Hyönteisten syöminen voisi olla yksi vaihtoehto, kun puhutaan ruuasta, joka on ympäristöystävällistä ja terveellistä. Hyönteiset voivat olla vaihtoehto nykyisille sekasyöjille, jotka haluavat vähentää ruokansa ympäristövaikutuksia vähentämällä lihansyöntiä, mutta korvaamalla sen muullakin kuin kasviksilla. Hyönteisten syöminen voisi näin olla vaihtoehto kasvissyönnille tai se voisi tuoda lisää proteiininlähteitä myös nykyisille kasvissyöjille, samalla tapaa kuin nyhtökaura ja härkis. Hyönteisten tulevaisuuden suosiota ennustaessa on kuitenkin pidettävä mielessä tulevaisuuden epävarmuus ja se, ettei tulevaisuutta voida täysin ennustaa.
On olemassa erilaisia mahdollisuuksia siitä, miten hyönteisten syöminen voisi kehittyä Suomessa. Haluan tässä kohtaa esittää kolme erilaista vaihtoehtoa eli tulevaisuuden skenaariota.
Ensimmäinen skenaario on se, että hyönteisistä ei tule osa suomalaista ruokakulttuuria ja suomalaisten kulutustapoja. Tämä tarkoittaa sitä, että hyönteisten syöminen rantautuu pienenä trendinä Suomeen, kuten on jo osittain tapahtunut, mutta ettei se kuitenkaan saavuta suurempaa roolia suomalaisissa kulutustottumuksissa ja ruokapöydissä. Ihmisten asenteet hyönteisiä kohtaan pysyvät samoina painottaen inhoa ja ällötystä, eikä suurin osa suomalaisista pysty muuttamaan asenteitaan tarpeeksi. Hyönteisistä tulee siis pieni ja hetkittäinen trendi, joka hiipuu pikkuhiljaa olemattomiin, ainakin suuren yleisön suosiossa. Aika myös näyttää, voisiko nyhtökauralle tapahtua näin.
Toinen skenaario on se, että hyönteiset tulevat olemaan ainakin jossakin määrin osa suomalaisten kulutustapoja. Hyönteisten suosio nousee uutuudenviehätyksen takia trendinä suosioon nyhtökauran tavoin, mutta hyönteisistä ei välttämättä tule täysin osa suomalaista ruokakulttuuria. Hyönteiset voivat toimia vaihtoehtoisina proteiinilähteinä, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa täysin muita perinteisempiä proteiinilähteitä, kuten naudanlihaa ja broileria, joita suomalaiset kuluttavat runsaasti (Luonnonvarakeskus 2017). Monien suomalaisten kuluttajien mielestä on suhteellisen normaalia syödä hyönteisiä joissakin määrin, mutta se ei kuitenkaan ole yleistynyt suuremmalla kaavalla osaksi ruokanormeja. Erityisesti tietyt ihmisryhmät, kuten nuoret ihmiset ja kaupunkilaiset, voivat suosia hyönteisiä enemmän, kuten hyönteisten syömisen innokkuuden tutkimus on osoittanut (Helsingin Sanomat 27.12.2016).
Kolmas skenaario puolestaan on se, että syötävistä hyönteisistä tulee keskeinen osa suomalaisten kulutustottumuksia ja sitä kautta osa suomalaista ruokakulttuuria. Ihmiset eivät enää pidä hyönteisiä ällöttävinä, vaan ne ovat osa normaalia ruuanlaittoa ja -tuotantoa. Ihmiset eivät vieroksu hyönteisten syömistä, vaan siitä on tullut normaali osa niin vapaa-ajan ruokailua, kun koulujen ja työpaikkojenkin lounasruokaloita. Hyönteiset voivat jopa korvata joitakin perinteisesti kulutettuja raaka-aineita, kuten jauhelihaa. Tämä skenaario on luultavammin vasta pidemmän ajan päästä, ja se todennäköisesti kehittyy vaiheittain. Hyönteisistä ei siis tule yhdessä yössä osa suomalaista ruokakulttuuria, vaan se käy läpi eri vaiheet trendistä yleistymiseen ja sen kautta normalisoitumiseen. Ei voida tietää tai ennustaa, kuinka pitkään tällainen kehitys kestäisi, mutta tutkimusten valossa, Suomessa tällainen vaihtoehto ei ole täysin mahdoton.
Näillä skenaarioilla haluan tuoda esille faktan, ettei tulevaisuutta voida ennustaa, vaan on olemassa monia eri vaihtoehtoja siitä, mitä syötävien hyönteisten kanssa voi tapahtua.
Tulevaisuus voi näyttää myös erilaiselta, kuin mikään näistä vaihtoehdoista tai se voi olla eri vaihtoehtojen yhdistelmä. Voi myös olla, että eroja syntyy paljon alueellisesti ja eri ihmisryhmien välillä. Esimerkiksi nuoret ihmiset voivat innostua hyönteisten syömisestä huomattavasti enemmän, kuin vanhemmat ihmiset. On mielestäni mielenkiintoista, kuinka nopeasti entomofagia on tullut esille myös Suomessa ja kuinka nopeasti Suomi on muuttanut EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaansa niin, että hyönteisiä nähdään pian ruokakauppojen hyllyillä elintarvikkeina. Koska asia on edennyt niin nopeasti, voidaan pitää mahdollisena listaamiani toista tai jopa kolmatta skenaariota. On mielenkiintoista pohtia, mistä suomalaisten into johtuu ja miksi juuri Suomi näyttää olevan kiinnostunut hyönteisten syömisestä.
Hyönteisten lisäksi voidaan pohtia myös laajemmin, minkälainen tulevaisuus Suomella ja suomalaisella ruualla on. Miten esimerkiksi ekologisuus ja teknologia kohtaavat? Voitaisiinko esimerkiksi geeniteknologian avulla kehittää hyönteisiä, joiden proteiinipitoisuus on korkea ja jotka eivät tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä? Tämän tyyppisiä tulevaisuuden Suomen ruokaskenaarioita on myös esitetty teoksessa Syödään leväpullia pimeässä (Kirveennummi ym.
2008).
10 JOHTOPÄÄTÖKSET
Globaali ympäristökriisi ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat maapallomme nykyajan suurimpia haasteita. Ruualla on suuri vaikutus ympäristöön ja ilmastoon, sillä maatalous aiheuttaa noin 15 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja kuluttaa jopa 70 prosenttia kaikesta ihmisten kuluttamasta vedestä (Worldwatch instituutti 2011). Se, mitä syömme, miten se on tuotettu ja miten se jaellaan, vaikuttaa merkittävästi maapallon luonnonvaroihin ja biodiversiteettiin, niin suoraan kuin epäsuoraankin. On esimerkiksi arvioitu, että jopa 80 prosenttia Amazonasin kaadetusta sademetsästä on nykyään karjatuotannon käytössä (Veiga ym. 2013). Länsimaistuva ruokavalio lisää lihankulutusta maailmalla samaan aikaan, kun maapallon väestö kasvaa huimaa vauhtia (Mononen & Silvasti 2012). Erityisesti naudanlihantuotanto vaatii huomattavan määrän maa-alaa, energiaa, ravintoa sekä vettä, joita tarvitaan jatkuvasti lisää.
Sillä mitä syömme, on vahva yhteys kulttuuriin ja historiaan, mutta myös yksilöiden omiin valintoihin ja asenteisiin (Vinnari 2010). Suomessa syödään lihatuotteista eniten sikaa ja siipikarjatuotteita, mutta naudanlihankulutus on keskimäärin korkeampaa kuin EU:ssa yhteensä (Luonnonvarakeskus 2017). Koska lihantuotanto, ja erityisesti naudanlihantuotanto, ovat merkittäviä kasvihuonepäästöjen aiheuttajia ja luonnonvarojen kuluttajia, on keksittävä yhä nopeammin kestävämpiä ratkaisuja, jotta koko elintarvikejärjestelmästä saataisiin vakaampi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Lihalle vaihtoehtoiset proteiinilähteet, kuten hyönteiset, voivat olla yhtenä merkittävänä keinona asian edistämisessä. Hyönteisten syöminen eli entomofagia on monissa kulttuureissa täysin normaalia, ja on ollut jo vuosituhansien ajan (van Huis ym. 2013). Hyönteisiä on syöty muun muassa niiden saatavuuden ja maun vuoksi ja niillä on tärkeä rooli esimerkiksi eräissä Afrikan valtioissa, kun muun ruuan saatavuus on rajoitettua (emt.). Hyönteiset ovat ruokana terveellisiä ja sisältävät runsaasti proteiinia, kuituja, rautaa ja sinkkiä. Tämän lisäksi niiden tuottaminen eli kasvattaminen vaatii vain murto-osan energiaa, vettä, maa-alaa ja ravinteita, kuin lihantuotanto ja erityisesti naudanlihan tuotanto (emt.). Länsimaissa entomofagia on vieraampaa, mutta sillä on mahdollisuutensa esimerkiksi Suomessa.
Suomessa ja muissa länsimaissa on vasta lähivuosina herätty hyönteisten syömisen
Suomalaiset vaikuttavat kuitenkin olevan kiinnostuneita hyönteisten syömisestä, jopa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset (Helsingin Sanomat 27.12.2016). Tutkielmani osoittaa niin ikään, että Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen opiskelijat näyttävät olevan kiinnostuneita hyönteisten syömisestä ja he tunnistavat niiden mahdollisuudet tulevaisuudessa Suomessa.
Opiskelijoiden kysely toi esille muun muassa sen, että opiskelijat ovat kiinnostuneita syömään hyönteisiä, eikä hyönteisten syöminen aiheuta suurempia inhon tai ällötyksen tunteita opiskelijoissa. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin sanoi syövänsä hyönteisistä tehtyä ruokaa silloin, kun hyönteisten ulkonäkö on jalostettu niin, ettei niitä tunnista hyönteisiksi. Myös muut vaihtoehtoiset proteiinilähteet, kuten nyhtökaura ja härkis, olivat opiskelijoiden mielestä lähestyttävämpiä ruokana kuin hyönteiset. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat sitä mieltä, että syötävillä hyönteisillä on mahdollisuuksia Suomessa, jos ne osataan markkinoida hyvin ja jos ihmisten ällötyksen tunteita saataisiin vähennettyä. Opiskelijat kaipasivat myös lisää tietoa hyönteisten syömisen käytännöllisyydestä ja sen turvallisuudesta.
Joensuun kampuksen tiloissa olisi periaatteessa mahdollista kasvattaa hyönteisiä niin, että niitä voitaisiin hyödyntää Amican lounasravintoloissa raaka-aineena. Asiantuntijahaastatteluista kävi kuitenkin ilmi, että tällainen prosessi voi ottaa aikansa, sillä esimerkiksi hyönteisten syömisen kannattavuus ja kasvattamiseen tarvittavat resurssit tulee ensin selvittää. Toisaalta mahdollisuuksia on, sillä sekä Fazer Food Services –yritys että Joensuun kampuksen opiskelijat olivat molemmin puolin kiinnostuneita hyönteisistä. Tämä on syytä huomioida, esimerkiksi kun FFS miettii kuluttajien mielenkiintoa asiaan. Yliopistojen lounasruokaloiden, ja muiden julkisten ruokapalvelujen, rooli onkin erittäin tärkeä ruokakasvatuksessa ja siinä, miten se vaikuttaa arjen valintoihin ja sitä kautta kulutustottumuksia (Risku-Norja ym. 2010). Amican kaltaiset lounasravintolat ovat paikkoja, joissa kuluttajien on helppo tutustua uusiin ja vieraampiin ruokiin, oli sitten kyseessä kasvisruoka tai hyönteiset.
Hyönteisten syömistä mainostetaan usein innovatiivisena tulevaisuuden ruokana, joka on ympäristölle kestävämpää. Kestävä elintarvikejärjestelmä tarkoittaisi sellaista ruuan verkostojen kokonaisuutta, joka pyrkii hillitsemän ilmastonmuutosta, säästämään luonnonvaroja sekä turvaamaan maapallon biodiversiteetin. Tutkielmassani selvisi kuitenkin, että jotta hyönteisten syöminen ja kasvattaminen olisi kestävää, on otettava huomioon se, miten kasvatus tapahtuu ja millä resursseilla. Myöskään hyönteisten massatuotannon ympäristövaikutuksia ei vielä voida tietää tarkasti, koska hyönteisten massatuotanto ei vielä ole suuremmalla kaavalla käynnissä. Jos siis hyönteisten halutaan olevan osa kestävää
elintarvikejärjestelmää, on nämä asiat otettava huomioon. Mahdollisuuksia kuitenkin on, sillä hyönteisten tuottaminen on kestävämpää kuin esimerkiksi naudanlihan. Vaikka maapallon kannalta olisi kaikkein parasta, jos lihansyöntiä saataisiin vähennettyä kasvissyöntiä lisäämällä, ei lihankulutukselle näy laskua. Tämän takia lihaa muistuttavia korvikkeita on oltava, jotka omaavat pienemmät ympäristövaikutukset kuin liha. Lihankulutus on iskostunut länsimaalaisten kuluttajien tapoihin niin vahvasti, että uusien vaihtoehtoisten proteiinilähteiden on luultavasti näytettävä ja maistuttava mahdollisimman paljon lihalta (Hoek ym. 2011). Näin voi myös olla hyönteisten kohdalla. Suomalaiset saattavat mieluummin syödä hyönteisruokaa silloin, kun ruoka ei itsessään näytä lainkaan hyönteisiltä.
Voidaan sanoa, että syötävät hyönteiset tulevat olemaan osa Suomen tulevaisuutta. Tämän kertoo jo Suomen uusi tulkinta EU:n uuselintarvikeasetuksesta, jonka kautta Suomi sallii kokonaisten hyönteisten myymisen elintarvikkeina. Suomalaiset ovat kiinnostuneita hyönteisten syömisestä, kuten myös Itä-Suomen yliopiston opiskelijat. Epävarmaa kuitenkin on se, missä määrin hyönteisiä tullaan tulevaisuudessa syömään. Tulevatko ne olemaan keskeinen osa suomalaisten jokapäiväistä ruokavaliota vai toimivatko ne enemmänkin eksoottisena trendinä, joka pikkuhiljaa laantuu? Eri ihmisryhmien välillä voi myös olla eroja. Esimerkiksi nuoret ihmiset voivat olla kiinnostuneempia asiasta, kuin vanhemmat. Ei myöskään voida sanoa, että vaikka hyönteisiä alettaisiin syömään, siitä tulisi automaattisesti osa suomalaista ruokakulttuuria. Jotta hyönteiset olisivat osa Suomen ruokakulttuuria, vaatii se pitkän ajan kulutuksen. Osa ruokatrendeistä tulee ja menee, mutta osa voi jäädä myös osaksi uudenlaista suomalaista kulttuuria. Jos muilla uusilla vaihtoehtoisilla proteiininlähteillä on mahdollisuuksia tulla trendiruuaksi ja sitä kautta osaksi ihmisten ruokavalioita, miksei hyönteisilläkin? Uusi asia on aina outo ja aiheuttaa epäilyä. Mutta jos ja kun epäilyn yli päästään, voi hyönteisillä olla mahdollisuus saavuttaa pysyvä roolinsa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Ihmisten inhon ja ällötyksen tunteita voitaisiin vähentää esimerkiksi tietoa lisäämällä tai tarjoamalla kuluttajille mahdollisuuksia päästä maistamaan hyönteisistä valmistettua ruokaa (Piha 2017). On mielenkiintoista seurata, miten entomofagia lähtee kehittymään Suomessa ja miten kuluttajat ottavat hyönteisruuan vastaan todellisuudessa, kun hyönteisiä saadaan kaikkien suomalaisten saataville ruokakauppoihin.
Hyönteisillä nähdään jo suuri potentiaali kehitysmaiden ruokaturvan edistämisessä, mutta jos
ruuantuotannon olisi vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaistuttava, jotta yli yhdeksälle miljardille ihmiselle riittäisi ruokaa (Mononen & Silvasti 2012). Entomofagia ja hyönteisten kasvattaminen voisi olla yksi keino, mutta täytyy muistaa ettei se ole automaattisesti kestävää.
Tarve monille eri elintarvikejärjestelmän kehittämiselle ja innovaatioille on kuitenkin suuri, kun maapallon väestö lisääntyy jatkuvasti ja sen kautta lihankulutus. Yhteiskuntatieteellinen ympäristö- ja elintarviketutkimus on tämän kannalta keskeinen tutkimusala, jonka kautta voidaan saada ratkaistuksi maapallomme suurimpia kriisejä. Tutkimusta syötävistä hyönteisistä tarvitaan lisää, mutta niissä on myös suuri mahdollisuus. Tutkielmani on vain pieni osa entomofagian tutkimusta, ja aihe tarvitseekin runsaasti lisätutkimusta sekä kansainvälisesti, että kansallisesti Suomessa. Jo tätä tutkielmaa tehdessä ilmaan heräsi lukuisia lisäkysymyksiä, joihin voitaisiin perehtyä tarkemmin. Mielestäni lisätutkimusta tarvitaan erityisesti hyönteisten massatuotannon ympäristövaikutuksista sekä eettisistä kysymyksistä. Nämä kysymykset ovat tärkeitä ja ne tulisi mielellään ottaa huomioon jo ennen, kuin hyönteisten kasvattaminen saavuttaa suuremmat sfäärit.
Yhteiskunta vaikuttaa siihen, mitä yksilöt syövät, mutta on muistettava, että yksilöt muodostavat yhteisön ja myös yksilö vaikuttaa yhteiskuntaan. Eli kuluttajien omilla valinnoilla on vaikutusta. Hyönteisten syöminen vaatii suomalaisilta mielenkiintoa ja uskallusta. Uusi asia tuntuu aina hieman oudolta ja jopa inhottavalta, mutta jo pelkästään kokeilemalla voidaan päästä asiassa suuria harppauksia eteenpäin. Ehkä suomalaiset huomaavatkin, pienen epäröinnin jälkeen, että hyönteisiä voi käyttää ruuanlaitossa aivan kuten muutakin lihaa, kalaa tai kasvisproteiineja. Maku ei välttämättä olekaan niin vieras tai ällöttävä, ja hyönteisten ulkonäköönkin tottuu. Tiedämmehän muutenkin, miltä esimerkiksi sirkat näyttävät. Kaikkien ei tarvitse osallistua hyönteistensyöntitalkoisiin, niin kuin kaikkien ei tarvitse syödä lihaa, nyhtökauraa tai sushia. On ihmisten oma valinta, haluavatko he syödä hyönteisiä vai eivät.
Olemme sukupolvi, jonka täytyy oppia uusia tapoja. Mutta jos me muutamme tapojamme, voivat seuraavat sukupolvet jo pitää hyönteisten syömistä yhtä normaalina, kuin me jauhelihan tai broilerin syömistä. Asenteiden muuttuminen voi viedä aikaa, mutta toisaalta tietää jo hyvää, kuinka nopeasti Suomessa EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkinnan muutos on edennyt kohti entomofagian yleistymistä. Tästä on erinomaiset lähtökohdat edetä ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti suomalaiset omaksuvat hyönteisiä ruokatottumuksiinsa. Hyönteiset eivät välttämättä kuitenkaan ole ratkaisu maailman ruokakriiseihin, vaan muutoksen pitää olla laajempaa koko elintarvikejärjestelmässä. Hyönteiset voisivat olla osana ratkaisuja, joita voidaan kehittää yhdistämällä monia eri käytäntöjä ja innovaatioita. Keskustelu hyönteisten
syömisestä Suomessa nousee varmasti koko ajan enemmän esille, kun hyönteisiä alkaa saapua ruokakauppoihin. Nähtäväksi jää, miten hyönteiset tullaan ottamaan vastaan ja miten hyönteisten kasvattamisen kestävyys ja etiikka otetaan huomioon.
LÄHTEET
Primaarilähteet:
Kysely: Itä-Suomen yliopiston opiskelijat, Joensuun kampus (Kyselyt tehty 25.-27.4.2017)
Asiantuntijahaastattelu 1: Marianne Nordblom, Suomen Gastronomia ja tuotekehitys-tiimin johtaja, Fazer Food Services (Vastaukset saatu sähköpostin kautta 10.7.2017)
Asiantuntijahaastattelu 2: Vilma Lehtovaara, Nuorempi tutkija, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto (Vastaukset saatu sähköpostin kautta 31.7.2017)
Asiantuntijahaastattelu 3: Leena Mannonen, Kaupallinen neuvos, Ruokaosasto, Maa ja metsätalousministeriö (Haastattelu 6.7.2017)
Sekundaarilähteet:
Alasuutari P. 1993 Laadullinen tutkimus, Vastapaino
Cision News 23.11.2017 Fazer tuo maailman ensimmäisenä hyönteisleivän ruokakauppoihin Osoitteesta: http://news.cision.com/fi/fazer-group/r/fazer-tuo-maailman-ensimmaisena-hyonteisleivan-ruokakauppoihin,c2398312
Dossey A.T., Morales-Ramos J.A. & Rojas M.G., 2016: Insects as Sustainable Food Ingredients – Production, Processing and Food Applications, Elsevier Inc. à sivut 44-47,
Elintarvikevirasto 2017: Hyönteiset elintarvikkeina
Osoitteesta: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/hyonteiset-elintarvikkeina/
Elzerman J.E., Hoek A.C., van Boekel M.A.J.S., Luning P.A., 2010: Consumer acceptance and appropriateness of meat substitutes in a meal context, Food Quality and Preference 22 (2011) 233-240, Elsevier Ltd.
EntoCube Oy 2017
Osoitteesta: https://www.entocube.com/entocube-en (katsottu 23.11.2017)
Entosense inc. Are People Allergic to Eating Insects?
Osoitteesta: https://www.edibleinsects.com/are-people-allergic-to-eating-insects/ (katsottu 8.12.2017)
Eskola J. & Suoranta J. 1998: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Tampere, Vastapaino
European commission 2016: Sustainable Food
Osoitteesta: http://ec.europa.eu/environment/eussd/food.htm, (katsottu 23.10.2017)
Euroopan komission uuselintarvikeasetukset (EY) N:o 258/97
(EU) N:o 2015/2283
FAO, IFAD, UNICEF, WFP & WHO. 2017. The State of Food Security and Nutrition in the World 2017. Building resilience for peace and food security. Rooma, FAO
Gerber P.J., Steinfeld H., Henderson B., Mottet A., Opio C., Dijkman J., Falcucci A. & Tempio G. 2013: Tackling climate change through livestock – A global assessment of emissions and mitigation opportunities. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), Rooma.
Gold & Green Foods Ltd Oy
Osoitteesta: http://www.goldandgreenfoods.com/fi/.
Helsingin Sanomat 27.12.2016 Tutkimus: Puolet suomalaisista voisi ostaa hyönteisruokaa
Helsingin Sanomat 20.9.2017 ”Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruuaksi”
Osoitteesta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005375626.html
Hoek A.C., Luning P.A., Weizjen P., Engels W., Kok F.J., de Graaf C., 2011: Replacement of meat by meat substitutes. A survey on person- and product-related factors in consumer acceptance, Appetite 56 (2011) 662-673, Elsevier Ltd.
Iltalehti 8.6.2017 Vihreät torjuvat hyönteisravinnon - vetoavat lakiin ja eettiseen ongelmaan:
"Osa kognitiivisesti kyvykkäitä"
Osoitteesta: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706082200194414_u0.shtml
Jyväskylän yliopisto Koppa 2015: Survey Osoitteesta:
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tutkimusstrategiat/survey (katsottu 23.11.2017)
Karjalainen 22.7.2017 HS: Nyhtökauran ja Härkiksen suosio notkahti – tuotteita löytää jo kauppojen alelaareista
Osoitteesta: https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/149705-hs-nyhtoekauran-ja-haerkiksen-suosio-notkahti-tuotteita-loeytaeae-jo-kauppojen-alelaareista
Kirkko ja kaupunki 3.6.2016: Kasvissyönti on yhä suositumpaa
Osoitteesta: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kasvissyonti-on-yha-suositumpaa
Kirveennummi A., Saarimaa R. & Mäkelä J., 2008: Syödään leväpullia pimeässä – Tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisuja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu
La Barbera F., Verneau F., Amato M. & Grunert K. 2017: Understanding Westerners’ disgust for the eating of insects: The role of food neophobia and implicit associations. Food Quality and Preference (2017), Elsevier Ltd.
Luomu.fi 2012: Mitä tarkoittaa ruokajärjestelmä? Tietopankki
Osoitteesta: http://luomu.fi/tietopankki/mita-tarkoittaa-ruokajarjestelma/ (katsottu 23.10.2017)
Luonnonvarakeskus 2017: Mitä Suomessa syötiin vuonna 2016?
Osoitteesta: https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2016/ (katsottu 29.6.2017)
Massa I. 2014: Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen, Gaudeamus Massa I. 2009: Vihreä teoria - Ympäristö yhteiskuntateorioissa, Gaudeamus
Mononen T. & Silvasti T. 2012: Hyvä ja paha ruoka – Ruuan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset, Gaudeamus
MTV Internet 16.5.2016: Suomalaisen nyhtökauran suosio on yllättänyt valmistajan ja kauppiaat – tuotteesta povataan myyntihittiä
Osoitteesta: https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/suomalaisen-nyhtokauran-suosio-on-yllattanyt-valmistajan-ja-kauppiaat-tuotteesta-povataan-vientihittia/5897552#gs.5tmtImY
OECD 2017: Meat consumption (indicator). doi: 10.1787/fa290fd0-en (Katsottu 6.9.2017) Osoitteesta: https://data.oecd.org/agroutput/meat-consumption.htm
Oxford University Press 2017, Oxford Dictionaries: Entomophagy
Osoitteesta: https://en.oxforddictionaries.com/definition/entomophagy (katsottu 6.9.2017)
Oxford University Press 2017, Oxford Dictionaries: Insect
Osoitteesta https://en.oxforddictionaries.com/definition/insect (katsottu 23.11.2017)
Piha S. 2017: Hyönteisruoka ja kuluttajan psykologia, Katsauksia, Tieteessä tapahtuu 4, Journal.fi
Risku-Norja H., Kurppa S., Silvennoinen K., Nuoranne A., Skinnari J. 2010:
Julkiset ruokapalvelut ja ruokakasvatus: arjen käytäntöjen kautta kestävään ruokahuoltoon, MTT
Ruokatieto 2012: Ruuan turvallisuus on tahdon asia
Osoitteesta: https://www.ruokatieto.fi/ruokafakta/ruokaketjun-vastuullisuus/lue-lisaa-vastuullisuudesta/ruuan-turvallisuus-tahdon-asia (katsottu 11.12.2017)
Saaranen-Kauppinen A. & Puusniekka A. 2006 KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Osoitteesta: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ (Katsottu 9.11.2017.)
Sage C. 2012 Environment and Food, Routledge Taylor & Francis Group, London and New York
Siriamornpun S. & Thammapat P. 2008: Insects as a Delicacy and Nutrtitious food in Thailand Chapter 16 from Using Food Science and Technology to Improve Nutrition and Promote National Development, Robertson, G.L. & Lupien, J.R. (Eds), © International Union of Food Science & Technology (2008)
Time inc. 20.4.2015: Eating Insects Isn't as Eco-Friendly As People Say, Mandy Oaklander, Time Health
Osoitteesta: http://time.com/3824917/crickets-sustainable-protein/
Ulkoasiainministeriö 2014 Ruokaturva, Ruokaturvan ja maatalouden sanasto
Laura Kihlström & Sanna-Liisa Taivalmaa, Ulkoasiainministeriö /Toimialapolitiikan yksikkö KEO-20 2. versio, päivitetty 1.4.2014
van Huis A., Joost Van Itterbeeck J., Klunder H., Mertens E., Halloran A., Muir G. &
Vantomme P. 2013 Edible Insects – Future prospects for food and feed security, Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome
Vegaaniliitto ry, Suveri L. Miksi veganismi? Ympäristö
Osoitteesta: http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/miksi-veganismi/ymparisto Vegaaniliitto ry
Osoitteesta: http://vegaaniliitto.fi/tietoa
Veiga J.B., Tourrand J.F., Poccard-Chapuis R. & Piketty M.G., 2013: Cattle ranching in the Amazon rainforest
Osoitteesta: http://www.fao.org/docrep/ARTICLE/WFC/XII/0568-B1.HTM
Verso Food Oy
Osoitteesta: http://www.versofood.fi/fi/tuotteet/harkisr-original
Vinnari M. 2010: The past, present and future of eating meat in Finland, Väitöskirja, Turku School of Economics
Worldwatch –instituutti 2011: Maailman tila 2011: Kuinka maailma ruokitaan – Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa, Gaudeamus
WWF Suomi 2017: Tutkimus: Suomalaiset haluavat vähentää ruoan ympäristövaikutuksia – parhaat keinot eivät kuitenkaan ole selvillä
Osoitteesta: https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/-Tutkimus--suomalaiset- haluavat-vahentaa-ruoan-ymparistovaikutuksia---parhaat-keinot-eivat-kuitenkaan-ole-selvilla-3091.a
Yle Uutiset 21.3.2017 Täältä Suomeen tuodaan ulkomaista lihaa – katso lista Osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-9521201
Yle Uutiset 17.11.2017 Maatilan siat vaihtuvat sirkkoihin – ”Ajatus siitä, että tämä on tulevaisuuden ala, kantaa”
Osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-9934024
Ympäristöministeriö 2013: Mitä on kestävä kehitys
Osoitteesta:
http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys#Ekologinen kestävyys (katsottu 23.10.2017) Päivitetty 26.6.2017
Kuvalähteet:
Kuva 1. Mopane-perhosen toukka
Osoitteesta: https://www.thetravellingchilli.com/mopane-worms-true-delicacy-southern-africa/small-caterpillar-rsa-kruger/
Kuva 2. Punainen palmukuoriainen
Osoitteesta: http://www.nbair.res.in/insectpests/Rhynchophorus-ferrugineus.php
Kuva 3. Silkkiperhosen toukkia
Osoitteesta: http://www.innerpath.com.au/matmed/herbs/Bombyx~mori.htm
Osoitteesta: http://www.innerpath.com.au/matmed/herbs/Bombyx~mori.htm