Nykypäivän työelämän tarpeet

Jokainen haastattelemamme työelämän toimija suhtautui erittäin suurella mielenkiinnolla ja jopa pie-nellä intohimolla tutkimuksemme aiheeseen. Haastateltaviamme yhdisti selkeästi kiinnostus pohtia laajasti nykypäivän sekä tulevaisuuden työelämää ja sen peilaamista alakoululaisten maailmaan. Ky-syimme haastatteluissamme heti ensimmäisenä kysymyksenä: “Millaisia työelämätaitoja vaaditaan ny-kypäivän työelämässä?”. Olimme jakaneet haastattelukysymykset etukäteen, mikä helpotti haastatelta-viemme vastaamista. Moni haastateltavistamme oli sitä mieltä, että ensimmäinen kysymys on erittäin

laaja ja olisi helpompaa sitoa se tiettyyn alaan. Olimme kertoneet haastateltavillemme etukäteen, että tutkimuksessamme käytetään fenomenologista lähestymistapaa, jolloin se perustuu täysin tutkimus-joukon henkilökohtaisiin kokemuksiin. Olimme erityisen kiinnostuneita haastateltaviemme henkilökoh-taisista kokemuksista, sillä pyrimme vertailemaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita juuri työelämän toimijoiden tämänhetkisiin näkemyksiin. Aiempien löydöksiemme perusteella opetussuun-nitelma ei ohjeista tuottamaan työelämän sektoreille valmiita työläisiä, vaan ihmisiä, joilta löytyy val-miuksia työskennellä nykypäivän ja tulevaisuuden työmaailmassa. Tätä taustaa vasten lähdimme haas-tatteluitamme toteuttamaan.

“Niin pitää sanoa, että tämähän on niinku äärimmäisen laaja kysymys, että. Niin niin ja ja siinä jos me ei mennä nyt mitenkään että niinku miettimättä mitenkään tarkemmin, että mitä töitä sinä teet, että ootko sairaanhoitaja vai pääministeri? Niin. Tuota. Ja tässä pitää vähän lähteä.” (H3)

“Aika laaja kysymys. Tuota niin ni no riippuu toki alasta.” (H5)

Seuraavien neljän kysymyksen avulla pyrimme tarjoamaan haastateltaville erilaisia näkökulmia aihee-seen liittyen. Kysymykset oli laadittu hieman eri muotoisiksi, kuten “Millaisia työelämätaitoja arvostat kollegalta” tai “Mikä saa työnhakijan erottumaan edukseen haastattelutilanteessa”. Lopullisena tarkoi-tuksena oli saada kattavasti vastausta siihen, millaisia taitoja vaaditaan nykypäivän työelämässä. Vas-tauksissa nousi selvästi esiin viisi ryhmää. Teimme jokaisesta ryhmästä oman kuvion helpottaaksemme näiden ryhmien avaamista.

Ensimmäisen ryhmämme teema on yhdessä toimiminen. Haastatteluissa mainittuja taitoja ja ominai-suuksia liittyen tähän teemaan olivat projektiosaaminen, yhteistyötaidot, tiimityöskentely, tiimityö, tii-mipelaaja ja “yhteisöllinen kehittäjä”. Samat piirteet tulivat ilmi myös yrittäjyys termiin liitettävissä omi-naisuuksissa tai ominaispiirteisissä. (Luukkainen & Wuorinen 2002, 12; Viitala & Jylhä 2013, 33–4.)

KUVIO 2. Ryhmä 1: Yhdessä toimiminen.

Jokainen haastateltava nosti haastatteluissa esille hyvät taidot työskennellä toisten henkilöiden kanssa.

Oli työ sitten itsenäistä tai ei, joutuu aina jollakin tasolla toimimaan yhdessä jonkun muun kanssa. Mitä kehittyneemmät yhdessä toimimisen taidot, sitä miellyttävämpää työskennellä kyseisen henkilön kanssa. Yhteistyötaitoja arvostetaan niin kollegalta kuin rekrytoitavalta henkilöltä. Hyviä yhteistyötoja pidetään myös yleisesti tärkeänä työelämätaitona. Monipuolisen ajattelun ja kommunikaation tai-toja vaaditaan yhä useammin työelämässä (Saveedra & Opfer 2012, 8).

“Yhteistyötaidot on niinku ihan kaikessa työssä, olit sä sitten niinku missä tahansa työssä.” (H3)

“Sitte toimia siin työyhteisössä ja omaksua koko ajan sitte uusia taitoja ja tota myöskin tarvitta-essa eri rooleja. Esimerkiksi tiimissä toimimistarvitta-essa tota niin on mahdollisuus toimia sekä tiimin jä-senenä sekä projektin vetäjänä.” (H6)

Tähän samaan ilmiöön liittyy vahvasti meidän toinen ryhmämme eli sosiaaliset taidot. Sosiaaliset taidot toistuivat erityisen usein haastattelujen aikana ja päätimmekin erottaa ne yhdessä toimimisen ryhmästä selkeyttääksemme niiden merkitystä. Seuraava kuvio kuvaakin neljättä ryhmäämme niihin liittyen.

Haastatteluissa nousi esille sosiaalisten taitojen osaamiseen liittyen ainakin kommunikaatio-, ihmis-suhde-, kuuntelu-, ja asiakaskohtaamistaitojen merkitys sekä tilannetaju ja luotettavuus.

KUVIO 3. Ryhmä 2: Sosiaaliset taidot.

Hyviä sosiaalisia taitoja arvostetaan paljon työelämätaitona. Sosiaalisten taitojen sateenvarjon alle su-jahtavat niin hyvät käytöstavat kuin tunneälykin. Haastatteluissa nousi paljonkin tähän ryhmään liitet-täviä piirteitä useaan otteeseen. Työelämämme toimijoilla oli selkeästi tarvetta sanoittaa näitä erilaisia

sosiaalisia taitoja, mitä he kokevat merkitykselliseksi nykypäivän työelämässä. Sosiaaliset taidot olivat liki jokaiselle haastateltavalle aihe, johon he kaipaisivat kohennusta nykypäivän työelämässä. Tämä sama ilmiö näkyi myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Fade ja Trilling ovatkin sitä mieltä, että monilta työelämässä olevilta henkilöiltä puuttuu perustaitoja kuten esimerkiksi suullinen ja kirjallinen kommu-nikointi tai tiimi- ja yhteistyötaidot (Fadel & Trilling 2009, 7). Kuten aikaisemmista tutkimuksista tuli useaan otteeseen ilmi ovat kommunikaatio-, ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot tärkeä osa työ-elämätaitoja (Saveedra & Opfer 2012, 9; Fadel &Trilling 2009, 7–11; Salminen 2016, 67–70; Bulgarian Comparative Education Society 2013, 147).

“Myös se et tuntee itsensä millanen on työntekijänä eli millaset on omat tunnetaidot viestintätai-dot, viestintätyyli, tunnistaa myös muissa erilaiset viestintätyylit et kannattaako käyttää sarkasmia vai eikö. Myös tunnistaa sen et esim mitkä työtehtävät on itselle haastavia ja mitkä ei et tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa.” (H7)

“Työkaverilta jos ajatellaan niin on mukava tietenkin että on niinku yleiset käytöstavat ja tälläset niinku ja mukava tyyppi ja että se ilmapiiri pysyy hyvänä tietysti siellä työpaikalla ja sehän on tosi tärkeää iha siihe yhteistyötaitoihin liittyy semmosta niinku jos nostaa jonkun sieltä erikseen niin se on mun mielestä tärkeetä ja sitte myös semmonen tietty selkäranka että pysyy siinä mitä on sovittu että se on nyt aika tärkeetä semmonen että pystyy ottaa vastuutakin asioista et ei pelkäs-tään oo välttämättä ”mä oon vaan töissä täällä” vaan tota vähän ottaa vastuutakin niistä asioista”

(H1)

“Tekee minkä lupaa, luotettavuus ja hoitaa oman osansa, inhimillisyys osoitetaan arvostusta, an-netaan palautetta, käytöstapoja, työkaveruutta” (H2)

“Mutta nii ihmissuhdetaidot, teknisellä alalla toki niinku tunne-elämäntaidotki niin on ja varsinkin asiakaskohtaamisissa se, että sä aika nopeesti osaat havannoida että minkä tyyppinen ihminen sulla on siinä edessä” (H4)

“No ensinnäkin että se on hyvä tyyppi, niin sillä on niinku oikeasti sosiaalista pelisilmää” (H3)

Kolmanneksi teemaksi määrittelimme substanssiosaamisen. Tähän teemaan liittyy monia tiettyyn työ-hön tai työalaan spesifisti kuuluvia taitoja. Tällaisia voivat haastattelujen perusteella olla esimerkiksi alantuntemus, budjettiosaamisen taidot, ajanhallintataidot tai “osaa työnsä” ja “tekee työnsä”.

KUVIO 4. Ryhmä 3: Substanssiosaaminen.

Ammatillinen osaaminen eli substanssiosaaminen on yksi työelämätaitojen osa-alue (Aarnikoivu 2010, 39; Salminen 2016, 68–69). Aikaisemmissa tutkimuksissa substanssiosaamisen lisäksi on voitu eritellä kolmanneksi osa-alueeksi urahallintotaidot (Aarnikoivu 2010, 39), mutta me koimme haastattelumme perusteella, että nämä taidot ovat liitettävissä substanssiosaamisen käsitteen ja ryhmän alle. Vaikka kuinka puhutaan sosiaalisien taitojen tai yhdessä toimimisen merkityksistä, on tärkeää silti osata se oma työ ja siihen liittyvät osa-alueet. Nämä taidot tietenkin vaihtelevat alasta riippuen, mutta ennen kaikkea tässä yhdistävänä tekijänä on työntekijän valmius olla oman työnsä ammattilainen tai että hän on kykeneväinen kehittämään itsestään oman työnsä ammattilaisen.

“Ja sitte tota niin että pystyy toimimaan nykypäivän ympäristössä ja sitte kielitaidot on mun mie-lestä aika tärkeitä vielä”, “Sitte tämmönen ajanhallintataitoja myös mitkä tulee sitten vähän liittyy noihin projektipuoleenkin ehkä jonkun verran,” (H1)

“Monenlaisia taitoja, sopeutuvuutta jossakin hetkessä täytyy kyetä keskittymään tosi tarkkaan ja toisessa tilanteessa pitääkin multitaskata, pitää useita palloja ilmassa yhtä aikaa" (H2)

“Ehkä ehkä tämä niinku kanssa tulee siihen omaan substanssiosaamisen, että substanssiosaami-nen on paljon sitä, että sinulla on ne riittävät taustatiedot, että pystyttäisiin arvioimaan sitä tietoa, mikä tulee sun pöydälle. Minusta todella tärkeä taito ja sitten tähän niinku laajennetusti se uuden tiedon. Niinku muuttaminen semmoiseksi toiminnalliseksi. Hyödykkeeksi elikkäjoka. Elikkä johon tietenkin liittyy oppiminen. Että tieto jos ei muuta mitään toimintaa niin sehän on ihan turhaa.”

(H3)

“Tietenkin mä haluan, haluan että mun kollega on oman alansa ammattilainen” (H5)

“Sitte tietenkin hallita se oman tota työnkuvan se substanssi hyvin. Eli se oma oman työn tai sen tontin hallinta mutta myös valmiudet sitte toimia siin työyhteisössä ja omaksua koko ajan sitte uusia taitoja” (H6)

“Erityisesti myöskin niinku projektinhallintataitoja aivan niinku tosi organisoitunutta niinku budje-tin- ja ajanhallintakykyä mut sit tosiaan mun täytyy niinku tietää tosi paljon muilta niinku mun työtä liippaavilta aloilta.” (H4)

Neljänneksi ryhmäksi nostimme selkeästi konkreettisemman taidon eli tieto- ja viestintäteknologiset taidot eli TVT-taidot. Tähän teemaan liittyen haastateltavat mainitsivat työelämässä vaadittaviksi tai-doiksi esimerkiksi teknillisen osaamisen, tiedonhakutaidot sekä it-taidot. TVT-taidot löytyvät niin pe-rusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa erikseen mainittuna (Opetushallitus 2014) kuin myös työelämätaitoja tai yrittäjyyskasvatusta käsitellessä.

KUVIO 5. Ryhmä 4: TVT-taidot.

Haastateltavilla oli haastattelutilanteessa selkeästi usein katse jo tulevaisuudessa ja siksi uskommekin, että saimme nostettua yhden selkeän konkreettisen teeman yhdeksi ryhmäksi. Teknologian kehitys on nopeaa, ja sen varmasti meidän työelämämme toimijat ovat huomanneet. Käsittelemme vielä tarkem-min pohdinnoissa tulevaisuuden työelämäntaitoihin liittyviä teemoja, mutta TVT-taidot ovat perustel-lusti molemmissa osioissa. Työelämän toimijat totesivat, että nykypäivänä tieto- ja viestintäteknologi-set taidot kuuluvat osaksi työelämää. TVT-taidot kuuluvat myös Fadelin ja Trillingin (2009) nostamiin puutteellisiin perustyöelämätaitoihin (Fadel & Trilling 2009, 7).

“ja sitte tota it-taidot, semmoset perus it-taidot niinku yleensä ja että... Ja sitte tota niin että pys-tyy toimimaan nykypäivän ympäristössä” (H1)

“Sellast tiedonhakutaitoa, jatkuvaa etsimistä, uuden oppimista. Mä joudun niinku päivittäin ottaa uusia eri tietojärjestelmiä käyttöön ja sitte lennosta demoamaan niitä meillä”, “Ois hyvä osata jär-jestelmiä ja semmosta teknillistä osaamista” (H4)

“No, digitaitojen vahvistus tai digitaidot pitää olla jokaisella työntekijällä varmasti niinku tosi vah-vat” (H5)

KUVIO 6. Ryhmä 5: Tärkeät työelämätaidot.

Viides ja viimeinen ryhmämme käsittää yleisesti tärkeitä työelämätaitoja, joita emme ryhmitelleet min-kään edellä mainitun neljän ryhmän alaiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi heittäytymis- ja sopeutumis-kyky, luovuus, motivaatio sekä uuden oppimisen taito. Yhdistävä tekijä tämän teeman taidoille on nii-den koettu merkitys työelämässä.

Yrittäjyyskasvatuksessa tulee aikaisempien tutkimusten mukaan opetuksessa toiminnallisesti hyödyn-tää yrittäjämäisten valmiuksien ja asenteiden kehittymistä erilaisten oppimisympäristöjen ja opetus-menetelmien avulla (Käyhkö 2015, 106; Luostarinen & Peltomaa 2016, 70; Mäkelä 2018,18). Projekti-maiset työskentelytavat, ongelmanratkaisu, toiminnallisuus ja itsenäisten mahdollisuuksien havaitse-minen ovat tärkeitä näkökulmia yrittäjyyskasvatuksessa (Käyhkö 2015; 103–106; Mäkelä 2018, 18).

Kaikki edellä mainitut näkökulmat ovat helposti peilattavissa tärkeisiin työelämätaitoihin, joita haastat-telemamme työelämän toimijat toivat ilmi. Työelämässä vaadittavat osaamisvaatimukset voivat vaatia työntekijältä nopeaakin reagointia ja kykyä kehittää omaa tietotaitoaan, jotta hänellä on tarvittavat vä-lineet pärjätäkseen muuttuvassa työelämässä (Valtioneuvosto 2020, 17; Linturi & Kuusi 2018, 51–52).

“Joo, prosessiosaamisen taidot eli kyllä tosi vahvasti tulee esille tunnetaidot, itsensäjohtamisen taidot, yhteistyötaidot, organisointikyky, oleellisen löytäminen kykenee erottamaan, sosiaaliset taidot, tulee toisten kanssa toimeen.” (H2)

“Tämmöinen jatkuva uuden tiedon, että osa hakee uutta tietoa. Osaa ajatella nopeasti, että mikä on relevanttia ja pystyy kriittisesti arvioimaan sen, että onko tämä ihan puuppaa, semi puuppaa vai sitten niinku semmoista timanttia” (H3)

“Sitten joustavuus, maakohtasia kulttuurieroja on aika kirjava määrä elikkä siis sellanen sopeutu-minen ja heittäytysopeutu-minen et sä saatat niiku yllättäen joutua ihan niiku ihmeellisiin tilanteisiin” (H4)

“Mä mietin näitä etukäteen ni mul tuli ihan ensimmäisenä mieleen semmonen että muuntautu-miskyky. Eli kyky oppia koko ajan uutta” (H6)

“Nykypäivän työelämässä vaaditaan monenlaisia uudenlaisia taitoja, ennen kaikkea itseohjautu-vuutta, millä tarkoitan sitä että pystyy itsenäisesti esimerkiksi suunnittelemaan ajankäyttöään ja hahmottamaan myös kauan joku toimi vie aikaa, kauanko jonku toimen olisi hyvä viedä aikaa -- Itseohjautumisesta puhutaan valtavasti mut se jää yleensä semmoselle hyvin yleiselle tasolle et sitä ei avata ja jokanen avaa sen varmasti erilailla mut minä pidän itsejohtamisessa myös tuollasia asioita tärkeenä ja myös sellasta tavallaan organisointikykyä että osaa miettiä että miten se työflow menee järkevästi varsinkin yhessä muiden työkavereiden kanssa, esimerkiksi priorisointi”

(H7)

Kuten sitaateista, kuvioista 2–6 ja tuloksiin liittyvästä tekstistä huomaa, taidot linkittyvät helposti toi-siinsa ja on vaikeaa puhua vain yhdestä taidosta linkittämättä sitä toiseen. Työelämän toimijoiden tuo-mat ilmiöt ja näkemykset ovat hyvin lähellä työelämätaitojen prosessiosaamisen osa-aluetta, jossa ideana on yksinkertaisuudessaan se, että työntekijältä löytyy taito hyödyntää omaa osaamistaan te-hokkaasti linkittämällä ne yhteen kollegoidensa kanssa (Aarnikoivu 2010, 39; Salminen 2016, 68–69).

Lähes kaikki edellä mainitut piirteet löytyvät myös Tony Wagnerin (2012) luettelemista seitsemästä työelämän selviytymistaidoista kuten käsitteet ongelmanratkaisu, yhteistyö, mukautumiskyky, kriitti-nen ajattelu ja kyky saavuttaa ja analysoida informaatiota (Saveendra & Opfer, 2012). Myös Euroopan Unionin poliittisen strategian mukaan tärkeitä työelämätaitoihin rinnastettavia ominaisuuksia oli esi-merkiksi tiimityöskentely, itsehillintä, määrätietoisuus ja joustavuus (EPSC 2016, 8). Kaikki nämä piirteet ovat löydettävissä myös yllä olevasta kuviosta.

6.2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käsitys työelämätaidoista ja