Yksittäisten toiminnallisten ratkaisujen ohessa asunnon kokonaisvaltaisella toiminnallisel-la periaatteeltoiminnallisel-la on vahva merkitys toiminnallisel-lapsen toi-mintatapoihin. Erilaiset tilajärjestelyt ja tilojen väliset vuorovaikutukset muodostavat pohjan asunnon toimintaperiaatteelle.
Asunto voidaan jakaa hyvin selkeästi toimin-nallisiin alueisiin tai sulauttaa yhdeksi alueeksi, jossa toiminnot sekoittuvat keskenään. Myös erilaisten versioiden varioiminen asunnon si-sällä on mahdollista. Asunto voi toimia hyvin sekoittuneena kokonaisuutena, josta muutama erillinen toiminto on eriytetty omiksi tiloiksi.
Usein tällainen useamman mallin sekoittami-nen toimii parhaiten sopivimman asumismuo-don löytämiseksi.
Asunnon toiminnallinen periaate luo pohjan asunnon toimintatavalle. Aktiiviselle perheelle toimii hyvin erityyppinen tilaratkaisujen koko-naisuus kuin pysyvyyttä arvostavalle perheelle.
1
Tässä mallissa asunnon ytimenä toimii käy-tävätila, mikä jakaa erilaiset toiminnot omiin lokeroihin. Lapsen näkökulmasta tämä antaa selkeän määritelmän kullekin toiminnolle. Ti-lojen välinen vuorovaikutus on heikkoa.2
Mallin keskiössä toimii yhteinen tila, josta kuljetaan muihin toiminnallisiin tiloihin. Muut tilat voivat olla selkeästi eriytettyjä yhteistilas-ta yhteistilas-tai osityhteistilas-tain yhteydessä yhteistilaan. Kulke-minen tilojen välillä tapahtuu yhteistilan kaut-ta, jolloin yhteistilan merkitys korostuu.3
Erilliset tilat muodostavat yhtenäisen ketjun asunnon ympäri. Lapsen näkökulmasta täl-lainen asunnon ympärikuljettavuus on hyvin kiinnostavaa. Aikuisen näkökulmasta ympä-rikuljettavat tilat on mielekästä pystyä sulke-maan, jotta lapsi ei jatkuvasti pääse kulkemaan asunnon ympäri. Tällaisessa mallissa tärkeää on huomioida tilojen väliset yhteydet.4
Avoimessa mallissa eri toiminnot sekoittuvat yhteisen tilan sekaan esimerkiksi loft-henki-sesti. Avoin tila mahdollistaa joustavat ratkai-sut, mutta haasteena on lapsen kyky tunnistaa eri osat eri toiminnoille tarkoitetuiksi tiloiksi.1 2
3 4
T i l a -m i t o i t u s
7
Konsepteihin perustuvat tilamitoitukset avaa-vat konseptien merkitystä tarkemmin. Mitoi-tetuissa tilaratkaisuissa olen esittänyt muuta-mia vaihtoehtoja kustakin konseptista, mutta vaihtoehtoja olisi kehitettävissä paljon lisää.
Esitetyt tilaratkaisut eivät ole ainoita oikeita ratkaisumalleja, vaan toimivat esimerkkinä konseptien soveltamisesta. Osoitetut tilaratkai-sut ovat poimintoja toimivista ratkaisuvaihto-ehdoista, joita voidaan asuntokohtaisesti muo-kata sekä soveltaa.
Suurin osa mitoitetuista tilaratkaisuista ovat melko arkipäiväisiä sekä yksinkertaisia ratkai-suja. Tarkoituksena on osoittaa niiden toimi-vuus myös lasten näkökulmasta. Työn tarkoi-tuksena ei ole ollut kehittää asuntosuunnittelua uudelleen, vaan poimia toimivia mitoitusrat-kaisuja sekä kehittää niitä eteenpäin lasten nä-kökulmasta. Perinteisien tilaratkaisujen rin-nalle on toki kehitetty muutamia perinteisestä asuntosuunnittelusta poikkeavia ratkaisumal-leja.
Tilamitoitukset perustuvat pääosin 1-2 lapsis-ten perheiden tarpeisiin. Mitoitukset on pyritty tarkoituksella pitämään melko tiukkoina, kos-ka kyseessä on kerrostaloasuntoihin sovellet-tavia tilaratkaisuja. Tilaratkaisujen vaihtoeh-doissa toistuu konsepteista tutut väritykset eri toiminnoille. Näin on pyritty selkeyttämään eri toimintojen välisiä suhteita sekä yhteyksiä.
VAUVAIKÄ
Käsittelen vauvaiän omana osuutena, sillä se käsittää vain pienen hetken lapsuudesta ja kos-kettaa vain hetken asuntoon kohdistuvia tar-peita. Vauvaikään liitettävien mitoituksellisien tilaratkaisujen tulisi olla muunneltavia, jotta tiloja pystytään hyödyntämään lapsen kasva-essa. Vauvaikänä lapsi on hyvin riippuvainen aikuisesta ja lapsen tietoisuus ympäristöstä on hyvin karkealla tasolla. Vauvaiän aikana vaa-kapintojen merkitys on tärkeä. Lapsi viettää paljon aikaa lattiatasossa, joka toimii lapsen liikkuma-alustana sekä toimintaympäristönä.
Lisäksi lapsen katse kiinnittyy lattiaan sekä kattoon suuren osan ajasta.
Vauvalle sijoitettu tila tulisi olla rauhallinen sekä kodikas. Vaikka vauva tarvitseekin vä-hän tilaa itselleen, tulee vauvalle silti järjestää omaa tilaa, mikä on suunniteltu vastaamaan vauvan tarpeisiin. Vauva nukkuu suuren osan päivästään, joten pinnasängylle osoitetun pai-kan tulisi olla kodikas sekä pysyvä ratkaisu sotkuisen nurkan sijasta. Vauva viettää suuren osan ajastaan makuulla, joten kattomaailmaan, valaistukseen sekä huonekorkeuteen tulee kiinnittää huomiota. Vauvalle osoitetun paikan läheisyyteen voidaan myös sijoittaa ikkuna, jolloin lapsi saa jo pienestä pitäen virikkeitä ulkomaailmasta. Vauvalle osoitetun tilan ele-menteissä tulee käyttää suuria linjoja pienien yksityiskohtien sijasta. Lapsi ei hahmota pie-niä yksityiskohtia ensimmäisen vuoden aikana.
(Wilson 2001, 13-21)
Vauvan levon lisäksi vauvalle olisi hyvä järjes-tää tila lasten hoitopöydälle. Hoitopöytä toimii aikuisen arkea helpottavana varusteena. Hoito-pöytä voidaan sijoittaa kylpyhuoneeseen (kt.
66), jolloin vesipiste löytyy läheltä. Tarvittaes-sa hoitopöytä voidaan sijoittaa myös aikuisen makuuhuoneeseen.
Tyypillinen aikuisen makuuhuone
GSEducationalVersion
Käännettävä leikkipaikka / vierasvuode Pystyasennossa ikkunalauta, päällä ikkuna
-säilytystila korotuksen alla -vetolaatikot huoneen puolelle
-vetolaatikkomahdollisuus huoneen toiselle puolelle -sänkytila voidaan muuttaa varastoksi, leikkitila työpisteksi 8m2
yläpuolinen kaappi parvi kaappien yllä
lapsen sänky / työpiste
pinnasänky
AIKUISEN MH 12,5m2
AIKUISEN MH 12,5m2 Käännettävä leikkipaikka / vierasvuode
Pystyasennossa ikkunalauta, päällä ikkuna
-säilytystila korotuksen alla -vetolaatikot huoneen puolelle
-vetolaatikkomahdollisuus huoneen toiselle puolelle -sänkytila voidaan muuttaa varastoksi, leikkitila työpisteksi 8m2
yläpuolinen kaappi parvi kaappien yllä
lapsen sänky / työpiste
pinnasänky
AIKUISEN MH 12,5m2
AIKUISEN MH 12,5m2
Kuva 24. Vauvan vaatima tilantarve makuuhuoneessa
Aikuisen makuuhuoneesta pystytään luomaan pienillä muutoksilla vauvalle sopivampi tila.
Erillinen soppi luo vauvan sängylle oman tilan ja yläpuoliset kaapit tuovat kattopinnan lähem-mäksi pinnasänkyä. Soppi toimii myös jousta-vana ratkaisuna vauvan kasvettua esimerkiksi työskentelypisteenä. Työpisteen sotkut jäävät liukuoven taakse. Yläikkuna sopin kohdalla antaa vauvalle näkymiä ulos.
ETEINEN
Asunnon eteistilat ovat usein hyvin ahtaita sekä epäkäytännöllisiä. Tämä johtuu osittain siitä, että niiden koosta supistetaan usein en-simmäisenä, kun asunnon kokoa pyritään pie-nentämään. Lapsiperheissä eteisen tilantarve korostuu. Eteinen toimii usein perheen pukeu-tumistilana erityisesti ulkovaatteiden osalta.
Eteistilaa pystytään kasvattamaan sijoittamalla se osaksi muuta tilaa, jolloin vapaan tilan koko kasvaa.
Eteisessä lapsiperheet kaipaavat usein lisää tilaa sekä lisää säilytystilaa. Lapsiperheiden kohdalla säilytystilantarve eteistiloissa kasvaa lapsen ulkovaatteiden sekä ulkoiluvälineiden määrän vuoksi. Toiminnallisista lisätarpeista hyödyllisiä ovat erillinen vaatesäilytys sekä kuraeteinen. Myös irtaimistovaraston sijoitta-minen sisäänkäynnin läheisyyteen helpottaa eteistilan mitoitusta. Varastossa pystytään säi-lyttämään esimerkiksi lastenrattaita sekä talvi-vaatteita, jolloin eteistilaa pystytään pienentä-mään.
Eteistilan yhteydestä olisi hyvä löytyä tilaa penkille lasten pukemista varten. Sijoittamalla eteinen ruokailutilan tai portaan viereen pysty-tään muita tiloja hyödyntämään lasten pukemi-sessa.
HYGIENIA
Esteettömyysmääräysten myötä tilamitoitus kylpyhuoneiden kohdalla on kasvanut. Kas-vanut tilamitoitus toimii hyvin myös lapsiper-heille, joissa lasten kanssa peseytyessä vapaata tilaa tarvitaan normaalia enemmän. Perusmi-toitettu esteetön kylpyhuone toimii hyvänä läh-tökohtana lapsiperheen kylpyhuoneelle.
Perheen elämäntavoista riippuen kylpyhuo-neen kokoon sekä toiminnallisuuteen saatetaan kaivata muutoksia. Lapsiperheillä tilantarve peseytymistiloissa on usein suurin toive. Eril-linen kodinhoitohuone helpottaa perheen ar-kea. Lisäksi erillinen kodinhoitohuone toimii oivallisena paikkana pyykinkuivaukselle, jolle asunnoissa ei usein ole järjestetty erillistä tilaa.
Suurissa perheissä toiselle wc:lle voi olla tar-vetta erityisesti, jos asunto jakautuu kahteen kerrokseen. Myös kuraeteisen sijoittaminen peseytymistilojen yhteyteen parantaa lapsiper-heen arjen toimintaa.
Arkea helpottavien toiminnallisten vaatimus-ten lisäksi asumisen viihtyisyyttä pystytään lisäämään saunalla. Saunan sijoittamisessa tulee huomioida suihkutilan kaadot. Kaatojen alkaessa suoraan saunan oven edustalta, kasvaa lapsen liukastumisriski saunasta poistuttaessa.
Kylpyhuoneista olisi hyvä löytyä myös tila-varaus käännettävälle hoitopöydälle. Hoito-pöydän sijoittaminen vesipisteen läheisyyteen helpottaa aikuisen arkea.
LEPO
1. LEVOLLE OSOITETTU OMA PAIKKA
Tämä vaihtoehto levolle on hyvin tyypillinen asuntosuunnittelussa. Lepotiloille on järjes-tetty oma erillinen tila muista tiloista. Lepoti-lasta löytyy tilaa vuoteelle sekä säilytykselle kiintokalusteiden tai vaatehuoneen muodossa.
Tällainen makuuhuone vie usein melko paljon pinta-alaa asunnosta suhteessa muihin tiloihin.
Tälle vaihtoehdolle on tyypillistä, että samas-ta tilassamas-ta löytyy myös muissamas-ta toimintoja, kuten työskentelyä tai leikkiä. Muita toimintoja ei ole eroteltu omaksi tilakseen, vaan sama tila
so-peutuu usealle toiminnolle. Näin ollen toinen toiminto on edelleen läsnä tilassa nukkumaan mentäessä.
Lasten makuuhuoneiden sijoittaminen vierek-käin ja oven sijoittaminen huoneiden välille tarjoaa makuutilojen välille yhteisen tilan, mikä pystytään helposti sulkemaan nukku-misen ajaksi. Aikuisen makuuhuoneesta olisi tärkeää löytyä tilaa vauvan pinnasängylle. Tila tulisi suunnitella siten, että se on hyödynnet-tävissä toiseen tarkoitukseen lapsen kasvaessa isommaksi.
1
2. LEPO TOISEN TOIMINNON YHTEYDESSÄ
Nämä tilaratkaisut eroavat edellisistä siten, että niissä on otettu huomioon toisen toiminnon eriyttäminen samassa tilassa. Lasten huoneessa makuutila voidaan erottaa omaksi toiminnalli-seksi tilaksi esimerkiksi korottamalla makuu-paikkaa tai sijoittamalla vuode parvelle. Lap-sen makuupaikkana voi toimia myös rappusten alapuolinen tila, joka muodostaa luontevasti suojaisan paikan lapsen levolle. Korkeampi osa tilaa toimii huoneen aktiivisena puolena.
Pienillä arkkitehtonisilla keinoilla pystytään erottamaan lapsen lepo sekä muulle toiminnal-le tarkoitettu paikka toisistaan. Tämän lisäksi levolle osoitettu paikka (vaihtoehto 1) voidaan muuttaa toimintoja erottavaksi tilaksi (vaihto-ehto 2) kalustamalla.
2
3. OLESKELULLE OSOITETTU PAIKKA MUIDEN TILOJEN YHTEYDESSÄ
Nämä tilaratkaisut toimivat osana toista tilaa.
Levolle löytyy oma paikka, mutta tila on otet-tu osaksi muuta toimintoa. Lapsen lepopaikan suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida le-potilan erottaminen muista tiloista. Aikuisten osalta lepotila voi toimia osana yhteistiloja.
Tällaiset tilaratkaisut toimivat hyvin muuttu-vissa sekä aktiivisissa perheissä.
4. VÄLIAIKAINEN PAIKKA LEVOLLE
Väliaikaiset ratkaisumallit soveltuvat lähin-nä tilapäisiin tarpeisiin. Nämä mallit sopivat esimerkiksi uudisperheelle, jossa lapsi asuu vain osan viikosta perheen luona. Väliaikaisia ratkaisuja käytettäessä tulisi kuitenkin huomi-oida, että lapselle löytyisi oma tila väliaikai-sesta ratkaisusta huolimatta. Lapsen lepopaik-ka voidaan sijoittaa esimerkiksi vanhempien työskentelytilaan, jolloin huone toimii lapsen omana huoneena hänen ollessa kotona. Yh-tenä hyvänä väliaikaisena keinona toimivat myös parviratkaisut. Lapset viihtyvät matalis-sa tiloismatalis-sa, joten parvi soveltuu hyvin lasten levolle. Parvia käytettäessä tulee kuitenkin huomioita tilan sulkeutuneisuus makuutilan osalta sekä yhteys muihin tiloihin. Lapsen pi-tää pystyä rauhoittumaan tilassa.
3
4
1 2
LEIKIN SIJOITTUMINEN
2. LEIKKI YHTEISTILOJEN YHTEYDESSÄ
Yhteistilojen yhteyteen sijoitettu pysyvä leik-kipaikka toimii yksityisenä sekä yhteisöllisenä leikkipaikkana. Alkovin käyttäminen leikki-paikkana antaa lapselle mahdollisuuden leikkiä rauhassa omassa tilassa tai avata leikki osaksi yhteistiloja. Kerroskorkeuden salliessa par-vitilat toimivat myös hyvänä paikkana lapsen leikille yhteistilojen yhteydessä. Kaksikerrok-sisissa asunnoissa portaisen alapuolinen tila toimii mielenkiintoisena leikkipaikkana lapsel-le. Portaat rajaavat tilan lapsen omaksi, mutta tila on samalla hyvin voimakkaasti yhteydessä muihin tiloihin sen avoimuuden myötä. Yhteis-tiloihin sijoitetun leikkipaikan etuna on se, että sen julkisuusastetta pystytään helposti muok-kaamaan. Lapsi pystyy leikkimään omissa oloissaan tai kommunikoimaan muun perheen kanssa leikkiessään.
1. LEIKKI OSANA LAPSEN MAKUUTILOJA
Yksinkertaisimmillaan lapsen leikkipaikka on tyhjä tila lapsen makuuhuoneessa sängyn vie-rellä. Leikille voidaan myös osoittaa paikka pienillä keinoilla, jotka erottavat levon ja leikin omiksi toiminnallisiksi paikoiksi.
Leikkipaikka voidaan erottaa huoneesta esi-merkiksi seinäkkeellä tai korkoeroilla. Myös kiintokalusteita voidaan hyödyntää leikkipai-kan muodostamiseen, esimerkiksi luomalla ik-kunapenkki kiintokalusteiden yhteyteen.
4. VÄLIAIKAINEN LEIKKIPAIKKA YHTEISTILOISSA
Väliaikaisista ratkaisuista yleisin on lapsen lei-kin sijoittaminen keskelle oleskelutiloja. Usein lapsen lelut jäävät pyörimään jalkoihin leikin loputtua, joten vapaa tila keskellä olohuonet-ta ei ole optimaalisin ratkaisu. Paikka toimii kuitenkin hyvänä leikkipaikkana lapsen ollessa hyvin pieni, sillä aikuinen pystyy valvomaan lasta hyvin ja on lapsen välittömässä läheisyy-dessä. Oleskelutiloihin voidaan myös jättää ns. hukkatilaa, jota voidaan hyödyntää lapsen leikin paikkana. Hukkatila sijoitetaan kulku-väyliltä syrjään sekä oleskelun sivuun, jolloin lapsen leikki ei ole muun perheen tiellä, mutta perheen välinen vuorovaikutus säilyy.
Väliaikainen leikkipaikka voidaan järjestää myös muilla keinoin. Liikuteltavat kiintoka-lusteet mahdollistavat lapselle mielenkiintoi-sia leikkipaikkoja. Ne toimivat myös hyvänä sijoituspaikkana lasten leluille. Ikkunalautana voi toimia käännettävä leikkilaatikko tai kiin-tokalusteen alta voidaan vetää esiin leikkilaa-tikko. Laatikoiden etuna on lelujen helpompi siivoaminen sekä leikin rajautuminen yhteen paikkaan.