Tässä luvussa käydään läpi oppilaitosten henkilöstöpoliittisen ta-sa-arvosuunnittelun prosessia eri näkökulmista. Aluksi esitellään tulokset tasa-arvosuunnittelun vastuuta ja suunnittelussa mukana olleita tahoja kartoittaviin kysymyksiin. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan arvokyselyä osana henkilöstöä koskevaa tasa-arvosuunnittelua sekä tasa-arvosuunnitelmien sisältöjä aihe-alueit-tain ja oppilaitostyypin mukaan.
Vastuu tasa-arvosuunnittelusta
Henkilöstöä koskeva tasa-arvosuunnittelu näyttäisi kyselyn tulos-ten perusteella olevan pääasiassa oppilaitostulos-ten rehtorien vastuulla (ks. kuvio 8). Lukioista 71 prosenttia, ammatillisista oppilaitoksista 59,5 prosenttia ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista 75 prosenttia ilmoitti, että vastuu on rehtorilla. Vain kaksi lukiota ilmoitti, ettei ta-sa-arvosuunnitelmasta vastaa kukaan. Nimettyjä tasa-arvovastaavia
ei toistaiseksi ollut kovin monella oppilaitoksella, sillä vain kah-deksalla prosentilla lukioista, seitsemällä prosentilla ammatillisista ja kolmella prosentilla vapaan sivistystyön oppilaitoksista oli arvovastaava. Sen sijaan jotkut muut tahot olivat vastuussa tasa-arvosuunnittelusta kohtuullisen useassa kyselyyn vastanneessa op-pilaitoksessa. Tällaisia muita vastuullisia tahoja olikin paljon. Muun muassa koulutuksen järjestäjä, henkilöstöjohtaja tai päällikkö, yh-teistoimintaelin, työsuojelutoimikunta, työsuojeluvastaava, oppilai-toksen johtoryhmä, henkilöstöosasto sekä tasa-arvotyöryhmä olivat vastuussa henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnittelusta.
Kuvio 8. Henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnittelusta vastuulliset tahot.
Henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitteluun osallistuminen
Kuviosta 9 näkyy, että henkilöstöpoliittisessa tasa-arvosuunnittelus-sa olivat mukana suhteellisen tatasa-arvosuunnittelus-saisesti oppilaitosten eri luottamus-elimet, mutta oppilaitostyyppien välillä löytyy myös eroja. Lukioista suurin osa, 45 prosenttia, ilmoitti henkilöstöryhmän olleen tasa-ar-vosuunnittelussa mukana. Vain 21 prosentissa lukioista
suunnitel-
maa oli laatimassa erillinen tasa-arvotyöryhmä. Lisäksi työsuojelu-toimikunta (16 %) ja yhteistoimintaelin (15 %) osallistuivat tasa-arvo-suunnitteluun lähes yhtä useassa kyselyyn vastanneessa lukioissa.
Ammatillisissa oppilaitoksissa yhteistoimintaelin (46 %) oli yleisim-min mukana tasa-arvosuunnittelussa. Myös työsuojelutoimikunnan ilmoitti lähes 40 prosenttia ammatillisista oppilaitoksista. Erillinen tasa-arvotyöryhmä oli tasa-arvosuunnittelussa mukana 35 prosentis-sa ja henkilöstöryhmä viidenneksessä kyselyyn vastanneista amma-tillisista oppilaitoksista. Niin ikään vapaan sivistystyön oppilaitok-sista työsuojelutoimikunta (40 %) ja yhteistoimintaryhmä (35 %) oli-vat useimmiten mukana tasa-arvosuunnittelussa. Henkilöstöryhmä osallistui suunnitteluun 28 prosentissa vastanneista oppilaitoksista ja arvotyöryhmä 18 prosentissa. Luottamushenkilöitä oli tasa-arvosuunnittelussa eniten mukana vapaan sivistystyön oppilaitok-sissa ja vähiten lukioissa.
Vastaajat mainitsivat myös useita muita tasa-arvosuunnittelussa mu-kana olleita tahoja. Näistä eniten mainintoja saivat oppilaitoksen
Kuvio 9. Henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitteluun osallistuminen.
johtoryhmä ja opiskelijat. Mukana olleiksi tahoiksi mainittiin myös opettajat ja koko oppilaitoksen henkilökunta.
Varsinaisten tasa-arvosuunnitelman laatimisessa mukana olleiden luottamuselimien lisäksi kyselyssä selvitettiin myös, oliko tasa-ar-vosuunnitelmaa käsitelty oppilaitoksen henkilöstökokouksessa tai johdon keskuudessa (ks. kuvio 10).
Kuvio 10. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman käsittely henki-löstön ja johdon keskuudessa.
Lukioiden (68 %) ja vapaan sivistystyön oppilaitosten (60 %) tasa-arvosuunnitelmia oli kuvion 9 mukaan käsitelty edellä mainittujen tahojen lisäksi eniten henkilöstökokouksissa. Lukioista neljännes ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista yli 40 prosenttia ilmoitti suun-nitelmaa käsitellyn oppilaitoksen johtoryhmässä tai johtokunnassa.
Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyä oli käsitelty etenkin johtoryh-mässä tai johtokunnassa, näin vastasi lähes 70 prosenttia. Lisäksi ammatillisten oppilaitosten vastaajista lähes 40 prosenttia ilmoitti, että suunnitelmaa oli käsitelty tässä mainittujen paikkojen lisäksi myös jossakin muualla.
Moni vastaaja ilmoitti, että oppilaitosten henkilöstöpoliittisia tasa-arvosuunnitelmia oli käsitelty lisäksi oppilaskunnassa. Muita tässä mainittuja elimiä, joissa tasa-arvosuunnitelmaa oli käsitelty, olivat mm. työsuojelutoimikunta, yhteistoimintaryhmä, koulutuksen jär-jestäjän hallitus tai johto sekä opettajankokoukset.
Tasa-arvokysely osana henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnittelua Osana henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnittelua voidaan teh-dä henkilöstölle työpaikan tasa-arvotilannetta kartoittava kysely.
Tasa-arvokysely voidaan tehdä erikseen, tai se voi olla osa jotakin muuta henkilöstölle tehtävää kyselyä. Tämän selvityksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että kyselyjen tekeminen osana tasa-arvosuunnittelua ei toistaiseksi ole kovin yleistä oppilaitoksissa. Yli puolet kaikista kyselyyn vastanneista oppilaitoksista ilmoitti, ettei henkilöstöä koskevan tasa-arvosuunnittelun yhteydessä oltu tehty tasa-arvokyselyä (ks. kuvio 11). Lukioista 31 prosentissa oli tehty kysely opetushenkilöstölle ja noin viidenneksessä muulle henki-löstölle. Ammatillisista oppilaitoksista yhtä useassa, 35 prosentissa, oli tehty kysely sekä opetushenkilöstölle että muulle henkilöstölle.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kyselyjä oli tehty myös
suunnil- Kuvio 11. Tasa-arvokysely osana henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnit-telua.
leen saman verran eri henkilöstöryhmille, 18 prosentissa oli tehty kysely opetus- ja 17 prosentissa muulle henkilöstölle.
Henkilöstöpoliittisten tasa-arvosuunnitelmien sisältö
Tasa-arvolain mukaan tasa-arvotilanteen selvittämisen osana tulee tehdä erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Palkkauksellinen tasa-arvo olisi lisäksi otettava mu-kaan tasa-arvosuunnitelmaan. Jos näin ei tehdä, tulisi asia pystyä hyvin perustelemaan.
Kyselyssä tiedusteltiin oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmien sisältö-jä seuraavien aihealueiden mukaan: palkkaus, rekrytointi, koulutus, tehtävien jakautuminen, johtaminen, urakehitys, työn- ja yksityis-elämän yhteensovittaminen sekä häirintä. Lisäksi kysyttiin muita mahdollisia aihealueita. Seuraavassa käydään vastaukset läpi oppi-laitostyypin mukaan.
Kuvion 12 mukaan lukioissa yleisimpiä aihealueita henkilöstöpoliit-tisissa tasa-arvosuunnitelmissa ovat lain edellyttämä palkkaus sekä rekrytointi, häirinnän ehkäisy ja poistaminen, tehtävien jakautumi-nen ja koulutus, joista jokaijakautumi-nen oli mukana yli puolen kyselyyn vastanneen lukion tasa-arvosuunnitelmassa. Selvästi suosituin ai-healue lukioiden suunnitelmissa oli häirinnän ehkäisy ja poistami-nen, tämän ilmoitti 68 prosenttia lukioiden edustajista. Loput kyse-lyssä mainituista aihealueista olivat johtaminen (joka oli huomioitu 43 prosentissa suunnitelmista), urakehitys (36 %:ssa suunnitelmista) sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen (38 %:ssa suunnitel-mista), jotka saivat lähes yhtä paljon mainintoja.
Kuviossa 13 eritellään henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet ammatillisissa oppilaitoksissa. Siitä selviää, että lähes 90 prosenttia vastaajista oli ilmoittanut tasa-arvosuunnitelman koske-van palkkausta ja rekrytointia. Lisäksi koulutuksen sekä häirinnän ehkäisyn ja poistamisen mainitsi yli 80 prosenttia vastaajista. Myös työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen sai paljon mainintoja,
Kuvio 12. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet lukioissa (N=133).
Kuvio 13. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet ammatillisissa oppilaitoksissa (N=74).
yli 70 prosenttia. Johtaminen ja urakehitys olivat mukana lähes 60 prosentin kyselyssä mukana olleen ammatillisen oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmassa ja tehtävien jakautuminenkin 57 prosentissa.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa aihealueiden suhteet noudatte-levat edellä mainittua linjaa (ks. kuvio 14). Palkkaus on yleisimmin mukana tasa-arvosuunnittelussa (72 %) ja häirinnän ehkäisy ja pois-taminen lähes yhtä usein. Myös rekrytointi, koulutus ja tehtävien jakautuminen keräsivät mainintoja reilusti yli puolelta vastaajalta.
Johtaminen oli aihealueena mukana lähes puolessa vapaan sivis-tystyön oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmista, urakehitys hieman yli 40 prosentissa ja työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen 38 prosentissa vastauksista.
Kuvio 14. Henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman aihealueet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (N=60).
Neljännes sekä vapaan sivistystyön että ammatillisista oppilaitoksista mainitsi myös muita kuin kyselylomakkeessa ilmoitettuja tasa-arvo-suunnitelman aihealueita. Lukioista hieman harvempi, 15 prosenttia
mainitsi muista aihealueista. Etenkin ikätasa-arvo oli mainittu usein tällaisena aihealueena. Muita mainittuja asioita olivat opiskelijoiden tasa-arvo, maahanmuuttajien ja eri etnisten ryhmien tasa-arvo sekä yleisemmin kansainvälisyys ja yhdenvertaisuus. Myös työolot ja työ-suojelu keräsivät muutaman maininnan.
Tavoitteet ja toimenpiteet henkilöstöpoliittisissa tasa-arvosuunnitelmissa
Vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisia tavoitteita mainituille hen-kilöstöä koskevan tasa-arvosuunnitelman aihealueille oli asetettu ja millaisiin konkreettisiin toimiin oppilaitoksessa oli tasa-arvosuun-nitelman myötä ryhdytty. Kumpaankin avoimeen kysymykseen tuli runsaasti vastauksia. Tavoitteita koskevia vastauksia kertyi yh-teensä 17 liuskaa ja toimenpiteitä koskevia vastauksiakin 11 lius-kaa. Henkilöstöä koskevan tasa-arvosuunnitelman tavoitteisiin oli moni vastaaja ilmoittanut myös opiskelijoita koskevia tavoitteita.
Luultavasti näillä oppilaitoksilla henkilöstöpoliittinen ja toiminnalli-nen tasa-arvosuunnitelma ovat yhdessä.
Oppilaitosten ilmoittamat henkilöstöä koskevat tasa-arvosuunnitel-man tavoitteet vaihtelivat suuresti. Osa vastaajista ilmoitti useita hy-vinkin yksityiskohtaisia tavoitteita. Jotkut vastaajat olivat esimerkik-si kopioineet pitkiä otteita oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmasta vastauskenttiin. Osa ilmoitetuista tavoitteista taas oli hyvin yleisiä, tavoitteena pidettiin esimerkiksi tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta tai yhdenvertaista kohtelua oppilaitoksessa tai yksinkertaisesti vain
”tasa-arvolain edellyttämiä tavoitteita”. Tavoitteista ei aina käynyt ilmi, mitä konkreettisesti aiotaan tehdä. Ne sisälsivät usein ohjelmal-lisia toimintasuosituksia ja pyrkimyksiä, joita kuvaavat esimerkiksi ilmaisut ”edistetään”, ”pyritään”, ”varmistetaan” ja ”huolehditaan”.
Poimintoja henkilöstöpoliittisten tasa-arvosuunnitelmien tavoitteista:
”Työrauha ja tasa-arvo kaikille.”
”Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon tasapuolinen kohtelu eri sukupuolten välillä.”
”Moninaisuuden arvostaminen niin henkilökunnassa kuin
asiakaskunnassakin. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen.
Syrjinnän estäminen.”
”Työyhteisön “kipupisteiden” tunnistaminen ja esiin nostaminen.
Yhteinen ymmärrys siitä, mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat.
Seksuaalisen häirinnän poistaminen kokonaan.”
”Opettajilta ja opiskelijoilta edellytetään moitteetonta ja toiset huomioon ottavaa käytöstä. Koulussamme ei kenenkään tule loukata toista kouluyhteisön jäsentä eikä sallia, että toista loukataan.”
”Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on estää sukupuoleen, elämänkatsomukseen, ikään tai kulttuuritaustaan perustuvaa syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on tasa-arvoinen ja erilaisuutta kunnioittava sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö.”
”Henkilöstön rekrytoinnissa pyritään lisäämään miesten määrää.”
”Yllä mainituissa kohdin järjestyksessä: samapalkkaisuus tehtäväkohtaisesti, palkanlisät yhtäläisin perustein, koulutukseen osallistuminen tasapuolista, rekrytoinnissa pätevyysvaatimusten mukaan, työtehtävät on jaettu pätevöitymisen mukaan opettajille ja kaikilla mahdollisuus osallistua oppiaineen ulkopuoliseen toimintaan, joista saa erilliskorvauksen. Johtamiskulttuurissa laajennettu osallistumista henkilöstöön.”
”Palkkaus: naiset ja miehet saavat samaa palkkaa samasta ja vaativuudeltaan samanarvoisesta työstä.
Rekrytointi: kaikki avoimiin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia sekä vaikutetaan työympäristöön siten, että miesten osuus naisvaltaisilla aloilla lisääntyisi ja päinvastoin.
Koulutus: Esimiehet tukevat tasapuolisesti koulutukseen osallistumista ja erityisesti naisia kannustetaan osallistumaan asiantuntija- ja esimieskoulutukseen.
Työtehtävien jakautuminen: edistetään naisten ja miesten
tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin. Johtaminen: kehitetään tasa-arvoista johtamiskulttuuria ja tasapuolista työtehtävien
jakamista.
Urakehitys: Perinteisen vertikaalisen, ylöspäin johtavan uralla etenemisen lisäksi tuetaan horisontaalista uralla etenemistä tulosyksiköstä ja tulosalueelta toiselle. Horisontaalista uralla etenemistä on työtehtävien monipuolistaminen ja asiantuntijuuden syventäminen esimerkiksi tehtäväkierron avulla. Osaamisen karttuminen heijastuu myös palkkaan tasa-arvoisesti.
Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen: Työn ja
perhe-elämän yhteensovittamista kannustetaan. Erityisesti pienten lasten vanhempien työaika saadaan entistä joustavammaksi.
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä: näistä on laadittu erillinen opas, josta ilmenevät sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun sekä kiusaamisen ilmenemismuodot ja niiden ehkäisyyn ohjeet sekä yhteystiedot.
Ikäarvo: kehitetään nuorten ja ikääntyneiden välistä tasa-arvoa. kaikkien osaamista arvostetaan tasapuolisesti ja tuetaan koko työhistorian kattavaa kehittymistä.”
”Kannustetaan myös miespuolisia työntekijöitä pitämään vanhempainlomia. Häirintätapauksissa kannustetaan työntekijää toimimaan ohjeistusten mukaan. Ohjeistukset myös seinällä nähtävillä. Tavoitteena on selvittää jokainen tapaus (jos niitä ilmenee) välittömästi.”
”Opiskelijavalinta: tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaate, sukupuoli ei vaikuta, vaan nuoren oma motivaatio ja soveltuvuus alalle; muuta etnistä alkuperää oleviin hakijoihin sovelletaan samoja valintakriteerejä.
Opetuksen järjestäminen: tasavertaiset oppimismahdollisuuden kaikille
Opintosuoritusten arviointi: maahanmuuttajilla arvioinnissa tulee käyttää heidän kielitaitonsa huomioon ottavia arviointimenetelmiä Henkilöstö: naiset ja miehet tasa-arvoisia rekrytointiprosessissa, tehtävien jaossa, palkkauksessa.”
”Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistä toteutetaan seuraavasti:
1. Henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksestätyö- ja opiskeluyhteisössä lisätään koulutuksen ja tiedottamisen keinoin. Vuosittain järjestetään teemapäivä, joka koostuu aiheeseen liittyvistä luennoista, oppilastöistä ja kuntayhtymän kirjastoihin kootuista näyttelyistä.
2. Henkilöstölle järjestetään ajanjakson aikana yksi koulutuspäivä, jossa pohditaan työpaikkahäirinnän ja koulukiusaamisen määritelmiä. Lisäksi paneudutaan työtovereiden keskinäisen työpaikkahäirinnän havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn,.
3. Arviointimenetelmien kehittämistä jatketaan luomalla tarkoituksenmukaisia tiedonkeruumenetelmiä ja mittareita.”
”Oppilaitos pyrkii jatkuvasti kehittämään tasa-arvoista johtamiskulttuuria ja tasapuolista työtehtävien jakamista. Tasa-arvonäkökohdat otetaan huomioon fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työolojen kehittämisessä. Työnjaon, vastuun ja kannustusten tulee olla tasapuolista. Koulun johto huolehtii siitä, että mahdolliset häirintätapaukset selvitetään ilman aiheettomia viivytyksiä.”
”Tasa-arvoa edistävän ajattelutavan juurruttaminen kaikkeen työpaikan henkilöstöä ja työympäristöä koskevaan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon.”
”Palkkauksessa ja tehtävien jakautumisessa kaikenpuolinen tasa-arvo on ehdoton itsestäänselvyys. Johdon tehtävä on tästä huolehtiminen. Seksuaalisessa ja sukupuoleen perustuvassa häirinnässä nollatoleranssi.”
”Säilytetään sukupuolten välinen tasa-arvo nykyisellä tolalla, koska teettämässämme kyselyssä ei ilmennyt korjattavaa.”
”Ulkoiselle asiantuntijaverkostolle ja opiskelijoille sekä yhtäältä omalle henkilöstölle tehdyt arvokyselyt osoittivat
tasa-arvoasioiden olevan hyvällä mallilla, joten tasa-arvosuunnitelmassa on tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettu tilanteen ylläpitäminen
sellaisena. Lisäksi henkilöstön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen halutaan tukea entistä tavoitteellisemmin.”
Tasa-arvotilanteen seuranta sekä tasa-arvosuunnitelmasta tiedotta-minen olivat yleisimpiä toimenpiteitä, joihin oppilaitoksissa oli ryh-dytty. Seurannan toteuttamiseksi oli pyritty luomaan mittareita ja esimerkiksi tasa-arvokyselyn ja palkkakartoituksen tekeminen mai-nittiin usein yhtenä konkreettisena toimenpiteenä. Lisäksi syrjintä- ja häirintätilanteiden varalle oli luotu toimintamalleja ja ohjeistuksia.
Vastaajat mainitsivat, että tasa-arvosuunnitelma on lisännyt yleistä keskustelua tasa-arvoon liittyvistä asioista ja että jokapäiväisessä toi-minnassa tasa-arvo on aiempaa enemmän esillä. Kehityskeskustelut olivat yksi mainituista tavoista, joilla tasa-arvoa on pyritty integroi-maan oppilaitoksen toimintaan.
Joidenkin vastaajien mukaan tasa-arvosuunnitelman tavoitteet ovat koulutuksen järjestäjän laatimia, eikä oppilaitos ole tämän vuoksi ryhtynyt erillisiin oppilaitoskohtaisiin toimenpiteisiin. Oppilaitoksen tilannetta pidettiin myös niin hyvänä, ettei tarvetta erityisille toi-menpiteille ollut tai tasa-arvosuunnitelma nähtiin pikemminkin ole-massa olevan tilanteen kirjauksena kuin varsinaiseen muutokseen
tähtäävänä suunnitelmana. Osalla oppilaitoksista tasa-arvosuunni-telma on niin tuore, ettei erityisiin toimiin oltu vielä ehditty ryhtyä.
Poimintoja vastaajien ilmoittamista toimenpiteistä, joihin henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman myötä oli ryhdytty:
”Edistämään tasa-arvoa.”
”Tarkennettu toimintaohjeita.”
”Kaikkiin tavoitteisiin on luotu aikataulu ja mittari sille, ovat tavoitteet toteutuneet.”
”Mukana opetussuunnitelmissa. Opiskelijakunnissa käsittely vuosittain. Mittareiden kehittäminen käynnistynyt. Palkkakartoitus miesten ja naisten palkkatasoista ja eroista hinnoittelukohdittain tehty tasa-arvosuunnitelman osaksi.”
”Kuuleminen ja yhteistyö, tiedottaminen, kouluttaminen ja seuranta.”
”Tasa-arvokeskustelut ja kyselyt.”
”Ohjaa rekrytointia, työsuhteen toteutumista arjessa.”
”Ohjeistus häirintätapauksissa.”
”Päivitetään tarpeen ja yhteiskunnallisen kehityksen niin vaatiessa ja henkilöstöltä tulleiden ideoiden pohjalta.”
”Tasa-arvosuunnitelma kuuluu henkilöstön
perehdyttämisaineistoon ja siihen liittyviä asioita käsitellään yksikköpalavereissa, opiskelijoiden kanssa, johtoryhmässä, rekrytointeihin liittyen. Työsuojelutoimikunta seuraa suunnitelman toteutumista ja nostaa esiin mahdollisia puutteita.”
”Opinto-ohjaaja, ryhmäohjaajat ja muut opettajat
pyrkivät ohjaamaan naisopiskelijoita enemmän valitsemaan matemaattisluontoisia aineita.
Häirintätilanteita henkilökunnassa ei ole esiintynyt.
Opettajavalinnoissa ei ole esiintynyt seikkoja, joissa tasa-arvo ei olisi toteutunut.”
”Toimenpiteiksi tasa-arvon saavuttamiseksi suunnitelman mukaisesti on ryhdytty entistä enemmän kiinnittämään huomiota työskentelyolojen tasavertaisuuteen, huolehtimaan opiston houkuttelevuudesta ja laadukkuudesta sekä aineiden kurssivalinnassa, kurssimaksuissa, opiskelijavalinnassa.”
”Rekrytointikäytäntöjen uudistaminen. Koulutusajankohtien sopiminen sopiviksi mahdollisimman monille. Kehityskeskustelujen käyminen vuosittain. Joustavien työjärjestelyjen mahdollistaminen erilaisissa elämäntilanteissa. Toimikuntien jäsenistöä koottaessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvoasiat. Seurataan henkilöstön palkkausta sukupuolittain, että sopimusalan tehtävissä
työskentelevillä on yhtäläinen palkkaus.”
”Rekrytoinnissa huomioidaan, että ala soveltuu molemmille sukupuolille ja valinnassa korostetaan tasapuolisuutta.
Koulutuksessa ja tiedottamisessa huomioidaan
tasa-arvoisuus eri henkilöstöryhmien välillä. Työolojen järjestelyitä perhetilanteiden mukaan. Yhteiset pelisäännöt ja ohjeet häirintä- ja kiusaamisasioissa.”
”Lukiossa pyritään innostamaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia uusiin haasteisiin ja tehtäviin, kannustamaan henkilökunnan täydennyskoulutukseen osallistumista tasapuolisesti, työ-, perhe-elämän ja opiskelijoiden perhe-elämäntilanteen yhteensovittamiseen eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien henkilöstöryhmien näkökulmasta, tasapuoliseen työtehtävien jakoon.”
”Opettajat on jaettu tiimeihin, jotka käsittelevät kouluyhteisön tärkeinä pitämiä asioita. Työnjaosta keskustellaan opettajakunnan kanssa, opiskelijat on otettu aiempaa paremmin mukaan
päätöksentekoon.”
”Suunnitelma on vielä niin tuore, että varsinaisia toimia ei ole tehty, mutta seuraavien vuosien aikana normaalin talous- ja toimintasuunnittelun perustana on tasa-arvosuunnitelma.”
”Tasa-arvosuunnitelma on osa henkilöstöpoliittista ohjelmaa. Se kuten muutkin suunnitelmat ja ohjelmat ovat linjassa N:n kaupungin strategioiden ja ohjelmien kanssa.”
”KKY:n yhteiset tavoitteet, ei erillistä oppilaitoksissa.”
”Ei mitenkään ihmeellisempään koska ongelmia ei ole ollut.”
”Ei mihinkään erityiseen, tasa-arvoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.”