Kestävä kehitys

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma - Agenda 2030 - asettaa yhteiset tavoitteet kestä-vän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Agenda 2030 pyrkii kestävään kehi-tykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Pääministeri Marinin hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” tavoitteena on luoda Suo-mesta so-siaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä.

Kuten kolmeen edelliseen talousarvioesitykseen, myös vuoden 2021 talousarvioesitykseen sisäl-tyy hallinnonalojen pääluokkaperusteluihin tekstit kestävän kehityksen edistämisestä ja sen kyt-köksestä talousarvioon jokaisella hallinnonalalla (ks. yksityiskohtaiset perustelut/hallinnonalojen pääluokkaperustelut).

Hiilineutraali Suomi talousarvioesityksessä

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Pääministeri Marinin hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomi on hiilineutraali v. 2035 ja hiilinegatiivinen no-peasti sen jälkeen. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista vain, jos il-maston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat, jotka edistävät hallituksen hiilineutraaliuden tavoitetta. Tunnistetuilla määrärahoilla edistetään mm. ympäristön ja luonnon hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta, vähennetään päästöjä, edistetään biotalousratkaisuja sekä kehitetään Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Määrärahat kohdentuvat etenkin työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalous-ministeriön, liikenne- ja viestintämetsätalous-ministeriön, ympäristöministeriön sekä ulkoministeriön hallin-nonaloille.

Maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraaliuden tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka kohentavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Myös maaseudun kehittämisohjelma sisältää ympäris-töön ja ilmastoon liittyviä hankkeita. EU:n viherryttämistuella, ympäristökorvauksilla sekä luon-nonmukaisen tuotannon edistämisellä on merkittävä rooli maatalouden kehittämisessä ympäris-tön kannalta kestävään suuntaan.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen panostetaan merkittävästi, jotta riippuvuus fossiilisista polt-toaineista vähenisi. Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Luonnonsuojelualueiden hankinnalla edistetään metsien suojelua sekä turvataan luonnon moni-muotoisuutta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukemisella voidaan löytää uusia in-novatiivisia ratkaisuja mm. biotalouden kehittämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja vähähiili-sen yhteiskunnan ratkaisuihin. Kehitysyhteistyömäärärahoilla Suomi osallistuu hankkeisiin, joil-la edistetään kestävää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa ja ehkäistään

ympäristöhaittojen syntymistä. Näiden hankkeiden tavoitteina on mm. parantaa ruokaturvan, ve-den ja energian saatavuuve-den sekä luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiä.

Joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen kohdennetaan määrärahoja, mikä mahdollistaa henki-löliikenteen määrän ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämisen etenkin kaupunkiseuduilla. Säh-kökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöau-to henkilöau-toimisi vaihhenkilöau-toehhenkilöau-toisilla käyttövoimilla tai polthenkilöau-toaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseo-setanoli) ja vähentäisi liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Talousarvioesitykseen sisältyvät hiilineutraaliuutta tavoitetta edistävät määrärahat on ryhmitelty hallitusohjelman strategisten kokonaisuuksien perusteella. Yhteenvedon ulkopuolelle on jätetty kaikki toimintamenot sekä erilaiset järjestöavustukset ja jäsenmaksut.

EU linjasi huippukokouksessa heinäkuussa elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kes-keinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline (RRF). RRF-välineen kautta rahoitettavien uudis-tusohjelmien tulee tukea mm. vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. RFF ja muiden ohjelmien ra-hoitus huomioidaan vuoden 2021 lisätalousarvioesityksessä ja vuosien 2022—2025 julkisen ta-louden suunnitelmassa.

Hallitus on päättänyt, että Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:stä perustetaan Ilmastorahasto Oy yh-tiöjärjestyksen muutoksella.

Vuoden 2021 talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä n. 2,1 mrd. eurolla. Tämä on arviolta 178 milj. euroa enemmän kuin mitä vuoden 2020 varsinai-sessa talousarviossa budjetoitiin vastaaviin toimiin mutta 100 milj. euroa vähemmän kuin vuo-delle 2020 on budjetoitu huomioiden keväällä 2020 hyväksytyt lisätalousarviot. Vuosien 2020 ja 2021 korkeita määrärahatasoja selittävät hallitusohjelman mukaiset määrärahalisäykset, jotka painottuvat hallituskauden alkuun sekä vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa (ns. elvytys-lisäbudjetissa) päätetyt hiilineutraaliutta edistävät toimet, joilla osittain on vaikutusta myös vuo-teen 2021.

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -kokonaisuuden osalta määrärahat pienenevät vuodesta 2020, mikä johtuu etenkin monien luonnon- ja ympäristönsuojelun määrä-rahojen neljännen lisätalousarvion kertaluonteisten lisäysten poistuessa. Sen sijaan esim. energia-tukeen kohdistettavat määrärahat kasvavat v. 2021, johon vaikuttaa mm. neljännessä lisätalous-Hiilineutraali Suomi, keskeiset toimenpiteet, milj. euroa

budjetoitu2020 2021 esitys

3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi 657 641

3.2 Suomi kokoaan suurempi maailmalla 271 370

3.4 Elinvoimainen Suomi 229 236

3.4.1 Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen 424 220

3.4.2 Maatalous 687 702

Yhteensä 2 268 2 168

arviossa päätetty valtuuskorotus sekä hallitusohjelman mukainen korotus kivihiiltä korvaaviin in-vestointeihin.

Suomi kokoaan suurempi maailmalla -kokonaisuuden osalta on määrärahoissa selvä kasvu vuo-desta 2020, mitä selittää kehitysyhteistyömäärärahojen voimakkaampi suuntaaminen kohteisiin, jotka edistävät hiilineutraliteettia.

Liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen kohdennettavat määrärahat pienenevät merkittä-västi vuodesta 2020 mikä selittyy koronan aiheuttamista määräaikaisten lisäysten poistumisella mm. joukkoliikenteen tuen osalta.

Maatalouden osalta kestävää kehitystä edistävien määrärahojen arvioidaan nousevan n. 20 milj.

eurolla vuodesta 2020, mikä aiheutuu ympäristökorvausten kasvusta.

Verot

Talousarvioesitykseen sisältyy useita veroja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden-tavoitteita. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero.

Energiaveroja kerätään liikenteen polttoaineista, työkone- ja lämmityspolttoaineista sekä sähkös-tä. Verotulojen lisäksi energiaverot vahvistavat kannustimia energiatehokkuuteen, energian sääs-töön sekä vähäpäästöisempään energian tuotantoon. Suomi on ympäristöperusteisen veroraken-teen osalta Euroopan edelläkävijä ja energiaverotuksen taso on kansainvälisesti korkea. Energia-tuotteiden verot määräytyvät niiden energiasisällön ja elinkaaren aikaisten päästöjen mukaan.

Liikenteen osalta polttoaineiden verotuksen lisäksi autovero ja ajoneuvoveron perusvero määräy-tyvät päästöperusteisesti, lisäävät suurempipäästöisten autojen omistamisen ja hankinnan kustan-nuksia ja siten kannustavat kohti vähäpäästöisempää liikkumista. Eräiden juomapakkausten val-mistevero ohjaa juomapakkausten kierrätykseen. Jätevero on ohjaava ympäristövero, jonka ensi-sijaisena tavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen.

Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hallituskaudella valmistellaan kes-tävän kehityksen verouudistus, jonka tavoitteena on edistää siirtymistä kohti hiilineutraaliutta.

Kestävän kehityksen verouudistus koostuu energiaverotuksen uudistuksesta, liikenteen verotuk-sen uudistuksesta, kiertotalouden edistämisestä sekä päästöperusteiverotuk-sen kulutusveron selvittämi-sestä. Energiaverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän raportti ehdotukseksi hallitusohjel-man kirjausten ja tavoitteiden toteuttamisesta sekä energiaverotuksen muusta kehittämisestä jul-kaistiin 15.9.2020. Vuonna 2021 työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään nettomääräisesti 105 milj. eurolla ja sähköveroluokka II alennetaan EU:n sallimaan minimiin. Li-säksi aloitetaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittainen pienentäminen polt-toaineiden osalta. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja pie-nennys aloitetaan v. 2021. Vuonna 2021 otetaan myös käyttöön liikenteen työsuhde-etuja koske-via verotukia.

Ympäristölle haitallisten tukien arviointia

Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla tarkoitetaan tukia, jotka johtavat luonnonvarojen käyttöas-teen ja ympäristön kuormituksen kasvuun tuetussa yrityksessä tai tuetulla toimialalla. OECD:n määritelmän mukaan tuki luokitellaan ympäristön kannalta haitalliseksi, jos se aiheuttaa enem-män ympäristöhaittaa kuin tapahtuisi, jos tukea ei olisi. Ympäristölle haitallisia tukia ja niiden käyttöönottoa perustellaan muilla kuin ympäristösyillä. Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla voi olla myönteisiä vaikutuksia muiden politiikkatavoitteiden kannalta (esim. ruoantuotanto, huoltovarmuus, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen, aluetalous, työllisyys ja kas-vu), mikä tulee ottaa huomioon niitä arvioitaessa. Ympäristölle haitallisia tukia sisältyy etenkin verojärjestelmään. Niitä on kuitenkin myös määrärahojen joukossa.

Vaikka useita veroja voidaan pitää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisina veroina, voi niihin sisältyä sekä tavoitteen mukaisia että sen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita. Erityisesti usei-den energia- ja liikenteen verotukien voidaan katsoa olevan ympäristölle haitallisia, koska ne yleisellä tasollakin alentavat energian tai autojen hankinnan ja käytön hintaa verrattuna normijär-jestelmään. Se, missä määrin eri verotuet tai määrärahat ovat kukin ympäristölle haitallisia on kuitenkin hankalasti mitattavissa. Lisäksi joissain tuissa on sekä ympäristölle haitallisia että hyö-dyllisiä elementtejä. Joitain aiemmin ympäristölle haitallisina pidettyjä tukia voidaan myös ny-kytiedolla ja esimerkiksi teknologisen kehityksen johdosta pitää neutraaleina tai jopa ympäristöl-le hyödyllisinä tukina. Vastaavasti jotkut aiemmin ympäristönäkökulmasta hyödylliset tuet ovat esim. teknologian kehityksen myötä menettäneet tehtävänsä, ja niitä voidaan pitää lähes pelkäs-tään energian hintaa alentavina tukina ympäristölle haitallisina. Esimerkkinä voidaan mainita sähkö, jonka kulutus sinänsä on ympäristölle kuormittavaa mutta sähkön tuottamisessa käytetään enenevässä määrin uusiutuvaa energiaa. Sähköistymisen myötä alla olevaan verotukilistaukseen sisältyvistä tuista monet eivät nykytiedon valossa välttämättä olisi enää katsottavissa ympäristöl-le haitallisiksi tuiksi.

Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella. Tässä esitettyjen verotuki-laskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu valtiova-rainministeriön internetsivuilla (www.vm.fi/verotuet). Verotukikohtaisesta ja säännöskohtaisesta norminmäärittelystä, päällekkäisyyksistä ja laskentamenetelmistä johtuen energiaverotuet eivät ole yhteismitallisia eivätkä suoraan vertailtavissa tai laskettavissa yhteen. Seuraavaan taulukkoon on listattu arviot energiaan ja liikenteeseen liittyvistä verotuista v. 2021. Ne voivat sisältää aina-kin jossain määrin ympäristölle haitallisia elementtejä¹⁾:

1) Listausta on täydennetty aikaisempiin vuosiin verrattuna siten, että se sisältää myös sellaisia verorakenteita, joiden voidaan katsoa olevan hiilineutraaliustavoitteiden vastaisia. Samat verotuet voivat sisältää sekä kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä että niiden kanssa vastaisiksi katsottavia elementtejä. Listaus ei ole siksi täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien laskelmien kanssa.

Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta 745

Parafiinisen dieselin verotuki 82

Työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen normia alempi verokanta 476

Liikenteeseen käytetyn sähkön normia alempi verokanta 6

Liikenteeseen käytetyn maakaasun normia alempi verokanta 8

Raideliikenteen dieselmoottoreissa käytettävä kevyt polttoöljy 16

Verotuista ympäristölle haitallisina tukina voidaan pitää esimerkiksi turpeen verotukea eli sitä, että turpeen verotaso on alempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla ja kuin energiaverotuksen ympäristöperusteinen verorakenne edellyttäisi. Samoin energiaintensiivisten yritysten ja maata-louden energiaveronpalautuksen pienentävät energiaverotuksen ympäristöohjaavuutta kyseisillä sektoreilla. Autoverotuksessa myönnettävät alennukset tai verottomuudet tietyille ajoneuvoille tarkoittavat, että autoveron päästöohjaus ei kohdennu näihin ajoneuvoihin.

Myös määrärahoihin sisältyy tukia, joiden voidaan arvioida olevan ainakin osin ympäristölle hai-tallisia. Näitä on etenkin maataloudelle kohdentuvissa menoissa. Maatalouteen sisältyvillä mää-rärahoilla on kuitenkin myös ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi maatalou-den ympäristökorvaukset. Vuonna 2021 maatalouteen kohmaatalou-dennettavien määrärahojen, joimaatalou-den voidaan arvioida sisältävän ympäristölle haitallisia elementtejä, kokonaissumma on arviolta 926 milj. euroa. Tämän lisäksi energia- ja liikennesektorilla on yhteensä 216 milj. euroa sellaisia suo-ria tukia, jotka voidaan katsoa ympäristölle haitalliseksi. Tästä suurin yksittäinen summa koostuu päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiosta, johon kohdennettaisiin 121 milj. euroa v. 2021.

Nykymuotoinen päästökauppakompensaatio lakkaa voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti ja siitä aiheutuvat viimeiset maksatukset kohdistuvat vuoteen 2021. Hallitus on päättänyt, että tilalle luodaan uusi energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaam-min hiilineutraaliin tuotantoon, energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja joka huomioi kustannuskilpailukyvyn.

Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) verotuki 90

Turpeen normia alempi verokanta 172

Turpeen verottomuus alle 5000 megawattitunnin käytöllä 18

Puupohjaisten polttoaineiden verottomuus 303

Biokaasun verottomuus 13

Jätteenpolton verottomuus 63

Teollisuuden ja kasvihuoneiden sekä konesalien alempi sähköverokanta (veroluokka

II) 832

Raideliikenteen sähkön verottomuus 19

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus 225

Maatalouden energiaveron palautus 35

Autoveron palautus invalideilla 3

Taksien autoverohuojennus 2

Pelastus-, sairas-, eläinlääkintä-, ruumis- ja matkailuauton sekä inva- ja esteettömän

taksin autoverottomuus 86

Autoveron vientipalautus 6

Autoverolain säännönmukainen huojennus tietyissä tilanteissa 0,5

Henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero (sanktio) -378 Museoajoneuvojen, pelastus- ja sairasautojen sekä linja-autojen vapautus

ajoneuvo-verosta 3

Puu- ja turveperusteista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen vapautus

ajoneuvo-verosta 0,5

Yhdistettyjen kuljetusten tuki 1

Invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta 16

In document HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2021 (sivua 59-64)