Käytännössä vertailua opiskelijoiden kokemuksista PBLstä eri oppilaitoksissa hallitsee samat ongelmat kuin PBL-tutkimusta ylipäätään, kuten paljonko rahallisia resursseja PBLn toteuttamiseen laitetaan, tutor-ryhmien koko, tutorien pedagoginen laatu jne. Nämä ovat hankalia kysymyksiä vertailun kannalta, eikä niihin juurikaan, jos lainkaan, kiinnitetä huomiota, kun kuvaillaan opiskelijoiden kokemia etuja PBLstä tai mahdollisia ongelmia. Tätä haastetta yritetään seuraavassa hieman huomioida, mutta aluksi kuvaillaan, mitä tutkimuksista on löytynyt, kun tarkastelun kohteena on ollut hoitotyön koulutus.
Taulukkoon 1 on tehty yhteenveto Karttusen (2008) keräämistä havainnoista opiskelijoiden kokemuk-sista PBLstä eri tutkimusten mukaan. Tutkimukset, joihin taulukko 1 perustuu, on julkaistu 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. PBL tuo mukanaan tyytyväisempiä ja opiskelusta innostuneempia opiske-lijoita, mutta samalla se synnyttää epävarmuutta ja ahdistusta.
PBLn etuja PBLn ongelmia/haittoja
• Tyytyväisempiä omaan koulutusohjelmaansa
• Sisäisen motivaation herääminen
• Innostuneisuus omaan oppimiseen
• Tyytyväisyys omaan oppimiseen
• Auttaa yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja yhdessä työskentelyyn
• Oppiminen kokemuksia jakamalla
• Työskentely ryhmässä
• Auttaa oppimaan oppimisen taitoja
• Auttaa kehittymään ongelmanratkaisutaidoissa
• Tukee osaamista, joka liittyy tiedon konstruointiin
• Ohjaa laajempaan tiedon hankintaan ja lukemiseen
• Ohjaa itsenäiseen opiskeluun
• Mahdollistaa teorian ja käytännön integraation
• Epävarmuus omasta osaamisesta
• Ryhmän jäsenten sitoutumattomuus
• Työskentely ryhmässä ahdistaa, stressaa
• Epävarmuus oman tietämisen laajuudesta ja tiedon relevanttiudesta
• Epävarmuus opiskeluprosessin suuntaamisesta
• Vaatii aikaa
• Vaatii työtä
Taulukko 1. Opiskelijoiden kokemuksia PBLstä kansainvälisten hoitotyön tutkimusten mukaan (alkuperäiset lähteet Karttunen 2008)
Taulukkoon 2 on koottu Karttusen (2008) PIRAMKin ensimmäisestä PBLllä opiskelleesta ryhmästä keräämä tieto heidän kokemuksistaan opiskella PBL-opetussuunnitelmalla. Mainintojen järjestys tau-lukossa 2 liittyy niiden useuteen opiskelijoiden vastauksissa. Ylipäätään etuja korostavia mainintoja kertyi 141, kun haittoja tuli esille 84 (N=95). Haittoina painottuivat selvästi liian vähäiset kontaktitun-nit ja liika vastuu omasta oppimisesta. Nämä kaksi muodostivat yhdessä puolet haittamaininnoista.
Etuina eniten mainittiin tiedon haussa kehittyminen, itsenäisen työskentelyn kehittyminen sekä se, että keskustelu ja pohdinta auttavat ymmärtämään asioita. Nämä kolme mainintaa olivat puolet PBLn etuja koskevista maininnoista.
PBLn edut PBLn haitat
Oman osaamisen kehittyminen
• tiedon haussa kehittyminen
• kehittää itsenäistä työskentelyä
• keskustelu ja pohdinta auttavat ymmärtämään asioita
• kehittää ryhmätyötaitoja
• kehittää kommunikaatio ja vuorovaikutustaitoja
• kehittää omaa (kriittistä) ajattelua
• kehittää vastuullisuutta
• tiedot ja taidot integroituvat
• kehittää ongelmaratkaisutaitoja
• kehittää kykyä saada ja antaa palautetta
• kehittää aktiivisuutta
• tenttien ja kontrollin vähäinen määrä
• enemmän painopistettä käytäntöön
Työskentelytapaan liittyvät edut
• mahdollistaa omia valintoja (mm. aikataulut)
• vaihtuvat tutorryhmät
• vähän luentoja
• paljon vapaa-aikaa
Opiskelijan työskentelyyn liittyen
• liikaa vastuuta omasta oppimisesta
• liikaa työtä
Epävarmuutta aiheuttavat tekijät
• liian vähän kontaktiopetusta
• epävarmuus omasta oppimisesta
• vaikeus oppia anatomiaa ja fysiologiaa
• vaikeus oppia kieliä
• kokeiluryhmänä oleminen
• opetuksen laatu kärsii
Taulukko 2. PBLn edut ja haitat PIRAMKin hoitotyön opiskelijoiden mukaan 2005 (Karttunen 2008)
Taulukko 3 sisältää Tuomi ja Äimälän (2008a) keräämän opiskelijapalautteen PBLstä opiskelun 1–1½ -vuoden jälkeen syksyllä 2007. Useimmat taulukon 3 ilmaisut eivät kuvaa itse oppimista, vaan oppi-misen ehtoja ja oppimisympäristöä. Tämän palautteen perusteella opiskelijat mielsivät PBLn vah-vasti tutoristuntojen ja sen tapahtumien kautta. Palaute kertoo siitä, että PBL-sykliä ei ole mielletty oppimisen välineenä. Toisaalta palaute oli samoilla linjoilla kuin opettajien näkemykset oppimista estävistä, edistävistä ja kehittävistä seikoista samoihin aikoihin (Tuomi & Äimälä 2008b).
Hyvää Huonoa Kehitettävää
Tutorryhmässä oppiminen Oppimisen estyminen Oppimisen mahdollistaminen Tutorryhmän koko
• ryhmän pienuus (6–8 henkeä)
Tutorryhmien koko
• isot ryhmät (14–15 henkeä)
Tutorryhmien koko
• liian epätasaiset opiskelijat
• huono ryhmädynamiikka
• eteneminen PBL-syklin mukaisesti
• eri tehtävät eri ryhmille
• info koulutuksen alkuun
Tutor mahdollistaa oppimisen
Tutorin toiminta
• ei tiedä, mitä tulossa
• kaavoihin kangistunut
• ryhmään sopeutumaton
• ei tarpeeksi ohjaava
Tutorin toiminta
• ohjaus ja valvonta
• yhtenäistä toimintaa
• enemmän ryhmän ehdoilla
Tutoristunnot
• istuntojen tiheys
• istuntojen tarkka stuktuuri
• istuntojen paikka kokonaisuudessa
• arviointi
• sopiiko kaikkiin opinto-kokonaisuuksiin Tukipalvelut
• kirjastossa ei ole tarpeeksi materiaalia
Jos luovuttaisiin kokonaan….
Taulukko 3. Opiskelijaryhmien palautteet PBLstä syksyllä 2007 (Tuomi & Äimälä 2008a)
Neljäntenä näkökulmana esille otetaan PBLn ihanteiden ja niiden täytäntöön panon välinen kuilu.
Stevens, Wiltens ja Koetsenruijter (2010) ovat koonneet taulukon kuiluista (Taulukko 4), jotka mainit-tiin useimmiten Maastrichtin lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijayhdistyksen selvityksessä 2008.
Tutorin rooli ja toiminta oli yksi keskeisimmistä kritiikin kohteista kuten haluttomuus tai kyvyttömyys ryhmäprosessin ohjaamiseen, ”vapaamatkustajuuteen” puuttumattomuus ja ylipäätään haluttomuus opiskelijoiden epäasiallisen käytöksen konfrontointiin.
PBL ihanteet (hyvät puolet) Opiskelijoiden käytäntö (huonot puolet) Vuorovaikutteinen, innostava ja käytäntö orientoitunut
koulutus, jossa käytetään monenlaisia tiedon lähteitä
Opiskelijoiden focus on äidinkielisessä, standardissa (suositellussa) kirjallisuudessa ja internetissä
Keskustelut ideoista ja havainnoista johtavat tiedon lisääntymiseen ja parempaan tiedon tarkasteluun
”Vapaamatkustajat” taannuttavat koko tutor ryhmän toiminnan
Eteneminen seitsemän askeleen kautta on vain rituaali
Itseohjautuva oppiminen edistää persoonallista kehitty-mistä ja takaa yksilölliset oppimistavoitteet
Persoonalliset oppimistavoitteet ja arvioinnin vaateet eivät sovi yhteen
Vähäinen kontaktiopetus mahdollistaa sen, että opiskeli-joilla on enemmän autonomiaa aikataulujen järjestelyyn
Ryhmäprosessin tehokkuus riippuu ratkaisevasti tutorin osallistumisesta
Taulukko 4. Opiskelijoiden kokemuksia PBL ihanteista ja niiden toteutumisesta (Stevens, Wiltens ja Koetsenruijter 2010)
Stevens, Wiltens ja Koetsenruijter (2010) luoma taulukko vaikuttaa inhorealistiselta suhteessa tau-lukon 1 antamaan kuvaan. Kuitenkin kieltämättä heidän näkemyksensä kohtaa taulukoiden 2 ja 3 PBLn haittoja kuvaavat ilmaisut. Tässä mielessä lääketieteen ja hoitotyön opiskelijoiden kokemukset kohtaavat, vaikka koulutuksen rahoitus ym. seikat ovat eri tasolla. Ja vaikka taulukkoa 1 voidaan pi-tää aika yltiö positiivisena, sen kuvaukset ovat varsin yhteneviä taulukoiden 2 ja 3 PBLn etuja esitte-levien ilmaisujen kanssa. Näissä kolmessa taulukossa kuvataan hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia, mutta ote on erilainen. Ehkä taulukosta 1 on havaittavissa opiskelijoiden itsearviointiin perustuvien oppimistutkimusten yksipuolisuuden kritiikin syntyainekset.