VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot
Momentille arvioidaan kertyvän 10 006 000 000 euroa.
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin sään-nönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätök-sen perusteella.
S e l v i t y s o s a :Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.
Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2018 ansio-ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2021 verokertymästä perustuu vuosien 2019 ansio-ja 2020 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2019—
2021. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2019 ja 2020 tehdyt ja vuodelle 2021 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2019 verotuksen valmistumisesta. Vuosien 2020 ja 2021 verokertymäennusteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen covid-19 -pan-demian talousvaikutuksista, joiden ennustaminen on erittäin vaikeaa.
Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja an-siotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palk-katuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläke-tulon noustessa. Palkkatulojen arvioidaan supistuvan vuonna 2020 covid-19 -kriisin seurauksena ja palaavan kasvu-uralle vuonna 2021. Työttömyysturvaetuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2020. Pääomatulojen arvioidaan supistuvan vuonna 2020. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoi-tot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä
mer-06. Väylämaksut 52 162 50 160 48 100 -2 060 -4
(08.) Öljyjätemaksu 3 829 — — — 0
09. Muut verotulot 6 027 8 900 10 455 1 555 17
10. Sähkö- ja maakaasuverkko-maksut ja Perämeren tuuli-voima-alueella perittävä
tuulivoimamaksu 4 193 4 330 4 040 -290 -7
11. Rahoitusvakausviraston
hallintomaksut 4 151 3 635 3 397 -238 -7
12. Säteilytoimintavero 2 176 2 271 2 550 279 12
Yhteensä 45 271 841 46 994 808 45 186 174 -1 808 634 -4 Osaston tuloarviot vuosina 2019—2021
v. 2019 tilinpäätös 1000 €
v. 2020 varsinainen talousarvio 1000 €
v. 2021 esitys 1000 €
Muutos 2020—2021
1000 € %
kittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiin-teistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2021 tulove-roasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjes-telmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukai-sesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indek-sitarkistus. Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Vähennysoikeutta supistetaan vuosina 2021—2023 viisi prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan. Työsuhdematkali-pun verovapaata osuutta korotetaan ja verotusta yksinkertaistetaan. Täyssähköautojen vapaan au-toedun ja käyttöedun verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti vuosina 2021—2025. Sähköauto-jen latausetu vapautetaan verosta määräaikaisesti vuosina 2021—2025. Työsuhdepolkupyöräetu säädetään 1 200 euroon saakka verovapaaksi. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavas-ta liikkumispalvelupaketistarjottavas-ta rinnastetarjottavas-taan verovapaaseen työsuhdematkalippuun. Urheilijarahas-toon siirrettävän tulon enimmäismäärää korotetaan ja väliaikaisena toimena pidennetään erityi-sen työntekemispaikan enimmäisaikaa 3 vuodesta 3,5 vuoteen. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevaksi sääntelyksi.
Huojennuksen arvioidaan pienentävän ansio- ja pääomatuloveron tuottoa vuodesta 2021 alkaen.
Vuonna 2020 toteutetun verotuksen maksujärjestelyjen ehtojen huojennuksen seurauksena vero-tulojen kertymää siirtyy vuodelta 2020 vuodelle 2021. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pää-omatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa (osan muutoksista vaikutus arvioi-daan vähäiseksi, minkä vuoksi niitä ei ole sisällytetty taulukkoon). Lisäksi vuosina 2020—2023 voimassa olevat irtaimen käyttömaisuuden korotetut poistot vaikuttavat ajanjaksolla ansio- ja pääomatuloveron tuottoa alentavasti. Vuonna 2021 vaikutuksen ansio- ja pääomatuloveron mak-suunpanoon arvioidaan olevan -20 milj. euroa.
Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys
Veronalaiset tulot, taso ja muutos
ennuste2019 milj. € %
ennuste2020 milj. € %
ennuste2021 milj. € %
Ansiotulot, mistä 137 128 3,0 138 275 0,8 141 146 2,1
— palkkatulot 92 119 3,7 90 276 -2,0 92 894 2,9
— eläketulot 32 774 3,0 34 043 3,9 34 845 2,4
— työttömyysturvaetuudet 3 540 -7,6 5 368 51,6 4 531 -15,6
Pääomatulot, mistä 13 995 4,9 12 530 -10,5 13 257 5,8
— luovutusvoitot 4 900 0,1 4 625 -5,6 4 799 3,8
— osinkotulot 4 937 12,7 4 125 -16,4 4 279 3,7
Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin ker-tymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mah-dolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettita-louden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatu-loennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista veronsaajien jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina mak-settujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen en-nustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2021 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuk-sen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2018. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään ve-Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion vero-tuottoon vuonna 2021 ja vuositasolla (milj. euroa)
Vaikutus verokertymään vuonna 2021
Vaikutus maksuunpantujen verojen määrään verovuositasolla
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -204 -222
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 7 8
Listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja koskeva sääntely -4 -4
Työsuhdematkalipun verovapaan osuuden korotus -2,5 -2,5
Täyssähköautojen autoedun ja käyttöedun verotusarvon alentaminen -0,5 -0,5
Sähköautojen latausedun määräaikainen verovapaus -2 -2
Työsuhdepolkupyöräedun verovapaus -0,5 -0,5
Yhteensä -206,5 -223,5
— josta verotuottoa lisäävät 7 8
— josta verotuottoa vähentävät -213,5 -231,5
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun 35
-Verovuosina 2018—2021 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)
toteutuma2018 2019
ennuste 2020
ennuste 2021
ennuste
Progressiivinen tulovero 5 557 5 815 5 622 5 818
Pääomatulovero 3 110 3 392 3 080 3 256
Yleisradiovero 492 494 502 502
Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2021 (milj. euroa)
Ansio- ja pääomatulovero 8 963
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 541
Yleisradiovero 502
Yhteensä 10 006
rovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kym-menillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muu-toksia on vaikea ennakoida. Vuoden 2021 ennusteessa merkittävin riski liittyy covid-19 -kriisin vaikutusten arviointiin.
Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 51 verotukea, joista 38:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista ir-rallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vas-taavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen ta-soa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.
Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien vero-tuottoja yhteensä noin 18,8 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,3 mrd. euroa) v. 2021. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 10,1 mrd. euroa.
Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa listaamattomien osakeyhtiöi-den henkilöstöantien verotuksen huojentaminen, työsuhdematkalipun verovapaan osuuosakeyhtiöi-den ko-rottaminen, urheilijarahastoon siirrettävän tulon enimmäismäärän korottaminen sekä työtulovä-hennyksen korottaminen. Verotukien lukumäärää kasvattavat täyssähköautojen autoedun arvon määräaikainen alentaminen, sähköautojen latausedun määräaikainen verovapaus sekä työsuhde-polkupyörän verovapaus. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.
Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2019—2021 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)
2019 2020 2021
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja
sairaus-vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 700 3 700 3 725
Työtulovähennys 3 385 3 639 3 690
Kotitalousvähennys 455 365 380
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 190 180 180
Valtionverotuksen eläketulovähennys 260 235 215
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 70 75 65
Lapsilisien verovapaus 485 490 490
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 970 980 985
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 70 52 25
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 000 4 100 4 300
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus
(suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 152 3 228 3 256
Yhteensä 18 237 18 544 18 811
2021 talousarvio 10 006 000 000
2020 IV lisätalousarvio 4 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 094 000 000
2020 talousarvio 10 672 000 000
2019 tilinpäätös 9 897 220 113
02. Yhteisövero
Momentille arvioidaan kertyvän 3 218 000 000 euroa.
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin sään-nönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätök-sen perusteella.
S e l v i t y s o s a :Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotetta-vasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloveros-ta ja yhteisön yleisradioverostuloveros-ta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.
Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2021 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tu-loskehityksen perusteella vuodesta 2020 vuoteen 2022. Arvio verovuoden 2021 lopullisen yhtei-söveron määrästä perustuu lisäksi verovuoden 2019 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennak-kotietoihin ja verovuoden 2020 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lä-hinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todelli-suudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tar-kasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kas-vuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kerty-mätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouden kehityksessä ja yritysten tulosnäkymissä voi-vat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Vuonna 2020 koronapande-mian seurauksena tapahtunut talouden huomattava notkahdus alensi myös yhteisöveron tuottoa merkittävästi.
Osana kuntatalouden tukemiseen liittyvää kokonaisuutta vuonna 2021 sekä varhaiskasvatusmak-sujen alentamisen kompensoimiseksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että kun-tien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 12 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2021 ja 2 pro-senttiyksikköä verovuodesta 2022 alkaen. Muutos alentaa valtion yhteisöveron tilityksiä vuonna Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys
2018 2019
ennuste 2020
ennuste 2021
ennuste
Toimintaylijäämän muutos, % 5,5 1,9 -8,4 7,4
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 5 911 5 845 5 345 5 574
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,65 68,70 57,87 55,71
2021 noin 612 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvästä tutkimusyhteistyön määräaikaisesta lisävähennyksestä vuosina 2021—2024. Sen arvioidaan pienentävän valtion yhteisöverokerty-mää vuonna 2021 n. 6 milj. eurolla ja yhteisöveron maksuunpanoa vuositasolla n. 8 milj. eurolla.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti muutoksen verotuottovaikutus kompen-soidaan nettomääräisesti kunnille. Kompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuotto kunnille on neutraali. Koronapandemian vuoksi taloudel-lisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilanteen helpottamiseksi vuonna 2020 voimaan tulleen maksujärjestelyhuojennuksen päättymisen arvioidaan kasvattavan valtion yhteisöverokertymää 12 milj. eurolla vuonna 2021. Osana pandemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden ko-konaisuutta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2020. Yhteisöverokertymän jaksotuksesta johtuen muutoksen arvioidaan vähentävän valtion yh-teisöveron tilityksiä vuonna 2021 edelleen noin 60 milj. eurolla. Lisäksi vuosina 2020—2023 voimassaolevat irtaimen käyttömaisuuden korotetut poistot vaikuttavat ajanjaksolla verotuottoa alentavasti. Vuonna 2021 vaikutuksen yhteisöveron maksuunpanoon arvioidaan olevan noin -200 milj. euroa.
Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy lähes 30 milj. euroa vuo-sitasolla.
Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy suurin osa saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmis-tumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät yrityksille takaisin maksettavat en-nakonpalautukset. Vuonna 2021 kertyy vielä veroja verovuosilta 2020 ja 2019.
Elinkeinoverotukseen sisältyy 35 verotukea, joista 19:lle on laskettu arvio verotuen suuruudesta.
Yhteisöveromomentille kohdistuvista verotuista merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, verovuositasolla arvioituna yhteensä n. 925 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 378 milj. euroa. Irtaimen käyttömai-suuden poistojen osalta edellä arvioitu summa sisältää myös ansio- ja pääomatuloveromomentille kohdistuvaa verotukea. Irtaimen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta kasvatettiin verovuosille 2020—2023, mikä myös kasvatti verotuen määrää. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin riippuvat verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Jaksotusluonteisille verotuille arvio voidaan esittää joko verovelan korko-Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2021
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa
— verovuodelta 2022 453
— verovuodelta 2021 4 244
— verovuodelta 2020 1 011
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 5 743
— josta valtion osuus 3 218
na tai verovuositason vaikutuksena. Verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009. Lisätietoa verotuista ja niiden laskennasta löytyy valtiovarainministe-riön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi/verotuet.
2021 talousarvio 3 218 000 000
2020 V lisätalousarvio 139 000 000
2020 IV lisätalousarvio -368 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 422 000 000
2020 talousarvio 4 367 000 000
2019 tilinpäätös 4 150 481 200
03. Korkotulojen lähdevero
Momentille arvioidaan kertyvän 31 000 000 euroa.
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.
S e l v i t y s o s a :Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovel-vollisia ovat luonnolliset henkilöt.
Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2019 lopussa suo-malaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 95 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,11 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvi-oidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:
2021 talousarvio 31 000 000
2020 talousarvio 38 000 000
2019 tilinpäätös 38 705 868
04. Perintö- ja lahjavero
Momentille arvioidaan kertyvän 846 000 000 euroa.
Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.
S e l v i t y s o s a :Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.
Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 112 milj. euroa vuonna 2021.
toteutuma2019 2020
ennuste 2021
ennuste
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 7,9 6,8 3,6
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,11 0,08 0,07
2021 talousarvio 846 000 000
2020 II lisätalousarvio 46 000 000
2020 talousarvio 733 000 000
2019 tilinpäätös 749 116 900
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut