Luonto yhdistetään usein pelkästään vihrey-teen, mutta luonnonelementit sisältävät myös esimerkiksi hiekan, veden ja taivaan. Luonno-nelementeillä on todettu olevan monia hyöty-jä lapsen kannalta. Erilaiset luonnonelementit kiehtovat erityisesti pieniä lapsia kovasti ja ak-tivoivat lasten leikkejä. Ulkona lapsi hakeutuu helposti hiekan, veden ja puiden luokse leik-kimään lapsille osoitetun leikkipaikan sijasta.
(Laaksoharju 2015,2010)
Luonnonelementtien tarve voidaan jakaa kah-teen kokonaisuukah-teen. Lapsella tulisi olla fyy-sinen sekä visuaalinen yhteys luontoon. Fyysi-nen yhteys luonnonelementteihin aktivoi lasta liikkumaan, kehittää lapsen motoriikkaa tehok-kaasti sekä opettaa lasta hyödyntämään erilai-sia aisteja. Aktivoimisen lisäksi luonnolla on mielialaa kohentava sekä stressitasoa alentava vaikutus. Visuaalinen yhteys luontoon sekä tai-vaaseen rauhoittaa lasta (Scott 2010, 40).
Luonnonelementtien merkitys lapsen kehi-tykselle korostuu erityisesti kaupunkiympä-ristössä, jossa luonto ei ole automaattisesti läsnä ympäristössä. Rakennettu ympäristö on muodostanut luonnonläheisyyden haastavak-si. Enää lapsen luontosuhde ei pääse kehitty-mään automaattisesti, kuten ennen vanhaa.
Jos luontosuhdetta ei saada luotua lapselle alle 12-vuotiaana, ei lapsi helposti enää opi ulkona liikkumisen tavoille. Kaupunkimaisemassa tu-lisikin säilyttää luonnontilaisia alueenosia, joi-den lisäksi luonto voidaan tuoda osaksi lapsen arkea esimerkiksi kaupunkiviljelyn muodossa.
(Laaksoharju 2015, 2010)
Luonnonelementtejä olisi tärkeää tuoda osaksi lapsen arkea niin asunnon sisälle kuin asunnon lähiympäristöönkin. Lapsen fyysiseen sekä vi-suaaliseen yhteyteen tulisi kiinnittää huomio-ta asuntosuunnittelussa. Luonnon vaikutukset ovat myös aikuiselle hyvin tärkeitä.
MATERIAALIT
Materiaaleihin liittyy sekä lapsen mukavuuteen sekä esteettisyyteen liittyviä asioita. Myös lap-selle esteettisyys on tärkeää ja usein aikuinen tekee päätöksen lapsen puolesta. Esteettisyy-destä on kuitenkin vaikea esittää yleistä ohjet-ta, sillä esteettisyys on subjektiivisesti koettava asia. Yleisesti voidaan kuitenkin mieltää, että lapset pitävät värikkäästä sekä selkeästä ym-päristöstä. Selkeys toimii hyvänä vastaparina lasten leluille sekä omille maalauksille (Wilson 2001). Aikuisen näkökulmasta ei kuitenkaan ole mielekästä nähdä asunnossa koko värien kirjoa. Aikuiset saattavat haluta paljon vaaleita pintoja muodostamaan kodista edustava sekä tyylikäs, mikä on ristiriidassa lasten
näkökul-man kanssa. Hyvänä tapana onkin sijoittaa värikkäät pinnat lapsen toiminnalle tarkoitet-tuihin tiloihin, jolloin lapsikin tiedostaa parem-min toiparem-mintapaikkojen merkityksen.
Lasten kohdalla lattiamateriaalien valinta on hyvin tärkeää. Lapset leikkivät pienestä pitäen paljon lattialla. Leikille osoitetuissa tiloissa tulisikin olla hyvin kulutusta kestäviä materi-aaleja. Lämpimät ja sileät materiaalit toimivat hyvin lapsen leikkialustana. Myös ruokatilan sekä kylpyhuoneen lattiamateriaaleilla voidaan vaikuttaa paljon tilan toimivuuteen lasten nä-kökulmasta.
TURVALLISUUS
Turvallisuus on yksi suurimmista lapsen ym-päristöä määrittävistä tekijöistä. Lasten tur-vallisuuteen puututtaessa luodaan rajoitteita lapsen ympäristölle, mutta samalla turvataan sekä voidaan helpottaa lapsen elämää. Turval-lisuus määrittää lapselle ympäristön rajat sekä toiminnalliset puitteet.
Erityisesti kaupunkiympäristössä turvallisuu-desta on tullut yksi merkittävimmistä lasten ympäristöä muokkaavista tekijöistä. Kaupun-kiympäristössä koetaan olevan paljon enem-män vaaran paikkoja rakennuskannan tiiviyden sekä korkeuden takia. Liikenteen aiheuttamat vaarat vaikuttavat myös paljon lapsen turval-lisuuteen. Turvallisuuden takaamisen myötä lapsen kasvuympäristö on muuttunut rajoit-tavammaksi lasten omatoimisen liikkumisen sekä toiminnallisuuden kannalta.
Asunnon sisällä lapsen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti keittiössä sekä kylpyhuoneessa. Näissä tiloissa tasoeroihin, lattiamateriaaleihin sekä kaatoihin, kiinto-kalusteiden korkeuksiin, teräviin kulmiin ja avattavuuteen, pistorasioiden sijoitteluun sekä ovien ja ikkunoiden suunniteluun huomiota kiinnittämällä pystytään vaikuttamaan asunnon turvallisuuteen.
Kaikkia asioita ei kuitenkaan ole mielekästä muuttaa turvallisuuden näkökulmasta, jotta asunto pysyy toimivana. Lasten tulee oppia turvallisuuden merkitys sekä oikean ja väärän toiminnan erot. Liian turvalliseksi luotu ympä-ristö vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen.
4.3 Tarpeet aikuisen näkökulmasta
Aikuisen näkökulma lasten tarpeista keskittyy lapsen terveyteen sekä käytännölliseen per-he-elämään. Aikuisen näkökulma on tärkeä, sillä pieni lapsi on hyvin riippuvainen vanhem-mistaan ja siten myös vanhempien toiminnasta.
Lisäksi pieni lapsi ei tietoisesti ajattele kaikkia itseään koskevia asioita. Aikuisen näkökulma on myös siinä mielessä tärkeä, että asunnon tu-lee toimia sekä lapselle, että aikuiselle.
Aikuisen näkökulmasta erityisesti lapsen tur-vallisuus on tärkeää. Lapsi ei rajoita toimin-taansa ympäristön vaaroista huolimatta, joten ympäristön turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Turvallisuu-teen liittyen lasten toiminnan valvottavuus on aikuisille tärkeää.
Turvallisuuteen liittyvien ominaisuuksien li-säksi toiminnallisuus ja käytännöllisyys ovat tärkeitä aikuiselle. Aikuisen näkökulmasta asunnon vaivattomuus helpottaa arjen toimin-toja. Lasten syntymän jälkeen myös säilytysti-lan tarpeen merkitys kasvaa merkittävästi.
VALVOTTAVUUS
Turvallisuuteen liittyy vahvasti myös valvot-tavuus. Asunnossa valvottavuuteen vaikuttaa tilojen väliset yhteydet. Valvottavuus korostuu tilojen välillä, joissa aikuinen ja lapsi toimivat eri aikoina. Tärkeimpiä valottavuuteen liittyviä yhteyksiä ovat mielestäni keittiön ja oleskeluti-lojen välinen yhteys. Tämän lisäksi parvekkeen ja oleskelutilojen välinen yhteys on tärkeä.
Keittiön ja oleskelutilojen välinen näköyh-teys helpottaa lapsen valvottavuutta aikuisen tehdessä ruokaa. Samalla lapsi on yhteydessä aikuiseen, mutta samanaikaisesti omissa olois-saan. Oleskelutiloissa valvottavuus muodostuu luonnostaan perheen viettäessä aikaa yhdessä.
VAIVATTOMUUS
Aikuisen näkökulmasta asunnon vaivattomuus on myös tärkeä ominaisuus lapsiperheissä. Vai-vattomuus korostuu tiloissa, joissa lapsi tarvit-see aikuisen apua esimerkiksi pukeutumisessa.
Hoitopöydälle osoitettu tilavaraus helpottaa ai-kuisen toimintaa pienen lapsen kanssa. Hoito-pöytä olisi hyvä sijoittaa vesipisteen läheisyy-teen tai aikuisen makuuhuoneeseen.
Eteistiloissa vaivattomuutta auttaa kuraeteis-mahdollisuus, tilan koko, säilytystilojen riittoi-suus ja istumismahdolliriittoi-suus. Eteistiloissa myös lattiamateriaalin valinnalla pystytään vaikutta-maan tilan vaivattomuuteen. Lattiamateriaalin helppohoitoisuus lapsiperheissä on tärkeää.
Eteisen lisäksi ruokailutiloissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota materiaalivalintoihin. Pie-nenä lapsi sotkee paljon näissä tiloissa, joten materiaalien helppohoitoisuus on tärkeää.