Laadullisessa tutkimuksessa eettiset seikat on huomioitava tutkimusprosessin eri vaiheissa, kuten aiheen ja tutkimusmenetelmien valinnassa, tutkimuksen toimijoiden asemassa sekä aineiston analysoinnissa ja raportoinnissa (Kylmä & Juvakka 2007).
Tämän tutkimuksen kohdalla haastateltavia rekrytoitaessa huomioitiin se, että tutkimuksen tekijä on työskennellyt aiemmin maahanmuuttajien terveydenhoitajana Eksoten alueella. Saadessaan haastateltavien yhteystiedot, tutkija varmistui samalla siitä, että haastateltavalla ja tutkijalla ei ole aiempaa asiakassuhdetta, joka olisi voinut vaikuttaa siihen, mitä tutkittavat kertovat kokemuksistaan.
Eettisyyteen kuuluu myös se, että tutkittavien on oltava tietoisia siitä, että kyseessä on tutkimus, ja heillä tulee olla tietoa tutkimuksen tarkoituksesta, kestosta, menettelytavoista, tutkimuksen tekijöiden roolista sekä siitä, mihin tietoa käytetään.
Tutkittavan on oltava tietoinen mahdollisuudestaan keskeyttää tutkimus milloin tahansa (Kylmä & Juvakka 2007). Tässä tutkimuksessa tutkimuksen tarkoitus, luottamuksellisuus, anonymiteetti ja muut keskeiset asiat kerrottiin tutkittavalle annettavassa kirjallisessa tiedotteessa. Tämä ei kuitenkaan ollut riittävää, koska suurin
osa haastateltavista ei vielä osannut hyvin suomea ja osa haastateltavista oli kirjoitus- ja lukutaidottomia. Tämän vuoksi jokaisen haastateltavan kanssa käytiin tiedote- ja suostumuslomake läpi suullisesti tulkin välityksellä. Tutkimusaineisto säilytettiin siten, että ulkopuolisilla ei ollut pääsyä aineistoon.
Tutkimuksen luotettavuuden kannalta oli tärkeää käyttää tulkkausta, koska tällöin haastateltava pystyy ilmaisemaan itseään omalla äidinkielellään, mikä helpottaa kokemuksien kuvaamista. Tulkkaukset tilattiin tulkkaus- ja käännöspalveluita tarjoavasta yrityksestä, joka käyttää ammattitulkkeja, jotka noudattavat asioimistulkin eettisiä ohjeita. Näihin kuuluvat muun muassa tulkin salassapitovelvollisuus, huolellinen valmistautuminen tehtävään, puolueettomuus ja ammattitaitonsa jatkuva kehittäminen (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 2013).
9 TULOKSET 9.1 Taustatiedot
Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi haastateltavaa. Haastatteluja tehtiin yhteensä neljä, joista kaksi oli yksilöhaastatteluja ja kahteen haastatteluun osallistui kaksi henkilöä.
Haastateltavista neljä oli naisia ja kaksi miehiä. Iältään haastateltavat olivat 2455 -vuotiaita. He olivat saaneet oleskeluluvan keskimäärin 1,5 vuotta aiemmin, ja he olivat lähtöisin kolmesta eri maasta eri puolilta maailmaa. Haastateltavien yksityisyyden suojelemiseksi ei heidän kotimaitaan julkaista yksityiskohtaisemmin. Osalla haastateltavista oli lapsia ja/tai puoliso ja osa asui yksin. Kaikilla haastateltavista oli kokemuksia ainakin avoterveydenhuollon palveluista, kuten terveysasemalla asioinnista.
Osalla oli kokemusta myös esimerkiksi hammashoidosta ja erikoissairaanhoidosta.
9.2 Pakolaisten kokemuksia hoitoon hakeutumisesta
Pakolaisten kokemuksissa hoitoon hakeutumisessa esiin nousseet teemat olivat tiedonsaanti sekä terveyspalveluista että ajanvaraamisesta, ajanvaraus käytännössä ja pitkät odotusajat (kuvio 1). Monet olivat saaneet apua ajanvarauksessa, ja osa oli varannut ajan itsenäisesti ilman ongelmia. Odotusaikoihin liittyviä kokemuksia olivat vapaiden aikojen puute ja pitkä odotusaika.
Kuvio 1. Pakolaisten terveyspalveluihin hakeutumiseen liittyvät teemat
Jotta voi hakeutua hoitoon, tarvitaan tietoa terveyspalveluista. Suurin osa haastateltavista oli saanut tietoa terveyspalveluista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin maahanmuuttopalveluiden sosiaaliohjaajilta. He kokivat, että olivat saaneet tietoa riittävästi. Toisaalta yksi haastateltavista koki tiedonpuutetta, eikä tiennyt miten olisi pystynyt itse varaamaan aikaa terveyspalveluihin. Hän toi esiin, että olisi halunnut tietoa myös siitä, miten esimerkiksi Internetin kautta voi varata aikaa.
H1: ”Meillä voitais niinku esimerkiks kertoo siitä et miten me voidaan varata niinku aika internetin kautta kun välil ei saa yhteyttä sosiaaliohjaajaan tai sosiaaliohjaaja ei oo paikalla niin haluttais tietää enemmän et miten näitä asioita voitais hoitaa niinku me itse, miten me voitais hoitaa ilman sosiaaliohjaajaa esimerkiks internetin kautta tai miten muuten sitä voitais varata sitä aikaa.”
Kokemuksissa hoitoon hakeutumisesta korostui toisten henkilöiden apu. Moni haastateltavista kertoi sosiaaliohjaajien auttaneen ajanvarauksessa terveyspalveluissa.
Osa haastateltavista oli saanut apua ajanvaraukseen tuttavilta ja terveydenhoitajalta, kun taas yksi haastateltavista oli hoitanut ajanvaraamisen kokonaan itse.
H5: ”Meille sanottiin niin että niinku meillä on terveydenhoitaja (nimi) ja hän niinku tota voi varata ja tilata meille ajat.”
H3: ”Eli siis tähän asti mä en ole varannut itse aikaa vaan sosiaalityöntekijät auttoivat.”
Osa haastateltavista oli kokenut hoitoon hakeutumisen vaikeana, kun taas osalla ei ole ollut ongelmia hoitoon hakeutumisessa. He, jotka olivat kokeneet hoitoon hakeutumisen vaikeana, kertoivat, että vapaita aikoja ei aina ole ollut varattavissa ja ajanvaraukset ovat menneet pitkän ajan päähän. Yhden haastateltavan kohdalla ajanvaraus ei ollut onnistunut ollenkaan, mutta syy tähän jäi epäselväksi. Haastateltavat kokivat, että jos menee terveyspalveluihin ilman ajanvarausta, joutuu odottamaan pitkään.
H6: ”… mut toisel kerral se ei onnistunu et ne sano mulle et tule kuukauden päästä et täl hetkel ei oo vapaita aikoja.”
H1: ”Ainoo mistä mä puhuin et ainoo huono asia sairaaloissa on niinku et jos oot sairas siinä menee tosi kauan pitkä aika ennenku sun vuoro tulee jos meet sinne ilman ajanvarausta, siinä kestää tosi paljon ennenku sun vuoro niinku tulee. Se on huono asia.”
H3: ”Kyllä se on sujunut ongelmatta.” (ajanvaraus)
9.3 Pakolaisten kokemuksia terveyspalveluissa asioinnista
Kokemuksissa terveyspalveluista asioinnista esiin nousseet teemat olivat tulkkaus ja tyytymättömyys sekä tyytyväisyys saatuun hoitoon (kuvio 2). Haastateltavien kokemukset terveyspalveluissa asioinnista vaihtelivat. Osa oli hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, ja osa tyytymättömiä.
Kuvio 2. Pakolaisten terveyspalveluissa asiointiin liittyvät teemat
Haastateltavien mukaan suurimmalla osalla käynneistä on ollut tulkkaus varattuna. Usein mennessä ilman ajanvarausta esimerkiksi päivystysajalle tulkkausta ei ollut varattu, mutta asia oli yleensä saanut selvitettyä joko englannin kielellä, auttavalla suomen kielellä tai elekielellä. Toisaalta yksi haastateltavista kertoi, että hän oli erikseen pyytänyt useamman kerran tulkkauksen varaamista jo etukäteen, mutta tästä huolimatta tulkkausta ei ollut varattu esimerkiksi terveydenhoitajan käynneille.
H2: ”Et niinku jos yleensä se on niinku et jos on aika vaikka niinku aika varattu niin on tulkki mut jos ei oo aika varattu ni ni et yleensä mä puhun englannin tai puhutaan englantia sen lääkärin kanssa et hoidetaan englannin kielellä”
H6: ”Se et kyl mä niinku ilmotan niille et ne varais mun puolesta tulkin mut et ei ne ikinä oo varannu niinku vain jos on lääkärille varattu aika mut muuten ei oo varattu tulkki”
Osa koki, että lääkärikäynneistä ei ole ollut hyötyä ja käynnit olivat hyödyttömiä, tai ei muuten ole saanut tarvitsemaansa apua: yksi haastateltavista esimerkiksi koki, että lääkäri ei ottanut hänen sairauttaan tosissaan.
H6: ”…tuntuu et lääkäri otti mun sairauden iisisti et helposti et ei ottanu tosissaan ja et tää sairaus on mulle tosi vakava et mä oon joutunu stressaantumaan täst sairaudesta tosi paljon…”
Odotukset Suomen terveydenhuollosta ja käytetyistä hoitomenetelmistä vaihtelivat.
Jotkut haastateltavista kokivat, että hoito ei ole ollut sellaista, mitä on odottanut.
H6: ”Niinku se hoito tääl ei oo se mitä mä oon odottanut, se ei oo mitä oon odottanut, et aika erilaista et niinku mä en osaa sanoo oonks mä saanu sitä hoitoo mitä mä tarviin.”
Suurin osa taas on saanut hoitoa, johon he ovat olleet tyytyväisiä ja joka on auttanut. Osa haastateltavista toi esiin tyytyväisyytensä tiettyihin terveydenhuollon ammattilaisiin, joiden kanssa asiat olivat sujuneet hyvin.
H5: ”Niin niin tota semmonen vertauskuva, että tota sillon kun kävelet ja sulla on siellä painolasti niskassa ni ja sinä kävelet ja sitten kun heität sen maahan niinku tota lasket alas niin tulee helpotus, olo helpottuu, niin sama olo on silloin kun pääsee näiden lääkäreiden vastaanotolle.”
H3: ”Eli siis kokemuksia ei ollut ei huonoja kokemuksia ja aina sujunut hyvin omalla kohdalla ja myös lasten kohdalla jos jotakin on ollut.”
H1: ”…mut nyt on saanu hoitoa niin ni et on ollu parempi fiilis ja se on ollu minun mielestä kohokohta.”
Yhdessä haastattelussa nousi esiin kokemus siitä, että tietoa omasta tilanteesta, kuten verikokeiden tuloksista ei oltu saatu. Haastateltava kertoi, että hänelle oli kerrottu, että tulokset ilmoitettaisiin puhelimitse, mutta tästä huolimatta puhelinsoittoa tai kirjettä vastauksista ei saapunut. Hänen mukaansa muutamat hänen tuttavansa olivat kertoneet samankaltaisista kokemuksista.
H2: ”Okei, itseasiassa on niinku sellai usein ollu näis verikokeis ei oo tullu postitse tai puheluu tai mitenkään et niinku vaikka meille on niinku ilmotettu et tulokset tulis puhelimella niin ei oo tullu, postitse ei oo tullu. Se on se asia mikä meitä just niinku hämmentää et miks niitä tuloksia ei tule.”
9.4 Myönteisiin kokemuksiin vaikuttaneet tekijät
Myönteisiin kokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä olivat tulkkaus, terveydenhuollon ammattilaisten käytös, korkeatasoiseksi koetut terveyspalvelut, riittävä tiedonsaanti sekä toisilta saatu apu (kuvio 3).
Kuvio 3. Myönteisiin kokemuksiin vaikuttaneet tekijät terveyspalveluissa
Kaikki haastateltavat toivat esiin omalle äidinkielelle tulkkauksen tärkeyden vastaanottokäynneillä. Suurimman osan kohdalla tulkkaus oli varattu silloin, kun kyse oli
jo ennalta varatusta vastaanottoajasta. Osa haastateltavista pystyi kommunikoimaan jo jonkin verran suomeksi, osa englanniksi ja osa kertoi käyttävänsä esimerkiksi elekieltä apuna, jos tulkkausta ei ollut saatavilla.
H1: ”Kun on ollut tulkki niin se on auttanut hirveesti ja monessa eri tapauksessa tulkin avulla ymmärretään paljon helpommin, koska se on niinku äidinkieli.”
Myönteisiin kokemuksiin vaikuttaneista tekijöistä tuotiin esiin terveydenhuollon ammattilaisilta saatu kohtelu. Haastateltavat kokivat, että ammattilaisten asenne on hyvä eikä heitä ole kohdeltu huonosti. Terveyspalvelut koettiin yleisesti ottaen hyviksi ja korkeatasoisiksi.
H3: ”Meillä on ollut hyvä vaikutelma tästä asenteesta ja ei ollut ongelmia.”
H2: ”Kaikki nää vastaanotto ja ne on ollut tosi hyvä näissä kunnan sairaaloissa.”
H4: ”…tää niinku terveyspalveluiden suhteen niin kaikki on korkealla tasolla, korkeatasoista.”
H5: ”Meitä on hyvin otettu vastaan ja meillä.. meitä niinku katottu katotaan ja niinku seurataan hyvin ja pidetään meistä huolta tai niin me ollaan tyytyväisiä.”
H4: ”Niin tota tosiaan voi sanoa, että tai niinku siitä päätellä, että miten hän käyttäytyy lääkäri, mitenkä hän kommunikoi lapsen kanssa.
Riittävä tiedonsaanti, niin terveyspalveluista yleensä, kuin omasta terveydentilastakin koettiin tärkeäksi. Alkuvaiheessa merkittävää oli myös toisilta saatu apu esimerkiksi ajanvaraamiseksi terveydenhuollon palveluihin. Tähän lukeutui sekä tuttavilta että ammattilaisilta, kuten sosiaaliohjaajilta, saatu apu. Yksi haastateltavista kertoi saaneensa käytännön apua esimerkiksi linja-auton käyttämiseen ja terveysaseman ja sairaalan löytämiseen sosiaaliohjaajilta.
H6: ”Kyllä sosiaaliohjaajat auttoi aika hyvin.”
H4: ”Me pyydetään niinku meidän tuttavaa, joka aika hyvin puhuu suomea.”
H3: ”Kyllä mä tiedän tän sairaalan et sit päivystykseen ilman ajanvaraus voi mennä.”
H3: ”Alussa kun ei osannut niin sitten autettiin niin paljon ja nyt mä pystyn löytämään mihin mennä lääkäriin tai keskussairaalaan tai terveysasemaan ja alussa näytettiin millä bussilla pitää päästä ja mä sain bussikortin mutta sen jälkeen kaikki on sujunut hyvin ei ole ollut ongelmaa.”
9.5 Kielteisiin kokemuksiin vaikuttaneet tekijät
Keskeisimpiä kielteisiin kokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä olivat tulkkauksen puute, vapaiden aikojen puute, pitkät odotusajat, tyydyttymätön hoidon tarve sekä tiedonpuute (kuvio 4).
Kuvio 4. Kielteisiin kokemuksiin vaikuttaneet tekijät terveyspalveluissa
Tulkkauksen puute nousi esiin yhtenä merkittävänä kielteisiin kokemuksiin vaikuttaneena tekijänä. Ilman tulkkausta haastateltavat eivät pystyneet ilmaisemaan ajatuksiaan yhtä hyvin kuin omalla äidinkielellään, ja tämä koettiin erityisen tärkeänä
terveysasioiden kohdalla. Yhdellä haastateltavalla oli myös kokemus huonosta tulkkauksesta, joka oli yhtä lailla kielteisesti vaikuttanut tekijä.
H6: ”Joo on se niinku tosi vaikee koska mä meen sairaalaan koska mul on sairauksia mitkä tavallaan stressaa mua ja mä en saa kerrottua mitä niinku sil taval mitä mä haluun.” (ilman tulkkia)
H4: ”…tosiaan olettaa, oletetaan että tulkki vastaanottaa jokaisen sanan mutta hän istuu hiljaa eikä ihan tavallaan tulkkaa silloin niin kyllähän se ottaa päähän.”
Ajanvarauksen haasteet, kuten vapaiden aikojen puute ja ajanvarauksen saaminen pitkän ajan päähän, vaikuttivat kokemuksiin kielteisesti. Nämä korostuivat erityisesti perusterveydenhuollossa eli terveysasemalla asioidessa. Lisäksi haastateltavat kokivat, että erityisesti asioidessa ilman ajanvarausta joutui odottamaan pitkään.
H6: ”Kun mä menin sinne varaamaan aika niin hoitaja sano mulle et niinku et ei ole mitään vapaa aika et sä joudut tulemaan yhen tai kahen kuukauden päästä niinku pakotti mut, häätäs tavallaan ulos sairaalasta.”
H6: ”…et mä oon kyllästynyt silleen niinku menee sinne annetaan varaus joka on pitkä aika päässä ja uudestaan sama juttu.”
H2: ”Ainut asia mikä on mun mielestä on huonoa niin jos sä tuut niinku ilman ajanvarausta niin sä joudut odottaa tosi pitkään…”
Osa haastateltavista koki, että ei ole saanut tarvitsemaansa apua. Tähän on voinut vaikuttaa se, että osalla odotukset oman hoitonsa suhteen olivat erilaiset kuin saatu hoito.
Osa oli joutunut asioimaan saman vaivan takia vastaanotolla useampaan kertaan, joka aiheutti turhautumista. Yhdellä haastateltavista oli myös kokemus, että lääkäri ei ottanut hänen tilannettaan tosissaan.
H6: ”…kun oli lääkärin aika varattu mut siitä ei ollut mitään hyötyä et mä en saanu siitä mitään apua et se ei auttanu.”
H1: ”Mut sit niinku toinen kerta samasta asiasta tulin niinku puhumaan lääkärin kanssa, lääkäri sano samal kerralla että tääkin menee kyllä niinku nopeesti mut sit niinku siitä on kyl menny kauan ja tää yskä ei oo vielä lähteny ku on ollu tosi huono.”
Haastatteluissa tuli esiin tiedonpuutetta liittyen omaan hoitoon, kuten verikokeiden vastausten saamiseen. Tiedonpuutetta esiintyi myös terveyspalveluihin liittyen.
H2: ”Verikokeesta niille ei tuu tulosta et niinku useimmiten on sillein vaan et ne kertoo et mitä lääkkeitä pitää ottaa mut ei sitä niinku tulosta ja tää on se ainoo ongelma et miks ei tulosta tiedä et kyl me haluttas tietää niinku mitä sairautta tai mitä tulosta meil on tullu.”
H1: ”… me ei vielä osata käyttää niinku ei tiedetä miten sitä käyttää miten internetin tai miten varata aika noin yleisesti …”
9.6 Yhteenveto tuloksista
Tutkimuksen tuloksissa keskeisimpinä teemoina korostuivat tiedonsaanti ja tulkkaus.
Tietoa tarvittiin terveyspalveluista, niihin hakeutumisesta sekä omaan hoitoon liittyen.
Tiedonsaannissa ja tulkkauksessa oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia ja huomioita. Suurin osa koki saaneensa terveyspalveluista riittävästi tietoa. Osa taas kaipasi lisää tietoa hoitoon hakeutumisesta sekä omasta hoidostaan kuten laboratoriokokeiden tuloksista. Tulkkaus omalle äidinkielelle koettiin tärkeänä ymmärtämisen kannalta.
Keskeisiä teemoja hoitoon hakeutumiseen liittyen tiedonsaannin lisäksi olivat saatu apu ajanvarauksessa sekä haasteet ajanvarauksessa. Haastateltavat olivat saaneet apua ajan varaamiseen sekä ammattilaisilta että tuttaviltaan. Haasteita ajanvaraukseen liittyen olivat pitkät odotusajat ja vapaiden aikojen puute. Toisaalta haastateltavilla oli myös positiivisia kokemuksia terveyspalveluihin hakeutumisesta: osa oli varannut aikoja itse ongelmitta.
Terveyspalveluissa asioinnissa positiivisina asioina tuotiin esiin korkeatasoiset ja ongelmitta toimineet terveyspalvelut. Saatuun hoitoon oltiin pääosin tyytyväisiä.
Toisaalta myös negatiivisia kokemuksia oli, ja nämä liittyivät siihen, että terveysongelmaan ei saatu hoitoa tai hoito oli erilaista kuin oli odottanut.
10 POHDINTA
10.1 Tutkimuksen luotettavuus
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit ovat uskottavuus, vahvistettavuus, refleksiivisyys ja siirrettävyys. Uskottavuutta arvioitaessa tulee varmistua siitä, että tulokset ja tutkijan tulkinta vastaavat tutkittavien käsityksiä. Tutkimuksen ja sen tulosten uskottavuus tulee osoittaa tutkimuksessa (Kylmä & Juvakka 2007). Tässä työssä uskottavuutta vahvistaa tulkkauksen käyttö. Tällöin haastateltava pystyy ilmaisemaan itseään omalla äidinkielellään, joka helpottaa kokemuksien kuvaamista. Tulkkaukset tilattiin tulkkaus- ja käännöspalveluita tarjoavasta yrityksestä, joka käyttää ammattitulkkeja, jotka noudattavat asioimistulkin eettisiä ohjeita. Näihin kuuluvat muun muassa tulkin salassapitovelvollisuus, huolellinen valmistautuminen tehtävään, puolueettomuus ja ammattitaitonsa jatkuva kehittäminen (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 2013). Toisaalta taas voidaan pohtia sitä, onko tulkkauksen käyttö vaikuttanut siihen, miten syvällisiä vastauksia kysymyksiin on saatu. Tulkkausta käytettäessä sekä tutkimuksen tekijä että haastateltavat joutuvat rytmittämään omaa puhettaan siten, että tulkki pystyy puheenvuorot kääntämään. Toisin sanoen, kovin pitkiä puheenvuoroja on pyrittävä välttämään.
Vahvistettavuus edellyttää tutkimusprosessin kirjaamista niin, että toinen tutkija voi seurata tutkimuksen kulkua. Toisaalta laadullisessa tutkimuksessa on huomioitava, että vaikka toisella tutkijalla olisi täysin sama aineisto, hän ei välttämättä päädy täysin samaan tulkintaan. Laadullisessa tutkimuksessa hyväksytään, että todellisuuksia on monia (Kylmä & Juvakka 2007). Tämän työn kirjallisessa raportissa on pyritty kuvaamaan tutkimuksen eteneminen ja analysointi mahdollisimman tarkasti. Lisäksi on pyritty käyttämään lainauksia haastatteluista mahdollisimman monipuolisesti ja kuvaavasti.
Refleksiivisyydessä tutkijan on huomioitava omat lähtökohtansa tutkimuksen tekijänä ja se, kuinka hän vaikuttaa aineistoonsa ja tutkimusprosessiinsa (Kylmä & Juvakka 2007).
Tässä työssä luotettavuutta lisää tutkimuksen tekijän usean vuoden kokemus maahanmuuttajien terveydenhoitajana, ja näin ollen tuntee tutkimuksen aihepiirin hyvin.
Toisaalta tämä voi luoda ennakko-oletuksia aihepiiriin ja kokemuksiin liittyen, joka tutkimuksen tekijän on huomioitava tutkimuksen tulosten käsittelyssä. Siirrettävyys tarkoittaa tulosten siirrettävyyttä muihin tilanteisiin. Tutkimuksessa on kuvailtava
riittävästi osallistujia ja ympäristöä, jotta voidaan arvioida ovatko ympäristöt riittävän samankaltaisia, jotta tulokset voi siirtää toiseen kontekstiin (Kylmä & Juvakka 2007).
Tämän tutkimuksen siirrettävyyttä pohdittaessa on huomioitava esimerkiksi erilaiset tavat järjestää pakolaisten terveydenhuolto sekä terveydenhuolto ylipäätään kunnissa. Eri kunnissa käytännöt esimerkiksi ajanvaraamisen suhteen voivat vaihdella. Näin ollen tämä tutkimus kuvaa osaltaan tämän hetkistä tilannetta Etelä-Karjalassa, mutta sitä ei voi yleistää koskemaan koko Suomea. On myös huomioitava, että otanta on varsin pieni.
Tulkkauksen osalta on huomioitava se, että kaikille suomalaisen yhteiskunnan käsitteille ei ole suoraa vastinetta vieraissa kielissä. Tällöin tulkki joutuu esittämään asian niin, että toinen osapuoli ymmärtää sen. Tämä voi vaikuttaa muun muassa puheenvuorojen pituuteen (Tuominen 1998). Tässä työssä tulkin tulkkaama asia on litteroitu sanasta sanaan, jonka seurauksena litteroinneissa näkyvät esimerkiksi tulkin oma murre ja tapa puhua. Litteroinnin osalta haasteena oli se, että nauhoitettujen haastattelujen äänenlaatu tulkin puheen osalta ei ollut erityisen hyvä, koska tulkkaus toteutettiin puhelintulkkauksena kaiuttimen kautta. Tämän takia litteroinnissa yksittäisiä sanoja jäi epäselväksi, mutta tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
10.2 Tulosten merkitys ja hyödyntäminen
Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiempien tutkimusten tulokset.
Kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa pakolaisten kokemuksista perusterveydenhuollossa nousi esiin neljä eri teemaa: vaikeudet palvelujen saatavuudessa, kielivaikeudet, huonot lääkäri-potilas -suhteet sekä haasteet lääketieteellisen hoidon hyväksyttävyydessä (Cheng ym 2015). Myös tässä tutkimuksessa esiin nousseet teemat olivat saman suuntaisia. Tässä tutkimuksessa haasteet palvelujen saatavuudessa liittyivät enimmäkseen odotusaikoihin sekä vapaiden aikojen puutteeseen.
Aiempien tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaisista vain 36 % koki saaneensa vastaanottoajan riittävän nopeasti (Kuusio ym 2020). Kansainvälisesti taas on tuotu esiin muun muassa terveydenhuoltojärjestelmän monimutkaisuus, mutta sellaisia kokemuksia ei tässä tutkimuksessa tullut esiin.
Kielivaikeuksia taas on pyritty ratkaisemaan tulkkauksen avulla, joka on tämän tutkimuksen perusteella toteutunut varsin hyvin. Haastatteluissa ei tullut esiin, että perheenjäseniä tai lapsia olisi käytetty tulkkeina. Pääsääntöisesti, yksittäistä kokemusta lukuun ottamatta, tulkkaukseen oltiin tyytyväisiä silloin, kun tulkkaus oli varattu.
Tyytymättömyyttä tai epäluottamusta lääkäreihin tai muuhun hoitohenkilökuntaan ei tuotu tutkimuksessa suoraan esiin, vaan tyytymättömyys liittyi enemmän saatuun hoitoon ja sen tehottomuuteen. Hoito saattoi olla erilaista kuin oli odotettu. Aiemmissa tutkimuksissa onkin todettu, että ulkomaalaistaustaisilla on useammin tyydyttymätöntä hoidon tarvetta kuin muulla väestöllä (esimerkiksi Kuusio ym 2020, Castaneda ym 2012).
Aiemmissa tutkimuksissa on tuotu esiin haasteet puhelimitse asioinnissa (esimerkiksi Riggs ym 2012). Tässä tutkimuksessa puhelimitse asiointi tai sen vaikeus eivät nousseet erityisesti esiin. Tähän voi olla syynä se, että suurin osa haastateltavista oli saanut apua terveyspalveluihin hakeutumisessa ja ajan varaamisessa, jolloin heidän ei tarvinnut itse ottaa yhteyttä terveyspalveluihin. Puhelimen välityksellä asioinnin haasteet on kuitenkin hyvä huomioida palveluja kehittäessä, jotta mahdollisuus asioida kasvotusten säilyisi.
Joissakin tutkimuksissa (esimerkiksi Castaneda ym 2012) on tullut esiin terveyspalvelujen korkea hinta esteen niiden käytölle, mutta tässä tutkimuksessa ei tällaisia kokemuksia tullut esiin.
Tässä tutkimuksessa suurin osa haastatelluista koki, että oli saanut riittävästi tietoa terveyspalveluista, niihin hakeutumisesta sekä käytöstä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä onkin todettu, että pakolaistaustaisilla on maahanmuuttajaryhmistä parhaimmat tiedot peruspalveluista, koska he ovat saaneet tietoa joko vastaanottokeskuksessa tai kuntien maahanmuuttajille suunnatuissa palveluissa (Turtiainen & Hiitola 2015). Tämän tutkimuksen perusteella tietoa kuitenkin kaivattiin lisää terveydenhuollon sähköisiin palveluihin ja ajanvaraukseen liittyen.
Yhtenä osa-alueena nousi esiin tiedon puute omaan hoitoon, esimerkiksi laboratoriokokeiden vastauksiin, liittyen. Tähän tulisi kiinnittää huomiota, ja tarvittaessa etsiä joustavia tapoja pakolaisten tiedonsaannin lisäämiseksi omaan hoitoonsa liittyen.
Tällaisia tapoja voivat olla esimerkiksi vastausten lähettäminen kirjeellä tai ilmoitustulkkaus. Ilmoitustulkkauksessa tulkki soittaa asiakkaalle ja välittää puhelimitse
viestin asiakkaan omalle kielelle käännettynä. Ilmoitustulkkaus sopii lyhyiden, yksiselitteisten viestien välittämiseen, eikä se voi sisältää kysymyksiä (Semantix 2020).
Jatkossa olisi hyvä huomioida, että osalla pakolaistaustaisista asiakkaista voi olla edellytyksiä esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttöön. Tarvittaessa tulisi tarjota niistä riittävästi informaatiota. Esimerkiksi kanta.fi -palveluiden käyttö voi lisätä tiedonsaantia omasta terveydentilastaan esimerkiksi laboratoriovastausten osalta ja alueen omat sähköiset palvelut avaavat mahdollisuuksia esimerkiksi ajanvarausten tekoon sähköisesti.
Suurin osa sähköisistä palveluista ja niiden hyödyntämisestä vaati kuitenkin suhteellisen hyvää suomen kielen taitoa sekä sähköistä tunnistautumista eli palvelut eivät ole kaikkien pakolaistaustaisten asiakkaiden käytettävissä.
11 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET
Pakolaisten kokemuksista terveyspalveluissa asioinnista, hoitoon hakeutumisesta ja kokemuksista Etelä-Karjalassa voidaan tehdä tämän pro gradu -tutkielman perusteella seuraavat johtopäätökset vastauksina tutkimuskysymyksiin:
1. Pakolaisilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia hoitoon hakeutumisesta. Hoitoon hakeutumisessa korostui tiedon saannin merkitys terveyspalveluista sekä ajan varaamisesta. Suurin osa oli saanut apua ajanvarauksessa, mutta osa oli varannut ajan myös itsenäisesti ongelmitta.
Negatiivisiin kokemuksiin liittyivät pitkät odotusajat sekä vapaiden aikojen puute.
2. Pakolaisilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia terveyspalveluissa
2. Pakolaisilla oli sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia terveyspalveluissa