Elintapojen yhteydestä koettuun työkykyyn ja merkityksestä terveyteen on paljon tutkimusnäyttöä. Terveelliset elintavat edistävät työ- ja toimintakykyä. Tulevaisuudessa terveyskäyttäytymistä on tärkeää tukea ja terveellisiin elintapoihin kannustaa, jotta työntekijät pärjäisivät mahdollisimman pitkään työelämässä.
Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työntekijöiden elintapaohjauksessa ja terveyskäyttäytymisen muutoksen tukemisessa. Elintapaohjauksen on oltava pitkäjänteistä ja oikea-aikaista, jossa huomioidaan työntekijän oma motivaatio elintapamuutokseen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden on jatkossa hyvä päivittää omaa osaamista elintapaohjaukseen. Työterveyshuoltojen on myös kehitettävä omia elintapaohjaukseen liittyviä menetelmiä. Tutkimuksessa työntekijät toivoivat perinteisen yksilöohjauksen rinnalle myös verkossa tapahtuvaa ohjausta.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä:
1) Työntekijöiden tupakointi ja nuuskan käyttö oli vähäistä. Alkoholia käytettiin myös vähän ja kohtuudella. Ruokailutottumuksista hedelmien ja/tai kasvisten syönnissä oli eniten parantamisen varaa. Fyysinen aktiivisuus vaihteli työntekijöiden kesken, osa työntekijöistä liikkui vapaa-ajalla terveyden kannalta riittävästi mutta osa liian vähän. Työmatkaliikuntaa harrastettiin vähän.
Työntekijöiden unen määrä ja palautuminen oli pääosin riittävää.
2) Elintavat olivat yhteydessä koettuun työkykyyn. Koetun työkyvyn koki hyväksi tai erinomaiseksi työntekijät, jotka söivät hedelmiä ja/tai kasviksia useammin ja, joilla painoindeksi oli normaali. Työntekijöiden hyvä fyysinen kunto sekä riittävä unen määrä paransivat koettua työkykyä. Koettua työkykyä heikensi puolestaan liiallinen stressin tunne. Tupakoinnilla eikä alkoholin käytöllä ollut yhteyttä koettuun työkykyyn.
3) Työntekijät toivoivat saavansa työterveyshuollolta tukea terveyskäyttäytymiseen liittyvään muutokseen. Eniten tukea kaivattiin ruokailutottumusten muuttamiseen, liikunnan lisäämiseen, laihduttamiseen, henkiseen hyvinvointiin ja unettomuuteen. Työterveyshuollolta toivottiin yksilöohjausta mutta myös verkossa tapahtuva ohjaus kiinnosti monia työntekijöitä.
.
LÄHTEET
Absetz P, Hankonen N. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa:
vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 2011;21:2265-2272.
Airila A, Hakanen J, Punakallio A, Lusa S, Luukkonen R. Is work engagement related to work ability beyond working conditions and lifestyle factors? International Archives of Occupational Environmental Health 2012;85:915–925.
Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.01.19). Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi.
Ammattiluokitus 2010. Tilastokeskuksen käsikirjoja 14. Helsinki. 2011.
Andersen L, Izquierdo M, Sundstrup E. Overweight and obesity are progressively associated with lower work ability in the general working population: cross‑sectional study among 10,000 adults. International Archives of Occupational Environmental Health 2017;90:779–787.
Baker C, Flores N, Zou K, Bruno M, Harrison V. Benefits of quitting smoking on work productivity and activity impairment in the United States, the European Union and China. The International Journal of Clinical Practical 2017;7:129.
Borodulin K, Jousilahti P, Mäki-Opas T, Männistö S, Valkeinen H,Wennman H. 2018.
Fyysinen aktiivisuus ja istuminen. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 –tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos– Raportti 4.
Campbell K, Burns C. Total Worker Health Implications for the Occupational Health Nurse. Workplace Health & Safety 2015; 6: 316-319.
Chin D. L., Hong O, Gillen M, Bates M. N,Okechukwu C. A. Heavy and light/moderate smoking among building trades construction workers. Public Health Nursing 2013;30:128-139.
Claudio R, Nigg Amato K. The Influence of Health behaviors during Childhood on adolescenthealth behaviors, health indicators and academic outcomes among participants from Havaii. Internationla Journal of Behavioral Medicine 2015;22:452-460.
Costa G. Shift Work and Health: Current Problems and Preventive Actions. Safety Health Work 2010;1:112-123.
de Zwart B, Frings-Dresen M, van Duivenbooden J. Test-retest reliability of the Work Ability Index questionnaire. Occupational medicine 2002;52:177-181.
Elo A., Leppänen A., Lindström K., Ropponen T. TSK- miten käytät työstressikyselyä.
Helsinki. Työterveyslaitos. 1990.
Elo A-L, Leppänen A, Jahkola A. Validity of a single-item measure of stress symptoms.
Scandinavian Journal of Work Environmental Health 2003;29:444–451.
Fan W, Yan Z. Factors affecting response rates of the web survey: A systematic review.
Computers in Human Behavior 2010;26:132–139.
Ford M, Cerasoli C, Higgins J, Decerase A. Relationships between psychological, physical, and behavioural health and work performance: A review and meta-analysis.
Work and Stress 2011;25:185-204.
Gould R, Koskinen S, Seitsamo J, Tuomi K, Polvinen A, Sainio P. Aineisto ja menetelmät. Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S. (toim) Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: 2006, s.35-54.
Gould R, Koskinen S, Sainio P, Blomgren J, Kivekäs J, Ilmarinen J, Husman P, Seitsamo J. Työkyky. Teoksessa Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012, s.141-144.
Gould R ym. 2014. Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaiheet. Tampere.
Eläketurvakeskus. Raportteja 6.
Haaramo P, Rahkonen O, Lahelma E, Lallukka T. The Joint association of sleep duration and insomnia symptoms with disability retirement- a lognitudinal, register-linked study.
Scandinavian Journal of Work and Environment Health 2012;38:427-435.
Heikkilä T. Tilastollinen tutkimus. (9.painos). Helsinki: Edita Publishing Oy 2014.
Heikkinen A, Meruman J, Sorsa T. Tupakka, nuuska ja suun terveys. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;21:1975-1980.
Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P. 2000. Suomalaisten aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2000. Kansanterveyslaitos. Helsinki.
Helajärvi H, Lindholm H, Vasankari T, Heinonen O. Vähäisen liikkumisen terveyshaitat.
Duodecim 2015;131:1713–1718.
Helldàn A, Helakorpi S. 2015. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 6/2015.
Heloma A, Helakorpi S, Heliövaara M, Ruokolainen O. Tupakointi. Teoksessa Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Tampere: Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2012. s. 44-46.
Heloma A. Ruokolainen O. Ollila H. Tupakointi. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa- FinTerveys 2017- tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Raportti 4.
Härmä M, Kukkonen-Harjula K. Uni, vuorotyö, aikaerorasitus ja fyysinen aktiivisuus.
Teoksessa Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.). Liikuntalääketiede.Vantaa: Duodecim 2013, s.251- 256.
Hirshkowitz M, Whiton K, Albert S, Alessi C, Bruni O, DonCarlo L, Hazen N, Herman J, Adams P-J, Hillard J, Katz E, Kheirandish-Gozal L, Neubauer D, O’Donnell A, Ohayon M, Peever J, Rawding R, Sachdeva R, Setters B, Ware C. National Sleep Foundation’s updated sleep duration recommendations: final report. Sleep Health 2015;1:233-243.
Holmila M. Eriarvoisuutta vähentävä toiminta alkoholihaittojen ehkäisyssä. Teoksessa Salo M, Karvonen S.(toim.). Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus- lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2016, s. 72-82.
Holstila A. Changes in leisure-time physical activity, functioning, work disability and retirement. A follow-up study among employees. Väitöskirja. Helngin yliopisto 2017.
Horikawa C, Kodama S, Yachi Y, Heianza Y, Hirasawa R, Ibe Y, Saito K, Shimano H, Yamada N, Sone H. Skipping breakfast and prevalence of overweight and obesity in Asian and Pacific regions: A meta-analysis. Preventive Medicine 2010;53:260–267.
Huber M, Knottnerus JA, Green L, van der Horst H, Jadad AR, Kromhout D, Leonard B, Lorig K, Loureiro M, van der Meer J, Schnabel B, Smith R, van Weel C, Smid H. How should we define health? British Medical Journal 2011;343:4163.
Huttunen M. 2018. Mitä terveys on? Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla www-muodossa:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00903#s3 (luettu 27.5.2019)
Ilmarinen J. Work ability - a comprehensive concept for occupational health research and prevention. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 2009;35:1-5.
Ilmarinen J. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa.
Helsinki: Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.
Jokinen S, Manderbacka K, Aromaa A. Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus.
Teoksessa Koskinen S. Lundqvist A. Ristiluoma N (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012, s 77-79.
Jussila A-M. Mikä ihmeen VESOTE? Elintapaohjauksen hyvät käytännöt.
Terveysliikuntauutiset 2018. UKK-instituutti.
Järvinen M. 2014. Motivivoiva haastattelu. Saatavilla www-muodossa:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix02109 (luettu 27.5.2019).
Järvelä-Reijonen E, Karhunen L, Sairanen E, Rantala S, Laitinen J, Puttonen S, Peuhkuri K, Hallikainen M, Juvonen K, Myllymäki T, Fäer T, Pihlajamäki J, Korpela R, Ermes M, Lappalainen R, Kolehmainen M. High perceived stress is associated with unfavorable
eating behavior in overweight and obese Finns of working age. Appetite 2016; 103: 249-258.
Katainen A. Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2011.
Karlsson B, Knutsson A, Lindahl B. Is there an association between shift work and having a metabolic syndrome? Results from a population based study of 27 485 people.
Occupational and Environmental Medicine 2001;58:747–752.
Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Salo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. (toim.). Työ ja Terveys Suomessa 2012-seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki:Työterveyslaitos 2013.
Keski-Rahkonen A, Kaprio J, Rissanen A, Virkkunen M, Rose RJ. Breakfast skipping and health-compromising behaviors in adolescents and adults. European Journal of Clinical Nutrition 2003;57:842–853.
Kettunen O. Effects of Physical activity and fitness on the psychological wellbeing of young men and working adults. Associations with stress, mental resources, overweight and workability. Väitöskirja. Turku 2015.
Kivistö M, Jurvansuu H, Hirvonen L. Alkoholi ja työpaikka– alkoholihaittojen ehkäisyn tarve jakäytännöt työpaikoilla. Työ ja Ihminen tutkimusraportti 38. Työterveyslaitos 2010.
Koponen P, Aalto A-M. Terveyspalvelujen käyttö ja kokemukset hoidosta- Terveystarkastukset, terveysneuvonta ja seulontatutkimukset. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa- FinTerveys 2017- tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Raportti 4.
Koskinen S, Sainio P. Työkyky. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa- FinTerveys 2017- tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Raportti 4.
Koskinen S, Martelin T, Sainio P, Gould R. Työkyky ja terveys. Teoksessa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S. (toim.) Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Eläketurvakeskus 2006.
Laaksonen M. Interrelationships among daily health behaviours: towards health-related lifestyle. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2002.
Laitinen J. 2004. Ravitsemus ja työkyky sekä hyvinvointi työssä. Saatavilla
www-muodossa:
http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00109&p_haku=hoitosuositus (luettu 27.5.2019)
Laitinen J, Perkiö-Mäkelä M, Virtanen S. Elintavat. Teoksessa Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S,
Viluksela M, Virtanen S. (toim.). Työ ja Terveys Suomessa 2012-seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos 2013, s.123-128.
Lallukka T, Sivertsen B, Kronholm E, Bin Youn Sun, Øverland S, Glozier N. Association of sleep duration and sleep quality with the physical, social, and emotional functioning among Australian adults. Sleep Health 2018;8:194–200.
Lihavuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 15.01.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Lindholm H. Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers. People and Work Research Reports 100. Työterveyslaitos Helsinki.
Helsingin yliopisto 2013.
Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 25.1.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Liikuntaan liittyviä määritelmiä. Käypä hoito-suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 28.4.2019). Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi.
Littman A, White E, Satia J, Bowen D, Kristal A. Reliability and Validity of 2 Single-Item Measures of Psychosocial Stress Epidemiology 2006;17:398–403.
Lundin A, Leijon O, Vaez M, Hallgren M, Torgen M. Predictive validity of the Work Ability Index and its individual items in the general population. Scandinavian Journal of Public Health 2017;45:350–356.
Lundqvist A, Männistö S, Jousilahti P, Kaartinen N, Mäki P, Borodulin K. Lihavuus.
Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa- FinTerveys 2017- tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Raportti 4.
Metsämuuronen J. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. (4.painos).
Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy 2007.
Mäkelä P, Alho H, Knekt P, Männistö S, Peña S. Alkoholin käyttö. Teoksessa Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012, s. 47-50.
Mäkelä P, Männistö S, Alho H, Lundqvist A, Härkönen J. Alkoholinkäyttö. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2018. Raportti 4.
Männistö S, Lundqvist A, Prättälä R, Jääskeläinen T, Roos E, Similä M, Knekt P.
Ruokatottumukset. Teoksessa Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. (toim.). Terveys,
toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012, s. 50-54.
Nevanperä N, Seitsamo J, Ala-Mursula L, Remes J, Hopsu L, Auvinen J, Tammelin T, Laitinen J. Occupational burnout, eating behavior, and weight among working women.
The American Journal of Clinical Nutriotion 2012;95:934–943.
Nevanperä N, Ala-Mursula L, Seitsamo J, Remes J, Auvinen J, Hopsu L, Husman P, Karppinen J, Järvelin M-R, Laitinen J. Long-lasting obesity predicts poor work ability at midlife. A 15-Year-follow-up of the Northern Finland 1966 birth cohort study. American college of occupational and environmental medicine 2015;57:1262-1268.
Nevanpera N, Hopsu L, Kuosma E, Ukkola O, Uitti J, ärvelin M-R, Laitinen J. Perceived Work Ability in the Light of Long-Term and Stress- Related Unhealthy Behaviors—a Prospective Cohort Study. International Journal of Behavioral Medicine 2016;23:179–
189.
Nummenmaa L. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. (1-4.painos).
Helsinki:Tammi 2009.
Nummenmaa L. Holopainen M, Pulkkinen P. (1-4.painos). Tilastollisten menetelmien perusteet. Sanoma Pro Oy 2018.
Nyberg S.T, Heikkilä K, Fransson E.K, Alfredsson L, DeBacquer D, Bjorner J.B, Bonenfant S, Borritz M, Burr H, Casini A, Clays E, Dragano N, Erbel L, Geuskens G-A, Goldberg, Hooftman W.E, Houtman I.L, Jockel K.l, Kittel F, Knutsson A, Koskenvuo M, Leineweber C, Lunau T, Madsen I.E.H, Magnusson L.L, Hanson, Marmot M.G, Nielsen M.L, Nordin M, Oksanen T, Pentti J, Rugulies J.R, Siegrist J, Suominen S, Vahtera J, Virtanen M, Westerholm P, Westerlund H, Zins M, Ferrie J.E, Theorell T, Steptoe A, Hamer M, Singh-Manoux A, Batty G.D, Kivimäki M. Job strain in relation to bodymass index: pooled analysis of 160 000 adults from 13 cohort studies. The Association for the Publication of the Journal on Internal Medicine Journal of Internal Medicine 2012;272:65-73.
Patel AV, Bernstein L, Deka A, Feigelson HS, Campbell PT, Gapstur SM, Colditz GA, Thun MJ. Leisure time spent sitting in relation to total mortality in a prospective cohort of US adults. American Journal of Epidemiology 2010;172:419–429.
Pehkonen I, Nevala N. Fyysiset kuormitustekijät. Teoksessa Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. (toim.). Työ ja Terveys Suomessa 2012-seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos 2013, s.145-148.
Poskiparnta M, Kasila K, Kiuru P. Dietary and physical activity counselling on Type 2 diabetes and impaired glucose tolerance by physicians and nurses in primary healthcare in Finland. Scandinavian Journal of Primary Health Care 2006;24:206-210.
Prochaska JO, Velicer WF. The transtheoretical model of health behavior change.
American Journal of Health Promotion 1997;12:38-48.
Punakallio A, Lusa S, Ala‑Mursula L, Ek E, Nevanperä N, Remes J, Auvinen J, Seitsamo J, Karppinen J, Laitinen J. Personal meaning of work and perceived work ability among middleaged workers with physically strenuous work: a Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. International Archives of Occupational and Environmental Health 2019;
92:371–381.
Päivärinne V, Kautiainen H, Heinonen A, Kiviranta I. Relationships of leisure-time physical activity and work abilitybetween different occupational physical demands in adult working men. International Archives of Occupational and Environmental Health.
2019.
Pälve K. Physical activity, cardiorespiraotory fitness and cardiovascular health- The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Väitöskirja. Turun yliopisto 2017.
Raulio S. Lunch eating patterns during working hours and their social and work-related determinants. Study of Finnish employees. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2011.
Rautava P. Tarvelähtöinen palveluiden tuottaminen perheiden terveyden edistämiseksi-esimerkkinä neuvolamaailma. Teoksessa Salo M., Karvonen S.(toim.). Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus- lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2016, s. 130-139.
Ruokolainen O, Ollila H, Patja K, Borodulin K, Laatikainen T, Korhonen T. Social climate on tobacco control in an advanced tobacco control country: A population based study in Finland. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2018;35:152–164.
Salmela S. Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D)- Elintapaohjaus ennen D2D-hanketta, koettu ohjaustarve ja sovitut interventiomuodot. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto 2012.
Salonsalmi A, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. Drinking habits and disability retirement. Addiction 2012;107:2128–2136.
Salonsalmi A. Alcohol drinking, health-related functioning and work disability.
Väitöskirja. Helsingin Yliopisto 2016.
Sauni R. Lainsäädöntö. Teoksessa Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyslaitos 2014, s.10-20.
Sekine M., Tatsune T., Cable N., Chandola T. Marmot M. U -shaped associations between time in bed and the physical and mental functioning of Japanese civil servants: the roles of work, family, behavioral and sleep quality characteristics Sleep Medicine 2014;15:1122–1131.
Sheehan K. E-mail Survey Response Rates: a Review. Journal of Computer-Mediated Communication. 2001;6.
Shih T-H, Fan X. Comparing Response Rates from Web and Mail Surveys: A Meta-Analysis. Field Methods 2008;20:249–271.
Sianoja M.The virtues of rest: Recovery from work during lunch breaks and free evenings. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016.
Sihto M. 2016. Terveyden edistämisen lähestymistapoja terveyseroihin: yksilöllinen, sosiaalis-rakenteellinen ja kolmas tie. Teoksessa Salo M., Karvonen S.(toim.). Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus- lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2016, s. 12-32.
Smith K, Gall S, McNaughton S, Blizzard L, Dwyer T, Venn A. Skipping breakfast:
longitudinal associations with cardiometabolic risk factors in the Childhood Determinants of Adult Health Study. The American Journal of Clinical Nutrition 2010;92:1316–1325.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Istu vähemmän-voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Sosiaa- ja terveysministeriön esitteitä 2015.
Takalo S. Mikä nuorta liikuntaa? –tutkimus liikuntatottumusten rakentumisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Likes-tutkimuskeskus. Jyväskylä 2016.
Taimela S. Työikäisten liikunta. Teoksessa Vuori I, Taimela S., Kujala U (toim.).
Liikuntalääketiede. Vantaa: Terveyden ja hyvinvoinnilaitos 2013, s. 171-177.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2018. Ohjeita hyvään uneen. Saatavilla www-muodossa: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni/ohjeita-hyvaan-uneen (luettu 3.1.2019).
Terveyttä ruoasta- Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.(5.korjattu painos). Helsinki:
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2018.
Toriola AT. Alcohol and cancer among men: Public health impact and perspectives.
Väitöskirja. Itä-Suomen ylliopisto 2012.
Tuomi K, ilmarinen J, Eskelinen L, Järvinen E, Toikkanen J, Klockars M. Prevalence and incidence rates of diseases and work ablitiy in different work categories of municipal occupations. Scandinavian Journla of Work Environmental Health 1991;17:67-74.
Tupakkalaki 2§. Saatavilla www-muodossa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160549 (luettu 27.5.2019).
UKK- terveysliikuntasusoitukset. 2018. Saatavilla www-muodossa http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset. (luettu 27.5.2019).
Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 05.04.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Uutela A. Terveyskäyttäytymisen psykososiaaliset muutosteoriat- perusta vaikuttaville interventioille. Teoksessa Salo M., Karvonen S.(toim.). Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus- lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2016, s. 173-187.
Young-Ju K. Impact of Work Environments and Occupational Hazards on Smoking Intensity in Korean Workers. Workplace Health & Safety 2016;64:103-113.
Valsta L, Lundqvist A, Kaartinen N, Raulio S, Sääksjärvi K, Männistö S.
Ruokatottumukset. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 – tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Raportteja 4.
Valtioneuvoston periaatepäätös-Työterveys 2015. Työterveyshuollon kehittämislinjat.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:3.
Valtioneuvoston periaatepäätös- Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:1.
Van der berg TI, Elders LA, de Zwart BC, Burdorf A. The effects of work-related and individual factors on the Work Ability Index: a systematic review. Occupational and Environmental Medicine 2009;66:211-220.
von Bonsdorff MB, Seitsamo J, Ilmarinen J, Nygård CH, von Bonsdorff ME, Rantanen T. Work ability in midlife as a predictor of mortality and disability in later life: a 28-year prospective follow-up study. Canadian Medical Association Journal 2011;183:235-242.
Viitasalo K. Shift work and cardiovascular risk factors Prevention among airline employees. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2016.
Vikstedt T, Raulio S, Helakorpi S, Jallinoja P, Prättälä R. Työaikainen ruokailu Suomessa 2008-2010. Ruokapalveluiden seurantaraportti 4. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2012.
Vuori I..Elintapojen terveysvaikutukset. Duodecim 2015;131:729-736.
Weng S, Ali S, Leonardi-Bee J.Smoking and absence from work: systematic review and meta-analysis of occupational studies. Addiction 2012;108:307-319.
WHO 2014. Global status report on alcohol and health. 2014.
WHO 2016. Health and development. Saatavilla www-muodossa:
http://www.who.int/hdp/en/ (luettu 1.10.2017)
WHO 2017a. 10 facts on obesity. Saatavilla muodossa:
http://www.who.int/features/factfiles/obesity/en/ (luettu 18.8.2017).
WHO 2017b. Tobacco. Saatavilla www-muodossa:
http://www.who.int/topics/tobacco/en/ (luettu 21.8.2017).
William R. M. Rose G. Toward a Theory of Motivational Interviewing. American Journal of Psychology 2009;64:527–537.
Liite 1
Hyvä vastaanottaja,
Teen opinnäytetyötä terveystieteiden maisteritutkintoa varten Itä-Suomen yliopistossa.
Opinnäytetyöni aiheena on elintapojen yhteys koettuun työkykyyn ja miten työterveyshuolto voisi tukea terveyskäyttäytymiseen liittyvässä muutoksessa.
Tutkimuksen aineiston kerään ohessa olevan kyselylomakkeen avulla.
Kyselylomake täytetään nimettömänä ja ilman tunnistetietoja. Antamianne tietoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Tulokset esitetään ryhmätasolla, jolloin yksittäisen vastaajan tunnistaminen ei ole mahdollista tutkimuksen missään vaiheessa.
Pyydän ystävällisesti täyttämään oheisen kyselomakkeen. Kysymyksiin vastataan rengastamalla oikea vaihtoehto. Jos vastausvaihtoehtoja on useampia, merkitkää jokainen tilannettanne kuvaava kohta. Avoimiin kysymyksiin kirjoittakaa vastaus tekstaamalla.
Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 5-10 minuuttia.
Vastaamalla kyselyyn suostutte, että antamianne vastauksia käytetään Pro gradu-tutkielmassa ja siihen liittyvissä raporteissa.
Mikäli teille tulee kysyttävää kyselyyn liittyen, vastaan kysymyksiinne mielelläni.
Kiitos yhteistyöstä!
Hanna Salmikivi, TtK, työfysioterapeutti
Yhteystiedot hanna.salmikivi@uef.fi tai p. 040 544 6464
Taustatiedot
1. Sukupuoli 1. Mies 2. Nainen
2. Syntymävuosi _____
3. Siviilisääty
1. Naimisissa/parisuhteessa 2. Yksin asuva
4. Onko työsi tällä hetkellä 1. Kokoaikaista
2. Osa-aikaista
5. Mikä on ammattisi?
6. Mikä on työyhteisösi (yrityksen) koko?
1. Toimin yksin 2. 2–19 henkeä 3. 20–49 henkeä 4. 50–249 henkeä 5. Yli 250 henkeä
7. Onko oma terveydentilanne nykyisin
8. Onko sinulla jokin sairaus tai vamma, joka haittaa työ- ja toimintakykyä?
1. Ei 2. Kyllä
9. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi,
hermostuneeksi tai ahdistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.
Tunnetko sinä nykyisin tällaista stressiä?
1. En lainkaan
10. Poltatko tupakkaa tai käytätkö nuuskaa?
Jos et polta tupakkaa tai käytä nuuskaa, siirry kysymyk- seen 17.
1. En 2. Kyllä
11. Miten paljon poltat nykyisin keskimäärin päivässä?
Tehdasvalmisteisia savukkeita _____ kpl Itsekäärittyjä savukkeita _____ kpl Piippua _____ piipullista
14. Oletko huolissasi siitä, että
tupakointi/nuuskaaminen voi aiheuttaa omalle terveydellenne vahinkoa?
1. Hyvin huolissani 2. Hieman huolissani 3. En juurikaan huolissani 4. En lainkaan huolissani
16. Onko joku alla mainituista henkilöistä viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana kehottanut sinua lopettamaan tupakoinnin?
1. Kukaan ei ole kehottanut lopettamaan tupakointi/nuuskaamista
2. Lääkäri
3. Joku muu terveydenhoitohenkilö 4. Perheen jäsen
5. Joku muu
Alkoholi
17. Oletko viimeksi kuluneen vuoden (12 kk) aikana käyttänyt mitään alkoholijuomia (esim. olutta, viiniä, siideriä tai väkeviä)?
1. En 2. Kyllä
Jos et käytä lainkaan alkoholia, siirry suoraan kysymykseen 19.
18. Montako lasillista (tavallista ravintola-annosta)
tai pullollista olet juonut edellisen viikon (edelliset 7 vrk) aikana seuraavia:
Ellette ole juonut yhtään, merkitkää 0.
olutta (esim. IVA tai III) _____ pullollista (1/3 l) long drink -juomia _____ pullollista (1/3 l) väkevää alkoholia _____ ravintola-annosta viiniä tai vastaavaa _____ lasillista
(alkoholipitoisuus yli 5 %)
siideriä tai kevytviiniä _____ lasillista (alkoholipitoisuus noin 5 %)
19. Kuinka usein tavallisesti juot alkoholijuomia?
1. Muutaman kerran vuodessa tai harvemmin
2. 2-3 kertaa kuukaudessa
2. 2-3 kertaa kuukaudessa