6 Tulokset
6.5 Tulevaisuuden työelämä
Puhuessa alakoulun työelämään suuntautumisesta ei voi olla nostamatta katsetta tulevaisuuteen. Mie-lenkiinnosta kysyimme myös yhtenä haastattelukysymyksenä “Millaisia työelämätaitoja kaivataan tule-vaisuuden työelämässä?”. Huomasimme vastauksissa olevan paljon samaa mistä tuletule-vaisuuden tutkijat Risto Linuri ja Elina Hiltunen puhuivat Helsingin Sanomien artikkelissa (HS 2021) mutta myös yhte-neväisyyksiä jo tällä hetkellä korostuneisiin työelämätaitoihin. Linuri ja Hiltunen nostivat tärkeiksi työ-elämäntaidoiksi kriittisen ajattelun, luovuuden, oppimiaan oppimisen ja hyvät teknologia-,
vuorovaikutus-, ja ryhmätaidot. Samat taidot löytyivät niin yllä mainitusta tuloksista kuin myös työelä-män toimijoidemme vastauksista liittyen tulevaisuuteen.
“Helppo uskoa, että koneiden kehittyessä tulevaisuudessa korostuu ne inhimilliset taidot, tunnetaidot ja empatia, isojen kokonaisuuksien ja asioiden merkityksen ymmärtäminen" (H2)
“No siinä mielessä oon sitä mieltä, että ois hyvä lisätä koodaus- ja it-taitoja – ja myöskin tulevai-suudessa niin etenkin noi yhteistyötaidot, että tulee pystyä pelaamaan tiimeissä.” (H1)
“Kyky imuroida sitä niinku tietoo et oot koko ajan askeleen edellä. Sitä asiantuntijaroolii kaivataan koko ajan enemmän. Sitte avoimuus ja pois siitä muutosvastarintaliikkeestä. Johtamistaidot on niinku tosi tärkeitä ja sitte myöski tällaset tunne-elämäntaidot, vaikka paljon on jo tämmöstä ro-botiikkaa ja mekin niinkun tehään tota robottiratkasuja paljon yrityksille mut kyl se kuitenki on se ihminen jolta ostetaan ja haetaan sitä tukea ja vastauksia niihin isoihin muutospäätöksiin.” (H4)
Niin kuin Hiltunen ja Linuri myös meidän haastateltavamme nostivat tunne-, yhteistyö-, tiimityö- ja in-himilliset taidot korkealle tulevaisuuden työelämäntaidoissa. Vaikka ensimmäinen haastattelukysymyk-semme saikin osakseen kritiikkiä ollessaan niin laaja, sama ei enää koskenut tulevaisuuden työelämä-taitoja pohdittaessa. Tästä voi selvästi huomata miten työelämässä on tulossa paljon muutoksia, niin kuin monesti olemme tutkimuksessa todenneetkin ja työtehtävissä alkaakin korostua sosiaaliset taidot, ihmisten väliset vuorovaikutustaidot ja esimerkiksi luovuus (HYplus 2019, 3) eikä niin alaan sidotut piirteet. Työntekijöillä pitäisi olla taidot reagoida muutokseen ja valmiudet jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan muuttuvassa työelämässä (Mäkelä & Laukkanen 2019; Sitra, 2019, 3–4; Valtioneuvosto 2020, 4). Jos näitä taitoja ja muutosvalmiuksia ei opeteta peruskoulussa niin missä sitten? Tästä herää-kin uusi kysymys. Pysyykö opetushallitus ja perusopetus tässä muutoksessa mukana? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet päivittyvät 10 vuoden välein. Kuten olemme erityisesti 2020-luvun poikkeuksellisesta tilanteesta huomanneet, saattaa muutos tulla erittäin nopeastikin eteen. Koronavi-ruspandemia pakotti tekemään ainutlaatuisen digiloikan keväällä 2020. (Eduskunnan tulevaisuusvalio-kunta 2020, 168.) Laaja-alaisten osaamisten- ja sosioemotionaalisten taitojen tärkeys ja merkitys on vain korostunut ennestään pandemia tilaan siirtyessä. Nämä taidot olisivat olleet tarpeet jo ennen muutosta, sillä edelleen opetuksen lähestymistapa on hyvin oppiainelähtöinen. Vuorovaikutus on saa-nut uusia muotoja verkossa, sillä sähköinen viestintä on yhtä todellista vuorovaikutusta kuin muutkin.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tulisi saada vielä suuremman jalan niin opetussuunnitelmia kuin myös opettajankoulutusta, sillä taidot ovat keskeisiä työmaailmassa. Medialukutaitokin on vain korostunut koronapandemian aikana. (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2020, 168–171.)
“Ja sit semmosta medialukutaitoo tai tavallaan semmosta et ylipäätään tunnistat valeuutiset mutta myös työrintamalla esim se että tunnistat mikä on valetyö ja mikä on okeipalkka ja mikä on semmonen luotettava tieto et myös pitää olla semmosta tietoturvaymmärrystä.” (H7)
“Digitaitojen vahvistus tai ne pitää olla jokaisella työntekijällä varmasti niinku tosi vahvat. Tottakai tiimissä toimimisen taidot tulee myöskin varmasti niinku vielä vahvistumaan ja niiden merkitys.
Muuntautumiskyky, kyky varmasti vielä. Ja just semmonen niinku uuden oppimisen tai uuden omaksuminen koko ajan.” (H6)
7 Pohdinta ja johtopäätökset
Kiinnostus tutkimuksen tekoon heräsi alun perin tarpeesta selvittää, mitä työelämätaidot ja yrittäjyys alakoulun opetussuunnitelmassa käsittävät. Käsitys tuosta perusopetuksen opetussuunnitelman perus-teiden (Opetushallitus 2014) laaja-alaisesta tavoitteesta oli aiemmin vain pintapuolisen tutustumisen varassa. Tämän tutkimuksen myötä ymmärrämme huomattavasti paremmin työelämätaitoja ja yrittä-jyyttä alakoulukontekstissa. Saimme myös käsityksen siitä, millainen tarve tälle tavoitteelle on jo ala-koulusta alkaen. Pystyimme yhdistämään haastatteluissa saamiamme tuloksia perusopetuksen opetus-suunnitelman perusteiden sisältöihin sekä aikaisempaan aiheesta julkaistuun teoriaan.
Tutkielmamme aihetta ei ole aiemmin tutkittu vastaavalla tavalla. Tutkimuksia on tehty yrittäjyydestä, yrittäjyyskasvatuksesta ja työelämätaidoista, mutta ei varsinaisesti työelämätaidoista ja yrittäjyydestä alakoulukontekstissa. Näin koimme tutkimuksellemme olevan tilausta.
Aiemmin tutkituista aiheista työelämäkasvatukseen ja yrittäjyyteen liittyen erityisesti yrittäjyyskasvatus kiinnosti meitä. Löysimmekin yrittäjyyskasvatuksen teeseistä paljon yhtymäkohtia oman tutkimuk-semme tuloksiin liittyen. Ikosen (2006) mukaan yrittäjyyskasvatukseen tähtäävässä opetuksessa tulee suosia oppilaita aktivoivia toimintamalleja. Hän mainitsi muun muassa projektimaisen työskentelyn, ongelmanratkaisun ja toiminnallisuuden nivoutuvan mainiosti opetussuunnitelman muihin tavoittei-siin. Myös muut yrittäjyyskasvatusta tutkineet ovat asiasta samoilla linjoilla. (Käyhkö 2015, 106; Luosta-rinen & Peltomaa 2016, 70; Mäkelä 2018,18.) Erityisesti erilaiset opetusmenetelmät sekä oppimisym-päristöt ovat omiaan oppilaan aktivointiin. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi projektimainen työskentelytapa ja messutoiminta. (Käyhkö 2015, 103–106; Mäkelä 2018, 18.) Samat ominaisuudet ja ilmiöt toistuivat meidän haastatteluissamme. Päätimme tietoisesti vaihtaa termin “yrittäjyyskasvatus”
termiin “työelämätaidot”.
Löytämiemme tutkimusten perusteella projektimainen työskentelytapa nousi siis tärkeäksi osaksi yrit-täjyyskasvatusta. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on mainittu projektimainen työskentely yhtenä työelämätaitojen ja yrittäjyyden osatavoitteena 3.–6.-vuosiluokilla. (Opetushallitus 2014.) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi projektimainen työskentely nousi esiin myös haastateltaviemme vastauksissa. Projektiosaaminen liittyi haastatteluvastauksien perusteella
muodostamaamme yhdessä toimimisen teemaan. Muita teemaan kuuluvia ominaisuuksia ovat esimer-kiksi yhteistyötaidot, tiimityöskentely ja tiimityö. Näitä yhdessä toimimisen teemaan yhdistettäviä piir-teitä löytyy myös yrittäjyys-termiin liitettävissä ominaisuuksissa. (Luukkainen & Wuorinen 2002, 12;
Viitala & Jylhä 2013, 33–4.)
Haastateltavat kokivat tärkeänä työelämän taitona esimerkiksi kyvyn oppia uusia taitoja ja tarvittaessa eri rooleja. Tällaisia taitoja voidaan harjoitella alakoulussa juuri projektimaisten työskentelytapojen avulla. Ne löytyvät peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden työelämätaitoja ja yrittäjyyttä käsit-televän laaja-alaisen tavoitteen alta.
Erilaisten projektityön taitojen koettiin sisältyvän myös eri alojen substanssiosaamiseen. Esimerkiksi ajanhallinnan taidoista puhuttiin yhdessä projektipuoleen liittyvänä taitona. Projektinhallintataidot lii-tettiin myös organisoituneeseen budjetin- ja ajanhallintakykyyn.
Projektimainen työskentelytapa nousi selkeästi yhdeksi toimivaksi keinoksi toteuttaa työelämätaitojen ja yrittäjyyden laaja-alaista tavoitetta. Sen toimivuudelle on löydetty tieteellistä näyttöä, se on esitetty yhtenä peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden tavoitteena ja sille on aidosti tilausta nykypäivän työelämässä. Yrittäjyyskasvatus sinänsä on myös perusteltua koulun piirissä ja tämä on myös opetus-suunnitelman laadinnassa huomioitu. Tulevaisuudessa ulkoinen yrittäjyys tulee nimittäin olemaan yhä useammalle nuorelle se todennäköisin muoto työllistyä. (Ristimäki 2004, 73.) Tätä taustaa vasten on olennaista löytää yrittäjyyskasvatuksen oikeat muodot toteutukseen koulussa. Täytyy myös tunnistaa todelliset työelämän tarpeet niiden taitojen ja ominaisuuksien osalta, joita tulevaisuuden työelämässä kaivataan. Oli se työ tulevaisuudessa sitten yrittäjyyttä tai työllistymistä jonkun palvelukseen, on laadu-kas yrittäjyyslaadu-kasvatus vahvasti työllistymistä edistävä tekijä. Tämän tutkimuksen avulla olemme voineet löytää näitä yhtäläisyyksiä yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen ja sen tähtäinten välillä.
Voidaan siis todeta, että nykypäivän työelämän vaatimukset vastaavat pääpiirteittäin alakoulun ope-tussuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Ongelmaksi jää enää kysymys siitä, toteutuvatko laaja-alaisen osaamisen tavoitteet käytännössä. Kysyessämme haastateltaviltamme, mitä he haluaisivat koulussa opetettavan, nousi esiin monia jo opetussuunnitelmasta löytyviä taitoja. Näiden taitojen harjoittelun voidaan siis sanoa palvelevan hyvin vahvasti työelämässä pärjäämistä ja menestymistä. Alakoulussa
harjoiteltavat taidot vastaavat siis jo tällä hetkellä varsin hyvin nykypäivän työelämän vaatimuksia. Tut-kimuksen perusteella löysimme kuitenkin tiettyjä painopisteitä, johon opetusta tulisi kenties yhä vah-vemmin kohdistaa tai jotka pitäisi sisällyttää opetussuunnitelmaan selkeästi vahvah-vemmin. Tällaisia olivat esimerkiksi tunne- ja esiintymistaidot sekä luovuus. Esimerkiksi tunnetaidot nousivat esiin lähes jokai-sella haastateltavalla tärkeistä työelämätaidoista puhuttaessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet mainitsee tunnetaidot kuitenkin ainoastaan kerran, laaja-alaisen tavoitteen (L3) “Itsestä huo-lehtiminen ja arjen taidot” -yhteydessä. Tähän liittyy myös itseohjautuvuus, joka sopisi varmasti myös nykyistä laajemmin edellä mainitun laaja-alaisen tavoitteen sisältöihin. Myös jonkinlaiselle uraohjauk-selle jo alakoulukontekstissa voisi olla tarvetta. Useampi haastateltava kertoi kokemuksiaan siitä, ettei osannut kouluaikoina yhdistää oppiaineita johonkin tiettyyn ammattiin. Alakoulussa ei tällä hetkellä ole muiden asteiden kaltaista opinto-ohjausta, mutta sellaiselle olisi kenties tilausta. Kehitettävääkin siis on, vaikka oikealla tiellä ollaankin.
Nykyisten Opetushallinnon julkaisemien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden suunnitte-lutyö aloitettiin jo vuonna 2014. Ne otettiin käyttöön suurimassa osassa koululaitoksia vuonna 2016, mutta osassa vasta tätä huomattavasti myöhemmin. Esimerkiksi yhdeksäsluokkalaiset alkoivat opis-kella nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti vasta vuonna 2019. (Edus-kunnan tulevaisuusvaliokunta 2020, 170.) Viisi vuotta on pitkä aika koulumaailmassa. Tuossa ajassa eh-tii tapahtua paljon niin paikallisesti, yhteiskunnallisesti kuin universaalistikin. Opetushallinto julkaisee perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet kymmenen vuoden välein. Seuraava julkaisu on siis vuorossa vuonna 2024. Voidaanko todella olettaa, että vuonna 2014 tehdyt suunnitelmat olisivat päte-viä ja ajankohtaisia vielä vuonna 2020 tai 2023? Opetushallituksella on varmasti saatavilla laadukasta tulevaisuudentutkimusta, jolla voidaan vetää tiettyjä suuntaviivoja tulevaisuuden varalle. Tietenkään tulevaisuudesta ei ole olemassa faktatietoa ja se perustuu tulevaisuutta koskevista omista näkemyk-sistä ja menneisyyden ja nykyhetken faktoista. Osataan arvioida megatrendejä ja suuria kokonaisuuk-sia, johon reagoida. (HS 2021; Linturi & Kuusi 2018, 48.) Silti kymmenen vuotta tuntuu todella pitkältä ajalta yhden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimassaoloajaksi. Etenkin kun viisi en-simmäistä vuotta siitä kuluu opetussuunnitelman jalkauttamiseen koulutusyksiköihin.
Etenkin koronapandemia näytti meille ongelmat nykyisessä Opetushallituksen mallissa. Koko opetus-ala oli pakotettu uudistumaan silmänräpäyksessä vauhdilla, johon on aikaisemmin tarvittu useita
vuosia. Tähän uudistukseen ei ollut millään tavalla varauduttu eikä alan ammattilaisia siihen varsinai-sesti koulutettu. Oli kehitettävä uusia oppimisen väyliä ja opetusmetodeja lähes tyhjästä. Herää kysy-mys kenen vastuulla tällaisiin tilanteisiin varautumisen tulisi olla. Ei voida toki olettaa, että Opetushalli-tuskaan pystyisi reagoimaan kaikkeen reaaliaikaisesti edistäen opettajien osaamista. Tulisiko oppilai-toksissa sitten jotenkin opettaa muutoksiin reagoimista ja mukautumiskykyä? Tarvitaan kykyä olla avoin oppimaan ja kehittämään itseään jatkuvasti. Tämä kävi ilmi myös meidän haastatteluistamme.
Siitä olisi varmasti apua vastaavanlaisissa tilanteissa ja ammatissa ylipäätään. Tällaisilla ominaisuuksilla voisi olla tilausta jo ruohonjuuritasolta, alakoulusta alkaen.
Tämä näkemys työelämässä tarvittavan reagointikyvyn harjoittelemiseen pätee myös aiemmin käsitte-lemäämme aiheeseen yrittäjyyskasvatuksesta. Ristimäki (2004) toteaa yrittäjämäisen toiminnan juurten kietoutuvan myös vallitsevaan kulttuuriin, jonka luominen alkaa koulunkäynnin alkuaikoina. Yrittäjä-mäisestä toiminnasta tulee oppilaille luonnollinen tapa toimia koulutaipaleen alusta alkaen ja helpot-taa näin yrittäjyyskasvatuksen myöhempää toteutusta. Sama pätee nähdäksemme mihin tahansa työ-elämän taitojen osa-alueeseen, kuten vaikkapa juuri muutoskyvykkyyteen tai itsensä kehittämiseen.
Jatkotutkimusideoita
Jatkossa voitaisiin ehdottomasti tutkia laajemminkin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita ja niiden to-teutumista. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sisältävät esimerkiksi sosioemotionaaliset taidot (Edus-kunnan tulevaisuusvaliokunta 2020, 170). Näitä taitoja voitaisiin tutkia vaikkapa pitkittäistutkimuksen avulla. Esimerkiksi toinen ryhmä jatkaisi nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti ja toisen sosioemo-tionaalisten taitojen kehittymiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Sitten verrattaisiin näiden ryh-mien eroja, jolloin nähtäisiin, miten kyseisten taitojen kehitys todellisuudessa näyttäytyy.
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteita voitaisiin tarkastella yksityiskohtaisesti myös meidän tutkiel-mamme tapaisesti. Olisi esimerkiksi todella mielenkiintoista tietää, miten koulussa saatu tieto- ja vies-tintäteknologinen osaaminen todellisuudessa hyödyttää arki- ja työelämässä. Toisaalta meidän tutki-muksen materiaaliamme voisi myös hyödyntää tutkittaessa vaikkapa juuri edellä mainittuja TVT-tai-toja. Meidänkin tutkimuksessamme nuo taidot nousivat yhdeksi tärkeäksi ryhmäkseen, joten niiden
tarpeellisuutta työelämässä ei voi aliarvioida. Missä määrin opetussuunnitelma sitten todella auttaa näiden taitojen kehittymisessä työelämän tarpeisiin.
Kokonaisuudessaan työelämän ja koulun yhdistäminen on tutkimamme perusteella ollut vielä hieman arka aihe, ainakin aikaisemman tutkimuksen puutteen perusteella. Maailma kuitenkin kehittyy jatku-vasti ja niin myös koulukin. Koulussa oppiainerajat hälvenevät jatkujatku-vasti ilmiöoppimisen ja muuntuvien oppimisympäristöjen myötä. Näin myös laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien merkitys tulee kasva-maan. Olisi mielenkiintoista tutkia, millä tavalla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pysyy kyydissä tässä kehityksen kelkassa ja toisaalta, millaista kehitystä siltä vaaditaan.
Olemme ottaneet omassa tutkielmassamme kantaa yrittäjyyden ja työelämätaitojen etymologiaan.
Meidän havaintojemme perusteella näiden termien käyttöön koulukontekstissa liittyy yhä paljon nega-tiivista stigmaa. Erityisesti yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus aiheuttavat kohahtelua kansan syvissä riveissä.
Ero pelkästään työelämätaitoihin suhtautumiseen on huomattava. Jatkotutkimuksessa voisi paneutua myös tähän ongelmaan ja sen syihin. Mistä nuo ennakkoluulot kyseisiä termejä kohtaan juontavat juu-rensa ja onko niihin yhä perusteita?
Lähteet
Aarnikoivu, H. Työelämätaidot. Menesty & voi hyvin. Helsinki: WSOYpro OY 2010.
Aulanko, M., Huovinen M., Kiikka, K. & Lehtinen, M. Teemana työ. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy 2010.
Alasuutari, P. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino 2012.
Bulgarian Comparative Education Society. Education in one world. Perspectives from different nations 2013. https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED567118.pdf (luettu 13.11.2020)
Commission of the European Communities. Proposal for a RECOMMENDATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on key competences for lifelong learning 2005. http://www.eu-
roparl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/docu-ments/com/com_com%282005%290548_/com_com%282005%290548_en.pdf (luettu 13.11.2020) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf (luettu 21.4.2021)
Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 1998.
EPSC Strategic Notes: The Future of Work – Skills and resilience for a World of Change 2018.
https://imegsevee.gr/wp-content/uploads/2018/12/strategic_note_issue_13.pdf (luettu 14.5.2020) Helsingin Nuorkauppakamari. http://www.jcihelsinki.fi/ (luettu 27.01.2021)
Helsingin sanomat. Tulevaisuuden töissä. Millainen työelämä on 2040-luvulla ja millaisia taitoja silloin tarvitaan? Asiantuntijat ennakoivat. 2021. https://www.hs.fi/elama/art-2000007754561.html (luettu 25.01.2021)
Hietanen, L. “Tänään soitin vain kitaraa, koska innostuin”. Tapaustutkimus yrittäjämäisestä toiminnasta perusopetuksen 7. luokan musiikin oppimisympäristöstä. Kasvatustieteiden väitöskirja, 2012.
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61668/Lenita_Hietanen.pdf?sequence=1 (luettu 12.10.2020)
Hietanen, L. Yrittäjyyskasvatus vaihtoehtoisena pedagogisena ratkaisuna: luokanopettajakoulutuksen kehittämiskokeilu ja yleissivistävän koulutuksen mallinnus. Turun normaalikoulun julkaisuja 1/2014:
Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opettajankoulutukseen ja opetukseen” YVI-hankkeen hedelmiä vuo-silta 2010–2014, 2014.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/103005/YVI-hanke_jul-kaisu_lowres_18%2012%2014.pdf?sequence=2&isAllowed=y (luettu 27.01.2021)
Hirsjärvi, S., Hurme, H. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudea-mus 2015.
HYplus. Koulutus- ja kehittämispalvelut. Tulevaisuuden työelämätaidot. Henkilöstön kehittämisen tu-eksi. Helsingin Yliopisto. https://hyplus.helsinki.fi/wp-content/uploads/2019/09/Tulevaisuuden-tyoela-mataidot.pdf (luettu 25.01.2021)
Härkönen, U. Työkasvatusajattelun systeeminen tutkimus – tulevaisuuden näkökulma pienten lasten työkasvatukseen. Joensuu: Joensuun yliopiston monistuskeskus 1991.
Ikonen, A., Pyykkönen, P. Kokemuksia yrityskyläoppimisympäristöstä. Työelämätaitoja kokemukselli-sesti. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20140697/urn_nbn_fi_uef-20140697.pdf (luettu 17.3.2020)
Ikonen, R. Yrittäjyyskasvatus. Kansalaisen taloudellista autonomiaa etsimässä. Jyväskylä: Minerva Kus-tannus Oy 2006.
Jyrkiäinen, J. OPS 2016: opettajien ja rehtoreiden käsityksiä ja kokemuksia uudesta opetussuunnitel-masta ja siihen valmistautumisesta. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma 2017.
http://tam-pub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100724/GRADU-1488893629.pdf?sequence=1&isAllowed=y (lu-ettu 6.5.2020)
Kyrö, P. & Ripatti, A. (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy – Juventus print 2006.
Kärkkäinen, S., Kukkonen, J., Kontturi, S. & Keinonen, T. Promoting health literacy: sixth graders work-ing in partnership with the local pharmacy. Health Education vol. 118 No. 6, 2018. https://www.emer-aldinsight.com/doi/pdfplus/10.1108/HE-01-2018-0004 (luettu 13.5.2019)
Käyhkö, L., “Kivi Kengässä” - Opettajat yrityskasvatuksen kentällä. Tutkimus koulun ja paikallisyhteisön kumppanuudesta. Väitöskirja. Helsinki: Unigrafia 2015.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-dle/10138/158077/kivikeng.pdf?sequence=1 (luettu 25.01.2021)
Laukkanen, M. & Makelä, T. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei opita luokkahuoneessa. Talouselämä 2019. https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/tulevaisuuden-tyoelamataitoja-ei-opita-luokkahuoneessa/6f652f64-3033-37b7-b722-23a3b1678f14 (luettu 25.01.2021)
Linturi, R. & Kuusi, O. SUOMEN SATA UUTTA MAHDOLLISUUTTA 2018-2037. Yhteiskunnan toiminta-mallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.
Loukola, M. (toim.) Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy 2004.
Luostarinen, A. & Peltomaa I. Reseptit OPSin käyttöön. Opettajan opas työssä onnistumiseen. Jyväs-kylä: PS-kustannus 2016.
Luukkainen, O. & Wuorinen, J. Yrittävä elämänasenne. Jyväskylä: PS-kustannus 2002.
Mahlamäki-Kultanen, S., Hämäläinen, T., Pohjonen, P. & Nyyssölä, K, (toim.) MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 –Koulutuspolitiikan keinot, mahdollisuudet ja päämäärät. Koulutustutkimusfoorumin jul-kaisu. Tampere: Juvenes Print- Suomen Yliopistopaino Oy 2013.
https://www.researchgate.net/profile/Juha_Hedman/publication/258237974_Yhdenvertaiset_koulutus- mahdollisuudet_ja_Suomen_menestys_koulutustasokilpailussa--OECD-tilastot_evidenssipohjaisen_po- litiikan_lahteena/links/55338e5d0cf20ea0a074ea97/Yhdenvertaiset-koulutusmahdollisuudet-ja-Suo- men-menestys-koulutustasokilpailussa--OECD-tilastot-evidenssipohjaisen-politiikan-laehtee-nae.pdf#page=68 (luettu 25.01.2021)
Meloy, J. Twenty-first Century Learning by Doing. Rotterdam: Birkhäuser Boston 2012.
Mäkelä, M. Yrittäjyysajattelua seuraavalle sukupolvelle – alakoulun luokanopettajat yrittäjyyskasvatta-jina. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma 2018.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/han-dle/123456789/58680/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201806213301.pdf?sequence=1&isAllowed=y (lu-ettu 15.3.2019)
Ristimäki, K. Yrittäjyyskasvatus. Järvenpää: Yrityssanoma Oy 2004.
Ruskovaara, E., Seikkula-Leino, J., Hämäläinen, M. & Hannula, H. Yrittäjyyskasvatus opettajankoulutta-jien toiminnassa. Turun normaalikoulun julkaisuja 1/2014: Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opetta-jankoulutukseen ja opetukseen” YVI-hankkeen hedelmiä vuosilta 2010–2014. https://www.utu- pub.fi/bitstream/handle/10024/103005/YVI-hanke_julkaisu_lowres_18%2012%2014.pdf?se-quence=2&isAllowed=y (luettu 26.01.2021)
Opetushallinto. https://www.oph.fi/fi (luettu 9.4.2021)
Opetushallinto. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perus-teet_2004.pdf (luettu 9.4.2021)
Opetushallinto. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://www.oph.fi/down-load/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu 12.2.2019)
Opetusministeriö. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 7. https://jul-kaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78869/opm07.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 26.01.2021).
Salminen, J. Työntekijän vastuu ja työelämäntaidot. Vantaa: Grano Oy 2016.
Saveedra, A. & Opfer, D. Learning 21st-century skills requires 21st-century teaching 2012.
http://bcsbestyearever.weebly.com/uploads/3/7/7/2/37728865/learning_21st_century_skills_re-quires_21st_century_teaching.pdf (luettu 29.01.2021)
Seikkula-Leino, J., Tikkala, A. & Yöntilä, L. (toim.) Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opettajankoulutuk-seen ja opetukopettajankoulutuk-seen! YVI-hankkeen hedelmiä vuosilta 2010–2014. Turun normaalikoulun julkaisuja 1/2014.
https://www.researchgate.net/profile/Marja_Leena_Roenkkoe/publication/273455145_Yrittajyyskasva- tusta_suomalaiseen_opettajankoulutukseen_ja_opetukseen_YVI-hankkeen_hedelmia_vuosilta_2010- 2014/links/5502f2750cf231de076fc96b/Yrittaejyyskasvatusta-suomalaiseen-opettajankoulutukseen-ja-opetukseen-YVI-hankkeen-hedelmiae-vuosilta-2010-2014.pdf (luettu 26.01.2021).
Sitra. Sitran selvityksiä 146 – Kohti osaamisen aikaa. Helsinki: Erweko 2019.
Suomalainen, M. Opettajien käsityksiä yrittäjyyskasvatuksesta alkuopetuksessa. Kasvatustieteen Pro gradu –tutkielma 2018. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/19163/urn_nbn_fi_uef-20180211.pdf (luettu 2.2.2020)
Suomen Mielenterveys Ry. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/motivaatio-saa-liikkeelle (lu-ettu 15.4.2021)
Tiikkala, A. Yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelmissa ja käytännössä opettajan näkökulmasta. Turun normaalikouluj julkaisuja 1/2014: Yrittäjyyskasvatusta suomalaiseen opettajankoulutukseen ja opetuk-seen” YVI-hankkeen hedelmiä vuosilta 2010–2014.
https://www.utupub.fi/bitstream/han-dle/10024/103005/YVI-hanke_julkaisu_lowres_18%2012%2014.pdf?sequence=2&isAllowed=y (luettu 26.01.2021)
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi 2018.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2012. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (luettu 9.4.2021)
Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö toim. Alasoini t. & Houni P. Work up! Tulevaisuuden työ 2019. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161299/TEM_oppaat_3_2018_Wor-kUp_Tulevaisuuden_tyo_22012019_Web.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 29.10.2020)
Viitala, R., Jylhä, E. Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän yritystoiminnan perusta. Porvoo: Edita Pub-lishing Oy 2013.
World Economic Forum. The Future of Jobs Report 2020. http://www3.weforum.org/docs/WEF_Fu-ture_of_Jobs_2020.pdf (luettu 29.10.2020)
Yrityskylä. https://yrityskyla.fi/toiminta/ (luettu 15.3.2020)
Liitteet
LIITE 1. Tutkimustiedote ja suostumus henkilötietojen käsittelyyn sekä tutkimuksen osallistumiseen.
LIITE 2. Haastattelurunko
HAASTATTELURUNKO, GRADU 2021
TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS ALAKOULUKONTEKSTISSA Joona Kulmala & Anni Väliahde
Haastattelu nauhoitetaan ja litteroidaan tulevaa sisällönanalyysiä varten. Poistamme nauhoitukset heti kun mahdollista. Me tulemme säilyttämään kaikkien haastateltavien anonyymiteetti, eli esimerkiksi taus-tatietoja käytetään vain yleiseti, eikä yhdistetä tuloksiin. Tutkimuksellamme on fenomenologinen lähes-tymistapa eli se perustuu henkilökohtaisiin kokemuksiin.
Tutkimuksemme lähtökohtana on selvittää, kuinka paljon alakoululaiset saavat valmiuksia tulevaisuuden työelämään koulutaipaleen aikana. Ja nyt me haastattelemmekin eri alojen toimijoita tämän tutkimus-ongelman selvittämiseksi. Emme kysy haastattelussa juurikaan lisäkysymyksiä, ettemme johdattele haastateltavia.
Haastateltavan taustat:
Ikä?
Ammatti/Työnimike?
Työkokemus vuosina?
Koulutus?
Pohjustus: Työelämätaidot Pro Gradu tutkimuksemme mukaan: Työelämätaidot voidaan jakaa karkeasti kolmeen osa-alueeseen. Yhtenä työelämätaitojen osa-alueena toimii prosessiosaaminen eli niin kutsutut yleiset työelämä-taidot. Prosessiosaamisen taidolla tarkoitetaan sitä, että työntekijä pystyy hyödyntämään oman osaamisensa te-hokkaasti ja sen lisäksi liittämään ne yhteen kollegoidensa osaamisen kanssa. Tähän voidaan liittää myös esimer-kiksi työyhteisötaidot, tunnetaidot, työntekijän tiedolliset ja opitut valmiudet sekä ongelmanratkaisutaidot. Sub-stanssiosaaminen eli ammatillinen osaaminen on työelämätaitojen toinen osa-alue. (Aarnikoivu 2010, 39; Salmi-nen 2016, 68–69). Kolmantena osa-alueena voidaan pitää esimerkiksi uranhallintataitoja, (Aarnikoivu 2010, 39)