Toimialan mukainen luokittelu hyödykeryhmiin

Yhtiö / säätiö

Oy Gardenia-Helsinki Ab X

Oy Helsingin Asuntohankinta Ab X

Helsingin Työvoimapalvelu Oy X

Helsinki Region Marketing Oy X X

Lasipalatsin Mediakeskus Oy X X

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy X

Oy Mankala Ab X X

Suomen Energia-Urakointi Oy X

Suomen Turistiauto Oy X

Työmaahuolto Oy Ab X

Urheiluhallit Oy X

Vuosaaren Urheilutalo Oy X X

Antinkotisäätiö X

Helsingin seudun kesäyliopiston säätiö X, u.v.*

Helsingin teatterisäätiö X

Helsinki-viikon säätiö X

Jääkenttäsäätiö X X

Kannelkotisäätiö X

Pakilan sairas- ja vanhainkotisäätiö X

Stadion-säätiö X X

* Positiivisia ulkoisvaikutuksia

Taulukosta 3 nähdään, että 21:stä kohteesta 11 voidaan sijoittaa puhtaita yksityishyö-dykkeitä tuottavien luokkaan, tosin kolmella niistä on myös meriittihyödykkeeksi luoki-teltavaa toimintaa ja kahdella muulla luonnollisen monopolin piirteitä. Helsinki Region Marketingin päätoiminta on julkishyödyke, mutta tilojen vuokraus on yksityishyödyke.

Helsingin seudun kesäyliopiston toiminnalla on positiivisia ulkoisvaikutuksia, mutta hyödyketyyppinä kyse on silti yksityishyödykkeestä.

Yhdeksän kohteen toiminta on ainakin osin meriittihyödykkeiden tuottamista.

Luonnollisen monopolin piirteitä on kolmella yhtiöllä. Mankala on perinteinen oppikirjaesimerkki luonnollisesta monopolista, mutta markkinoiden kehitys on siirtänyt toimialaa kohti puhdasta yksityishyödykettä. Lasipalatsin Mediakeskuksen ja Gardenia-Helsingin toiminta on etenkin jälkimmäisen kohdalla sellaista, että yksityisillä tuottajilla saattaa olla iso kynnys tulla markkinoille. Lasipalatsin Mediakeskuksen toiminnasta osa, etenkin tilojen vuokraus, kuuluu kuitenkin puhtaiden yksityishyödykkeiden joukkoon. Klubihyödykkeiden luokkaan sijoitettiin teatterisäätiö ja Helsinki-viikon säätiö, mutta etenkin jälkimmäisen kohdalla sijoittaminen on kovin vaikeaa.

4.3 MIKSI HELSINKI OMISTAA TAI PITÄÄ MÄÄRÄYSVALLASSAAN

Kuten luvussa 3.5.1 todettiin, ei säätiöitä omisteta. Tämän vuoksi jatkossakin pidetään yhtiöiden omistaminen ja määräysvalta säätiössä käsitteellisesti erillään, vaikka se hieman hankaloittaa tekstin luettavuutta. Kuten teoreettisessa osuudessakin, myös tässä luvussa käytetään sanaa kunta, kun tarkoitetaan kuntia yleensä. Erityisesti Helsingin kaupunkia tarkoitettaessa käytetään ilmaisuna Helsinkiä tai kaupunkia. Niin ikään ilmaisun lyhentämiseksi ei yhtiöiden nimien yhteydessä pääsääntöisesti käytetä lyhennettä oy eikä säätiöiden nimien yhteydessä sanaa säätiö. Yhtiön ja säätiön johdolla tarkoitetaan toimitusjohtajaa ja hallitusta yhdessä.

4.3.1 Kuuluminen kunnan toimialaan

Kunnan erityiseen toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitavat kohdeyhtiöistä ja säätiöistä vain vanhainkotisäätiöt. Helsingin Asuntohankinnan toiminta siltä osin, kun sen omistamia asuntoja vuokrataan asunnottomille ja muille sosiaalihuollon erityisryhmille, kuuluu myös erityiseen toimialaan. Muiden yhtiöiden ja säätiöiden toiminta ei ole kunnan sellaista lakisääteistä toimintaa, joka kunnan on pakko järjestää.

Liikuntapalvelujen osalta kunnalla on velvollisuus edistää palvelujen saatavuutta alueellaan, mutta kunnan ei ole pakko ylläpitää uimahallia, urheiluhallia ja niin edelleen. Kyseiset hyödykkeet ovat kuitenkin meriittihyödykkeitä, joiden positiivisten ulkoisvaikutuksien hyödyntämisen kunnan tulisi varmistaa, mutta ei välttämättä oman

tehokkaasti. Kunnan elinkeinoelämän edistäminen sisältyy kuntalain 1.3 §:n mukaiseen kestävän kehityksen edistämiseen. Täten Helsinki Region Marketingin toiminta kuuluu kunnan toimialaan. Muiden kuin edellä mainittujen yhtiöiden ja säätiöiden toimiala ei kuulu kunnan erityiseen toimialaan.

Helsingin ei ole minkään lain nojalla pakko omistaa tai pitää määräysvallassaan mitään kohteista. Erityiseen toimialaan kuuluvien säätiöiden ja yhtiöiden palveluissa Helsingillä on järjestämisvastuu, joka voidaan toteuttaa ostamalla palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kunnan yleisen toimialan sisällön todettiin luvussa 2.2.1 vaihtelevan ajan ja paikan suhteen. Kunnan suuruus ja sijainti vaikuttavat yksityisen sektorin taloudelliseen toimeliaisuuteen. Ajan myötä eri toimialat nousevat ja laskevat suhdanteiden ja teknologisen kehityksen myötä. Kunnan tehtävä on varmistaa kunnan kokonaisedun kannalta tärkeiden hyödykkeiden riittävä tarjonta silloin kun yksityiset markkinat eivät tuota niitä tarpeeksi. Perimmäisenä ajatuksena pitää aina olla se, että kunnan tehtävien tulee olla yleishyödyllisiä ja kunnan jäsenten yhteisiä.

4.3.2 Yhtiöiden ja säätiöiden asema markkinoilla

Koska mitään lain säätelemää velvoitetta kohteena olevien säätiöiden ja yritysten kuulu-miselle Helsinki-konserniin ei ole, etsitään perusteluja kohteiden markkina-asemasta.

Markkina-asemaa on selvitetty kyselyn avulla. Jäsennyksessä on käytetty apuna edellä tehtyä luokittelua hyödykeryhmiin.

Kunkin säätiön ja yhtiön saama sijoitus kunkin kysymyksen kohdalla on laskettu toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vastauksista. Vastausvaihtoehtojen ollessa kyllä tai ei, on kohteen arvo luonnollisesti enemmistön saanut arvo. Jos vastaukset ovat men-neet tasan, on siitä mainittu erikseen. Niiden kysymysten kohdalla, joissa vastausvaihto-ehdot ovat "paljon, jonkin verran, ei lainkaan", on muuttuja tulkittu järjestysasteikolli-seksi. Tällöin aritmeettisen keskiarvon laskeminen ei ole mielekästä. Järjestysasteikolli-selle muuttujalle sallitut keskiluvut ovat moodi ja mediaani. Moodi on yleisin havainto-arvo, mediaani puolestaan on tyypillisin havaintoarvo. Useimmissa tapauksissa molem-mat johtavat samaan tulokseen. Kohteen saama arvo on laskettu käyttäen mediaania.

Moodin ongelmana on, että se voi saada useita arvoja, kun mediaanilla on aina vain yksi arvo.

4.3.2.1 Kilpailu ja markkinavoima

Yksikään kohteena olevasta yhtiöstä tai säätiöstä ei ole monopoliasemassa, vaan kaikki kohtaavat markkinoilla kilpailua ainakin jonkin verran. Kolme säätiötä ja kolme yhtiötä kohtaavat markkinoilla paljon kilpailua. Paljon kilpailua kohtaavat yhtiöt ja säätiöt ovat - Helsingin Asuntohankinta

- Suomen Energia-Urakointi - Suomen Turistiauto

- Helsingin seudun kesäyliopisto - Helsingin teatteri

- Stadion

Helsingin Asuntohankinta tuottaa meriittihyödykkeitä, kaksi muuta yhtiötä tuottavat puhtaita markkinahyödykkeitä. Kesäyliopisto tuottaa ulkoisvaikutuksia sisältäviä yksi-tyishyödykkeitä, stadion sekä yksityis- ja meriittihyödykkeitä. Teatteri luokiteltiin klubihyödykkeeksi. Hyödyketyyppi ei ole näin ollen selittävä tekijä kovalle kilpailulle.

Muut säätiöt ja yhtiöt kohtaavat markkinoilla kilpailua jonkin verran.

Hyödyketyypiltään luonnolliseksi monopoliksi luokiteltu Gardenia-Helsinki kohtaa vastaajien mukaan markkinoilla myös jonkin verran kilpailua. Lasipalatsin Mediakeskus ja Mankala luokiteltiin yksityishyödykkeitä tuottaviksi, joilla on myös luonnollisen monopolin piirteitä. Myös ne kohtaavat markkinoilla jonkin verran kilpailua. Helsinki Region Marketingin kahtalaista toimialaa ei tutkimuksessa voitu erotella. Niinpä sen jonkin verran kohtaama kilpailu saattaa olla vastaajien arvioima keskiarvo vuokraustoiminnasta ja elinkeinoelämän edistämisestä. On vaikea kuvitella, että elinkeinoelämän edistäminen, joka luokiteltiin julksihyödykkeeksi, kohtaisi markkinoilla kilpailua. Toimitilojen vuokraus sen sijaan on hyvin kilpailtu ala.

Systemaattista riippuvuutta hyödykelajin ja kilpailun määrän välillä ei siis voida havaita. Vastaajien arviot kilpailun määrästä painottuivat dominoivasti jonkin verran

-Kilpailun määrän ohella kohteiden markkina-asemaa mitattiin tiedustelemalla vastaajien näkemystä kohteen vaikutuksesta muiden samalla alalla toimivien yhtiöiden ja säätiöiden tuotteiden hinnoitteluun, tuotevalikoiman laajuuteen ja tuotteiden laatuun.

Samoin kysyttiin muiden yritysten ja säätiöiden vaikutuksesta kohteen tuotteiden hinnoitteluun, tuotevalikoiman laajuuteen ja tuotteiden laatuun. Vastausskaala oli näissäkin kysymyksissä paljon, jonkin verran, ei lainkaan.

Yllä mainituista muuttujista laskettiin lisäksi kaksi summamuuttujaa. Oma markkina-voima on laskettu kolmesta kohteen vaikutusta muihin mittaavan muuttujan summana.

Samoin on laskettu muiden markkinavoima kolmen muiden kohteen toimintaan vaikuttavan muuttujan summana. Taulukosta 4 voidaan havaita vastausten keskittyneen dominoivasti jonkin verran -vaihtoehtoon.