5 Menetelmäratkaisut ja aineistonhankintamenetelmät
5.2 Aineistojen analyysimenetelmät
Analysoimme perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ensiksi yhden päätutkimuskysymyk-semme ” Miten työelämätaitoja ja yrittäjyyttä käsitellään alakoulun opetussuunnitelmassa?” avulla.
Saadaksemme aineistosta riittävän kattavan, loimme myös yhden apukysymyksen ”Millaisia työelämä-taitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tavoitteita alakoulun opetussuunnitelmassa käsitellään?” Perusopetuk-sen opetussuunnitelman perusteiden analyysissä keräsimme kunkin kysymykPerusopetuk-sen perusteella koodatut redusoidut otteet kahteen erilliseen taulukkoon. Aineistona on toiminut perusopetuksen opetussuun-nitelman perusteet 2014. Taulukko 1 sisältää päätutkimuskysymyksen ja taulukko 2 apukysymyksen.
TAULUKKO 1. Esimerkki tutkielman aineiston koodauksesta. Päätutkimuskysymys 1.
TUTKIMUSKYSYMYS Alkuperäinen teksti Redusointi Ryhmittely Käsite Miten työelämätaitoja ja
yrittä-jyyttä käsitellään alakoulun opetussuunnitelmassa?
”Koulutyössä oppilaat saavat monimuotoisia tilaisuuksia oppia työs-kentelemään yksin ja yhdessä toisten kanssa.
Heitä ohjataan harjoitte-lemaan ryhmässä toimi-mista ja yhteistyötä, omien ideoiden sovitta-mista yhteen toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa”
Laaja-alainen osaami-nen vuosiluokilla 1–2
Yhdessä ja yksin toimiminen.
Ideoiminen yh-teistyössä ja vastuun ottami-nen.
Yhdessä työsken-tely ja vastuun-kanto
Ryhmätyös-kentelytaidot ja vastuun-kanto
”L6 Oppilaita opaste-taan tutustumaan eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella ja ymmärtämään niiden ja
Ammatteihin tu-tustuminen ja niiden yhteis-kunnallisen merkityksen
Työelämään tu-tustuminen
Työelämäkas-vatus
yleensä työn merkitys yhteiskunnassa, erityi-sesti perheiden arjen ja toimeentulon kan-nalta.”
Laaja-alainen osaami-nen vuosiluokilla 1–2
käsittäminen erityisesti per-heiden näkökul-masta.
”L6 Oppilaita kannuste-taan aloitteellisuuteen ja yritteliäisyyteen ja ohja-taan näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys elämässä ja yhteiskun-nassa.”
Laaja-alainen osaami-nen vuosiluokilla 3–6
Aloitteellisuus ja yritteliäisyys.
Ymmärretään työn ja yrittäjyy-den merkitys yhteiskunnassa.
Työn merkitys.
Aloitteellisuus ja yritteliäisyys.
Yrittäjyys- ja työelämäkas-vatus
”Opetus vahvistaa oppi-laiden kiinnostusta työtä, työelämää ja yrit-täjyyttä sekä eri ammat-teja kohtaan.”
Yhteiskuntaopin kuvaus vuosiluokilla 4–6
Vahvistaa oppi-laiden kiinnos-tusta työelämää ja yrittäjyyttä kohtaan
Työ, työelämä, yrittäjyys ja am-matit
Yrittäjyys- ja työelämäkas-vatus
Taulukossa 1 käsittelemme päätutkimuskysymystä “Miten työelämätaitoja ja yrittäjyyttä käsitellään alakoulun opetussuunnitelmassa”. Työelämätaitoja ja yrittäjyyttä käsitellään opetussuunnitelmassa suurimmaksi osaksi vain laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa yleisesti sekä erikseen vuosiluokilla 1.–2.
ja 3.–6. Olemme avanneet jo teoreettisessa taustassa, miten POPS (2014) määrittelee työelämätaidot ja yrittäjyyden (L6) yleisesti, joten emme avaa sitä uudelleen tässä. Työelämätaidoista puhutaan myös yleisen laaja-alaisen osaamisen tavoitteessa L5 “Tieto- ja viestintäteknologiaosaaminen”. Siinä anne-taan tavoitteeksi herätellä oppilaiden ajatuksia siitä, miksi tieto- ja viestintäteknologiasta on tullut osa nykypäivän työelämätaitoja.
Opetussuunnitelmaa redusoitaessa oli selkeästi havaittavissa, että termejä “työelämä” ja “työelämätai-dot” käytettiin enemmän kuin “yrittäjyys”. POPS 2014 asettaa tavoitteeksi oppilaiden tutustumisen eri-laisiin työkulttuureihin ja positiivisen mielikuvan luomisen työelämästä oppilaille. POPS 2014 kannus-taa muun muassa yhdessä työskentelyyn, suunnitteluun yksin ja yhdessä, ympäröivän maailman ha-vainnointiin sekä haastamaan oppilasta kokeilemaan uusia tapoja työskennellä.
TAULUKKO 2. Esimerkki tutkielman aineiston analyysistä. Apukysymys.
TUTKIMUSKYSYMYS Alkuperäinen teksti Redusointi Ryhmittely Käsite
Millaisia työelämätaitoi-hin ja yrittäjyyteen liitty-viä tavoitteita alakoulun opetussuunnitelmassa käsitellään?
”T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutai-tojaan.”
Matematiikan opetukselliset ta-voitteet vuosiluokilla 1–2
Päättely- ja ongel-maratkaisutaitojen kehittyminen
Päättely- ja ongelmarat-kaisutaidot
Matemaatti-nen ajattelu
” T4 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvi-soinnille sekä ohjaa heitä suunnit-telemaan ja toteuttamaan pieni-muotoisia sävellyksiä tai muita ko-konaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia, kuvallisia, teknologi-sia tai muita ilmaisukeinoja”
Musiikin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2
Omien ideointien, improvisointitaito-jen ja kokonai-suuksien luominen hyödyntäen eri TVT:n keinoja tai muita TATA-ai-neita.
Luova ajat-telu ja roh-kaisu itsenäi-seen työs-kentelyyn
Luovuus
”T5 ohjata oppilasta oivaltamaan työnteon ja yrittäjyyden merkityk-sen lähiyhteisössään.”
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoit-teet vuosiluokilla 4–6
Työnteon ja yrittä-jyyden merkitys lähiympäristössä
Työnteko ja yrittäjyys
Työ ja yrittä-jyys
” T8 ohjata oppilasta tarkastele-maan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja kat-sojan näkökulmista sekä pohti-maan historiallisten ja kulttuuris-ten tekijöiden vaikutusta kuviin”
Kuvataiteen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6
Taiteen tarkastelu eri näkökulmista.
Historiallisten ja kulttuuristen teki-jöiden merkitys kuviin.
Eri näkökul-mien ym-märtäminen ja kuvatul-kinta
Luova ajat-telu
Taulukossa 2 käsittelemme apukysymystä eli “millaisia työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen liittyviä tavoit-teita alakoulun opetussuunnitelmassa käsitellään?” Lähes jokaisessa oppiaineen tavoitetaulukossa oli löydettävissä laaja-alaisen osaamisen tavoite L6 eli työelämätaidot ja yrittäjyys, niin 1.–2.-vuosikurs-seilla kuin myös 3.–4.-vuosikurs1.–2.-vuosikurs-seilla. Oppimäärät, missä ei huomioitu etsittyä laaja-alaisen osaamisen tavoitetta olivat 1.–2.-vuosiluokilla Suomen kieli ja kirjallisuus sekä elämänkatsomustieto. 3.–6.-vuosi-luokkien oppimäärien tavoitteissa ainoastaan ympäristöoppi ei maininnut työelämätaitojen ja yrittäjyy-den laaja-alaisen osaamisen tavoitetta.
Klusteroidessa näitä koodattuja otteita yhdistäviä tekijöitä olivat esimerkiksi pitkäjänteinen työsken-tely, itsensä ja muiden kunnioittaminen, ajatteluun oppiminen, argumentointitaidot ja erilaiset itsensä ilmaisemisen keinot. Näistä abstrahoimme käsitekokonaisuuksia kuten ryhmätyöskentelytaidot, luo-vuus, itsensä ilmaisu ja keskustelutaidot.
Haastattelumenetelmämme tuotti mukavan määrän analysoitavaa aineistoa. Lähdimme purkamaan kerättyä aineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Noudatimme samaa menetelmää kuin aikai-semmin tehtyyn perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tehdyssä sisällönanalyysissa. Tämä siksi, jotta aineistomme analyysit olisivat mahdollisimman vertailukykyiset.
Ensiksi keräsimme tarvittavan aineiston haastattelemalla ja litteroimalla haastattelut tekstimuotoon.
Seuraavaksi syötimme kaikki litteroinnit samaan tiedostoon allekkain. Tämän jälkeen jaoimme tekstin kysymyskohtaisesti. Seuraavaksi redusoimme aineiston käyttämällä apuna tutkimuskysymyksiämme.
Tämän redusoinnin avulla löydetyt otteet on seuraavaksi ryhmitelty eli klusteroitu. Klusteroinnin myötä olemme löytäneet erilaisia yhdistäviä tekijöitä niin haastatteluaineiston kuin kyseisen aineiston sekä aiemman opetussuunnitelmasta kerätyn aineiston välillä. Tällaisia yhtäläisyyksiä ovat esimerkiksi luova ajattelu, ryhmätyötaidot sekä rohkaisu itsenäiseen työskentelyyn. Lopuksi abstrahoimme otteet eli loimme niistä käsitteitä. Näitä käsitteitä ovat esimerkiksi ryhmätyötaidot, luovuus ja tieto- sekä viestin-täteknologiset taidot.
Taulukoihin 3 ja 4 on annettu esimerkit tutkielman aineiston analyysistä. Taulukkoon 3 on kerätty haastatteluista poimitut otteet nykypäivän työelämän tarpeista ja näitä tuloksia verrataan aiemmin esi-teltyihin taulukoihin 1 ja 2, joissa esitellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2014) tehdyn aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksia.
TAULUKKO 3. Esimerkki tutkielman aineiston analyysistä. Päätutkimuskysymys 1.
TUTKIMUSKYSYMYS Alkuperäinen teksti Redusointi Ryhmittely Käsite Vastaako
perusopetuk-sen työelämäkasvatus ny-kypäivän työelämän tar-peita?
”Sitte tota taidot, semmoset perus it-taidot niinku yleensä ja että...
Ja sitte tota niin että pystyy toimimaan nykypäivän ympäristössä”
(H1)
It-taidot nyky-päivän ympäris-tössä
It-taidot eri ym-päristöissä
TVT-taidot
” Monenlaisia taitoja, sopeutuvuutta jos-sakin hetkessä täytyy kyetä keskittymään tosi tarkkaan ja toisessa tilanteessa pi-tääkin multitaskata, pitää useita palloja ilmassa yhtä aikaa ” (H2)
Sopeutumiskyky, keskittymiskyky, multitaskaami-nen
Mukautumiskyvyt työn tarpeen mu-kaan
Työskentelytaidot
”Tämmöinen mä sanoisin tän niinku yh-teistyökyvyksi. Elikkä teet sä
lä-hes mitä tahansa työtä. Se, että jos sä tu-let toimeen toisten kanssa. Tiimityö ja kommunikaatio.” (H3)
Yhteistyökyky, tiimityö ja kom-munikaatio
Yhdessä tekemi-sen taidot
Yhteistyö- ja vuo-rovaikutustaidot
”Mutta nii ihmissuhdetaidot, teknisellä alalla toki niinku tunne-elämäntaidotki niin on ja varsinkin asiakaskohtaamisissa se, että sä aika nopeesti osaat
Ihmissuhde- ja tunne-elämän-taidot sekä ih-mistuntemus
Tunnetaidot ja ihmistuntemus
Tunnetaitoisuus
havannoida että minkä tyyppinen ihmi-nen sulla on siinä edessä, että jos niiku näitä värimaailmoja mennään ni onko se semmonen sininen hyvin faktaperustai-nen excelillä johdettava vai onko se sit semmonen keltanen ilonen hersyvä.”
(H4)
”Nykypäivän työelämässä vaaditaan mo-nenlaisia uudenlaisia taitoja, ennen kaik-kea itseohjautuvuutta, millä tarkoitan sitä, että pystyy itsenäisesti esimerkiksi suunnittelemaan ajankäyttöään ja hah-mottamaan myös kauan joku toimi vie aikaa, kauanko jonku toimen olisi hyvä viedä aikaa” (H7)
Itseohjautuvuus, itsenäinen työs-kentely ja ajan-hallinta
Itseohjautuvuus ja oman työsken-telyn hallinta
Vastuunkanto ja itseohjautuvuus
“Tietenkin hallita se oman tota työnku-van se substanssi hyvin. Eli se oma oman työn tai sen tontin hallinta.” (H6)
Substanssiosaa-minen, oman työn ja tontin hallinta
Oman työnkuvan hallinta
Substanssiosaami-nen
“Sellast tiedonhakutaitoa, jatkuvaa etsi-mistä, uuden oppimista.” (H5)
Tiedonhakutaito, uuden oppimi-nen
Tiedonhaku ja kehityskyky
Jatkuva oppiminen
TAULUKKO 4. Esimerkki tutkielman aineiston analyysistä. Päätutkimuskysymys 3.
TUTKIMUSKYSYMYS Alkuperäinen teksti Redusointi Ryhmittely Käsite Millaisia
työelämätai-toja eri työelämän toimi-jat haluaisivat harjoitelta-van peruskoulussa?
“Tota ehkä tätä puolta vois tuoda jo siellä ala-asteella alakoulussa jonki verran esille, että että minkälaisii asi-oita pitää jatkossa opetella ja opiskella jotta sit pääsee johonki tiettyy ammat-tiin.” (H2)
Miksi opiskellaan tiettyjä asioita?
Oppiaineiden mer-kityksen sanallista-minen
Työelämäkasva-tus
“Mä toivoisin, että mä olisin tavallaan niinku pystyny peilata tavallaan et kaikki niit niinku oppiaineit et, kun mä opiskelen tätä, niin tämä on sitte tule-vaisuudessa hyödynnettävissä tällai-sissa ja tällaitällai-sissa ammateissa koska siis lapsihan alottaa sen niinku urahaa-veilun jo aika aikasessa vaiheessa”
Miksi opiskellaan tiettyjä asioita?
Oppiaineiden mer-kityksen sanallista-minen
Työelämäkasva-tus
“Oppisisällöt on tärkeitä ja yleissivis-tys”
Oppisisällöt ja yleissivistys
Opetussuunnitel-man sisällöt
Opetussuun-ni-telma
“Mä itse ainakin hyötynyt ihan hirveän paljon tämmöisestä niinku. Roolipe-laamisesta ja improvisaatioteatterista niin niin semmoinen niinku. Improvi-soinnin kyky ja tämmöinen ja siihen liitettynä sitten tämmöinen tietynlai-nen empatia.” (H3)
Roolipelaaminen ja improteatteri.
Improvisaatio- ja empatiakyky
Improvisaatio-kyky ja tunnetaidot
Esiintymis- ja tunnetaidot
“Esimerkiks tiedonhaun taitoja, että mistä etitään tietoa, tiedonkäsittelyn ja vertailun taitoa, että miten esimer-kiks historiaa esitetään eri lailla eri läh-teistä, ihan niinku tällasella tasolla.”
(H7)
Tiedonhaku, -kä-sittely ja –vertailu.
Tiedonhaku ja me-diakriittisyys
Mediakritiikki
“Kyl niit tunne-elämän taitoja pitäs olla, että tämmöset tekniset taidot et niitä kyl niinku on, että uus opetus-suunnitelma on kyl et kielet alkaa eka-luokalla ja on koodaamista jo ala-as-teella et kyllä ne semmoset ittensä
Enemmän tunne-elämän taitoja ja itsensä johtamista
Tunne-elämän tai-dot ja itsensä joh-taminen
Tunnetaidot
johtamisen taidot ja tunne-elämän tai-dot ni puuttuu.” (H6)
“Semmosta peruskoodauksen, ku tie-tää ja vähä niitä perusteita niin on ehkä helpompi niinku, ehkei ite lähtisi mitenkään koodaamiseen mut ku tie-tää vähä. Jos vaikka kehittäis jotain järjestelmää tai jotain sen tai jonkun järjestelmän kanssa hommia nii vähä ymmärtää, että okei mistä on oikein kysymys” (H1)
Koodauksen pe-rusteet ja eri jär-jestelmien toi-minta
Koodaus ja eri so-vellukset
Matemaattinen ajattelu