Asuntojen soveltaminen

Tässä osiossa käsittelen, kuinka asuntopohjia pystytään soveltamaan kerrostalokokonaisuuk-sissa. Kerrospohjien tarkoituksena on osoittaa asuntojen soveltuvuus kaupunkimaisessa ym-päristössä ja erityisesti kerrostaloissa.

Kerrospohjissa esittelen kolme esimerkkiä, kuinka asuntopohjia voidaan soveltaa kokonai-suuksien muodostamisessa. Esimerkeiksi on valittu kerrostaloille tyypillisiä muotoja, kuten piste- ja luhtitalo. Kerrospohjien muodostami-sessa on käytetty kaikkia perhetyypeille suun-niteltuja asuntopohjia sekä niiden lisäksi osoi-tettu pienemmille asunnoille asuntojen paikat.

Perheiden asunnot on pyritty sijoittamaan siten, että niiden mitoitukseen, eikä muihin ominaisuuksiin ole tarvinnut koskea. Pienillä muutoksilla, kuten sisäänkäynnin siirtämisel-lä tai parvekkeen paikan muutoksilla on py-ritty parantamaan kerrostaloa kokonaisuute-na. Muutokset eivät ole siis tarpeellisia, jotta asuntopohjia voidaan soveltaa. Lisäksi useas-sa asunnosuseas-sa on pystytty avaamaan ikkunoita useampaan suuntaan.

Kerrostalosovelluksien tarkoituksena on osoit-taa asuntojen soveltuvuus, joten porrashuo-neiden mitoitus sekä yhteistilat on esitettynä hyvin suurpiirteisesti. Mitoituksessa on kuiten-kin otettu RT-kortiston mittaohjeet sekä mää-räykset huomioon. Sovellusesimerkkien lisäksi olen esittänyt kaaviokuvina rakennusmassojen sijoittelumahdollisuuksia sekä laajennusmah-dollisuuksia.

SOVELLUS 1

Ensimmäisessä sovelluksessa on käytetty kah-ta perheasuntotyyppiä sekä kuvitteellisia pie-nempiä asuntoja muodostamaan lamellitalo.

Perheasunnoista on käytetty kompaktia sekä kotona viihtyvän perheen asuntopohjia. Pohjia ei ole tarvinnut muokata, ainoastaan parvek-keiden kokoja on muutettu yhtenäisen ilmeen luomiseksi. Päätyasuntojen päätyseiniä voi-daan aukottaa tai kytkeä seuraavaan rakennuk-seen, jolloin muodostuu useamman kerrostalon kokonaisuus.

ASUNTOJAKAUMA

2 x 60 m² (kompakti asunto) 2 x 72 m² (kotona viihtyvä perhe) lisäksi

3 x 42 m² (voidaan jakaa pienemmiksi tai isommiksi asunnoiksi)

SOVELLUS 2

Toisessa sovelluksessa on käytetty muuttuvien perhemuotojen asuntopohjia muodostamaan luhtitalo. Luhtitalon päädyistä löytyy muut-tuvalle isolle perheelle asunnot ja väliin si-joitetaan luhtitalon pituudesta riippuen pieniä perheasuntoja. Ison muuttuvan perheasunnon sisäänkäynnin paikkaa on muutettu, jolloin luhtitalon päädyt on saatu suljettua ja asuntojen mitat sopeutettua luontevasti. Luhtitalo pystyt-täisiin toteuttamaan myös muuttamatta sisään-käynnin paikkaa. Irtaimistovarastot löytyvät isommista asunnoista asunnon yhteydestä ja pienempiin asuntoihin varastot on sijoitettu pareittain asuntojen väliin. Näin luhtikäytävän pitkää käytävää saadaan rikottua pienemmiksi kokonaisuuksiksi.

Luhtikäytävään voidaan myös ottaa kolmas asuntotyyppi mukaan haluttaessa. Sijoittamal-la asunnot pareittain pienien muuttuvien per-heasuntojen mukaisesti luhtitalosta muodostuu luonteva kokonaisuus. Asuntojen lukumäärällä pystytään vaikuttamaan luhtitalon pituuteen.

Kerroskorkeudesta riippuen asuntojen väliin voidaan sijoittaa myös hissiyhteys.

ASUNTOJAKAUMA

2 x 83,2 m² (muuttuva perheasunto iso) 2 > 48,9 m² (muuttuva perheasunto pieni) lisäksi muita asuntoja luhtitalon väliin

SOVELLUS 3

Kolmannessa sovelluksessa on käytetty oma-kotitalomaista sekä erilaisten rytmien asunto-tyyppiä muodostamaan pistetalo. Pistetalon maantasokerrokseen on sijoitettu kaksi omako-titalomaista asuntoa, joille aukeaa omat pihat sekä sisäänkäynnit. Asuntojen lisäksi ensim-mäiseen kerrokseen on sijoitettuna yhteistilo-ja, joista tärkeimpinä sisäänkäynnin yhteyteen kuraeteisellä varustettu pyörä- ja lastenratas-varasto sekä kerho- ja saunatilat. Kerhotila on sijoitettuna siten, että sinne näkee aina sisään saavuttaessa sekä talosta poistuttaessa.

Toisessa kerroksessa omakotitalomaisen asun-non rinnalle on sijoitettuna erilaisten rytmien asuntoja. Erilaisten rytmien parveke voidaan sijoittaa samalle seinälle omakotitalomaisen asunnon kanssa, jolloin saadaan yhtenäinen parvekeseinä. Ylemmissä kerroksissa omakoti-talomaisen asunnon kohdalle voidaan sijoittaa kaksioita tai jakaa asuntopohja kahdeksi yk-siöksi.

ASUNTOJAKAUMA

2 x 63,8 m² (erilaiset rytmit) 2 x 100,5 m² (omakotitalomainen) ylemmissä kerroksissa okt kohdalla 1 x 52,7 m2 tai 2 x 26,2 m²

Maantasokerros

2. krs

L o p u k s i

9

Urbaani lapsuus ei ole enää harvinaista. Yhä useampi pieni lapsi asuu kaupunkien keskus-ta-alueilla. Lapsiperheiden kaupunkiasunnoille on kysyntää, mutta markkinoilta ei tällä hetkel-lä juurikaan löydy lapsiperheille suunnattuja asuntoja. Asuntojen puutteen sekä saatavilla olevan tiedon takia aihe on hyvin ajankohtai-nen. Lapsien asumiseen liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimustietoa on melko vähän. Aihetta on käsitelty lähinnä julkisella sektorilla päi-väkoteihin sekä leikkipaikkoihin liittyen. Lap-siperheiden asumiseen kohdistuvat teokset käsittelevät aihetta pääasiassa aikuisen näkö-kulmasta. Lapsen näkökulmaa sekä mitoituk-sellisia ohjeita asuntosuunnittelun osalta ei juurikaan löydy.

Lasten asumiseen liittyy monia osa-alueita, mutta diplomityössäni olen pyrkinyt avaamaan keskustamaisen perheasumisen sisätilallisia ominaisuuksia, joihin lapsiystävällisessä asu-misessa tulisi kiinnittää huomiota. Työssäni olen osoittanut, että lapsille suunnatut asunto-ratkaisut eivät vaadi kovin radikaaleja tai eri-koisia ratkaisuja tämän päivän rakentamiseen verrattuna. Oikeisiin asioihin huomiota kiin-nittämällä pystytään kehittämään asumista oi-keaan suuntaan lasten näkökulmasta.

Yhtenä työni tärkeistä huomioista on ollut, että lasten asumisen kehittäminen voidaan jakaa yksityiskohtiin sekä suuriin linjoihin. Pieniin yksityiskohtiin huomiota kiinnittämällä pysty-tään muokkaamaan normaalia asuntosuunnitte-lua lapsiystävällisemmäksi. Ikkunan alareunan korkeutta muuttamalla tai lattiamateriaalin va-linnoilla pystytään vaikuttamaan yksinkertai-sesti asunnon lapsiystävällisyyteen ilman, että

muillekin kuin pelkille lapsiperheille. Useat ratkaisut lasten näkökulmasta parantavat asu-misen laatua myös muiden ryhmien kannalta.

Suuret linjat työssäni kuvastavat eri toimin-toihin liittyviä konsepteja sekä tilojen välisiä yhteyksiä. Yksityiskohtien lisäksi suurilla lin-joilla pystytään vaikuttamaan erityisesti asun-non toiminnalliseen puoleen. Näiden ominai-suuksien kohdalla ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisumallia lasten näkökulmasta, vaan toi-minnallinen ratkaisumalli riippuu lapsen sekä perheen elämäntavoista. Konseptien tarkoituk-sena on avartaa asuntojen monimuotoisia vaih-toehtoja. Konseptien ymmärtämisen helpotta-miseksi työssäni on esitettynä lapsille sopivia tyypillisiä sekä luovempia mitoitusesimerkke-jä, jotka pohjautuvat konsepteihin. Mitoitusten tarkoituksena ei ole osoittaa ainoita oikeita rat-kaisumalleja, vaan antaa suuntaviivoja, kuinka konsepteja voidaan hyödyntää todellisessa mi-toituksessa.

Asunnon toiminnallisesta puolesta tärkeim-miksi lapsiystävällisen asumisen näkökulmasta nousivat yksityisten sekä yhteisöllisten tilojen välinen vuorovaikutus ja yhteydet sekä leikille ja levolle osoitetut paikat. Näissä asioissa koin olevan eniten puutteita kaupunkiasumisessa tämän hetken rakentamisessa lasten näkökul-masta. Näiden ominaisuuksien lisäksi tilan-tarve sekä aputilojen toiminnallisuus nousivat esille. Näihin toiminnallisiin ominaisuuksiin kuitenkin puututaan tällä hetkellä jo esimer-kiksi esteettömyyden näkökulmasta, jolloin ne koskettavat myös lapsiperheiden asuntoja.

Yhdessä toiminnallisten ominaisuuksien sekä

Tyyppiperheille suunnatut asuntopohjat osoit-tavat ratkaisujen monimuotoisuuden sekä va-rioitavuuden. Enää lapsiperheiden asuntoja ei voida suunnitella pelkästään kahden aikuisen ja kahden lapsen kokoisille perheille, vaan eri-laistuvat perhemuodot ovat tuoneet mukanaan uusia ominaisuuksia, joita lasten asumisessa tulee huomioida.

Lasten asuminen tutkimuksen aiheena on ollut haastava, sillä lapset kasvavat nopeasti ja jo-kainen lapsi on yksilö. Siksi lapsiystävällisen asumisen kehittämiseksi ei ole ollut mielekästä muodostaa pelkkiä konkreettisia mitoitusohjei-ta, vaan lähtökohtana on ollut pyrkimys löytää tapoja ohjeistaa lapsiperheiden asuntosuun-nittelua lapsiperheen elämäntavoista ja lähtö-kohdista riippuen. Lasten asumisen tarpeet ja lähtökohdat eivät ole yhtä yksiselitteisiä kuin esimerkiksi vammaisten asumiseen liittyvät vaatimukset, joille pystytään osoittamaan konkreettisia mitoitusperiaatteita. Tämä on yksi syy, miksi aihetta on ollut hankala lähes-tyä. Lisäksi lasten asumiseen liittyvien ominai-suuksia kehittämistä hankaloittaa se, että pie-net lapset eivät osaa ilmaista omia halujaan ja tarpeitaan.

Diplomityöni antaa vastauksia osaan haasteis-ta. Se antaa kehitysehdotuksia, kuinka lapsiys-tävällistä asumista voidaan lähteä kehittämään ja minkälaisiin ominaisuuksiin asumisessa tu-lisi kiinnittää huomiota lasten näkökulmasta.

Lasten asumisen näkökulmasta tärkeintä on ennen kaikkea tilojen rikkaus sekä monimuo-toisuus, käytännöllisyys ja turvallisuus. Näi-den teemojen kautta lapsiystävällisessä asun-tosuunnittelussa päästään jo pitkälle.