3 %
Todella heikot taidot Melko heikot taidot Keskinkertaiset taidot Melko hyvät taidot
Todella heikot taidot Melko heikot taidot Keskinkertaiset taidot Melko hyvät taidot Todella hyvät taidot
54
Kolme opiskelijaa mainitsi musiikin liittyneen heidän elämäänsä tanssiharrastuksen kautta.
Joidenkin opiskelijoiden perheissä on kuitenkin harrastettu musiikkia monipuolisesti van-hempien, sisarusten, sukulaisten tai puolisoiden toimesta soitto- ja lauluharrastusten kautta.
13 opiskelijan perheissä ei ole lainkaan harrastettu musiikkia, eikä heillä itselläkään ole ollut aiempia musiikkiharrastuksia, eikä musiikki ole suuremmin ollut läsnä heidän perheissään.
Perheiden musiikkiharrastukset ovat myös osaltaan vaikuttaneet siihen, minkälaiseksi opis-kelijoiden kokemukset musiikista on, miten he suhtautuvat musiikkiin, ja minkälaiseksi hei-dän musiikillisen yleisorientaation pohja on rakentunut (Juvonen 2000, 79). Kahdeksan opis-kelijaa mainitsi perheidensä harrastavan paljon musiikkia, mutta heillä itsellään ei ole ollut musiikkiharrastusta. Osa opiskelijoista on harrastanut nuoremmalla iällä musiikkia soiton, muskarin tai musiikkiliikunnan merkeissä, mutta lopettanut harrastuksen. Kaksi opiskelijaa mainitsi urheilun menneen aina musiikin edelle. Yleisesti näiden opiskelijoiden joukossa soittoharrastuksia on ollut osa-aikaisesti, mutta kukaan ei aktiivisesti tai tavoitteellisesti har-rasta musiikkia, vaikka aiempaa soittotaustaa on ollut nuorempana.
N23: Olen soittanut ala- ja yläasteella pianoa yksityisellä opettajalla, mutta nykyään en harrasta musiikin parissa mitään.
N52: Lapsena olisin halunnut aloittaa jonkin soittimen soittotunnit, mutta en saanut.
Suurin osa opiskelijoista koki itsensä musiikinopettajana vielä aloittelevaksi, mutta suurin osa on kuitenkin halukas oppimaan ja kehittämään omia taitojaan musiikinopettajana. Moni opis-kelija uskoi pystyvänsä toimimaan alakoulun musiikinopettajana, vaikka näkemys omista tai-doista ei olisikaan vahva. Opiskelijoiden musiikillinen ihanneminäkäsitys ei täten ole vielä täy-sin saavutettu, sillä suurin osa opiskelijoista koki taitonsa ja kykynsä vielä kehitettäväksi (Ju-vonen 2000, 71). Yhdellä opiskelijalla oli positiivinen näkemys itsestään musiikinopettajana, ja oli innokas opettamaan musiikkia. Opiskelijat kokivat tarvitsevansa vielä lisää itseluotta-musta ja heittäytymistaitoja musiikin opettamiseen, ja muutama opiskelija mainitsi positiivisen asenteen olevan avaintekijä heittäytymiseen ja uuden oppimiseen. Vaikka taidot koettiin puut-teellisiksi, olivat opiskelijat innokkaita soveltamaan myös muita opettamisen taitoja. Yksi opis-kelija mainitsi, että hänen mielestään opettaja voi opetella asioita yhdessä myös oppilaiden kanssa ja hyödyntää heidän osaamistaan.
55
Tscannen-Moranin, Woolkfolk Hoyn ja Hoyn (1998) pystyvyystutkimukset ovat osoittaneet opettajien pystyvyysodotuksiin vaikuttavan erityisesti se, uskovatko he saavansa kykyjään ke-hitettyä harjoittelun avulla. Vesiojan (2006) tutkimukseen osallistuvat luokanopettajat kokivat taitonsa jäävän todennäköisesti sellaiseksi, kuin ne lähtökohdiltaan ovat, eivätkä opettajat näh-neet mahdollisuutta harjoittelun tuottamaan edistyneisyyteen. Tähän vaikuttivat erityisesti ko-kemukset ajanpuutteesta, sekä opettajan työn kiireydestä. Tähän tutkimukseen osallistuvat hen-kilöt ovat toki vielä opiskelijoita, joten heillä ei välttämättä ole aivan samanlaisia kokemuksia taitojen kehittämisestä työn ohella.
13 opiskelijaa koki, ettei he ainakaan tällä hetkellä olisi valmiita musiikin opettamiseen, vaikka he vastasivat kyselylomakkeessa haluavansa opettaa musiikkia tulevaisuudessa. Syiksi mainit-tiin epävarmuus omista taidoista, pelko omasta osaamisesta, luovuudenpuute sekä kokematto-muus. Opiskelijat eivät siis pitäneet omaa ammatti-identiteettiään vielä tarpeeksi vahvana opet-tamaan musiikkia, eivätkä he täten ole vielä saaneet tarpeeksi tarpeellisia sellaisia oppimisko-kemuksia, jotka ovat oleellisia heidän ammatillisen identiteetin kehittymisen kannalta (Mäki-nen 2020, 24). Kolme opiskelijaa ei ole koskaan opettanut musiikkia missään muodossa, joten kokemusta kyseisestä opetustilanteesta ei ole vielä kehittynyt. Viisi opiskelijaa mainitsi kuiten-kin haluavansa kehittyä, jotta itsevarmuus musiikuiten-kin opettamisesta kasvaisi. Kaksi opiskelijaa mainitsi opettajakoulutuksen monialaisten opintojen musiikinopintojen auttaneen tuomaan li-sää musiikillisia tietoja ja taitoja, ja luoneen uskon siihen, että he pystyisivät tulevaisuudessa opettaa musiikkia.
N53: Tulevaisuudessa tulen olemaan myös epätäydellinen, mutta tulen yrittämään ja pyrin välittämään samaa myös oppilailleni.
N4: Olen kokematon, mutta kokeilun kautta varmasti kehityn.
N20: Mielestäni opettaja voi kuitenkin opetella asioita yhdessä oppilaiden kanssa ja hyö-dyntää oppilaiden osaamista.
N16: En mielelläni opeta, jos en ole varma opetettavasta asiasta.
6.4 ”En halua opettaa musiikkia, sillä kykyni eivät ole kovin vahvat”
Opiskelijat, jotka kokivat musiikilliset taitonsa ja kykynsä toimia musiikin parissa huonoiksi, eivät pääsääntöisesti pitäneet itseään musikaalisina, eivätkä myöskään halunneet opettaa mu-siikkia tulevaisuuden työssään (n=36). Sukupuolen mukaan naisia valikoitui ryhmään 26
56
(37,1% kaikista naisista) ja miehiä 10 (52,6% kaikista miehistä). Yli puolet tutkimukseen osal-listuneista miehistä kuuluu siis tähän ryhmään. Ryhmiin jaottelussa valitsin tähän ryhmään myös niitä opiskelijoita, jotka eivät halua opettaa musiikkia tulevaisuuden työssään, vaikka he pystyisivätkin jollain osa-alueilla toimimaan musiikin parissa ja kokisivat itsensä musikaa-liseksi. Vaihtoehtona oli myös erotella nämä muutama itsensä musikaaliseksi kokeva opiskelija omaan ryhmäänsä, mutta koin, ettei muutamalla saman linjaisella vastauksella saa merkittävän selvää tulosta siihen, miksi he eivät halua taidoistaan huolimatta opettaa musiikkia. Tällä jaot-telulla (haluan opettaa/en halua opettaa) halusin myös selvittää, onko tämän ryhmän opiskeli-joiden vastauksissa yksittäistä tai useampaa selvästi erottuvaa faktoria siihen, miksi he eivät halua opettaa musiikkia tulevaisuudessa.
Opiskelijat harjoittivat musiikillista yleisorientaatiota hieman vaihdellen: suurimalla osalla mu-siikin parissa toimiminen viittasi passiiviseen yleisorientaatioon, sillä musiikki näyttäytyi elä-mässä lähinnä kuuntelun keinoin. Passiivinen musiikillinen yleisorientaatio ilmeni osalla opis-kelijoista positiivisena tai neutraalina, sillä joillakin opiskelijoilla oli aiempaa harrastustaustaa.
(Juvonen 2008, 14.) Osa opiskelijoista harjoitti osittain musiikillista erityisorientaatiota soitto- tai lauluharrastusten kautta. Kaksi opiskelijaa mainitsi harrastavansa tanssia, joten tätä voidaan osaltaan pitää myös aktiivisena yleisorientaationa (Juvonen 2000, 79–80). Kaksi opiskelijaa mainitsi omaavansa hyvän pianonsoittotaidon, mutta eivät kuitenkaan kokeneet itseään erityi-sen musikaalisina. Muutamalla opiskelijalla oli myös nuorempana ollut soittoharrastus, joka ei enää nykyään ole jatkunut. Opiskelijat kokivat taitonsa toimia musiikin parissa heikoiksi, ja tämä yhdistettiin etenkin musiikillisten tietojen, taitojen, sekä etenkin harrastuneisuuden puut-teisiin. Hankaliksi asioiksi mainittiin esimerkiksi rytmissä pysyminen sekä musiikin teoria, koska opiskelija ei ollut sitä koskaan opiskellut. Opiskelijat, jotka eivät juurikaan harrastaneet musiikillista toimintaa toteuttivat positiivista, passiivista musiikillista yleisorientaatiota (Juvo-nen 2000, 79.) Kaksi opiskelijaa mainitsi, etteivät juurikaan edes kuuntele musiikkia, joten hei-dän musiikillinen orientaationsa on saattanut jossain vaiheessa muuttua jopa negatiiviseksi (Ju-vonen 2006, 191.) Yksi opiskelija kertoi olevansa vahvasti epämukavuusalueella musisoides-saan.
N10: Koska ei ole taustalla harrastuneisuutta, niin taitoja ei ole juurikaan.
N11: En ole mielestäni musikaalinen ja kykyni eivät ole kovin vahvat.
M18: Kykyni toimia musiikin parissa ovat äärimmäisen heikot. En kuuntele musiikkia, enkä ole musikaalinen.
57
Ryhmän opiskelijat kokivat osaamisensa musiikin osa-alueilla selvästi heikoimmaksi verrat-tuna muihin ryhmiin. Taidot koettiin heikoimmiksi kaikilla musiikin osa-alueilla, mutta kaikista heikkomaksi opiskelijat kokivat taitonsa kitaran- ja nokkahuilun soitossa. Kitaransoitossa lähes kaikki (94,4%) ryhmän opiskelijoista kokivat taitonsa melko heikoiksi tai todella heikoiksi.
Kukaan ei kokenut taitojaan melko hyväksi tai todella hyväksi kitaransoitossa. Myös nokka-huilun soitossa taidot koettiin melko heikoiksi tai huonommaksi, kun 80,6% opiskelijoista ar-vioivat taitonsa melko heikoksi tai todella heikoksi. Kaksi opiskelijaa pitivät taitojaan nokka-huilun soitossa kuitenkin melko hyvänä tai todella hyvänä. Kaikista parhaimmaksi taidot koet-tiin pianonsoitossa ja laulamisessa, jotka ovat vahvimpia osa-alueita myös muissakin ryhmissä.
Myöskin Vesiojan (2006) tekemässä tutkimuksessa luokanopettajien musiikkitaustoja kartoit-taessa kävi ilmi, että musiikkiin erikoistumattomat opettajat arvioivat laulutaitonsa vähintään kohtalaiseksi (Vesioja 2006, 139). Pianonsoitossa 44,4% opiskelijoista pitivät taitojaan pianon-soitossa keskinkertaisena, tai sitä parempana. Laulutaidossa kukaan opiskelijoista ei pitänyt tai-tojaan todella hyvänä, mutta 47,2% opiskelijoista pitivät laulutaitoaan keskinkertaisena, tai sitä parempana. Kuviossa 6 on esitetty, miten ryhmän opiskelijoiden näkemykset osaamisestaan jakautuvat parhaimman ja huonoimman keskiarvon saaneiden musiikin osa-alueiden, pianon-soiton ja kitaranpianon-soiton välillä.