Määrärahat hallinnonaloittain

Koronavirustilanteeseen ja keväällä 2020 päätettyihin lisätalousarvioihin liittyvät määrä-rahojen lisäykset

Koronavirukseen liittyviin välittömiin kustannuksiin, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon ja matkustamisen terveysturvalli-suuteen, ehdotetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle yhteensä n. 1,7 mrd. euron määrärahavarauksia.

Hallitus on koronavirustilanteesta johtuen päättänyt vuoden 2020 lisätalousarvioissa merkittävis-tä toimenpiteismerkittävis-tä/menolisäyksismerkittävis-tä mm. talouden elpymisen tukemiseksi. Toimilla on heijastevai-kutuksia myös vuodelle 2021. Päätösperäisten määrärahalisäysten lisäksi suhdanneluonteisten menojen (esim. työttömyysturva, asumistuki, perustoimeentulotuki) taso pysyy korkeana heiken-tyneen taloustilanteen seurauksena.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen sekä ta-louden elpymiseen liittyviä määrärahoja kohdistuu vuodelle 2021 kaikkiaan 0,9 mrd. euroa. Sum-ma sisältää mm. yritysten kehittämishankkeiden Sum-maksatuksia ja 300 milj. euroa Suomen Malmi-jalostus Oy:n pääomittamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion elvytys-päätösten määrärahavaikutus vuodelle 2021 on n. 92 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuoden 2020 lisätalousarviot kasvattavat Suomen Akatemian tutkimusmäärära-hojen maksatuksia n. 36 milj. eurolla v. 2021.

Rahapelitoiminnan tuotot

Viime vuosiin verrattuna Veikkaus Oy:n tuloutuksen talousarvioon arvioidaan alenevan tuntu-vasti. Kehitykseen vaikuttavat pelihaittojen torjuntaan liittyvät toimet sekä Veikkaus Oy:n mark-kinaosuuden supistuminen, jonka taustalla on kilpailun kiristyminen digitaalisen pelaamisen osalta.

Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajille osoitetaan v. 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Kompensaatio, yhteensä 347 milj. euroa, rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vai-kutus tuloutukseen 80 milj. euroa), kehysvaikutteisin budjettivaroin (152,2 milj. euroa, josta 141,5 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja 10,7 milj. euroa maa- ja met-sätalousministeriön hallinnonalalla) ja siirrolla jakamattomien voittojen kokonaisuudesta (114,8 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla).

Poikkeusolojen vaikutukset 415

Koronavirustilanteen terveysturvallisuus 2021 1 665

Yhteensä 13 500

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

2021 esitys

Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää arvioiden mukaan tulevina vuosina vuotta 2019 alhai-semmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti budjettivaroin.

Harmaan talouden torjunta

Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan ve-rovajeen pienentämiseksi. Talousarvioesityksessä harmaan talouden toimenpideohjelmaan koh-distetaan hallinnonaloille yhteensä 3,3 milj. euroa.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 221,7 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokkaan sisälty-vät muun muassa valtioneuvoston kanslian sekä oikeuskanslerinviraston toimintamenot, minis-terien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenot, puoluetuet sekä valtioneuvoston selvi-tys- ja tutkimustoiminnan määrärahat.

Valtioneuvoston kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 130,4 milj. euroa. Lisäystä momentilla on 5,1 milj. euroa vuoteen 2020 nähden. Toimintamenomomentille ehdotetaan yhdistettäväksi pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat 865 000 euroa.

Toimintamenoissa on lisäystä aiheutuen Senaatti-kiinteistöjen vuokrien tarkistuksesta, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen päätelaitepalvelu Valtin hinnankorotuksesta, ulkoasiainhal-linnon tietoturvaratkaisuista, kalustehankinnoista ja palkkausten tarkistuksesta. Toimintamenois-sa on lisäystä myös Presidentti Koiviston muistomerkin suunnitteluun, Ahvenanmaan itsehallin-non satavuotisjuhlallisuuksien koordinoimiseen sekä Suomalaisten vaiheet Venäjällä vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen -tutkimushanketta varten. Vähennystä toimintamenois-sa on johtuen v. 2020 rahoitettujen hankkeiden päättymisestä sekä momenttiin kohdistetuista ai-emmista säästöpäätöksistä.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle ehdotetaan 1,6 milj. euroa, missä on 0,2 milj. euroa lisäystä vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon nähden.

Oikeuskanslerinviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3,9 milj. euroa, joka on n. 0,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Harmaan talouden torjunnan määrärahat hallinnonaloittain v. 2021, 1 000 euroa

Hallinnonala 2021

OM 462

SM 550

VM 1 210

MMM 150

TEM 887

STM 70

Yhteensä 3 329

Ulkoministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,3 mrd. euroa. Kasvua vuoden 2020 varsinaiseen ta-lousarvioon on 28 milj. euroa. Hallituksen tulevaisuusinvestointeja kohdennetaan ulkoministeri-ön hallinnonalalle yhteensä 10,3 milj. euroa v. 2021. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallin-non osuus on 21 %, kriisinhallinnan 6 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 66 % ja muiden me-nojen 7 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 239 milj. euroa. Suomen ulko- ja turvallisuus-politiikan arvopohjassa on keskeistä ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rau-han, vapauden suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnas-sa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvalli-suutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Vuonna 2021 edustustoverkon toimintaa vahvistetaan mm. avaamalla yksi uusi suurlähetystö.

Ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menoihin ehdotetaan 3,0 milj.

euroa. Tärkeimpänä hankkeena on v. 2020—2022 toteutettava Villa Lanten peruskorjaus.

Kriisinhallinta

Ulkoministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen menoista on 53,1 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2020 varsinaisen talousarvion määrärahoja. Siviilikriisinhallin-taan ehdoteSiviilikriisinhallin-taan 17,6 milj. euroa, joka on 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaises-sa talouvarsinaises-sarviosvarsinaises-sa. Sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2021 olevan enimmillään 500 henkilötyövuotta ja siviilikriisinhallintaa arvioidaan palkattavan v. 2021 n. 130 asiantuntijaa.

Rauhanvälitykseen ehdotetaan 1,0 milj. euroa. Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhal-lintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,2 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömää-rärahojen arvioidaan olevan v. 2021 n. 0,49 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehi-tysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 711 milj. euroa ja 671 milj. euron sitoumusvaltuuk-sia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman ko-rottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin n. 130 milj. euroa.

Ulkoministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan n. 89 milj. euroa. Itä-meren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 2,4 milj. euroa. Alueellinen yhteis-työ on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia mahdolli-suuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,0 mrd. euroa, mikä on 42,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääasiassa palkkausten tarkistuksista ja lisäpanostuksista tietohallintoon.

Oikeusvaltion toimintaa ja tulevaa kehitystä taattaessa oikeudenhoidon riittävät resurssit pyritään turvaamaan ja oikeudenkäyntejä sujuvoittamaan. Tuomioistuimille ehdotetaan 2,7 milj. euron li-särahoitusta oikeudenkäynnin sujuvoittamiseksi. Vesi- ja ympäristöasioiden ruuhkan purkuun ehdotetaan 1,7 milj. euron lisäystä. Syyttäjälaitokselle ehdotetaan 2,5 milj. euron tasokorotusta rikosvastuun toteutumisen turvaamiseksi. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineisto-pankkihankkeen (AIPA) toteuttamiseen ehdotetaan 5,0 milj. euron lisäystä. Tavoitteena on suju-voittaa oikeudenkäyntejä ja keventää oikeusprosessia mm. digitalisaation avulla.

Sakon muuntorangaistusten uudistamisesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä 8,8 milj.

euron lisäystä tuomioistuimille, Syyttäjälaitokselle sekä Rikosseuraamuslaitokselle.

Ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia vähennetään tehokkaasti. Talous- ja velkaneuvon-nan saatavuuden parantamiseksi ja palveluihin ohjaamisen tehostamiseksi koko maassa ehdote-taan oikeusapu- ja edunvalvontapiireille 0,6 milj. euron lisäystä. Velallisten neuvonnan tehosta-miseen ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä ulosottolaitokselle.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan hallintotuomioistuimille ja oikeusavulle 5,9 milj. euron lisärahoitusta vuoden 2020 tasoon verrattuna.

Yleisen edunvalvonnan tarvetta lisää väestön ikääntyminen. Päämiesmäärän kasvusta johtuen edunvalvontatoimistoille ehdotetaan 1,9 milj. euron lisäystä.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahoihin ehdotetaan yhteensä 3,3 milj. euron lisäystä lainsäädäntömuutoksista aiheutuviin menoihin. Hämeenlinnan uuden naisvankilan vuokramenoi-hin ehdotetaan lisäystä 1,85 milj. euroa ja vankiloiden turvatekniikan uusimiseen 3,2 milj. euron lisäystä. Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa vähentää Ri-kosseuraamuslaitoksen määrärahatarvetta 5,0 milj. euroa.

Hallitusohjelman tehokkaan toteuttamisen turvaamiseksi sekä valtioneuvoston lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden varmistamiseksi oikeusministeriölle ehdotetaan 1,0 milj. euron lisäystä.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,6 mrd. euroa, mikä on 39 milj.

euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista polii-sitoimen (ml. Suojelupoliisi) osuus on 54 %, Rajavartiolaitoksen 18 %, pelastustoimen ja Hätä-keskuslaitoksen 5 %, maahanmuuton 13 % sekä hallinnon 10 %.

Arpajaishallinnon ja rahapelipolitiikan valmistelua vahvistetaan tilapäisesti, samoin pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EU-yhteyksiä. Radikalisaation ehkäisyyn varataan 0,3 milj. euroa.

Siviilikriisinhallinnan osallistumistason nosto 150 asiantuntijaan mahdollistetaan. Kriisinhallin-taa käsitellään lisäksi ulkoministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa.

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallinnan EU-rahoituksen osalta varaudutaan uuteen rahoituskauteen 2021—2027 ja edellisen ohjelmakauden loppuunsaattamiseen.

Poliisitoimi

Poliisitoimeen ehdotetaan yhteensä n. 848,2 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä poliisin toimintakyvyn turvaamiseen ja 465 000 euroa harmaan talouden ja talousrikostutkinnan vahvistamiseen sekä 4,1 milj. euron lisäystä vahvistamaan resursseja rikos-tutkinnassa, erityisesti ihmiskaupan torjunnassa, talousrikostorjunnassa, IT-rikostorjunnassa ja harva-alueiden turvallisuuspalveluissa. Lisäksi on huomioitu toimitilakustannusten kasvu.

Poliisin toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Poliisitoimessa painotetaan poliisin toi-mintavalmiutta myös heikon palvelutason alueilla, ennalta estävyyttä sekä tehokasta rikostorjun-taa, erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpien rikosten osalta. Yhteiskuntarau-han säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset Yhteiskuntarau-hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa val-tio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Poliisimiesten määrän arvioidaan olevan 7 380 poliisimiestä v. 2021, kun kokonaishenkilötyö-vuosimäärä poliisilla (ilman Suojelupoliisia) arvioidaan olevan 10 072. Poliisikoulutuksen aloit-taneiden määrä pidetään edelleen 400 uudessa opiskelijassa. Maksullisen lupahallinnon tuotto- ja kustannusarvio ovat kumpikin v. 2021 n. 50 milj. euroa, ja sähköisen asioinnin käyttöasteen ar-vioidaan olevan n. 80 %.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä 276,6 milj. euroa. Talousarvioesitys sisältää hallitus-ohjelmaan kirjatun tavoitteen rajaturvallisuuden suoristuskyvyn ja rajavartijamäärän turvaami-sesta. Vuodelle 2021 lisätään tämän mukaisesti 1 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan määrärahaa ope-ratiivisen suorituskyvyn turvaamiseen 10 milj. euroa ja toimitilaturvallisuuden parantamiseen 2,5 milj. euroa.

Rajavartiolaitos toimii sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on osa Suo-men puolustusjärjestelmää ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevaksi täy-dentäväksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä muutetaan Rajavartiolaitoksen tehtäviä ja velvoitteita siten, että Rajavartiolaitos osoittaa henkilöstöä ja kalustoa raja- ja merivartioviraston käyttöön. EU-velvoitteiden takia ehdotetaan Rajavartiolaitokselle seuraavaa lisärahoitusta: 2,45 milj. euroa mm. ETIAS-matkustajatieto- ja lupajärjestelmään, 0,3 milj. euroa SIS-säädösmuutok-siin ja 3,48 milj. euroa eurooppalaisen raja- ja merivartioston joukkojen ja muun toiminnan me-noihin.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 79 milj. euroa. Eh-dotuksessa on huomioitu hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite pelastustoimen ja hätäkeskustoimin-nan suorituskyvyn ja voimavarojen varmistamisesta. Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoita-misesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoi-tetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja valtakunnallisista järjestelyistä huolehtiminen sekä Pelastusopiston toiminta. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalvelui-ta käyttävien viranomaisten toiminhätäkeskuspalvelui-taa yhdenmukaistehätäkeskuspalvelui-taan hälytyspalveluiden osalhätäkeskuspalvelui-ta valhätäkeskuspalvelui-takunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja.

Maahanmuutto

Maahanmuuttoon ehdotetaan 207 milj. euroa. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan lisämäärära-haa mm. työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purkuun 8 milj. euroa ja UMA-järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen 4 milj. euroa. Pakolaiskiintiö nostetaan 1 050 hen-kilöön, mikä huomioidaan määrärahassa. Laadukkaat ja nopeat lupaprosessit tukevat maahan-muuttopolitiikan tavoitteita, ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja ehkäisevät turvallisuusriskejä.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 4,9 mrd. euroa, joka on 1,7 mrd. eu-roa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa (+54 %). Lisäys aiheutuu pääosin monitoimihävittäjähankinnan (HX) rahoituksen alkamisesta, palkkausten tarkistuksista sekä hin-ta- ja kustannustasotarkistuksista. Vähennykset aiheutuvat pääosin Senaatti-kiinteistöjen virasto-kohtaisesta vuokrien tasauksesta ja tuottavuussäästöstä.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkausmenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % enna-kollinen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 87 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 38 % (pl. HX ja Laivue 2020).

Puolustuspolitiikan ja hallinnon (sisältäen arvonlisäveromenot) osuus pääluokan menoista on 12 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenojen osuus on 1 %.

Vuoden 2021 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä Puolustusvoimi-en tilausvaltuuksista aiheutuu mPuolustusvoimi-enoja yhtePuolustusvoimi-ensä 1 592 milj. euroa v. 2021 ja talousarviovuodPuolustusvoimi-en jälkeisinä vuosina yhteensä 10 278 milj. euroa (ml. HX ja Laivue 2020).

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 955 milj. euroa, joka on 23 milj. euroa enem-män kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin ai-heuttavat mm. palkkausten tarkistukset, hinta- ja kustannustasotarkistukset, sotilastiedustelulain toimeenpano, Puolustusvoimien henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen sisältäen sopimussotilaat, kertausharjoitusten määrän lisääminen sekä vuokrien tasaus.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 791 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu kustannustasotarkis-tusten ohella lähinnä Laivue 2020 -hankkeen rahoitusosuuden vuosivaihtelusta.

Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjien hankinta ehdotetaan bud-jetoitavan kokonaisuutena vuodelle 2021 siten, että momentti sisältää uuden alkavan tilausval-tuuden 9,4 mrd. euroa sekä 579 milj. euroa siirtomäärärahaa. Hankkeesta aiheutuvat menot ja-kaantuvat vuosille 2021—2031. Vuodelle 2021 ehdotetaan 1 479 milj. euroa, josta 900 milj. eu-roa on HX 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2021 vuosiosuutta ja 579 milj. eueu-roa edellä mainittua siirtomäärärahaa. Ehdotettavalla kokonaisrahoituksella 9 979 milj. euroa hankitaan ilmapuolus-tuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman edellyttämät monitoimihävittäjät, aseet, ampu-matarvikkeet ja muut järjestelmät sekä niihin liittyvä testaus, käyttöönotto, koulutus sekä makse-taan muita hankinnasta välittömästi aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi rahoitus kattaa suoritusky-vyn edellyttämää maanpuolustukselle kriittistä toimitila-, alue-, tietosuoja- ja turvallisuusrakentamista.

Lisäksi talousarvioesitys sisältää kaksi muuta alkavaa tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 866,1 milj. euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2021 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2021—2028. Tilausvaltuudella mm. hankitaan koulutus- ja valmiusampumatarvikkeita, ylläpidetään Hornet-kaluston suorituskykyä, maapuo-lustuksen johtamisjärjestelmiä sekä aloitetaan Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 149,9 milj. euron tilausvaltuutta, jolla turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimi-tusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2021—2025.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 59 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheu-tuu pääosin operaatioiden välisistä rahoitusmuutoksista. Kriisinhallintaa käsitellään lisäksi ulko-ministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 19,5 mrd. euroa, joka on 1,1 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu osit-tain EU-jäsenmaksun määrärahan kasvusta. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron lisäys vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirus-tilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksetta-vien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 27 %, EU-maksujen 13 %, energiaverotuen 1,3 % ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,5 %. Pää-luokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 5,4 %.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 621 milj. euroa. Menoihin sisäl-tyy 12,5 milj. euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja. Lisäksi takaisin maksettaviin ve-roihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 26 milj. euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Palveluihin valtioyhteisölle ehdotetaan 53 milj. euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Pal-keiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan omakustannushintaisena maksullisena toimintana. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita mm. varainhankinnan ja keskuskirjanpidon osalta. Senaatti-konsernin lii-kelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 480 milj. euroa investointien pai-nottuessa perusparannus- ja peruskorjausmenoihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin inves-tointeihin.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 112 milj. euroa. Summa sisältää Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 50,5 milj. euroa, Ti-lastokeskuksen toimintamenot 50,9 milj. euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toi-mintamenot 3,9 milj. euroa.

Verohallinnon Katso-palvelu tullaan korvaamaan ja siirtämään Digi- ja väestötietovirastolle. Tä-män johdosta tehdään 512 000 euron määrärahan siirto virastojen välillä.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimin-tamenoista, jotka ovat 57,9 milj. euroa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 5,2 mrd. euroa, joka on 43 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden vo-lyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 7,7 mrd. euroa, joka on 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2021 peruspalvelujen val-tionosuuden indeksikorotus on 174 milj. euroa (2,4%). Kuntien digitalisaation kannustinjärjestel-mästä palautetaan valtionosuuksiin 30 milj. euroa. Vuosittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää valtionosuutta 13,7 milj. euroa v. 2021.

Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään kertaluonteinen 300 milj. euron lisäys vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. Tästä

20 milj. euroa kohdistuu valtionosuuden harkinnanvaraiseen korotukseen, jolloin harkinnanva-raisen korotuksen kokonaismäärä nousee 30 milj. euroon.

Kunnille kompensoidaan valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneet verotulojen menetykset erilliseltä momentilta, jolle ehdotetaan 2,36 mrd. euroa.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitel-lään yleisperustelujen luvussa 8 Kuntatalous.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksien maksamiseen ehdotetaan 2,4 mrd.

euroa, joka on 330 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Arvio Suomen maksuosuudesta perustuu Eurooppa-neuvoston heinäkuussa 2020 saavuttamaan yhteisymmärrykseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2021—2027) maksumäärärahojen tasosta ja uudesta omien varojen järjestelmästä. Rahoituskehyksen hyväksymiseksi vaaditaan myös Euroopan parlamentin hyväksyminen. Lisäksi omien varojen järjestelmän voimaantulo edellyttää omien varojen päätöksen ratifioinnin kansallisissa parlamenteissa. Suomen osuus koostuu todennäköisesti uudesta, yksinkertaistetusta arvonlisäveropohjaisesta sekä bruttokansan-tuloon perustuvasta jäsenmaksuosuudesta. Lisäksi omien varojen järjestelmää täydennetään uu-della kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvalla omalla varalla. Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eli nykyisin käytännössä tullit eivät sisälly Suomen val-tion talousarvioon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahatasoksi ehdotetaan 7,0 mrd. euroa, mikä on 136,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Veikkaus Oy:n tuotto urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen on viimeisimmän arvion mukaan 392 milj. euroa, mikä sisältää arpajaisveron alenemisen (42,4 milj. euroa). Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan hallinnonalalle vuonna 2021 kehysvaikutteisin budjettivaroin yhteensä 141,5 milj. euroa.

Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen kou-lutus, mihin varataan 22 milj. euroa v. 2021. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vahvistetaan 10 milj. eurolla perusopetuksessa ja toisella asteella. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan tuke-miseen ehdotetaan 14,5 milj. euroa. Esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen ja liikuntapoliitti-sen selonteon toimeenpanon rahoitusta vahvistetaan.

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 829 milj. euroa, joka on 204 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu mm. lu-kiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen budjetoinnin muutoksesta toiseen lukuun. Perusope-tuksen ja varhaiskasvaPerusope-tuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toteuttamista jatketaan. Varhaiskasva-tuslain uudistamiseen ehdotetaan 15 milj. euroa.

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 102 milj. euroa, joka on 163 milj.

euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lähihoitajien koulutukseen lisä-tään opiskelijavuosia 27 milj. eurolla hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi. Jatketaan toimia opettajien ja ohjaajien palkkaamiseksi sekä opetuksen ja ohjauksen tuen vahvistamiseksi.

Uusien koulutuksen järjestäjien mukaantuloon opetusmetsäkompensaation piiriin varataan 0,5 milj. euroa.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 360 milj. euroa, joka on 78 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Ilmastonmuutokseen liittyvään tutki-mukseen ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan tieteen edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 27,5 milj. euroa.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 660 milj. euroa, joka on 42 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 var-sinaisessa talousarviossa. Jatketaan opintotukijärjestelmän kehittämistä siten, että järjestelmä edistää suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua ja opintoaikojen lyhenemistä. Opintolainahy-vityksen ja opintolainojen valtiontakaukseen varatun määrärahatarpeen arvioidaan kasvavan yh-teensä 15 milj. eurolla.

Taide ja kulttuuri

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 576 milj. euroa, joka on 91 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan kasvusta valtaosa aiheutuu taiteen perusopetuksen budjetointimuutoksesta. Lisämäärärahoja ehdotetaan Euroopan Kulttuuripää-kaupunki 2026 -hankkeeseen. Ehdotetaan valtuutta Kansallismuseon lisärakennuksen vuokraso-pimusta varten.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan taiteen edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 60,5 milj. euroa.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 156 milj. euroa, joka on 10 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Jatketaan liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämi-seen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 39,3 milj. euroa.

Nuorisotyö

Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 76 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuo-den 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan nuorisotyön edistämiseen budjettivaroin vuonna 2021 yhteensä 14,2 milj. euroa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,63 mrd. eu-roa, jossa on vähennystä 65,2 milj. euroa verrattuna vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon.

Hallinto ja tutkimus

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat lisääntyvät 4,3 milj. eurolla, mikä johtuu lähinnä lisäpanos-tuksista tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalous

Vuonna 2021 alkaa uusi EU-rahastokausi, joka kattaa vuodet 2021—2027. Siirtymäkautta kos-kevien säädösten perustella siirtymäkaudella v. 2021 jatketaan ohjelmakauden 2014—2020 toi-menpiteitä rahoituskauden 2021—2027 rahoituksella.

Maaseudun kehittämisen määrärahat vähenevät 68,8 milj. eurolla 389,7 milj. euroon pääosin tu-ki- ja korvausjärjestelmien määrärahan tarvemuutoksista johtuen. Maaseudun kehittämisen ta-voitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan mm. maaseudun yritystukien, tut-kimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020, jonka toimeenpanoa jatketaan v.

2021.

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat vähenevät 14,5 milj. eurolla 1,81 mrd. euroon edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, mikä johtuu tukiohjelmien toimeenpanoon liitty-vistä muutoksista. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoi-mintojen kestävää ja kilpailukykyistä kasvua sekä turvataan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden määrärahat kasvavat 12,5 milj. eurolla vuoden 2020 varsinaiseen talousar-vioon nähden. Lisäys johtuu lähinnä maankäyttösektorin määrärahojen kehysten mukaisesta kas-vusta.

Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luon-nonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niihin liit-tyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään

käyt-töön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Maanmittaus ja tietovarannot

Luvun määrärahat kasvavat 1,9 milj. eurolla edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Kiinteis-tö- huoneisto- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan omistusta ja kansallista vakuusjärjes-telmää sekä palvelevat digitalisoituvan yhteiskunnan tietotarpeita. Paikkatietojen yhteentoimi-vuudella ja kansallisella paikkatietoinfrastruktuurilla edistetään paikkatietojen hyödyntämistä koko yhteiskunnassa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan ehdotetaan yhteensä 3,5 mrd. euroa määrärahaa, saman verran kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnon kustannukset nousevat 7 %, johtuen ensisijaisesti arvonlisäveroarvion korotuksesta uusista liikennehankkeista johtuen.

Perusväylänpitoon, yksityistieavustuksiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen osoitetut mää-rärahat vähenevät johtuen vuodelle 2020 tehtyjen kertaluonteisten lisäysten poistumisesta talous-arviosta. Lisäksi liikenneväylien infra-avustushankkeiden määrärahat ovat edellistä vuotta pie-nemmät hankkeiden määrärahatarpeiden ajoituksesta johtuen, vaikka uusia hankkeita aloitetaan-kin mm. MAL-sopimuksiin liittyen. Kehittämishankkeiden rahoitus sen sijaan kasvaa 20 %.

Pääluokan määrärahoista liikenne- ja viestintäverkkojen ylläpidon ja kehittämisen osuus on 58 % sekä liikenteen ja viestinnän palvelujen 23 %. Hallinnonalan virastojen toimintamenoihin ja toi-mialan yhteisiin menoihin käytetään 20 %.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala pyrkii toimenpiteillään luomaan nykyistä parem-mat edellytykset tiedon hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvalle liiketoiminnalle. Tavoitteena on käyttäjien luottamuksen vahvistaminen digitaalisiin palveluihin ja uusiin digitaalisiin liiketoi-mintamalleihin. Lisäksi tarkoituksena on ylläpitää ja kasvattaa tietoturvaosaamista ja riskienhal-lintaa. Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitusta lisätään 2,34 milj. eurolla, eurooppalaisen meren-kulun yhdennetyn tiedonhallintajärjestelmän suunnitteluun osoitetaan 0,5 milj. euroa ja ilmailun turvaamisen tehtäviin 0,1 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäverkkoihin osoitetaan runsaan 2 mrd. euron rahoitus, josta perusväylänpi-don osuus on 1,36 mrd. euroa. Perusväylänpiperusväylänpi-don rahoituksella pyritään varmistamaan, ettei kor-jausvelka kasva ja että olemassa olevaa korkor-jausvelkaa voidaan vähentää. Perusväylänpidossa pai-notetaan väyläverkon kuntoa parantavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta lisääviä in-vestointeja.

Väyläverkon kehittämiseen osoitetaan 658 milj. euroa, mikä pitää sisällään varsinaisten kehittä-mishankkeiden lisäksi elinkaarihankkeet, maa- ja vesialueiden hankinnat, liikenneväylien infra-avustukset ja yksityistieinfra-avustukset sekä infra-avustukset kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Uusina hankkeina aloitetaan vt 4 Äänekoski—Viitasari -tieosuuden kehittäminen, Tampere—Jyväskylä -radan parantamisen 1. vaihe, Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, Kemin Ajok-sen meriväylän syventäminen sekä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen. Hankkeille

In document HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2021 (sivua 33-54)