Oppilaitosten ilmapiiriä tasa-arvon kannalta kartoittaneen osion lo-puksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä siitä, millaisista asioista op-pilaitoksessa erityisesti keskustellaan. Avoimeen kysymykseen tuli runsaasti vastauksia. Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että oppi-laitoksissa keskustella suhteellisen monipuolisesti tasa-arvoon liitty-vistä asioista. Muutama vastaaja kuitenkin totesi, ettei tasa-arvokes-kusteluja ole käyty. Syyksi mainittiin, ettei asia ole tasa-arvoisessa oppilaitoksessa noussut esille tai ettei tasa-arvokeskustelulle ole naisvaltaisessa oppilaitoksessa ollut tarvetta.
Poimintoja vastauksista:
”Ei keskustella syrjinnästä, vaan ollaan tasa-arvoisia kaikki.”
”Oppilaitos on hyvin naisvaltainen, ko. keskustelua hyvin vähän.”
”Olemme todenneet, ettei koulussamme sukupuolella ole mitään merkitystä, emme tule sitä edes ajatelleeksi. Lukion virkarakenteessa opettajista on yksi ainoa viranhaltija
miespuolinen; yläkoululta käy meidän puolellamme 5 viranhaltijaa, heistä yksi on mies. Opiskelijoista 54,6 % on tyttöjä. Tilannetta, jossa tasa-arvokeskustelua olisi tarvinnut jonkin asian suhteen
käydä, ei yksinkertaisesti ole esiintynyt, vaikka olemme kyllä keskusteleva työyhteisö!”
Joissakin oppilaitoksissa oli keskusteltu miesten määrän lisäämisestä naisvaltaisella alalla, ongelmana pidettiin sekä opettajakunnan nais-valtaisuutta että naisopiskelijoiden enemmistöä. Naisopiskelijoiden tai -opettajien määrän lisääminen miesvaltaisilla aloilla ei näyttäisi olevan yhtä lailla keskustelun kohteena, tähän liittyviä mainintoja on aineistossa vain yksi. Kahdessa kyselyyn vastanneista oppilaitok-sista oli pohdittu naisten kohtaamia ongelmia miesvaltaisella alalla.
Poimintoja vastauksista:
”Sekä henkilökunnan että opiskelijoiden naisvaltaisuus puhuttaa.
Naisten aktiivisuus ja seikat joilla miesten osallisuutta voitaisiin lisätä.”
”Esim. oppilaiden sukupuolijakauma, tai joskus ainakin itse mietin ja sanonkin, miten tärkeää on, että on molempia suunnilleen yhtä paljon.”
Henkilökunnan kohdalla oli keskusteltu etenkin palkkauksesta, ajankäytöstä ja työtehtävien jakautumisesta.
Poimintoja vastauksista:
”Naiset tekevät enemmän ns. opetuksen ulkopuolista työtä kuin miehet.”
”Työmäärän jakautumisesta ja palkitsemisesta sekä työsuoritusten huomioimisesta.”
Opiskelijoiden kohdalla keskustelu oli koskenut mm. opiskelijoi-den sukupuolijakaumaa, jatko-opintovalintoja, arviointia ja suku-puolen mukaisia ryhmäjakoja. Opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu oli keskusteluttanut yleisemminkin, liittyen esimerkiksi toimintaan luokkatilanteissa. Osana opetusta oli keskusteltu tasa-arvosta yh-teiskunnan eri alueilla, sukupuoliin liitetystä erilaisista odotuksista ja stereotypioista.
Poimintoja vastauksista:
”Opiskelijoiden kohtelu erilaisissa luokkatilanteissa (tunnilla häiriköinti yms.). Verrataan eri sukupuolta olevien tuloksia, osaamista ja jaksamista.”
”Poikien ja tyttöjen arvioinnin tasapuolisuudesta.”
”Kurssisuunnittelussa: mitkä asiat vaativat oman ryhmän naisille tai miehille. Onko tasa-arvoista, jos naisille on oma puutyöryhmä tai miehille oma kokkikurssi?”
”Miesten ja naisten ”liikuntalajit” ja opetusryhmien jako, tytöt ja pojat yhdessä tai erikseen.”
”Kohtelu, työllistyminen, palkkaus, oppilaitoksen mainontaan liittyvät kuvat (jossa sekä poikia että tyttöjä), opiskelun
kiinnostavuus (sukupuolijakautuma), pääsykoe/ miesten tarve alalle (opiskeluun hakeneet ja päässeet), ryhmäjaot ym.”
”Miesopiskelijat ovat tuoneet esille pukeutumissääntöihin liittyen sen, että heidän mielestään ei ole oikein, että naisilla katsotaan päähineen olevan asuste, jota voi käyttää sisälläkin.
Tunneilla on käyty keskustelua stereotypioista ja rooliodotuksista ja niiden merkityksestä ohjaus- ja järjestötyössä (esim. mies aina puheenjohtajana ja nainen aina sihteerinä; miten tyttöjä tai poikia kohdellaan eri tavalla, tyttö- ja poikatyön tarpeellisuus?).”
”Miehen ja naisen rooli perheessä ja avioliitossa, työmarkkinoilla, sukupuolten kulutuskäyttäytyminen, erot kielenkäytössä ja puheenvuoron ja -ajan ottamisessa.”
Usein keskustelua olivat herättäneet erilaiset ajankohtaiset ja mediassa esillä olleet tasa-arvoon tai häirintään liittyneet asiat.
Mediatekstejä ja mainontaa oli tarkasteltu opiskelijoiden kanssa tasa-arvon näkökulmasta. Myös esim. koulun kirjastossa tarjolla olevaa materiaalia oli pohdittu tasa-arvon näkökulmasta, samoin koulun jakamaa kuvallista materiaalia.
Poimintoja vastauksista:
”Yleinen tasa-arvo ja valtakunnallisesti esiin tulevat tapaukset aina puhuttavat.”
”Mediassa esille tulleita tasa-arvon loukkauksia.”
Joissakin vastauksessa mainittiin, että oppilaitoksessa oli keskus-teltu yksittäisen miesopettajan seksistisestä käyttäytymisestä nais-opiskelijoita kohtaan. Jonkin verran keskustelua oli ollut tasa-arvon suhteesta erilaisiin kulttuurisiin taustoihin sekä rasismista ja maa-hanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten opiskelijoiden välises-tä tasa-arvosta.
Poimintoja vastauksista:
”Miesopettajan väitetty alentuva ja seksistinen suhtautuminen naisopiskelijoihin ja tiettyihin miesopiskelijoihinkin.”
”Miehen ja naisen rooleihin työelämässä, eri kulttuurien erilaisiin tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuus käsityksiin liittyviin piirteisiin.”
”Maahanmuuttajat ovat laaja opiskelijajoukko oppilaitoksessa ja on tärkeää tasa-arvon toteutuminen myös tältä kannalta.”
Yhteenveto
Vaikka henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ovat lainsäätäjän näkökulmasta kaksi erillistä prosessia, näyttäisi-vät ne kyselyn tulosten perusteella kietoutuvan oppilaitostasolla tehtävässä tasa-arvotyössä yhteen. Tämän vuoksi kyselyn rakenne ei kaikkien vastaajien mielestä ollut toimiva ja osa vastasikin sekä henkilöstöä että toimintaa koskevan tasa-arvosuunnitelman näkö-kulmasta jo kyselyn ensimmäisissä osioissa. Henkilöstöpoliittisia tasa-arvosuunnitelmia oli kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa jon-kin verran enemmän kuin toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia.
Ammatillisista oppilaitoksista yli 70 prosentilla ja lukioista lähes 60 prosentilla oli henkilöstöä koskeva tasa-arvosuunnitelma, vapaan sivistystyön oppilaitoksista hieman alle puolella. Oppilaitosten hen-kilöstöä koskevia tasa-arvosuunnitelmia on laadittu tai päivitetty eniten kolmen viime vuoden (2007–2009) aikana, yhteensä yli 70 prosentilla kyselyyn vastanneista oppilaitoksista suunnitelma oli näin tuore. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, sillä ne oppilai-tokset, joilla tasa-arvosuunnitelma on, näyttävät myös pitävän ne ajan tasalla. Mielenkiintoista on, että yhdenvertaisuusnäkökulma oli huomioitu lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden oppilaitosten tasa-arvosuunnittelussa. Avoimien vastausten perusteella erityisesti ikätasa-arvo on asia, joka suunnitelmissa on usein huomioitu.
Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnittelu on kyselyn tulosten pe- rusteella pääasiassa oppilaitosten rehtorien vastuulla. Erillisiä tasa-arvovastaavia ei vielä ole kovin monessa oppilaitoksessa. Tasa-arvosuunnittelu on myös monien muiden luottamuselinten vastuul-la, esimerkiksi henkilöstöryhmän, yhteistoimintaryhmän, työsuoje-lutoimikunnan ja johtoryhmän. Nämä tahot ovat kyselyn tulosten perusteella usein muutenkin mukana oppilaitosten tasa-arvosuun-nittelussa. Erillisen tasa-arvotyöryhmän perustamisen sijaan
mo-8
nissa oppilaitoksissa tasa-arvosuunnittelu tulee jo olemassa olevan ryhmän tai luottamuselimen tehtäväksi.
Kyselyn tekeminen osana henkilöstöä koskevaa tasa-arvosuunnit-telua ei ole vielä kovin yleinen käytäntö. Noin 60 prosenttia luki-oista ja ammatillisista oppilaitoksista sekä yli 70 prosenttia vapaan sivistystyön oppilaitoksista ei ollut tehnyt kyselyä osana henkilöstöä koskevaa tasa-arvosuunnitelmaa.
Yleisimpiä aihealueita henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnittelus-sa ovat lainsäädännön edellyttämät palkkaus ja tehtävien jakautu-minen sekä häirinnän poistajakautu-minen ja ehkäisy. Lisäksi tasa-arvoon rekrytoinnissa ja koulutuksessa oli kiinnitetty huomioita reilusti yli puolessa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista.
Vastaajien ilmoittamat tasa-arvosuunnitelmien tavoitteet vaihtelivat suuresti hyvin yksityiskohtaisista selostuksista yleisiin tasa-arvon edistämisen tavoitteisiin. Vastausten perusteella voidaan todeta, että tasa-arvosuunnitelmissa voisi olla enemmän konkreettisia tavoit-teita ohjelmallisten pyrkimysten sijaan. Yleisimpinä toimina, joihin henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman myötä oli ryhdytty, oli-vat seuranta ja tiedottaminen. Useassa oppilaitoksessa tasa-arvo oli otettu yhdeksi teemaksi kehityskeskusteluihin.
Tasa-arvosuunnitelman tiedottamisesta onkin huolehdittu lähes kai-kissa kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Suunnitelmia oli myös jaettu henkilöstölle, ammatillisista oppilaitoksista noin 70 prosenttia oli huolehtinut suunnitelman jakamisesta sekä opetus- että muulle henkilöstölle. Myös vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suunnitel-mia oli jaettu yli puolelle niin opetus- kuin muunkin henkilöstön edustajille. Lukioissa sen sijaan suunnitelman oli saanut huomatta-vasti useampi opetus- kuin muun henkilöstön edustaja.
Kyselyn tulosten perusteella suosituin tapa seurata henkilöstöä kos-kevan tasa-arvosuunnitelman toteutumista lukioissa ovat henkilö-kunnalle järjestettävät keskustelutilaisuudet. Toiseksi yleisin seuran-nan tapa lukioissa on kyselyjen tekeminen; tilastollista tietoa
käy-tetään seurannassa huomattavasti harvemmin. Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulokset ovat yhteneväisiä lukioiden tulosten kanssa.
Myös niissä suosituin tapa seurata tasa-arvosuunnitelman toteutu-mista ovat yhteiset keskustelutilaisuudet, toiseksi suosituin tapa on henkilöstölle tehtävien kyselyjen järjestäminen. Ammatillisissa op-pilaitoksissa sen sijaan sekä tilastollinen seuranta että kyselyjen te-keminen näyttäisivät olevan suunnilleen yhtä suosittuja seurannan tapoja. Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun tulokset olivat seuran-nan osalta samankaltaisia.
Toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia oli kyselyyn vastanneilla am-matillisilla ja vapaan sivistystyön oppilaitoksilla jonkin verran hen-kilöstöä koskevia suunnitelmia vähemmän. Lukioilla kumpaakin oli suunnilleen saman verran. Toiminnallinen oppilaitoskohtainen tai koulutuksen järjestäjän laatima tasa-arvosuunnitelma oli yli puolel-la kyselyyn vastanneista lukioista (58 %) ja ammatillisista oppipuolel-lai- oppilai-toksista (54 %). Vapaan sivistystyön oppilaioppilai-toksista toiminnallinen suunnitelma on jonkin verran harvemmalla (37 %:lla vastaajista).
Lukioilla suurin osa toiminnallisista tasa-arvosuunnitelmista oli op-pilaitoskohtaisia; ammatillisilla oppilaitoksilla oppilaitoskohtaisia ja koulutuksen järjestäjän laatimia suunnitelmia oli saman verran.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla koulutuksen järjestäjän laatimia suunnitelmia oli selvästi enemmän.
Kysyttäessä syitä sille, miksei oppilaitoksessa ole toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa, osa vastaajista mainitsi syyksi, että oppilaitok-sen henkilöstömäärä on alle 30, vaikkei oppilaitokoppilaitok-sen koko vaikuta toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun velvoitteeseen. Oppilaitoksissa näyttäisikin olevan jonkin verran epätietoisuutta lain vaatimuksista.
Näyttäisi siltä, että oppilaitokset ovat aktivoituneet myös toiminnal-listen tasa-arvosuunnitelmien laadinnassa vuosina 2008–2009, sillä suunnitelmat olivat kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa laadittu pääasiassa kahden viime vuoden aikana. Jonkin verran enemmän toiminnallisia suunnitelmia oli laadittu vapaan sivistystyön oppilai-toksissa vuonna 2007 kuin muissa oppilaitostyypeissä.
Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun prosessia kuvaavat tulokset noudattelevat henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman linjaa.
Myös toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on pääasiassa oppilaitok-sen rehtorien vastuulla. Yleisin tapa, jolla opiskelijat osallistuvat tasa-arvosuunnitteluun on kommenttien ja ideoiden pyytäminen oppi-laskunnalta. Opiskelijoiden osallistumisessa tasa-arvosuunnitteluun oli oppilaitostyyppien välillä eroja. Oppilaskuntatoiminta näyttää olevan tärkeä edellytys opiskelijoiden mukanaololle. Toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia oli yleensä käsitelty oppilaskunnan lisäksi opetushenkilöstön ja johdon keskuudessa. Suunnitelman käsittely oppitunneilla ei ollut kovin yleistä.
Tasa-arvokyselyjä oli tehty ammatillisissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman yhteydessä suunnilleen yhtä paljon kuin henkilöstöä koskevan arvosuun-nittelun yhteydessä. Lukioissa kyselyjä oli tehty toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun yhteydessä jonkin verran enemmän.
Tuloksista näkyy, että oppilaitoksissa oli kiinnitetty huomioita eten-kin lainsäädännön painottamiin aihealueisiin: opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, arviointiin ja häirinnän poistamiseen.
Tiedottaminen oli hoidettu myös toiminnallisen tasa-arvosuunnit-telun kohdalla hyvin. Ammatillisista oppilaitoksista lähes 90 pro-sentissa, lukioista 75 prosentissa ja vapaan sivistystyön oppilaitok-sista 67 prosentissa suunnitelmasta oli tiedotettu. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on oppilaitoksissa jaossa pääasiassa henki-löstölle, ammatillisissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa se on useammin jaossa kaikille henkilöstöryhmille, lukioissa useammin vain opetushenkilöstölle. Opiskelijoille suunnitelma oli jaettu noin kolmanneksessa ammatillisista oppilaitoksista ja viidenneksessä lu-kioista. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelijat olivat saaneet suunnitelmia vähemmän.
Tasa-arvosuunnittelussa pidettiin antoisana etenkin opettajien ja opiskelijoiden välisiä keskusteluja ja yhteistyötä. Opiskelijoiden
in-nostunut suhtautuminen tasa-arvosuunnitteluun lisäsi myös henki-löstön motivaatiota. Myös työryhmätyöskentelyä sinänsä ja ryhmäs-sä käytyjä keskusteluja pidettiin antoisina. Työryhmäsryhmäs-sä esiintyviä erilaisia näkemyksiä pidettiin kuitenkin myös arvosuunnitte-lun haasteena ja henkilöstön ja opiskelijoiden motivoimista tasa-arvosuunnitteluun vaikeana. Tasa-arvosuunnittelulle oli joidenkin vastaajien mielestä vaikea löytää riittävästi aikaa ja erityisesti tasa-arvokyselyn ja erilaisen tilastollisen materiaalin keräämistä pidettiin työläänä.
Yli puolet kyselyyn vastanneista tunsi Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta -oppaan. Lukioista opas oli tuttu 63 prosentille, ja am-matillisista oppilaitoksista lähes 70 prosenttia tunsi oppaan. Vapaan sivistystyön oppilaitoksista opas oli tuttu hieman yli 50 prosentille.
Oppaan sanottiin lisänneen jonkin verran kiinnostusta tasa-arvo-suunnittelua kohtaan ja olleen jonkin verran avuksi tasa-arvotyös-sä. Huomattava osa vastaajista ei osannut lainkaan vastata oppaan käyttöä koskeviin kysymyksiin.
Kyselyn tulosten perusteella oppilaitoksissa käydään tasa-arvokes-kusteluja niin opetushenkilöstön kuin opiskelijoidenkin kesken satunnaisesti. Suurin osa vastaajista katsoi, että miehet ja naiset ovat yhtä aktiivisia tasa-arvoon liittyvien keskusteluiden aloittajina.
Opiskelijoita ja opetushenkilöstöä pidettiin suunnilleen yhtä aloit-teellisina keskusteluissa.
LÄHTEET
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 232/2005.
Tasa-arvolaki-esite 2005. Tasa-arvoesitteitä 2005:2. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Tasa-arvovaltuutettu. www.tasa-arvo.fi.
Yhdenvertaisuuslaki 21/2004
Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta. Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan. Opetushallitus. http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_
julkaisu/oph/embeds/46730_tasa-arvo-opas.pdf.
Liite 1 Kyselylomake
Tasa-arvosuunnittelu lukioissa sekä ammatillisissa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
Hyvä kyselyyn vastaaja
Tasa-arvosuunnitelmaa koskevaa tiedot kootaan oheisella kyselylomak-keella kaikilta lukioiden, ammatillisten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtoreilta.
Vastausohje: Valitkaa sopiva vastausvaihtoehto klikkaamalla. Osaan kysy-myksistä on mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Avovastaukset kirjoitetaan niille varattuun tilaan. Kyselyn lopussa on Lopetus-palkki, jota klikkaamalla vastaukset tallentuvat automaattisesti järjestelmäämme.
Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksittäisten koulutuksen järjestäjien tietoja luovuteta ulkopuolisille tahoille.
Taustatiedot
Oppilaitoksen nimi
Oppilaitos on ensisijaisesti lukio
ammatillinen oppilaitos kansalaisopisto
kansanopisto kesäyliopisto
liikunnan koulutuskeskus opintokeskus
Ammatillisen oppilaitoksen koulutusala (Voitte valita useamman alan) humanistinen ja kasvatusala
kulttuuriala
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala
tekniikan ja liikenteen ala luonnonvara- ja ympäristöala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala matkailu-, ravitsemis- ja talousala muu koulutus
Oppilaitoksen sijaintimaakunta Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo
– Päätoimisia opettajia , joista naisia .
– Päätoimisia muuhun opetushenkilöstöön kuuluvia , joista
naisia .
– Tuntiopettajia , joista naisia . 1 Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnittelun yleistilanne Valitkaa seuraavista sopiva vastausvaihtoehto:
Oppilaitoksessa on henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma.
Oppilaitos noudattaa koulutuksen järjestäjän laatimaa poliittista tasa-arvosuunnitelmaa.
Oppilaitoksessa ei ole henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa, koska henkilöstön määrä on säännöllisesti alle 30.
Oppilaitoksessa ei ole henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa jostakin muusta syystä.
Mikäli valitsitte yllä olevaan kysymykseen viimeisen vastausvaihtoehdon, kertokaa, miksi oppilaitoksessa ei ole laadittu henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa.
Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa
2 Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma
2.1 Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman muoto sekä laatimis- tai päivitysvuosi
2.1 a. Oppilaitoksen henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnittelusta vastaa
oppilaitoksen rehtori
oppilaitokseen nimetty tasa-arvovastaava joku muu, kuka?
ei kukaan
2.1 b. Oppilaitoksen henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma on erillinen suunnitelma
osa henkilöstöpoliittista suunnitelmaa osa työsuojelun toimintaohjelmaa osa jotakin muuta suunnitelmaa, mitä?
2.1 c. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu tai sitä on viimeksi päivitetty vuonna (Valitkaa valikosta oikea vaihtoehto)
2.1 d. Henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnitelmassa on otettu huomioon yhdenvertaisuusnäkökulma
Kyllä Ei
Oppilaitoksella on erillinen henkilöstöä koskeva yhdenvertaisuus- suunnitelma.
2.2 Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnittelun prosessi
2.2 a. Henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnittelussa on ollut mukana (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
erillinen tasa-arvotyöryhmä
2.2 b. Oppilaitoksessa on tehty henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitte-lun yhteydessä tasa-arvokysely (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
opetushenkilöstölle muulle henkilöstölle.
Kyselyä ei ole tehty.
2.2 c. Oppilaitoksen henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma sisältää seuraavia asioita: (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
henkilöstön palkkaus ja palkitseminen henkilöstön rekrytointi
henkilöstön koulutus työtehtävien jakautuminen Johtaminen
urakehitys
työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä muu, mikä?
2.2 d Millaisia tavoitteita tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu valitse-millenne asioille?
2.2 e. Millaisiin toimiin henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnittelun myö-tä on ryhdytty?
2.2 f. Henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa on käsitelty oppilai-toksen (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
henkilöstökokouksessa
johtokunnassa tai johtoryhmässä muualla, missä?
2.2 g. Onko henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnitelmasta tiedotettu?
Kyllä Ei
2.2 h. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma on jaettu (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
opetushenkilöstölle muulle henkilöstölle muille, kenelle?
Suunnitelmaa ei ole jaettu.
2.2 i. Henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitelmaan sisällytettyjen toi-menpiteiden toteuttamista seurataan (Voitte valita useamman vaihto-ehdon)
tilastoin kyselyin
yhteisin keskustelutilaisuuksin?
Muuten, miten?
2.2 j. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnittelun prosessissa oli antoisaa
2.2 k. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnittelun prosessissa oli haas-tavaa
3 Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman yleistilanne Valitkaa seuraavista sopiva vastausvaihtoehto
Oppilaitoksessa on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma.
Oppilaitos noudattaa koulutuksen järjestäjän laatimaa toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa.
Oppilaitoksessa ei ole toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa.
Mikäli valitsitte yllä olevaan kysymykseen viimeisen vastausvaihtoehdon, kertokaa, miksi oppilaitoksessa ei ole laadittu toiminnallista tasa-arvo-suunnitelmaa?
4 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma
4.1 Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman muoto sekä laatimis- tai päivitysvuosi
4.1 a. Oppilaitoksen toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta vastaa oppilaitoksen rehtori
oppilaitokseen nimetty tasa-arvovastaava joku muu, kuka?
ei kukaan
4.1 b. Oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on erillinen suunnitelma
osa henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa osa opetussuunnitelmaa
osa jotakin muuta suunnitelmaa, mitä?
4.1 c. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu tai sitä on viimeksi päivitetty vuonna… (Valitkaa valikosta oikean vaihtoehto)
4.1 d. Toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa otettu huomioon yhdenvertaisuusnäkökulma?
Kyllä Ei
Oppilaitoksella on erillinen toimintaa koskeva suunnitelma.
4.2 Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun prosessi
4.2 a. Opiskelijoiden osallistuminen toiminnalliseen tasa-arvosuunnitte-luun (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
Opiskelijat ovat mukana tasa-arvotyöryhmässä.
Suunnitelmaan on pyydetty kommentteja ja ideoita oppilaskunnalta.
Jotenkin muuten, miten?
Opiskelijat eivät ole olleet mukana tasa-arvosuunnittelussa.
4.2 b. Oppilaitoksessa on tehty toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun yhteydessä tasa-arvokysely (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
opiskelijoille opetushenkilöstölle.
Kyselyä ei ole tehty.
4.2 c. Oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma sisältää seuraavia asioita: (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
opiskelijavalinnat
työhön tutustuminen, työssä oppiminen ja yhteydet työelämään seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä
muu, mikä?
4.2 d. Millaisia tavoitteita tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu valitse-millenne asioille?
4.2 e. Millaisiin konkreettisiin toimiin toiminnallisen tasa-arvosuunni-telman pohjalta on ryhdytty?
4.2 f. Toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa on käsitelty oppilaitoksen (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
oppilaskunnassa oppitunneilla
oppilaitoksen johdossa
opetushenkilöstön keskuudessa muun henkilöstön keskuudessa muualla, missä?
4.2 g. Onko toiminnallisesta tasa-arvosuunnitelmasta tiedotettu?
Kyllä Ei
4.2 h. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on jaettu (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
opiskelijoille vanhemmille opetushenkilöstölle muulle henkilöstölle muille, kenelle?
Suunnitelmaa ei ole jaettu.
4.2 i. Toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan sisällytettyjen toimenpi-teiden toteuttamista seurataan (Voitte valita useamman vaihtoehdon)
tilastoin kyselyin
yhteisin keskustelutilaisuuksin.
Muuten, miten?
4.2 j. Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun prosessissa oli antoisaa
4.2 k. Toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun prosessissa oli haastavaa
5 ”Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta” -opas
5.1 Opetushallitus julkaisi keväällä 2008 oppilaitoksille tarkoitetun tasa-arvosuunnittelun oppaan ”Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta.
Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan”. Tunnetteko oppaan?
Kyllä Ei
5.2 Lisäsikö opas kiinnostusta tasa-arvosuunnittelua kohtaan oppilai-toksessanne?
1 ei yhtään 2 jonkin verran 3 en osaa sanoa 4 paljon
5 erittäin paljon
5.3 Onko oppaasta ollut apua oppilaitoksen tasa-arvotyössä?
1 ei yhtään 2 jonkin verran 3 en osaa sanoa 4 paljon
5 erittäin paljon
5.4 Millä tavalla opasta on hyödynnetty oppilaitoksen tasa-arvotyössä?
6 Oppilaitoksen yleinen ilmapiiri sukupuolten tasa-arvon kannalta 6.1 Sukupuolten tasa-arvosta keskustellaan opetushenkilöstön kesken
satunnaisesti
muutaman kerran lukukaudessa lähes viikoittain
hyvin usein.
6.2 Tasa-arvokeskustelussa aloitteellisia ovat opetushenkilöstöstä etupäässä naiset
etupäässä miehet sekä naiset että miehet.
6.3 Opiskelijat osallistuvat sukupuolten tasa-arvosta käytävään kes-kusteluun
satunnaisesti
muutaman kerran lukukaudessa lähes viikoittain
hyvin usein.
6.4 Opiskelijoiden kanssa käytävissä tasa-arvokeskusteluissa aloitteel-lisia ovat
useimmiten opetushenkilöstö useimmiten naisopiskelijat useimmiten miesopiskelijat
yhtä usein opetushenkilöstö ja oppilaat yhtä usein mies- ja naisopiskelijat.
6.5 Millaisista tasa-arvoasioista oppilaitoksessa erityisesti keskustel-laan tai on keskusteltu?
7 Tasa-arvosuunnittelun yhdyshenkilöverkosto
Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaohjelma, jot-ta koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö, on yhdessä Opetushallituksen kanssa käynnistänyt Segregaation purkamisen portaat -hankkeen. Tämän hankkeen osana opettajille ja rehtoreille tullaan järjestämään tasa-arvo-suunnitteluun liittyviä maksuttomia täydennyskoulutustilaisuuksia. Tasa-arvotyön vauhdittamiseksi Opetushallitus kokoaa opettajien ja rehtoreiden yhdyshenkilöverkoston.
Onko oppilaitoksessanne tasa-arvotyön vastuuhenkilö tai asiasta muutoin kiinnostunut henkilö, jonka toivotte kutsuttavaksi tasa-arvosuunnittelua koskevaan koulutustilaisuuteen?
Mikäli vastasitte kyllä, täyttäkää seuraavaan tilaan oppilaitoksenne henki-lön yhteystiedot:
Liite 2 Saate lukioille ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille