Näiden kolmen tutkimuksen tavoitteet liittyvät laajempaan opiskeluhyvinvointitutkimukseen ja toi-saalta tavoitteena on lisätä tietoa PBL-pohjaisesta opetuksesta. Osatutkimus 1:ssa, hoitotyön - ja insi-nööriopiskelijoiden vertailussa, aineosto kerättiin opiskelun puolivälissä olevilta opiskelijoilta.
Osatutki-mus 2:ssa, kahden eri maan hoitotyön opiskelijoiden vertailussa, aineisto kerättiin valmistumisvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Osatutkimus 3:ssa aineisto kerättiin opiskelun puolivälissä ja noin 1½-2½ vuoden kuluttua opiskelun loppuvaiheessa uudelleen samoilta hoitotyön opiskelijoilta.
Opiskeluhyvinvoinnin näkökulmasta myös näissä aktiivisuusosatutkimuksissa nousee esille merkityksel-lisiä tuloksia. Ensinnäkin vaikuttaa siltä, että vaikka yleisesti ottaen opiskelijoiden asenne koulutustaan kohtaan ei ole huono, slovenialaisten opiskelijoiden asenne on myönteisempi kuin suomalaisten. Mo-nissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tuotu esille suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden nihkeää asennetta koulua ja opiskelua kohtaan. Toisaalta näiden tulosten mukaan suomalaisilla hoitotyön opis-kelijoilla ei ole niin positiivinen asenne koulutustaan kohtaan kuin insinööriopisopis-kelijoilla. Lisäksi seuran-tatutkimus osoitti, että hoitotyön opiskelijoiden positiivinen asenne vähenee koulutuksen edetessä.
Ehkä merkittävin havainto tuloksista liittyy hoitotyön - ja insinööriopiskelijat asetelmaan. Stier ja Yaishin (2014) tutkimuksen mukaan naisten työt ovat keskimäärin joustamattomampia, epämiellyt-tävämpiä ja stressaavampia kuin miesten työt. Tämän osatutkimuksen tulokset vahvistaisivat näitä havaintoja, erityisesti stressaavuuden osalta. Tulosten mukaan stressaavuus ilmenee jo koulutusam-matin opiskeluaikana. Se, että hoitotyön opiskelijat ovat aktiivisempi opiskelijoina tuottaa sen, että insinööriopiskelijat ehtivät harrastaa muutakin kuin opiskelua ja asennoituvat positiivisemmin opis-keluunsa. Tämä osatutkimus antaa ajattelun aihetta siitä, että kyse ei ole perimmältään naiset - mie-het asetelmasta, vaan naisten työt -miesten työt asetelmasta. Näin siksi, että hoitotyön opiskelussa miehet seuraavat naisten tuloksia ja insinööriopiskelussa naiset seuraavat miesten tuloksia.
Kysymys PBL-pohjaisista opinnoista ja aktiivisesta opiskelijasta saa näiden osatutkimusten näkökulmasta useampiakin vastauksia. Yleisesti ottaen opiskelijat olivat suhteellisen aktiivisia riippumatta opetussuunni-telmasta. Osatutkimuksesta ja tutkimusryhmästä riippuen summamuuttujan ’aktiivinen opiskelija’ ylemmät luokat (3-4) täyttyivät 55 % - 83 %. Ylintä luokkaa (4) edusti 7 % - 19 % kaikista vastanneista (Taulukko 1).
summamuuttujan
luokka eri maat eri koulutukset seuranta
valmistuminen opiskelun puoliväli puoliväli valmistuminen
Suomi Slovenia hoitotyö insinööri hoitotyö
(3–4) 83 % 60 % 76 % 55 % 73 % 80 %
(4) 8,5 % 19 % 13 % 7 % 14 % 17 %
Taulukko 1. Aktiivinen opiskelija summamuuttuja eri tutkimuksissa
Taulukon 1 pohjalta vaikuttaa siltä, että PBL- opetussuunnitelmalla opiskelleet hoitotyön opiskelijat kuvailevat itseään aktiivisemmiksi kuin perinteisemmällä opetussuunnitelmalla opiskelleet slovenia-laiset hoitotyön opiskelijat ja insinööriopiskelijat. Kuitenkin slovenialaisista opiskelijoita lähes
viiden-nes sijoittuu ylimpää luokkaa (4), kun insinööriopiskelijoista vain 7 %. Kahdessa eri tutkimuksessa suomalaisista hoitotyön opiskelijoista 73–76 % arvioi koulutuksen puolivälissä itsensä suhteellisen aktiiviseksi. Kahden tutkimuksen mukaan prosenttiosuus nousi koulutuksen lopussa 80–83 %:iin. Ku-va ei näyttäydy yhtä selkeänä summamuuttujan ylimmän luokan (4) kohdalla. Opiskelun puolivälissä 13–14 % edustaa tätä luokkaa, mutta opiskelun lopussa hajonta kasvaa 8, 5–17 %: iin.
Taulukossa 2 on tarkasteltu eri väittämien tilastollista merkitsevyyseroa eri osatutkimuksissa. Tulosten mukaan hoitotyön opiskelijat ovat aktiivisempia kuin insinööriopiskelijat, mutta suomalaisten ja slove-nialaisten hoitotyön opiskelijoiden välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Tässä mielessä ei voida yksiselitteisesti sanoa, että PBL-opetussuunnitelmalla opiskelleet olisivat aktiivisempia kuin perintei-semmällä opetuksella edenneet. Lisäksi tulosten mukaan aktiivisuus ei lisäänny tilastollisesti merkitse-västi koulutuksen loppua kohden, vaikka sen suuntainen trendi olikin tuloksista havaittavissa.
väittämät eri maat eri koulutukset seuranta
valmistuminen opiskelun ½-väli ½ val.
1 Opiskelen uusia asioista kehittääkseni itseäni suomi ••• hoitotyö•••
2 Olen tehnyt opiskelusuunnitelman hoitotyö•••
3 Uusi asia saa minut pohtimaan aikaisemmin
omak-sumiani tietoja hoitotyö•••
4 Osallistun aktiivisesti tunneilla käytyihin keskuste-luihin
5 Opiskelen itsenäisesti kurssikirjojen ulkopuolisia
tulevaan ammattiini liittyviä asioista B•
6 Kysyn, jos jokin asia jää epäselväksi suomi••• hoitotyö•••
7 Yritän saada kurssi kaverini innostumaan oppitun-neilla käydystä keskustelusta
8 Luen aktiivisesti alan ammatillisia lehtiä
9 Haluan kehittyä alani osaajana suomi• hoitotyö•••
aktiivinen oppija hoitotyö•••
10 Koin koulutuksen vaativana
11 Koin koulutuksen antoisana hoitotyö•••
12 Ehdin sekä opiskella että tehdä muita asioita insinööri•••
13 Olen ylpeä saadessani opiskella tässä
korkeakou-lussa insinööri•• A••
14 Haluan jatkaa opintojani
---merkinnät •, •• ja ••• viittaavat tilastolliseen merkitsevyyteen
Taulukko 2. Väittämien merkitsevyyserot eri osatutkimuksissa
Aktiivinen oppija -summamuuttujan väittämistä kolme ’opiskelen kehittääkseni itseäni’, ’epäselvi-en asioid’epäselvi-en kysymin’epäselvi-en’ ja ’halu kehittyä alansa osaajana’ osoittautuivat PBL-opetussuunnitelmalla opiskelleiden kuvauksissa merkitseviksi. Maasta ja koulutusalasta riippumatta koulutus koettiin suunnilleen yhtä vaativana, mutta kokemus koulutuksen antoisuudesta oli ristiriitainen suhteessa sii-hen, millaisella opetussuunnitelmalla opiskeltiin, kun arvioi tilastollista merkitsevyyttä. Keskiarvoina näiden eri tutkimusten tulokset kertovat, että suomalaiset hoitotyön opiskelijat ovat näissä kolmes-sa okolmes-satutkimukseskolmes-sa keskiarvon 3,53–3,89 välillä, kun insinööriopiskelijat ovat 3,48 keskiarvoskolmes-sa ja slovenialaiset hoitotyön opiskelijat 4,05 keskiarvossa. Tämä kertoisi siitä, että hoitotyön opiskelijat kokevat opiskelunsa antoisempana kuin insinööriopiskelijat riippumatta opetussuunnitelmasta. Vai-kuttaa myös siltä, että PBL-opetussuunnitelmalla opiskelu ei lisää ylpeyttä opiskella tässä korkeakou-lussa (väittämä 13), vaan se jopa vähentää tätä ylpeyttä opiskelun edetessä (Taulukko 2).
Seurantakyselyn viimeinen väittämä ’Haluan jatkaa opintojani’ (nro 14) viittasi eri asiaan opiskelun puolivälissä ja lopussa, siksi näitä keskiarvoja ei voi verrata keskenään. Seurantatutkimuksen keski-arvoja voi kuitenkin tarkastella suhteessa kahteen muuhun tutkimukseen. Taulukossa 3 tehty vertailu osoittaisi, että opiskelun puolivälissä halu jatkaa kesken olevia opintoja olisi suunnilleen yhtä suurta hoitotyön opiskelijoiden keskuudessa mittaamiskerrasta riippumatta, mutta valmistumisen kynnyk-sellä halua jatko-opintoihin muuttuu yli 0,25 yksikköä mittaamiskerrasta riippuen. Toisaalta slovenia-laisten halukkuus jatko-opintoihin pysyy vähintään 0,50 yksikköä korkeampana suhteessa suomalais-ten arvoihin.
opiskelun ½ väli valmistumisen kynnyksellä ryhmä seuranta/
hoito hoitotyö insinööri seuranta/
hoito suomi/hoito slo/hoito
Ka 4,40 4,39 4,33 3,24 2,95 3,75
Taulukko 3. Yhteenveto: Halu jatkaa kesken olevia opintoja ja halu aloittaa jatko-opinnot (keskiarvot) Jos kyselylomakkeen väittämiä tarkastelee luokittelun itseohjautuvuus-, asenne- ja tyytyväisyysväit-tämät kautta (Luku 7; Taulukko 3), huomaa, että PBL-opetussuunnitelmalla opiskelleiden opiskeli-joiden paino asettuu itseohjautuvuus -väittämien osalle (nro 1–8), kun perinteisimmillä metodeilla opiskelleiden opiskelijoiden paino on tyytyväisyys -väittämissä (10+11 -13). Asenne -väittämän
’Haluan kehittyä alani osaajana’ keskiarvot ovat korkeita opetussuunnitelmasta ja ryhmästä tai koulutus ajankohdasta riippumatta, mutta PBL-opetussuunnitelmalla opiskelleet ovat merkitsevästi innokkaampia (Taulukko 2). Väittämä ’Haluan jatkaa opintojani’ tutkii eri asiaa, kun se on esitetty opiskelun puolivälissä tai opiskelun lopussa (Taulukko 3). Seurantatutkimuksessa viidessä itseohjau-tuvuus -väittämän keskiarvossa tapahtui pientä nousua, kun kolmessa puolestaan pientä laskua. Sitä vastoin tyytyväisyys -väittämien keskiarvoissa näkyi kaikissa laskua. Asenne -väittämän (nro 9) keski-arvo nousi jälkimmäisessä mittauksessa, mutta vain hieman (0,12 yksikköä).
Yhteenvetona voidaan todeta, että näiden kolmen tutkimuksen tulokset eivät yksiselitteisesti tue PBL-opetussuunnitelman odotettuja toteutumia. Joissain yksittäisissä kohdin on osoitettavissa, että tukea löytyy, mutta laajemmassa yhteydessä kokonaisuus osoittautuu ristiriitaiseksi. Ehkä merkittävin tulos on kuitenkin se, että seurantatutkimuksen mukaan koulutuksen aikana PBL-pohjainen opetus-suunnitelma ei juuri vaikuttanut opiskelijoiden aktiivisuuteen, asenteisiin tai koulutustyytyväisyyteen.
Viime mainitun kohdalla vaikutus oli enemmänkin negatiivinen. Toki tämä kaikki varauksella, että muita sekoittavia muuttujia ei esiintyisi.
Lähteet
Stier H. & Yaish M. 2014. Occupational segregation and gender inequality in job quality: a multi- level approach. Work, Employment and Society 28 (2) 225-246 (originally published online 26 February 2014.) http://wes.sagepub.com/content/28/2/225