Budjetin ulkopuolinen valtiontalous 1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot

9. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen mahdollisten velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä ta-kausmaksuista. Rahoitusta rahastolle voidaan hankkia myös osana valtion lainanottoa.

Talousarviovuoden alussa rahasto on velaton eikä varainhankintatarvetta ole. Valtion asuntora-haston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2020 alussa n. 3,6 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 17,0 mrd. euroa. Takausvas-tuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 13,3 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,0 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa alle 0,03 mrd. euroa ja vanho-jen aravalainovanho-jen konvertointitakauksista n. 0,3 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalovanho-jen rakentamislai-noista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,3 mrd. euroa. Takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisään-tyessä.

Vuonna 2021 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 400 milj. eu-roa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 2 000 milj. euroa, vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perus-parantamislainojen takausvaltuudeksi 100 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten, akor-Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

2019 2020** 2021**

Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 562 414 408

Sekalaiset tulot 154 184 92

Eläkemaksut 1 457 1 484 1 497

Korkotulot ja voiton tuloutukset 606 499 478

Siirrot talousarviosta 522 623 609

Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 301 3 204 3 084

Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 2 013 1 884 2 351

Tulot yhteensä 5 314 5 088 5 434

Kulutusmenot 118 288 130

Siirtomenot 1 034 1 129 1 069

Korkomenot 1 1 1

Siirrot talousarvioon 1 972 1 946 1 951

Muut menot 38 37 30

Menot pl. rahoitustaloustoimet 3 164 3 401 3 181

Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 476 1 957 1 893

Menot yhteensä 4 640 5 358 5 074

Nettorahoitusylijäämä/alijäämä 674 -270 360

dien ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 156,9 milj. euroa. Vuonna 2021 rahas-tosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 2,5 milj. euroa, joka vastaa valtion talousar-vion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2021 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,7 mrd. euroa, joka vastaa n. 14,7 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. VER on luonteel-taan puskurirahasto. Rahaston varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkeme-nosta. Siirron talousarvioon arvioidaan olevan 2,0 mrd. euroa v. 2021. Eläkemaksuja VER:lle kertyy v. 2021 n. 1,5 mrd. euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti ne-gatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin rahastoon kertyy mak-sutuloja.

Rahastolla on valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetty rahastointitavoite. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 prosenttia valtion eläkevastuusta. Rahaston hallituksen hyväksymän strategian mukaan tavoitteeseen pyritään viimeistään v. 2033. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2019 lopussa 92,7 mrd. euroa.

VER:n sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2019 lopussa 20,6 mrd. euroa, mikä oli 22

% suhteessa valtion eläkevastuuseen vuoden 2019 lopussa. Sijoituksista oli korkosijoituksia 37,3

%, osakesijoituksia 50,9 % ja loppuosa muita sijoituksia sekä johdannaisten vaikutusta. Korona-kriisi heikensi alkuvuonna 2020 taloudellista toimeliaisuutta ennen näkemättömällä tavalla, min-kä seurauksena VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.6.2020 oli vuoden vaihteesta pudonnut 6,3 % 19,3 mrd. euroon.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (1966/657) 3 §:n mukaan kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää maatilatalouden rakenteen parantamiseen, maaseutuelinkeinojen edistä-miseen, maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen sekä näiden toimenpiteiden kehittämisen edistämiseen. Yhtenä käyttökohteena ovat rahastosta myönnetyt ko-konaan kansallisesti rahoitettavat investointiavustukset.

Vuonna 2021 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 113 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2020 siirtyväksi arvioidut erät. Valtion vuoden 2021 talousarvioon sisältyy 65 milj. euron siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon. Maatilatalouden kehittämisrahastossa ja talousarviossa käytettävissä olevat varat riittävät v. 2021 tavoitteiden mukaisten investointien

ra-hoitukseen. Maatilatalouden kehittämisrahastosta arvioidaan myönnettävän v. 2021 avustuksia 65 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahas-tosta ja YdinjätetutkimusrahasYdinturvallisuustutkimusrahas-tosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomak-suista ja rahaston sijoitustoiminnan voitosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suoritta-maan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jolla on FiR 1 -tutkimusreaktori. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat tulevaisuudessa käytettävissä, mikäli em. jätehuoltovelvolliset eivät täyttäisi ydinjätehuoltoon liittyviä velvollisuuksiaan. Varautumisrahaston tase on vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan n.

2,7 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veron-luonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuol-toon liittyville tutkimushankkeille. Ydinenergialain (990/1987) mukaan ydinlaitosten haltijoilta kerättävä maksu on 390 euroa vuosina 2021—2025 kultakin nimellislämpötehon megawatilta ja jätehuoltovelvollisilta kerättävä maksu 0,1 % vuosina 2021–2025 lain 43 §:n 2 momentin mukai-sesti vahvistetusta vastuumäärästä. Ydinlaitosten haltijoilta kerättävien maksujen arvioidaan ole-van 6,1 milj. euroa (v. 2020: 8,8 milj. euroa) ja jätehuoltovelvollisilta kerättävien maksujen 2,9 milj. euroa (v. 2020: 3,5 milj. euroa). Kerättävien maksujen arvioidaan olevan v. 2021 yhteensä n. 9,0 milj. euroa. Maksujen väheneminen johtuu tutkimusohjelmista rahoitettavien infrastruk-tuurihankkeiden suunnitellusta vähenemisestä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Ydintur-vallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannusten rahoittaminen jatkuu kuitenkin vuoteen 2025 asti. Olkiluoto 3 -laitosyksikön käynnistyminen ja Teollisuuden Voima Oyj:n varautumis-velvollisuuden kasvaminen v. 2020 tasapainottaa jätehuoltovelvollisilta v. 2021 kerättävien mak-sujen em. maksukertoimen pienenemisestä johtuvaa vähenemistä

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Aikaisempien vuo-sien taloustaantuma on aiheuttanut sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuk-sen pienenemikulutuk-sen. Maksun tuotto on alentunut n. 40 milj. euroon vuodessa. Covid-19-pandemian johdosta alkuvuonna 2020 osittain pysäytetty maailmantalous tulee aiheuttamaan merkittävän pudotuksen tuloutettavaan maksuun.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttä-mättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuutta normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poik-keusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset vara-järjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Koronavirusepidemian aikana Huoltovarmuusrahastoa on hyödynnetty terveydenhuol-lon materiaalisessa varautumisessa. Lisäksi resursseja on kohdistettu laivaliikenteen tukemiseen tavarakuljetusten varmistamiseksi poikkeuksellisessa tilanteessa.

Eräiden öljytuotteiden hintataso elpyi v. 2019, minkä seurauksena aikaisempina tilikausina teh-tyjä arvon alennuksia palautettiin 43 milj. euron arvosta. Alkuvuonna 2020 tapahtuneesta histo-riallisesta öljytuotteiden hintojen romahduksesta johtuen on syytä varautua siihen, että seuraavas-sa tilinpäätöksessä joudutaan taas tekemään kattavia alaskirjauksia.

Rahaston taseen loppusumma oli 2 048 milj. euroa v. 2019.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takaus-ten ja muiden valtiontakuurahastolain (444/1998) 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumustakaus-ten täyttäminen.

Rahaston varoista hoidetaan myös entisen Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden Vientita-kuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamat takuut, takaukset ja muut vastuusitoumukset.

Valtiontakuurahaston vastuulla oleva Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuo-den 2019 lopussa n. 25,1 mrd. euroa. Nostettua riskiä oli 11,1 mrd. euroa ja nostamatonta (ml.

tarjoukset) 14,0 mrd. euroa, joka tulee suurimmalta osin nostetuksi useiden vuosien ajanjaksolla.

Vastuukanta kasvoi edellisen vuoden lopusta n. 1,9 mrd. euroa. Toimialoista telakoiden ja varus-tamoiden osuus oli vuoden 2019 lopussa 54 % ja televastuiden 16 %. Vastuiden voimakas nousu vuodesta 2014 lähtien on johtunut pääosin telakoiden ja varustamoiden suurista risteilijätilauk-sista, joiden rahoitukseen Finnvera on osallistunut. Vastuukanta sisältää näitä tilauksia, jotka ajal-lisesti voivat hajautua lähes 10 vuoden päähän. Edelleenkin merkittävimpänä toimialakeskitty-mänä voidaan pitää telakka- ja varustamosektoria. Suuret yksittäiset vastuut tai vastuiden toimi-ala- ja maakasaumat luovat riskikeskittymiä myös tulevaisuudessa ja näitä pyritään suojaamaan mahdollisuuksien mukaan. Riskejä on suojattu jälleenvakuutussopimuksilla, jotka kattavat n.

6 % vastuukannasta. Suurimpia vastuumaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Brasilia, Venäjä, Chile ja Espanja. Vastuukannasta n. 75 % sijoittuu vähäriskisiin ns. korkean tulotason maihin ja 25 % po-liittisen riskin maihin (OECD maaluokat 1—7). Vuonna 2019 vastuista 66 % oli parhaimmissa riskiluokissa (A1—B1) ja loput muissa riskiluokissa (B2+—C). Vuoden 2018 loppuun verrattuna portfolion riskiluokkajakauma on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Valtiontakuurahastossa oli vuoden 2019 lopussa varoja n. 686 milj. euroa. Yhdessä Finnvera Oyj:n vienti- ja erityistakuu-rahaston n. 825 milj. euron kanssa rahastot muodostavat n. 1,5 mrd. euron puskurivarat kattamaan vientitakuu- ja erityistakauskannan. Jo ennestään velkaantuneiden kehittyvien ja köyhien maiden tilanne heikkenee covid-19-pandemian johdosta, minkä arvioidaan johtavan myös takaisinperin-täsaamisten vähenemiseen. Rahastoon kertyy vuosittain tuloja n. 2—3 milj. euron arvosta pää-asiassa takaisinperintäsaamistuloina.

Finnvera Oyj:n suuret riskikeskittymät, epävarmuus maailman taloudellisesta ja poliittisesta ke-hityksestä ja yksittäiset suurten yhtiöiden tapahtumat vaikuttavat riskitasoon. Mahdolliset tappio-odotukset lyhyellä aikavälillä ovat keskittyneet muutamiin yhtiöihin ja mahdolliset luottotappiot saattavat kasvaa erityisesti covid-19-pandemian aiheuttaman talouden hidastumisen seuraukse-na. Pandemian vaikutusten johdosta yritysten riskiluokituksia on jouduttu heikentämään, mikä on vaikuttanut rahastoitujen varojen tarpeeseen. Kehittyvien ja köyhien maiden markkinoilla on ha-vaittu ongelmia. Riski yksittäisiin isoihin luottotappioihin on kasvanut covid-19-pandemian joh-dosta erityisesti alussektorilla. Arviot tarkentuvat yhtiöiden tulosraportointien myötä. Kokonais-vaikutuksiin liittyy epävarmuutta ja ne tarkentuvat myöhemmin.

Normaalitilanteessa vuoden 2020 aikana Finnvera Oyj:n kokonaisvastuiden määrän olisi arvioitu kasvavan ottaen huomioon vientitakuuvastuiden enimmäismäärän noston 27 mrd. eurosta 38 mrd. euroon v. 2019 (laki valtion vientitakuista 422/2001, 10 §). Talouden tilan nopeasta heiken-tymisestä johtuen uusi arvio on, että vastuumäärä ei kasva odotetusti ja nostettujen vastuiden määrä saattaa alentua. Lisäksi vastuukanta saattaa kehittyä riskipitoisempaan suuntaan tulevai-suudessa ottaen huomioon muiden tekijöiden ohella myös valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) 6 §:n mukaisen erityisriskinoton lisäämisen 5 mrd. euroon.

Rahoitusvakausrahasto

Vuonna 2015 perustettu Rahoitusvakausvirasto hallinnoi talousarvion ulkopuolista rahoitusva-kausrahastoa. Se muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletus-suojamaksuin kartutettavasta talletussuojarahastosta.

Luottolaitosten maksamat vakausmaksut tilitetään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahas-toon (Single Resolution Fund, SRF). SRF kartutetaan tavoitetasolleen vuoteen 2023 mennessä, jonka jälkeen rahastoon kerätään varoja vain, mikäli sitä on ollut tarpeen käyttää kriisinratkaisu-toimien yhteydessä.

Talletussuojarahasto kartutetaan luottolaitosten maksamilla talletussuojamaksuilla talletussuoja-direktiivin edellyttämälle vähimmäistasolle 10 vuodessa (vuodet 2015—2024). Tulevien vuosien talletussuojamaksujen arvioidaan pysyvän lähellä vuoden 2020 maksujen tasoa. Rahoitusvakaus-virasto päättää korvausten maksamisesta ja vastaa korvausten maksatuksesta tallettajille, jos tal-letussuojarahaston varoja on tarpeen käyttää tallettajien saamisten turvaamiseksi.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Liikenne- ja viestintävirasto. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi on vuodesta 2013 alkaen ollut käytössä yleisradio-vero. Julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävällä siir-rolla, jonka suuruus v. 2021 on 543,3 milj. euroa. Rahoitus on siirretty kehysten ulkopuolelle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta pohtineen parlamentaarisen ryhmän esi-tyksen mukaisesti.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan EU-komission säätelemää maatalouden interven-tiotoimintaa. Vuonna 2021 varaudutaan maltilliseen interventioon, mutta erityisesti brexitistä ai-heutuvien odotettavissa olevien markkinahäiriöiden sekä koronatilanteen aiheuttaman markkina-tilanteen ennakoitavuuden heikkenemisen vuoksi interventiotoiminnan laajuuteen liittyy epävar-muutta. Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2021 valtion vastattavaksi arvi-oidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja 0,4 milj. euroa, jotka katetaan valtion talousarviosta tehtävällä siirrolla.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämi-seksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2021 olevan n. 11,2 milj. euroa.

Palosuojelurahaston keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja kou-lutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet. Rahastolla on merkittävä rooli pelastus-toimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana pelastustoi-men toimialalla.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamises-ta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.

Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Vuonna 2019 rahastosta maksettiin korvauksia 16 milj. euroa. Öljysuojamak-sun määräaikaisen korotuksen (2011—2016) ja torjuntaviranomaisten arvioitua hitaammin toteu-tuneiden hankintojen vuoksi rahaston oma pääoma on 36,5 milj. euroa. Öljysuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta, maksun tuotto v. 2019 oli 6,8 milj. euroa.

Vuonna 2021 Öljysuojarahastoon ehdotetaan siirrettävän 4 milj. euroa valtion talousarviosta kat-tamaan öljyntorjunnan ylläpidosta ja mahdollisista öljyvahingoista aiheutuvia kustannuksia. Öl-jysuojarahaston pääomarajan määräaikaisen korotuksen päätyttyä ja lain mukaisen pääomarajan ylityttyä on öljysuojamaksun keräämisestä luovuttu. Talousarviosiirrolla katetaan rahaston laki-sääteisiä velvoitteita väliaikaisesti. Öljysuojarahaston tulopohjaa ja rahaston asemaa tarkastel-laan osana käynnissä olevaa ympäristövahinkojen toissijaisten vastuujärjestelmien kehittämisen lainsäädäntöhanketta.

9.2. Liikelaitokset

Valtion liikelaitostoiminta v. 2021 Liikelaitos (konserni)

Liikevaihto Tilikauden tulos

Sijoitetun pääoman tuotto

varaisuus-

Oma-aste

Investointi-menot Henkilöstö keskim.

milj. €muutos,

% milj. €

liike-vaihdosta

(%) (%) (%) milj. € lkm

Senaatti-kiinteistöt 637,0 1,9 38,0 6,0 1,5 64,0 350 455

(konserni) 646,0 1,3 45,0 7,0 1,4 63,0 483

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöihin sovel-letaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Metsähallituksesta on 15.4.2016 muodostettu valtion liikelaitos (laki Metsähallituksesta 234/2016, laki valtion metsätalousosa-keyhtiöistä 235/2016), jonka toiminta ei enää perustu lakiin valtion liikelaitoksista (1185/2002).

Metsähallitukseen ei myöskään sovelleta valtion liikelaitoksesta annettua lakia (1062/2010).

Metsähallituksen yleistehtävänä on käyttää, hoitaa ja suojella hallinnassaan olevaa valtion maa-ja vesiomaisuutta kestävästi maa-ja toimia tuloksellisesti. Metsähallituksen liiketoiminnan toimialana on sen hallintaan osoitetun valtion maa- ja vesiomaisuuden taloudellinen hyödyntäminen sekä maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyvää liiketoimintaa harjoittavien tytär- ja osakkuusyhtiöi-den osakkeiosakkuusyhtiöi-den hallinnointi. Metsähallitus turvaa osaltaan puuraaka-aineen saantia omien luon-nonvarasuunnitelmiensa puitteissa ottaen huomioon toimintaansa koskevat muut yhteiskunnalli-set velvoitteet.

Metsätaloutta ja muuta markkinaehtoista liiketoimintaa Metsähallitus harjoittaa omistamiensa ty-täryhtiöiden kautta. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta on yhtiöitetty valtion kokonaan omistamaan Metsähallitus Metsätalous Oy:öön. Metsähallituksen hallinnassa on n. 12,6 milj.

hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, joiden tasearvo on n. 3,8 mrd. euroa. Tästä tuot-tovaatimuksen alaista peruspääomaa on n. 2,6 mrd. euroa. Vuonna 2021 Metsähallituskonsernin ennakoitu liikevaihto on 351,8 milj. euroa ja vuositulos 110,6 milj. euroa. Vuoden 2021 tuloutus valtiolle on 120,0 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välit-tömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille. Senaatti-kiinteistöt voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla. Senaatti-kiinteistöjen tuloutus valtiolle v. 2021 on 35 milj. euroa.

Metsähallitus 112,1 -0,7 98,6 88,0 3,8 98,0 8 164

(konserni) 351,8 5,3 110,6 31,0 4,4 98,0 558

Yhteensä 749,1 136,6 358 619

Valtion liikelaitostoiminta v. 2021

Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2021, milj. euroa

Liikelaitos

Senaatti-kiinteistöt Metsähallitus Yhteensä

Tuloutukset talousarvioon

— takausmaksut 0,5 - 0,5

— korot 3,7 - 3,7

— voiton tuloutukset 35,0 120,0 155,0

— lainojen takaisinmaksut 18,3 - 18,3

Yhteensä 57,5 120,0 177,5

Erityistehtävien määrärahat - 69,3 69,3

9.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tu-los. Valtion omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijainen tavoite on yhtiöiden kehittämi-nen, omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen ja vakaan osinkotason turvaaminen.

Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yh-tiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa. Valtio-omistaja edellyttää, että valtion omis-tamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, yritysvastuuasioissa ja siirty-misessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Kaikki yhtiöt jatkavat yritysvastuun kehittämistä koko liiketoimintaansa ohjaavana teemana, osana strategiaa, riskiarviointeja sekä hallitus- ja joh-toryhmätyöskentelyä sekä asettavat sille mitattavat tavoitteet.

9.4. Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka jaoteltuna

Julkisyhteisöjen rahoitusasema on v. 2021 edelleen syvästi alijäämäinen, 5 % suhteessa BKT:hen. Syvä alijäämä johtuu valtion budjettitaloudesta, mutta myös kunnat ja kuntayhtymät ovat alijäämäisiä. Ydinsektorin ulkopuoliset yksiköiden alijäämä pysyy edellisvuosien tasolla n.

0,4 % suhteessa BKT:hen.

Julkinen velka kasvaa alijäämien myötä nopeasti, mutta hitaammin kuin v. 2020. Velasta suurin osa on valtion budjettitalouden velkaa. Kunnilla ja kuntayhtymillä on myös velkaa merkittävästi.

Ydinsektoreiden ulkopuolisten yksiköiden velka koostuu lähinnä kiinteistöyhtiöiden ja kunnal-listen yhtiömuotoisten ratahankkeiden velasta. Ydinsektoreiden ulkopuokunnal-listen yksiköiden velka kasvaa hitaasti alijäämän verran vuosittain. Julkisyhteisöjen alasektoreihin kuuluvista yksiköistä löytyy lista Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka suhteessa BKT:hen jaoteltuna ydinsektoreihin ja ydinsektoreiden ulkopuolisiin yksiköihin

2018 2019 2020 2021

Julkisyhteisöt yhteensä

Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,9 -1,0 -7,7 -5,0

Velka suhteessa BKT:hen 59,6 59,2 70,2 72,8

Ydinsektorit yhteensä

Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,6 -0,6 -7,3 -4,6

Velka suhteessa BKT:hen 57,4 56,9 67,4 69,7

Ulkopuoliset yksiköt yhteensä

Rahoitusasema suhteessa BKT:hen -0,3 -0,4 -0,4 -0,4

Velka suhteessa BKT:hen 2,3 2,3 2,8 3,1

In document HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2021 (sivua 80-89)