Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu
4.3 Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun prosessi Kyselyn toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun prosessia koskeva
osuus koski tasa-arvosuunnittelusta vastuullisia ja siinä mukana olleita tahoja, opiskelijoiden osallistumista suunnitteluun, tasa-arvokyselyn tekemistä ja toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun ai-healueita sekä suunnitelmasta tiedottamista ja sen seurantaa. Osio sisälsi lisäksi neljä avointa kysymystä, jotka koskivat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman aihealueille määriteltyjä tavoitteita, toimen-piteitä, joihin suunnittelun myötä on oppilaitoksessa ryhdytty sekä vastaajien näkemyksiä tasa-arvosuunnittelun antoisista ja haasteel-lisista puolista. Näiden avoimien kysymysten vastauksia käsitellään kootusti luvussa 5.
Vastuu toiminnallisesta tasa-arvosuunnitelmasta
Kuvion 23 mukaan toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta vastaa pääasiassa oppilaitoksen rehtori. Erot oppilaitostyyppien välillä ovat tässä suhteellisen pieniä.
Kuvio 22. Yhdenvertaisuusnäkökulma toiminnallisessa tasa-arvosuun-nittelussa.
Kuvio 23. Toiminnallisesta tasa-arvosuunnitelmasta vastuulliset tahot.
Kyselyyn vastanneista lukioista 76,5 prosentissa suunnittelusta vastaa oppilaitoksen rehtori ja noin kymmenessä prosentissa erillinen tasa-arvovastaava. Neljässä prosentissa lukioista suunnitelmasta ei vastaa kukaan ja 18 prosentissa siitä vastaa joku muu taho. Ammatillisista oppilaitoksista 68,5 prosentissa tasa-arvosuunnittelusta vastaa reh-tori ja 13 prosentissa tasa-arvovastaava. Merkittävästi eniten muita vastaavia tahoja oli ammatillisissa oppilaitoksissa (40,7 %). Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on vähiten erillisiä tasa-arvovastaavia, ja rehtorin vastuulla suunnittelu on 85 prosentissa oppilaitoksista.
Muita tasa-arvosuunnitelmasta vastuullisia tahoja on 12,5 prosentis-sa vapaan sivistystyön oppilaitoksista. Taprosentis-sa-arvotyöryhmä mainittiin useimmiten tällaiseksi muuksi vastuussa olevaksi tahoksi. Joitakin mainintoja sai myös oppilaitoksen johtoryhmä.
Osallistuminen toiminnalliseen tasa-arvosuunnitteluun
Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma tulee laatia yhteistyössä opis-kelijoiden kanssa. Kyselyssä selvitettiinkin opisopis-kelijoiden mukana-olon yleisyyttä sekä tapoja, joilla opiskelijat tasa-arvosuunnittelussa ovat olleet mukana. Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista opiskeli-jat ovat olleet useimmiten mukana lukioiden tasa-arvosuunnittelus-sa ja hieman harvemmin ammatillisten oppilaitosten suunnittelustasa-arvosuunnittelus-sa (ks. kuvio 24). Vapaan sivistystyön oppilaitoksista opiskelijat ovat olleet jollakin tavalla mukana suunnittelussa hieman alle 40 prosen-tissa oppilaitoksista.
Kuvio 24. Opiskelijoiden mukanaolo toiminnallisessa tasa-arvosuunnit-telussa.
Yleisin tapa, jolla opiskelijat ovat olleet mukana tasa-arvosuunnit-telussa, on kyselyyn osallistuneissa oppilaitoksissa ollut komment-tien ja ideoiden pyytäminen oppilaskunnalta. Puolet ammatillisis-ta oppilaitoksisammatillisis-ta ja lähes 55 prosenttia lukioisammatillisis-ta oli toiminut näin.
Tasa-arvotyöryhmässä oli ollut mukana opiskelijoita 27 prosentissa
lukioista ja 11 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Vapaan si-vistystyön oppilaitoksista 19 prosentissa oli pyydetty kommentte-ja oppilaskunnalta kommentte-ja kuudessa prosentissa opiskelikommentte-jat olivat olleet tasa-arvotyöryhmässä mukana. Joissakin oppilaitoksissa opiskelijat olivat osallistuneet opettajankokouksiin tai johtoryhmän työskente-lyyn. Myös opiskelijoille tehty kysely mainittiin tapana, jolla opiske-lijat olivat olleet mukana tasa-arvosuunnittelussa.
Toiminnallisesta tasa-arvosuunnitelmasta on kuvion 25 mukaan useimmiten keskusteltu opetushenkilöstön ja oppilaitoksen joh-don keskuudessa. Yli puolessa kyselyyn vastanneista lukioista tasa-arvosuunnitelmasta oli keskusteltu oppilaskunnan keskuudessa.
Ammatillisista oppilaitoksista lähes 30 prosentissa oli suunnitelmas-ta keskusteltu oppilaskunnan keskuudessa. Oppitunneilla siitä oli
Kuvio 25. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman käsittelyyn osallistu-minen.
keskusteltu 20 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista kun lukiois-sa oppitunneilla oli keskusteltu 12 prosentislukiois-sa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa oli käsitelty opiskelijoiden keskuudessa suhteellisen vähän, 12,5 prosentissa oppilaitoksista.
Lukioista 75 prosentissa ja ammatillisista oppilaitoksista 70 prosen-tissa oli suunnitelmaa käsitelty opetushenkilöstön keskuudessa.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksista suunnitelmaa oli opetushenki-löstön keskuudessa käsitelty hieman yli puolessa vastanneista op-pilaitoksista. Muun henkilöstön keskuudessa suunnitelmaa oli käsi-telty lähes puolessa ammatillisesta oppilaitoksista ja 44 prosentissa vapaan sivistystyön oppilaitoksista. Lukioissa suunnitelmaa oli kä-sitelty muun henkilöstön keskuudessa huomattavasti harvemmin.
Oppilaitoksen johdossa suunnitelmaa oli käsitelty etenkin amma-tillisissa oppilaitoksissa, näin vastasi lähes 90 prosenttia. Vapaan sivistystyön oppilaitoksista lähes puolessa suunnitelmaa oli käsitelty johdossa, lukioissa hieman harvemmassa.
Edellä mainittujen elinten lisäksi toiminnallisia tasa-arvosuunnitel-mia oli käsitelty mm. vanhempainyhdistyksen kokouksessa sekä kaupungin tai kunnan sivistys- tai koulutuslautakunnassa.
Kysely osana toiminnallista tasa-arvosuunnittelua
Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää kartoitus oppi-laitoksen tasa-arvotilanteesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä on-gelmista. Osana tätä kartoitusta voidaan tehdä toiminnallista tasa-arvoa koskeva kysely opiskelijoille tai henkilöstölle tai molemmille.
Tämän selvityksen tulosten perusteella toiminnallisen tasa-arvo-suunnittelun osana on tehty tasa-arvokysely lukioissa useammin opiskelijoille kuin opetushenkilöstölle, ammatillisissa oppilaitok-sissa taas on kysely tehty hieman useammin opetushenkilöstölle kuin opiskelijoille (ks. kuvio 26). Lähes 40 prosentissa kyselyyn vastanneista lukioista ja kolmanneksessa ammatillisista oppilai-toksista oli tehty opiskelijoille kysely osana tasa-arvosuunnittelua.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kyselyjä oli tehty vähemmän, opiskelijoille 12,5 prosentissa ja opetushenkilöstölle 17 prosentis-sa oppilaitoksista ja niiden tilanne poikkeaakin sikäli toisen asteen oppilaitoksista, että vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on useam-min lyhytkestoista opetusta ja myös opetushenkilöstö on useamuseam-min vaihtuvia tuntiopettajia. Näin ollen kyselyn järjestäminen voi olla niissä haasteellisempaa.
Kuvio 26. Kysely osana toiminnallista tasa-arvosuunnittelua.
Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet
Tasa-arvolain mukaan toiminnallisessa tasa-arvosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita tasa-arvon toteutumiseen opiskelijava-linnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuoleen pe-rustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Kyselyssä selvi-tettiin näiden lakisääteisten velvoitteiden lisäksi opinto-ohjauksen, oppiaine- ja kurssivalintojen sekä työhön tutustumisen ja työssä
oppimisen yleisyyttä oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmissa. Lisäksi kysyttiin muita mahdollisia aihealueita. Vastausten jakautuminen on esitetty seuraavassa kunkin oppilaitostyypin mukaan erikseen.
Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun lakisääteiset aihealueet on ku-vioissa rasteroitu.
Kuvio 27. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet lukioissa (N=132).
Kyselyn tuloksista näkyy, että oppilaitoksissa oli kiinnitetty huomio-ta etenkin lakisääteisiin velvoitteisiin. Kuvion 27 mukaan lukioiden tasa-arvosuunnitelmissa oli useimmiten käsitelty opetuksen järjestä-mistä. Arviointia, häirintää ja opiskelijavalintoja oli käsitelty suun-nilleen yhtä monen lukion tasa-arvosuunnitelmassa. Jonkin verran harvemmassa lukiossa oli kiinnitetty huomiota opinto-ohjaukseen ja oppiainevalintoihin. Työhön tutustuminen ei ollut lukioissa noussut kovin suosituksi aiheeksi toiminnallisessa tasa-arvosuunnittelussa.
Ammatillisten oppilaitosten kohdalla eri aihealueiden yleisyys ja-kautui hieman tasaisemmin. Niiden tasa-arvosuunnitelmissa eniten
Kuvio 28. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet ammatilli-sissa oppilaitokammatilli-sissa (N=54).
Kuvio 29. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (N=48).
huomiota oli kiinnitetty opiskelijavalintoihin ja toiseksi eniten häirin-tään ja opetuksen järjestämiseen (ks. kuvio 28). Arviointi ja opinto- ohjaus oli otettu tasa-arvosuunnittelun aihealueiksi suunnilleen yhtä usein. Myös oppiaine- ja kurssivalinnat, opiskelumateriaali ja työhön tutustuminen olivat yhtä yleisiä aihealueita.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suosituin toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman aihealue oli opetuksen järjestäminen, toiseksi eniten huomiota oli kiinnitetty häirintään ja kolmanneksi opiske-lijavalintoihin (ks. kuvio 29). Arviointi oli otettu mukaan hieman alle kolmanneksessa ja opinto-ohjaus 21 prosentissa oppilaitoksista.
Oppiaineisiin ja kurssivalintoihin oli kiinnitetty huomiota lähes yhtä usein ja työhön tutustumiseen kuudessa prosentissa vastanneista vapaan sivistystyön oppilaitoksista.
Tavoitteet ja toimenpiteet toiminnallisissa tasa-arvosuunnitelmissa Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun tavoitteita ja suunnitelman aikaansaamia toimenpiteitä koskevat kysymykset keräsivät myös runsaasti vastauksia, niitä kertyi yhteensä 18 liuskaa. Vastauksista voidaan todeta edellisen osion tapaan, että osa vastaajista selvitti yksityiskohtaisesti oppilaitoksessa asetettuja tavoitteita, osa tyytyi esittämään yleisiä tasa-arvoa koskevia lausumia. Yksityiskohtaisia selvityksiä oli aineistossa huomattavasti vähemmän. Tavoitteissa oli kiinnitetty erityisen paljon huomiota häirinnän ja kiusaamisen eh-käisyyn. Myös asiallinen ja yleisesti toisia kunnioittava käytös oli mainittu useassa vastauksessa. Toinen paljon huomiota saanut tee-ma oli sukupuolen mukaiset oppiaine- ja alavalinnat. Näihin oli kiinnitetty huomiota useissa vastauksissa oppilaitostyypistä riippu-matta. Yhdenvertaisuusnäkökulma oli myös esillä useissa tavoitteis-sa, joissa mainittiin mm. eri kulttuuristen ja etnisten ryhmien sekä vammaisten yhdenvertaisuus oppilaitoksen toiminnassa.
Poimintoja toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteista:
”Jatko-opintoja ja myöhemmin työelämää ajatellen on haitallista, että opiskelijoiden oppiainevalinnat ovat
voimakkaasti segregoituneet sukupuolen suhteen. Tämän kaltaiset oppiainevalinnat aiheuttavat sen, että naisten on vaikea hakeutua luonnontieteellisille ja teknisille aloille ja miesten vastaavasti on vaikea hakeutua humanistisille aloille. Tämän vinoutuman korjaamisessa on avainasemassa oikean tiedon välittäminen nuorille esimerkiksi opon tunneilla (esim. oppiainevalintojen vaikutus jatko-opintoihin ja myöhemmin työelämään). Molempia sukupuolia on ohjattava tietoisesti tutustumaan omalle sukupuolelle epätyypillisiin aloihin. Ainevalintojen segregoitumista voidaan välttää myös opetusjärjestelyjen avulla. Opetusjärjestelyjen (esim. kurssitarjotin) tulee olla sellaisia, että se ei ohjaa tai estä opiskelijoita suorittamasta tiettyjä kursseja. Esim. on oltava mahdollista suorittaa sekä fysiikan että psykologian syventäviä kursseja. Oppimistilanteissa tulee käyttää monipuolisia
pedagogisia ratkaisuja, jolloin jokainen opiskelija löytää tehokkaimman tavan oppia. Erityisesti niissä aineissa, joissa oppilasaines on segregoitunutta, on huolehdittava siitä, että käytetyt opetusmenetelmät ja opetukselliset ratkaisut eivät suosi kurssilla vallitsevaa sukupuolta. Koulussa ei sallita seksuaalista tai sukupuolen perusteella tapahtuvaa häirintää. Kaikkiin tällaisiin tapauksiin puututaan ns. nollatoleranssilla. Häirintätapaukset rinnastetaan koulukiusaamiseen ja niiden selvittämisprosessi on vastaava kuin kiusaamistapauksissa (toimintaohjeet koulun kriisi- ja turvallisuuskansiossa). Oppituntien aikana opettaja huolehtii siitä, että häirintää ei esiinny. Välituntien aikana välituntivalvojan tehtävä on mm. tarkkailla ko. asiaa. Opiskelijoiden vaatetuksen, opiskelumateriaalien, laukkujen jne. tulee olla hyvän tavan mukaisia. Lukion tiloissa ei saa pitää esillä pornografista materiaalia (ns. tyttö- ja poikakalenterit, näytönsäästäjät,
taustakuvat). Seurustelevien parien oletetaan käyttäytyvän korrektisti kanssaihmisiä kohtaan.”
”Kyselyn tulosten perusteella työryhmä valitsi seuraavat
kehittämiskohteet: Verbaalisen häirinnän poistaminen, erilaisuuden hyväksyminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen.”
”Tasa-arvo toteutuu edellisen kysymyksen kohdissa.”
”Kaikessa toiminnassa noudatetaan sukupuolten tasa-arvon periaatteita.”
”Opettajille koulutuspäivä tasa-arvoasioista, keskustelua
erilaisista oppijoista sukupuoli huomioiden, syrjinnän ehkäiseminen kasvatuksen keinoin, tasa-arvokasvatuksen edistäminen koulutuksen ja ryhmänohjauksen avulla.”
”Opiskelijaksi pääsemiseen eivät (tietenkään) vaikuta henkilön sukupuoli tai sukupuolinen suuntautuneisuus eivätkä muutkaan epärelevantit seikat. Opetuksessakaan tällaiset asiat eivät merkitse mitään. Seksuaalista häirintää ei ole eikä tule (nollatoleranssi).
(Oikeastaan nämä eivät ole sinänsä tavoitteita, vaan olemassa olevan käytännön kirjaamista muistiin.)”
”Ensisijaisena on vammaisten opiskelijoiden tasa-arvoisuus.
Koulutuksen järjestäjän tasa-arvosuunnitelmassa korostuu enempi henkilöstön kuin opiskelijoiden näkökulma.”
”Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden kokemaa syrjintää pyritään poistamaan kertomalla näistä kulttuureista tietoa muille opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Yleensähän syrjiminen ja kiusaaminen johtuvat tietämättömyydestä.”
”Opetus ja ohjaus sukupuolisensitiivistä, stereotypioitten tekeminen läpinäkyviksi, tasa-arvoinen ja syrjimätön arviointi, häirinnän ja syrjinnän estäminen ja poistaminen.”
”Opiskelijaksiotossa yhdenvertaiset valintaperusteet. Arviointiin ei saa vaikuttaa sukupuolesta johtuvat ominaisuudet.
Tasa-arvoinen ohjaus nuorille ja aikuisille. Mahdollisuus harjaantua erilaisiin tehtäviin ja työhön sukupuolesta riippumatta.
Opiskelija ei saa olla eriarvoisessa asemassa vanhemmuuden
tai perhehuoltovelvollisuuden vuoksi. Välitön puuttuminen seksuaaliseen häirintään.”
”Stereotyyppisten ammattikäsitysten murtaminen, epäasiallisen kohtelun tai käyttäytymisen vähentäminen (esim. kielenkäyttö, kohteliaisuus), kiusaamisen ehkäisy.”
Kuten henkilöstöä koskevassa suunnittelussakin, toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman myötä oli ryhdytty etenkin tiedottamaan arvosta oppilaitoksessa sekä seuraamaan ja arvioimaan tasa-arvotilannetta. Myös keskustelu aiheesta oli suunnitelman myötä lisääntynyt ja opiskelijoiden mahdollisuutta ilmaista näkemyksiä tasa-arvotilanteesta ja antaa palautetta oli lisätty. Häirintätilanteiden varalle oli luotu ohjeistusta ja opinto-oppaisiin oli lisätty tietoa tasa-arvosta. Joidenkin vastaajien mielestä erityisiin toimiin ei ollut tar-vetta, koska asiat olivat jo kunnossa.
Poimintoja toimenpiteistä, joihin toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman myötä oli ryhdytty:
”Viestintä:
Tasa-arvosta tiedottaminen on yksi tasa-arvon edistämisen väline.
Sekä henkilöstölle että asiakkaille kerrotaan oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta ja tasa-arvosuunnitelmasta. Viestinnässä kiinnitetään huomiota paitsi sisältöihin myös kuvamateriaaliin, jolla on tärkeä rooli kun luodaan mielikuvia tasa-arvosta. Tasa-arvosta kerrotaan tarvittaessa tietoiskuin, kampanjoin ja artikkelein.
Tasa-arvosuunnitelma jaetaan koko henkilöstölle ja uusille työntekijöille heidän tullessaan oppilaitokseen.
Tasa-arvosuunnitelmasta ja sen toteutuksesta kerrotaan opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille.
Painopistealueet:
2. Moninaisen ja tasa-arvoisen yhteisön merkityksen esille tuominen
3. Työpaikkahäirinnän ja koulu- tai työpaikkakiusaamisen estäminen.
4. Palautejärjestelmän ja arviointimenetelmien kehittäminen.”
”Tavoitteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiselle:
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä työ- ja
opiskeluyhteisössä pidetään jatkuvasti esillä sekä kouluttamalla että tiedottamalla.
Laaditaan toimintaohjeet opiskelijoille, työntekijöille, esimiehille ja opettajille työpaikkahäirintä- ja kiusaamistilanteissa.
Lisätään opiskelijapalautelomakkeeseen kohta, jossa kartoitetaan, kokevatko opiskelijat oppilaitoksen tasa-arvoiseksi, ja jossa he voivat tarvittaessa kertoa mahdollisista puutteista tai ongelmista.
Palautteisiin on reagoitava välittömästi.”
”Oppilaskunnalle tehdään vuosittain ilmapiiritiedustelu, jossa on esillä em. asioita. Ilmapiiritiedustelun tulokset ovat aina nähtävillä rehtorin ilmoitustaululla. Kyselyn tulokset käydään läpi opettajainkokouksessa, jossa päätetään myös mahdollisista konkreettisista toimista saadun kyselytuloksen perusteella.”
”Jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen.”
”Tulo-, olo- ja päättökyselyjen kysymyksiä uudistettu, tilastointia on kehitetty, yhteistyötä perusopetuksen opojen kanssa
kehitetty, opetusmenetelmiä kehitetty, toimintakäsikirjan sisältöä tarkistettu tavoitteiden mukaiseksi, luotu toimintamenetelmä häirintätapauksissa.”
”Toimintamalli mahdollisissa syrjintä- ja häirintätapauksissa – terveydenhoitaja käytettävissä, oppilaskunnasta valittu ryhmä, jolle voi luottamuksellisesti kertoa kokemuksistaan, ryhmä voi tarvittaessa viedä asiaa eteenpäin; opettajille konkreettisia ohjeita ei-toivotusta käytöksestä (sis. seksuaalinen häirintä, syrjintä jne.);
toimintamalli seurakunnan aamunavausten suhteen.”
”Yhteisöllisyyden vahvistaminen.”
”Avoimeen keskusteluun ja opiskelijoiden suurempi
huomioiminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.”
”Korjattu joitakin melko pieniä osa-alueita, joissa ilmennyt puutteita.”
4.4 Toiminnallisesta tasa-arvosuunnitelmasta