Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiempien tutkimusten tulokset.
Kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa pakolaisten kokemuksista perusterveydenhuollossa nousi esiin neljä eri teemaa: vaikeudet palvelujen saatavuudessa, kielivaikeudet, huonot lääkäri-potilas -suhteet sekä haasteet lääketieteellisen hoidon hyväksyttävyydessä (Cheng ym 2015). Myös tässä tutkimuksessa esiin nousseet teemat olivat saman suuntaisia. Tässä tutkimuksessa haasteet palvelujen saatavuudessa liittyivät enimmäkseen odotusaikoihin sekä vapaiden aikojen puutteeseen.
Aiempien tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaisista vain 36 % koki saaneensa vastaanottoajan riittävän nopeasti (Kuusio ym 2020). Kansainvälisesti taas on tuotu esiin muun muassa terveydenhuoltojärjestelmän monimutkaisuus, mutta sellaisia kokemuksia ei tässä tutkimuksessa tullut esiin.
Kielivaikeuksia taas on pyritty ratkaisemaan tulkkauksen avulla, joka on tämän tutkimuksen perusteella toteutunut varsin hyvin. Haastatteluissa ei tullut esiin, että perheenjäseniä tai lapsia olisi käytetty tulkkeina. Pääsääntöisesti, yksittäistä kokemusta lukuun ottamatta, tulkkaukseen oltiin tyytyväisiä silloin, kun tulkkaus oli varattu.
Tyytymättömyyttä tai epäluottamusta lääkäreihin tai muuhun hoitohenkilökuntaan ei tuotu tutkimuksessa suoraan esiin, vaan tyytymättömyys liittyi enemmän saatuun hoitoon ja sen tehottomuuteen. Hoito saattoi olla erilaista kuin oli odotettu. Aiemmissa tutkimuksissa onkin todettu, että ulkomaalaistaustaisilla on useammin tyydyttymätöntä hoidon tarvetta kuin muulla väestöllä (esimerkiksi Kuusio ym 2020, Castaneda ym 2012).
Aiemmissa tutkimuksissa on tuotu esiin haasteet puhelimitse asioinnissa (esimerkiksi Riggs ym 2012). Tässä tutkimuksessa puhelimitse asiointi tai sen vaikeus eivät nousseet erityisesti esiin. Tähän voi olla syynä se, että suurin osa haastateltavista oli saanut apua terveyspalveluihin hakeutumisessa ja ajan varaamisessa, jolloin heidän ei tarvinnut itse ottaa yhteyttä terveyspalveluihin. Puhelimen välityksellä asioinnin haasteet on kuitenkin hyvä huomioida palveluja kehittäessä, jotta mahdollisuus asioida kasvotusten säilyisi.
Joissakin tutkimuksissa (esimerkiksi Castaneda ym 2012) on tullut esiin terveyspalvelujen korkea hinta esteen niiden käytölle, mutta tässä tutkimuksessa ei tällaisia kokemuksia tullut esiin.
Tässä tutkimuksessa suurin osa haastatelluista koki, että oli saanut riittävästi tietoa terveyspalveluista, niihin hakeutumisesta sekä käytöstä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä onkin todettu, että pakolaistaustaisilla on maahanmuuttajaryhmistä parhaimmat tiedot peruspalveluista, koska he ovat saaneet tietoa joko vastaanottokeskuksessa tai kuntien maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa (Turtiainen & Hiitola 2015). Tämän tutkimuksen perusteella tietoa kuitenkin kaivattiin lisää terveydenhuollon sähköisiin palveluihin ja ajanvaraukseen liittyen.
Yhtenä osa-alueena nousi esiin tiedon puute omaan hoitoon, esimerkiksi laboratoriokokeiden vastauksiin, liittyen. Tähän tulisi kiinnittää huomiota, ja tarvittaessa etsiä joustavia tapoja pakolaisten tiedonsaannin lisäämiseksi omaan hoitoonsa liittyen.
Tällaisia tapoja voivat olla esimerkiksi vastausten lähettäminen kirjeellä tai ilmoitustulkkaus. Ilmoitustulkkauksessa tulkki soittaa asiakkaalle ja välittää puhelimitse
viestin asiakkaan omalle kielelle käännettynä. Ilmoitustulkkaus sopii lyhyiden, yksiselitteisten viestien välittämiseen, eikä se voi sisältää kysymyksiä (Semantix 2020).
Jatkossa olisi hyvä huomioida, että osalla pakolaistaustaisista asiakkaista voi olla edellytyksiä esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttöön. Tarvittaessa tulisi tarjota niistä riittävästi informaatiota. Esimerkiksi kanta.fi -palveluiden käyttö voi lisätä tiedonsaantia omasta terveydentilastaan esimerkiksi laboratoriovastausten osalta ja alueen omat sähköiset palvelut avaavat mahdollisuuksia esimerkiksi ajanvarausten tekoon sähköisesti.
Suurin osa sähköisistä palveluista ja niiden hyödyntämisestä vaati kuitenkin suhteellisen hyvää suomen kielen taitoa sekä sähköistä tunnistautumista eli palvelut eivät ole kaikkien pakolaistaustaisten asiakkaiden käytettävissä.
11 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET
Pakolaisten kokemuksista terveyspalveluissa asioinnista, hoitoon hakeutumisesta ja kokemuksista Etelä-Karjalassa voidaan tehdä tämän pro gradu -tutkielman perusteella seuraavat johtopäätökset vastauksina tutkimuskysymyksiin:
1. Pakolaisilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia hoitoon hakeutumisesta. Hoitoon hakeutumisessa korostui tiedon saannin merkitys terveyspalveluista sekä ajan varaamisesta. Suurin osa oli saanut apua ajanvarauksessa, mutta osa oli varannut ajan myös itsenäisesti ongelmitta.
Negatiivisiin kokemuksiin liittyivät pitkät odotusajat sekä vapaiden aikojen puute.
2. Pakolaisilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia terveyspalveluissa asioinnista. Tärkeänä koettiin tulkkaus, ja suurimmalle osalle käynneistä tulkkaus oli varattuna. Hoitoon tyytymättömyys liittyi siihen, että saatu hoito oli erilaista kuin oli odotettu tai hoito ei ollut tehonnut. Lisäksi esiintyi tiedonpuutetta omasta hoidosta. Positiivisissa kokemuksissa saatu hoito oli auttanut ja palvelut olivat kokonaisuudessaan toimineet ongelmitta.
3. Pakolaisten myönteisiin kokemuksiin eniten vaikuttaneita tekijöitä olivat tulkkaus, terveydenhuollon ammattilaisten käytös, korkeatasoiseksi koetut terveyspalvelut, riittävä tiedonsaanti sekä toisilta saatu apu.
4. Pakolaisten kielteisiin kokemuksiin eniten vaikuttaneita tekijöitä olivat tulkkauksen puute, vapaiden aikojen puute, pitkät odotusajat, tyydyttymätön hoidon tarve sekä tiedonpuute.
Vaikka monen haastateltavan kohdalla tulkkaus ja sen järjestäminen oli sujunut ongelmitta, tähän tulee kuitenkin kiinnittää jatkuvaa huomiota terveyspalveluissa.
Terveyspalveluissa täytyy huolehtia siitä, että eri yksiköillä on riittävä tieto tulkkauksen merkityksestä sekä tietoa siitä, miten ja mistä käytännössä tulkkaus varataan. Jatkossa voisi tutkia koettuja esteitä tulkkauksen järjestämiselle terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta sekä sitä, miten näitä esteitä voisi poistaa.
LÄHTEET
Burnett A & Peel M. Asylum seekers and refugees in Britain: Health needs of asylum seekers and refugees. BMJ. 2001 322(7285):544-7.
Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M & Koskinen S. (toim.) Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa.
Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.
Cheng I, Drillich A & Schattner P. Refugee experiences of general practice in countries of resettlement: a literature review. British Journal of General Practice.
2015 Mar;65(632):e171–e176.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Eksote. Saatavilla www-muodossa:
www.eksote.fi/eksote/Sivut/default.aspx (Luettu 18.1.2018)
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Eksote. Visio ja arvot. Saatavilla www-muodossa www.eksote.fi/eksote/strategia-ja-johtaminen/Sivut/Visio-ja-arvot.aspx (Luettu 25.1.2019)
European Asylum Support Office. EASOn vuosikertomus turvapaikkatilanteesta EU:ssa vuonna 2018. 2019. Saatavilla www-muodossa www.easo.europa.eu/sites/default/files/ar-es-2018-fi-web.pdf
Fang M, Sixsmith J, Lawthom R, Mountian I & Shahrin A. Experiencing ‘pathologized presence and normalized absence’; understanding health related experiences and access to health care among Iraqi and Somali asylum seekers, refugees and persons without legal status. BMC Public Health 2015 15:923.
Fazel M, Wheeler J & Danesh J. Prevalence of serious mental disorder in 7000 refugees resettled in western countries: a systematic review. 2005. Lancet. 2005 Apr 9-15;365(9467):1309-14.
Hirsjärvi S & Hurme H. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Gaudeamus 2015.
Häkkinen A. Maahanmuuttajien palvelutarpeeseen vastaaminen Etelä-Pohjanmaalla.
Siirtolaisinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia n:o 3. Vammalan Kirjapaino Oy: Vammala 2009.
Koponen P, Manderbacka K, Jokela S, Castaneda A, Suvisaari J & Suominen L. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja käyttö. Teoksessa Nieminen T, Sutela H & Hannula H.
(toim.) Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki:
Tilastokeskus 2015.
Koponen P, Rask S, Skogberg N, Castaneda A, Manderbacka K, Suvisaari J, Kuusio H, Laatikainen T, Keskimäki I & Koskinen S. Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Lääkärilehti 2016;12-13:907-914.
Kotouttamisen osaamiskeskus. 2019. Pakolaisten vastaanoton käsikirja. Saatavilla www-muodossa www.kotouttaminen.fi/pakolaisten-vastaanoton-kasikirja (Luettu 5.11.2019) Kuusio H, Seppänen S, Jokela S, Somersalo L & Lilja E. Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.
Kylmä J & Juvakka T. Laadullinen terveystutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy 2007.
Laki kotoutumisen edistämisestä. 2010/1386. Annettu 30.12.2010. Saatavilla www-muodossa www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386
Maahanmuuttajan alkuvaiheen terveydenhuolto 2014. Toimintamalli. Innokylä.
Saatavilla www-muodossa www.innokyla.fi/web/malli350167 (Luettu 18.1.2018) Maahanmuuttovirasto. 2017. Oleskeluluvan ja kotikuntamerkinnän saaneiden asiakkaiden ohjaaminen kunnan ja kansaneläkelaitoksen palveluihin. Ohje MIG-176252.
Maahanmuuttovirasto. 2019a. Turvapaikka Suomesta. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.migri.fi/turvapaikka-suomesta (Luettu 5.11.2019)
Maahanmuuttovirasto. 2019b. Tilastot. Saatavilla www-muodossa www.tilastot.migri.fi/
(Luettu 5.11.2019)
Malin M & Gissler M. Maahanmuuttajien terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus, laatu ja käyttö oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Teoksessa Teperi J, Vuorenkoski L, Manderbacka K, Ollila E, Keskimäki I (toim.) Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Stakes 2006.
Pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimus 77/1968. Annettu Genevessä
28.7.1951. Saatavilla www-muodossa osoitteessa:
www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2#idp450453408 Priebe S, Sandhu S, Dias S, Gaddini A, Greacen T, Ioannidis E, Kluge U, Krasnik A, Lamkaddem M, Lorant V, Puigpinósi Riera R, Sarvary A, Soares J, Stankunas M, Straßmayr C, Wahlbeck K, Welbel M & Bogic M. 2011. Good practice in health care for migrants: views and experiences of care professionals in 16 European countries. BMC Public Health 2011;11:187.
Riggs E, Davis E, Gibbs L, Block K, Szwarc J, Casey S, Duell-Piening P & Waters E.
Accessing maternal and child health services in Melbourne, Australia: Reflections from refugee families and service providers. BMC Health Services Research 2012 12:117.
Sarría-Santamera A, Hijas-Gómez A, Carmona R & Gimeno-Feliú L. A systematic review of the use of health services by immigrants and native populations. Public Health Reviews 2016 37:28.
Semantix. Ilmoitustulkkaus. Saatavilla www-muodossa
www.semantix.fi/tulkkauspalvelu/ilmoitustulkkaus/ (Luettu 4.1.2020)
Skogberg N, Koponen P, Omar A, Oroza V & Koskinen P. Koettu terveys ja pitkäaikaiset terveysongelmat. Teoksessa Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Omar A, Snellman O, Castaneda A (toim). 2019.
Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydenhuolto Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2 2013.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturva ja palvelut Suomessa. Saatavilla www-muodossa www.stm.fi/turvapaikanhakijoiden-palvelut (Luettu 20.12.2017)
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. 2013. Asioimistulkin ammattisäännöstö. Saatavilla www-muodossa www.sktl.fi/@Bin/280271/Asioimistulkin_ammattissäännöstö.pdf Suomen pakolaisapu. 2019. Pakolaisuus Suomessa. Saatavilla www-muodossa www.pakolaisapu.fi/pakolaisuus-suomessa/ (Luettu 5.11.2019)
Sutela H & Larja L. Maahanmuuton syyt. Teoksessa Nieminen T, Sutela H & Hannula U. (toim.) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki:
Tilastokeskus 2015, s. 10-25.
Tilastokeskus 2019. Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien terveyspalveluissa. Saatavilla www-muodossa www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja- monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-palvelut/hyvia-kaytantoja-maahanmuuttajien-terveyspalveluissa (Päivitetty 30.1.2017)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus – käsitteet. Saatavilla www-muodossa www.thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/kasitteet (Päivitetty 24.10.2018)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a. Kotoutuminen ja osallisuus. Saatavilla www-muodossa www.thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus (Päivitetty 1.11.2019)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019b. Turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltopalvelut. Saatavilla www-muodossa www.thl.fi/fi/web/maahanmuutto-
ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijoiden-terveydenhuoltopalvelut (Päivitetty 1.11.2019)
Tuomi J & Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Vantaa:
Kustannusosakeyhtiö Tammi 2013.
Tuominen R. Kulttuurien kohtaaminen terveydenhuollossa. Helsinki: WSOY 1998.
Tuomisto K, Tiittala P, Helve O & Vuori J. Turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden kunnalliset sote-palvelut. Kuntakyselyn tulokset. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016.
Turtiainen K & Hiitola J. Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustaisille perheille.
Ammattilaisten ja perheiden kokemuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 68/2015.
The UN Refugee Agency. 2019. Figures at a Glance. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.unhcr.org/figures-at-a-glance.html (Luettu 7.11.2019)
van Loenen T, van den Muijsenbergh M,2, Hofmeester M, Dowrick C, van Ginneken N, Mechili EA, Angelaki A, Ajdukovic D, Bakic H, Pavlic DR, Zelko E, Hoffmann K, Jirovsky E, Mayrhuber ES, Dückers M, Mooren T, Gouweloos-Trines J, Kolozsvári L, Rurik I & Lionis C. 2018. Primary care for refugees and newly arrived migrants in Europe: a qualitative study on health needs, barriers and wishes. Eur J Public Health.
2018 Feb 1;28(1):82-87.
World Health Organization. 2018. Health of refugees and migrants. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: www.who.int/migrants/publications/EURO-report.pdf
Liite 1 Tiedote tutkittavalle
Tutkimus: Pakolaisten kokemuksia terveyspalveluista Etelä-Karjalan alueella
Sinua pyydetään mukaan tutkimukseen, jossa selvitetään pakolaisten kokemuksia terveyspalveluista. Kyseessä on terveystieteiden maisteri-opiskelija Niina Ryhäsen pro gradu-opinnäytetyö, joka tehdään Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.
Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja sinulta pyydetään kirjallinen suostumus osallistumisestasi. Voit kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen, keskeyttää osallistumisen tai peruuttaa suostumuksen ilmoittamatta syytä milloin tahansa tutkimuksen aikana. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta korvausta.
Tutkimus toteutetaan haastatteluna sinulle sopivassa paikassa talvella 2019.
Tutkimuksessa käytetään tulkkausta omalle äidinkielellesi. Haastattelut nauhoitetaan ja kirjoitetaan auki. Aineisto säilytetään lukitussa tilassa, eivätkä ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Tutkimuksessa saadut tulokset raportoidaan opinnäytetyössä. Opinnäytetyössä voidaan käyttää lainauksia haastattelustasi, mutta kuitenkin niin, ettei sinua voida tunnistaa tekstistä. Tulokset raportoidaan niin, ettei tuloksista ole mahdollista tunnistaa yksittäistä henkilöä.
Tutkimuksesta voit pyytää lisätietoja TtM-opiskelija Niina Ryhänen
p. 040 8611418, niinaiko@student.uef.fi TtT, opinnäytetyön ohjaaja Ari Haaranen ari.haaranen@uef.fi
Professori, opinnäytetyön ohjaaja Jussi Kauhanen jussi.kauhanen@uef.fi
Itä-Suomen yliopisto
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö PL 1627, 70211 Kuopio
Liite 2 Tutkittavan suostumus
Minua on pyydetty osallistumaan tutkimukseen pakolaisten kokemuksista terveyspalveluista. Olen perehtynyt tutkimustiedotteeseen ja olen ymmärtänyt sen sisällön. Minulla on ollut mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä tutkimuksesta.
Olen ymmärtänyt, että osallistuminen on vapaaehtoista, ja voin keskeyttää tai peruuttaa osallistumiseni milloin tahansa.
Suostun osallistumaan haastatteluun, jonka tuloksia voi käyttää opinnäytetyössä ja siihen liittyvissä julkaisuissa.
_____________________________
Tutkittavan nimi
_____________________________
Tutkittavan allekirjoitus
_____________________________
Päivämäärä ja paikka
_____________________________
Tutkija Niina Ryhänen
Liite 3 Teemahaastattelun runko Taustatiedot
- Ikä - Kotimaa
- Kuinka pitkään on asunut Suomessa - Kielitaito
Terveyspalvelujen käyttö
- Miten paljon on käyttänyt terveyspalveluita, millaisia palveluita
- Onko terveyspalveluissa tai hoitoon hakeutumisessa tullut esiin jotakin yllätyksiä
Terveyspalveluihin hakeutuminen - Kokemukset yleisesti
- Onko tarvinnut apua terveyspalveluihin hakeutumisessa - Myönteisesti ja kielteisesti vaikuttaneet tekijät
Terveyspalveluissa asiointi - Kokemukset yleisesti
- Myönteisesti ja kielteisesti vaikuttaneet tekijät