Tulosten tarkastelu

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajaopiskelijat kokevat oman musii-killisen minäkäsityksensä, sekä minkälaisena he kokevat itsensä musiikkia opettavana opetta-jana. Tutkimusmenetelmänäni toimi mixed methods -menetelmällinen tutkimus, jonka lähtö-kohtana oli tutkia tutkimuskysymyksiä sekä kvantitatiivisin, että kvalitatiivisin keinoin. Aineis-toa analysointiin fenomenografiselta lähtökohdalta, hyödyntäen yksisuuntaista varianssiana-lyysia sekä sisällönanavarianssiana-lyysia.

7.1.1 Opettajaopiskelijoiden näkemyksiä omasta musiikillisesta minäkäsityksestä

Tutkimukseen osallistuvat opettajaopiskelijat kokivat musiikillisen minäkäsityksensä yhdisty-vän siihen, minkälaisena he pitivät omia kykyjään toimia musiikin eri osa-alueiden parissa. Jos opiskelija esimerkiksi piti kykyjään todella hyvinä eri musiikin osa-alueilla, hänen musiikilli-nen minäkäsityksensä perustui positiivisiin kokemuksiin, havaintoihin sekä vuorovaikutusti-lanteisiin musiikillisessa ympäristössä (Tulamo 1993, 70–72.) Opiskelijat, joiden kokemukset musiikista eivät olleet positiivisia, tai joita musiikki ei henkilökohtaisesti kiinnostanut, eivät lähtökohtaisesti pitäneet kykyjään toimia musiikin parissa hyvinä. Tutkittavien opiskelijoiden joukko oli musiikilliselta näkökulmalta kirjava, sillä osa opiskelijoista oli harrastanut jo pidem-pään musiikkia, ja kokivat musiikin olleen heidän elämässään tärkeässä roolissa jo pienestä pitäen. Osa opiskelijoista ei kuitenkaan pitänyt musiikkia muuten, kun korkeintaan kuuntelun kautta osana jokapäiväistä elämää, ja jotkut opiskelijoista eivät jopa edes kuuntele musiikkia vapaa-ajallaan.

63

Opiskelijoiden musiikillista minäkäsitystä ohjasi vahvasti se, minkälaisia kokemuksia heillä oli omilta kouluajoiltaan. Karttusen (1992, 76) mukaan lapsuusajalla koetut musiikilliset koke-mukset ohjaavat vahvasti aikuisiällä tapahtuvaa suhtautumista musiikkiin. Myös Anttilan ja Ju-vosen (2003, 133–134) mukaan musiikki hahmottuu aina yksilön elämysmaailmasta, joka on vahvasti yhteydessä lapsuudesta saatuihin kokemuksiin. Tutkimukseen osallistuvien opiskeli-joiden musiikillista minäkäsitystä ohjasi siis vahvasti omilta kouluajoilta saadut musiikkikoke-mukset, johon on vaikuttanut merkittävästi opettajan rooli (Juvonen 2008, 28). Osalle opiske-lijoista oli muodostunut jopa heikko musiikillinen minäkuva johtuen negatiivisista kokemuk-sista ja pettymyksistä, etenkin liittyen nöyryyttäviin kokemuksiin, kuten laulukokeisiin. Muka-vat kokemukset toisaalta vaikuttiMuka-vat opiskelijoiden musiikilliseen minäkäsitykseen positiivi-sesti, ja positiivisia kokemuksia saaneet opiskelijat pitävätkin tulosten mukaan musiikkia eri-tyisen tärkeänä elämässään.

Opiskelijat kuvailivat omaa musiikillista minäkäsitystään varsin realistisesti, ja heillä oli selkeä kuva siitä, minkälaisena he näkevät itsensä musiikin kentällä. Näiden vastausten mukaan pää-dyinkin jakamaan opiskelijat kolmeen ryhmään sen perusteella, minkälaisena he näkivät itsensä musiikin kentällä, ja minkälaisina he pitivät omia kykyjään ja valmiuksiaan toimia musiikin parissa. Näillä näkökulmilla viittaan myös opiskelijan musiikilliseen suoritusminäkäsitykseen, eli siihen, miten yksilön käsitys omasta pätevyydestään, kyvyistään ja suoriutumisestaan mu-siikin saralla muodostuu (Tulamo 1993, 65–66). Osa opiskelijoista, etenkin R2 kuuluvat opis-kelijat kokivat, etteivät he ole vielä saavuttaneet ihanneminäänsä siinä suhteessa, missä he ha-luaisivat sen olevan. Opiskelijat kokivat kykyjensä olevan vielä kehittämisen alaisia, mutta he olivat kiinnostuneita ja innostuneita tavoittelemaan parempia kykyjä musiikin eri osa-alueilla.

(Juvonen 2000, 71.)

7.1.2 Opettajaopiskelijoiden näkemyksiä itsestään musiikkia opettavana opettajana

Tutkimukseen osallistuvat opiskelijat pitivät itseään musiikin opettajina pääsääntöisesti vielä melko aloittelevina. Opiskelijat kokivat, ettei heillä ole vielä tarvittavaa musiikillista kompe-tenssia suoriutumaan musiikin opettajan tehtävästä. Opiskelijoiden vastauksista oli selvästi huomattavissa, että ne opiskelijat, joilla oli taustalla pidempää musiikkiharrastuneisuutta, ko-kivat itsensä pätevimmiksi ja valmiimmiksi opettamaan musiikkia, kun taas ne opiskelijat, joilla harrastuneisuutta ei juurikaan ollut, eivät edes halunneet opettaa musiikkia tulevaisuuden

64

työssään. (Ruohotie 2008, 202.) Oli kuitenkin yllättävää, että niiden opiskelijoiden joukossa, jotka harjoittivat musiikillista erityisorientaatiota, ja jotka harrastivat laajalti musiikkia, oli kui-tenkin melko paljon epävarmuutta omasta kyvykkyydestä liittyen musiikin opettamiseen. Epä-varmuudet liittyivät kuitenkin ensisijaisesti siihen, ettei opiskelijat kokeneet hallitsevansa ylei-siä opettajan pedagogisia tietoja ja taitoja. Haastavaksi koettiin myös sitä, ettei musiikin opet-tamisesta ollut välttämättä minkäänlaista aiempaa kokemusta. Mielenkiintoista oli myös se, että miehet kokivat taitonsa keskimäärin sellaisilla musiikin osa-alueilla, kitaransoitossa ja musiik-kiohjelmissa, joita yleisesti ehkä pidetäänkin enemmän miehille suunnattuina.

Suomi (2019) tutki luokanopettajiksi valmistuvien opiskelijoiden kompetenssia perusopetuk-sen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta. Tutkimuksesta selvisi, ettei luokanopetta-jakoulutus anna tarpeellisia valmiuksia, jotta opiskelija saavuttaisi tarvittavan musiikillisen kompetenssin opettaakseen musiikkia alakoulussa. Tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista vain noin viidesosa arvioi itsensä vähintään melko päteväksi opettamaan musiikkia. Myös Ju-vonen (2008) on tutkimuksessaan saanut vastaavia tuloksia. Hänen tutkimuksensa todensi, ettei opettajakoulutus ole kykeneväinen tarjoamaan musiikin opettajan työhön vaadittavia edelly-tyksiä. (Juvonen 2008, 128.) Tämän tutkimuksen perusteella itsensä edes jollain tapaa päteväksi opettamaan musiikkia koki kuitenkin yli puolet, noin 60% opiskelijoista, sillä he olivat haluk-kaita opettamaan musiikkia työssään. Alle puolet, noin 40% tämän tutkimuksen opiskelijoista ei kokenut itseään päteväksi, eivätkä täten myöskään halua opettaa musiikkia. Samansuuntai-nen tulos on saatu jo vuonna 1989 tehdystä tutkimuksesta, joka osoitti, että noin kolmannes luokanopettajista kokivat omat musiikilliset valmiutensa riittämättöminä (Tereska 2003, 176–

178).

7.1.3 Erot halukkuudessa opettaa musiikkia

Opettajan kompetenssina voidaan pitää tietynlaista kapasiteettia ja pätevyyttä, joka muodostuu ammatillisesta tiedosta ja taidosta (Ruohotie 2008, 202). Kompetenssin avulla opettaja muodostaa perustan ammatilliselle asiantuntijuudelleen, joka pohjautuu pitkälti yksilön omaan osaamiseen (Kotila 2007, 50). Suomen (2019, 60) mukaan musiikkiin perehtynyt opettaja pystyy tulkitsemaan musiikkia, ja antamaan musiikille syviä, laajoja merkityksiä. Mikäli opettajan musiikillinen kom-petenssi ei kuitenkaan ole tarpeeksi vahva, on hänen vaikea tarjota oppilaille merkityksellistä mu-siikillista kokemusmaailmaa.

65

Tutkimuksesta selvisi, että opiskelijat, jotka haluavat opettaa musiikkia, kokevat musiikillisen kompetenssinsa parempana, kuin ne opiskelijat, jotka eivät halua opettaa musiikkia työssään. Sa-mansuuntainen tulos on havaittavissa myös Vesiojan (2006) tutkimuksesta, josta selvisi, että mu-siikkikasvattajat kokivat aineenhallinnan olevan erityisen suuressa osassa musiikinopetustyössä.

Halukkuus opettaa musiikkia oli siis selvästi yhteydessä opiskelijoiden näkemyksiin omista mu-siikillisista tiedosta ja taidoista. Halukkuuteen vaikutti myös pidempiaikainen harrastuneisuus ja toimiminen musiikin parissa. Voidaan siis olettaa, että opiskelijoiden kokemukset omista kyvyistä musiikin eri osa-alueilla ovat yhteydessä halukkuuteen opettaa musiikkia.

Opiskelijat, jotka halusivat opettaa musiikkia työssään, pitivät näkemyksiä omasta osaamises-taan parempina kaikilla musiikin osa-alueilla. Erityisen vahvana taitojaan pitivät musiikillista erityisorientaatiota harjoittavat opiskelijat (n=17), joilla oli ennen opettajakoulutukseen tuloa vahvaa harrastuneisuuspohjaa. Kaikki opiskelijat pitivät taitojaan parhaimpina pianonsoitossa ja laulamisessa, kun taas heikoimpana taitona pidettiin kitaransoittoa. Yllättävä oli, että yli puo-let tutkimukseen osallistuvista miehistä (58,8%) eivät halua opettaa musiikkia työssään, kun taas naisista musiikkia ei halua opettaa 37,1%. Tulokseen vaikuttaa vahvasti se, että naiset ko-kivat taitonsa musiikin osa-alueilla keskimäärin paremmiksi, kuin miehet. Miehet koko-kivat tai-tonsa paremmiksi ainoastaan kahdella osa-alueella, kitaransoitossa ja musiikkiohjelmien käy-tössä. Tulokseen voi osaltaan myös vaikuttaa se, että miehiä osallistui tutkimukseen naisia huo-mattavasti vähemmän, joka on selitettävissä sillä, että opettajakoulutus on melko naisvaltainen.