät, mitä työhön liittyvää sisältöä jaat sosiaalisessa mediassa?
Miten tiedät, mitä on soveliasta jakaa?
Näyttäisitkö esimerkin työhön liittyvästä postauksesta?
Sisällön jakamisen vaikutukset
Onko sinulla erityisen positiivisia tai negatiiivisia kokemuksia jakamiseen liittyen?
Miten muut ihmiset ovat reagoineet jaettuun sisältöön?
Ilmiö yleisesti
Oletko huomannut tuttujesi jakavan ammatillista sisältöä?
Tuleeko mieleesi muuta ammatillisen sisällön jakamiseen liittyvää?
Onko työntekijä tyytyväinen työhönsä? Millä tavalla arvostaa sitä?