KirjoiUanut
Martti Kovero.
Valtion uutisasutuksella on viime vuosien yleisten kysymys-ten joukossa varsin huomattava sijansa. Ilmestyipa siita huhti-kuussa v. 1904 laaja mietinto^) Tilattoman Vaeston Alakomitealta.
Valtion uutisasutuksella onkin nykyisissa oloissamme aivan erikoi-nen merkitys. Lienee senvuoksi paikallaan tehda yllamainitusta mietinnosta selkoa. •
Mita ensiksikin tulee niihin tarkoitusperiin, jotka Tilattoman Vaeston Alakomitean mielesta valtion uutisasutuksella tulee olla,
»olisivat liikenevat viljelysmaat kruununmetsissa kaytettavat etu-paassa irtaimen maalaistydkansan hyvaksi j a sen sitomiseksi maa-han itsenaisen viljelyksen kautta».^) T a t a ei kuitenkaan lie aiottu ainoaksi paamaaraksi, vaan yksin tein on tahdottu yleensa edis-taa laajain kruununeramaittemme asuttamista. Mutta ehdoton etu-sija on edelliselle tarkoitusperalle annettu, jalkimainen tulee ky-symykseen vasta toisessa sijassa. Vaikkakaan taman kirjoittajalla ei ole sama, mielestamme ahdas, kasitys niista suurista paa-maarista, joihin valtion uutisasutuksella on maassamme pyrittava, emme silti katso olevamme oikeutetut tassa suhteessa komiteaa
^\n Vaeston 'Alakomitean mietinto n:o 2, H e l s i n g i s s a 1904.
-) T i l . Vaest. A l a k . m. n:o 2 199 sivu.
Tilattoman Vaeston Alakomitea valtion mdisastituksesta. 275
moittimaan. Painvastoin, onhan se hionnollistakin, ettei komitea ole valtion uutisasutukselle useampia tarkoitusperia asettanut, silla tamahan on sille vain sivuasia, y.ksi ajateltu keino paaasian, tilattoman vaeston olojen parantamisen, saavuttamiseksi.
Tilaisuuksista valtion uutisasutukseen on komitea sita mielta, etta skruunun metsamaat tarjoavat varsinkin Pera-Pohjolassa run-saasti tilaisuutta kayttamaan suuriakin maa-aloja tarkoituksenmu-kaiseen uutisasutukseen maanviljelyksen perusteella».^) Etupaassa on komitean huomio kaantynyt moniin kruununmetsissa loytyviin soihin. »Sanoraattakin on kuitenkin selvaa, etta parhaat ja tois-taiseksi melkein loppumattomilta nayttavat tilaisuudet tassa suh-teessa tarjoavat kruununmetsien enimmakseen viela koskematto mat suomaats.^)
Elinkeinolliselta luonteeltaan tulisi uutisasutus olemaan paa-asiallisesti maataviljelevaa. Voitaisiin perustaa seka maanviljelys-tiloja etta n. s. asuntomaanviljelys-tiloja »kasitydlaisia y. m. s. ruumiillisen tydn tekijoita vartens.^) Viimeksi mainitut ovat kuitenkin kai aijo-tut tavalliselle maalaistyovaelle, (eihan viljelyskelpoisia kruunun-metsia liene paljon suurien tehdaspaikkojen lahettyvilla), joten siis asuntotilojenkin haltijat melkoiseksi osaksi saisivat toimeen-tulonsa ' maanviljelyksesta, vaikkakin toisen palveluksessa. Sita-paitsi on komitea ajatellut ne useissa tapauksissa jonkinlaiseksi valimuodoksi, koska se on varannut niille mahdollisuuden suu-rentua vastaisuudessa maanviljelystiloiksi.
Uutisasutuksen tarkoitusperat, tilaisuudet sen harjottamiseen j a sen elinkeinollinen luonne maaraavat edeltapain uutisasukas-materiaalin: ne ikaankuin antavat talle tietyt aariviivat. Niinpa on itsestaan selva komitean ehdottama saadds, etta uutisasukkaat ovat etupaassa otettavat tilattoman vaeston keskuudesta. Komi-tea on kuitenkin viela tehnyt pienemmaksi sen kansalaispiirin, joka uutisasutuksessa voi tulla kysymykseen. Ensiksikin ehdot-taa se kokonaan estettaviksi paasemasta valtionuutisasukkaiksi ne kansalaiset, »jotka
1) T i l . Vaest. A l a k . m. n:o 2 131 sivu.
T i l . Vaest. A l a k . m . n:o 2 203 sivu.
*) T i l . Vaest. A l a k . m . n;o 2 234 sivu.
. 1
276 Martti Kovero.
1) ovat kansalaisluottamuksensa menettaneina tahi syytteen-alaisina rikoksista, josta kansalaisluottamuksen menettaminen voi olla seurauksena;
2) viimeisten neljan vuoden aikana ovat tuomitut tahi syyt-teenalaisina siita, etta ovat kayttaneet yhteismetsaa toisin kuin on luvallista tai haaskanneet kruununmetsaa tai kruunulle muuten kuuluvia puita, etta ovat saattaneet itsensa vikapaiksi luvatto-maan paloviinan valmistukseen tahi toistettuun luvattoluvatto-maan vaki-viinan tai mallasjuomain myymiseen, miedommat vakijuomat sii-hen luettuna; tahi
3) ennen ovat hallinneet kruunun metsatilaa, mutta viimeis-ten kymmenen vuoden kuluessa menettaneet vuokra-oikeuviimeis-tensa.
Kuitenkin voidaan tehda poikkeus siita, mita i — 3 kohdassa on saadetty, kun erinomaiset syyt sita vaativat. »^)
Taman rajoituksen kautta on uutisasutuksesta tahdottu sul-kea pois kaikki kelvottomat ainekset. Niin tarsul-kea kuin tama na-kdkohta onkin, taytyy kuitenkin komitean esittamaa menettelya pitaa liika jyrkkana mita tulee i ) j a 2) kohtaan. Jo yleisen yh-teiskunta^moraalin kannalta ei voi hyvaksya ehdottoman hyl-kaamistuomion julistamista langenneista. J a jotenkin ehdoton on komitean kanta, silla saadds erinomaisista syista on takaportti, josta vain harva paasee sisalle. T a m a on sita sopimattomampaa kuin kysymyksessa ovat alimm-at yhteiskuntakerrokset. Heidan keskuudessaan johtuvat rikokset usein enemman tapojen yleisesta alhaisuudesta kuin luontoperaisesta kunnottomuudesta, voipa mo-nesti rikokseen suorastaan pakottaa kurja asema.
Sen lisaksi ehdottaa komitea viela tarkkaa valintaa niiden suhteen jotka ovat oikeutetut uutisasukkaiksi pyrkimaan. »0n erityisesti pantava painoa hakijain personallisiin ominaisuuksiin:
heidan raittiuteensa, tyokykyynsa j a ammattitaitoonsax.^) Takeeksi tydkyvysta on uutisasukkaiksi etupaassa otettava henkiloita, jotka ovat parhaassa miehuuden ijassa, 25—50 ikavuosien valilla. Si-tapaitsi on itse ansaitun rahasaastdn olemassa oloon pantava mer-kitysta, silla se on »hyva todistus hakijan kyvysta j a
luotetta-T i l . V a e s t . - A l a k . m . n:o 2 326 siv.
^) T i l . Vaest. A l a k . m . n:o 2 250 siv.
Tilattoman Vaeston Alakomitea valtion tmtisastituksesta. 277
vaisuudesta j a olisi sen vnoksi alakomitean mielesta yhta hyvin kuin'hakijan muut ominaisuudet otettava huomioon. »^) Rahasaas-tdn suuruudesta sanotaan, etta »tavallinen renki tai tyomies, tar-kasti elaen kylla saattaa vuosipalkastaan saastaa sen verran, etta hanella esim. 25-vuotiaana on pieni, pariin sataan markkaan nouseva paaoma».^)
Mita ensiksikin tulee raittiuden antamaan etusijaan, on se tata nykya viela liika-aikaista, silla • raittiusaate ei viela ole kan-samme syvissa riveissa tarpeeksi oivallettu. Usein voi tapahtua, etta joku raittiusseuraan kuulumaton on moraalisessa suhteessa paljon korkeammalla kannalla kuin joku siihen kuuluva. Sitapaitsi voi tuollainen »valikoiminen» helposti johtaa ulkokullaisuuteen.
A l i n ika-raja 25 on • taas mielestamme liika korkea, silla jo pal-joa ennemmin aikaa mieskuntoisuuden aika j a oman kodin perus-tamisen tarve. Muuten on ikarajain asettaminen jossain maarin sopimatonta senvuoksi, ettei ika ole tydkykyisyyden mitta muuta kuin suurissa piirteissa. Rahasaastdn olemassa olosta taytyy kylla puhtaasti teoreetiselta kannalta katsoen olla komitean kanssa samaa mielta. Kuitenkin taytyy kaytanndllisista syista pitaa sii-hen perustuvaa etusijaa arveluttavana. Joskin 25-vuotiaalla ren-gilla tai tydmiehella, kun han on tarkasti elanyt (joka muuten ei viela ole yleisesti, oivallettua), voi olla 200 mk:n saasto, ei sen kd-raamiseen kdyhissa oloissamme ole aina tilaisuutta suuren per heen isalle. Kuinka- monta sellaista tydmiesta tai kdyhaa torp-paria niin kunnollista vakea kuin he samalla ovatkin, Idytyykaan maassamme, jotka tdin tuskin jaksavat hankkia itseileen j a per-heelleen edes riittavan elannon 1 Sitapaitsi kadottaa saastojen ole-massaolo paljon merkitystaan senkin kautta, etta sen kokoami-seen ajateltua aikaa naimattomille, aina 25-ikavuoteen saakka, taytyy pitaa liika pitkaksi laskettuna, koska ikarajaa on paljo alennettava.
Nain- ollen ei voi myontaa, etta komitea olisi onnistunut ehdottaessaan uutisasukasmateriaalin valikoimista ylla esitetyn lai-seksi. Sellainen valikoiminen ei anna mitaan takeita siita, etta
T i l . Viiest. A l a k . m . n:o 2 281 siv.
-) T i l . Vaest. A l a k . m . 11:0 2 250 siv.
278 Martti Kovero.
uutisasutukseen paasemisessa on valmistettu etusija tilattoman vaeston parhaille aineksille. Etusija on vain niilla, jotka jo ovat ehtineet kohota verrattain suotuisiin oloihin. Nahtavasti on ko-mitea lahtenyt siita kasityksesta, etta olemassaolon taistelu on puhdistava kiirastuli. Mutta samalla on se unohtanut, etta tassa taistelussa aina sortuu paljon kaunista j a hyvaa j a taas vahem-man kunnioitettavaa paasee voitolle. Varsinkin on niin asian-laita, kun on kysymys kansankerroksista, jotka elavat kovin epa-suotuisissa oloissa. Ja. nekin paremmat ainekset, jotka lopulta paa-tevat kohoamaan, ovat voineet menettaa muissa suhteissa yhta-paljon kuin ovat saavuttaneet aineellisessa.
Ennenkuin ryhdymme lahemmin tarkastelemaan uutisasu-tuksen teknillista jarjestamista, teemme aariviivoissaan selkoa siita ylimalkaisesta asemasta, johon uutisasukkaat ovat ehdotetut ko-hotettaviksi. Tassa suhteessa ovat maaraavia uutisasutuksien tila-suuruus j a maaluonne.
Tilasuuruudelliselta luonteeltaan olisivat maanviljelystilat pientiloja. Taman perustelee komitea seuraavasti: »Jotta tama paamaara, maan hankkiminen tilattomalle vaestolle, voitaisiin saavuttaa niin taydellisesti kuin olosuhteet mydntavat olisi kui-tenkin valttamatonta, etta muodostettavia tiluksia, • erityisia poik-keuksia lukuunottamatta, ei tehtaisi sen suuremmiksi kuin etta kunkin maanviljelys olisi hoidettavissa sita asuvan perheen omilla voimilla, korkeintaan jonkun harvan palkollisen avulla. Ilman tata rajoitusta supistuu uudistilojen lukumaara metkoisesti.» Y l i -malkaan tulisi maanviljelystilojen olla noin lO ham suuruisia.
»Mutta koska seka luonnossa (maanlaatu, ilmanala) etta yhteis-kunnallisessa elamassa on selvaan huomattavana tassakin suh-teessa eroavaisuuksia, on alakomitea katsonut tarpeelliseksi eh-dottaa, etta vastedes perustettaville maanviljelystiloille voisi myontaa viljelysmaata 5 hehtaarista aina 2o:een, jopa poikkeuk-sena 3o:eenkin hehtaariin saakka.»^)
Maanviljelystilain maaluonne ei tulisi olemaan itsenaisten maaomistusten. »'Kokemus on taivuttanut eri kansojen lainsaa-tajat ryhtymaan erityisiin toimenpiteisiin yleisilla varoilla perus-tettujen talonpoikaisviljelysten suojaamiseksi j a pystyssa
pysytta-1) T i l . Vaest. A l a k . m . n-.o 2, 129 siv.
Tilattoman Viiesion Alakomitea valtion tmiisastttuksesta. 279
miseksi. Taman paamaaran saavuttamiseksi ei ole ollut mahdol-lista valttaa maanomistusoikeuden rajoittamista tavalla tai toisella ja tuloksina tamansuuntaisista lainsaatamistoimista on senvuoksi ollut valimuotoja vuokratilojen j a itsenaisten maanomistusten va-lilla. s^) Tallaista valimuotoa ehdottaa komitea meidankin valtion-uutisasutuksessamme otettavaksi kaytantoon. Se nimittaa sita itse elinkautiseksi vuokraksi Tama nimitys ei kuitenkaan vas-taa ehdotetun hallinto-oikeuden olemusta, yhtavahan perinndlli-nen vuokra, kruununtilojen vanha hallinta-oikeus tai muut kay-tannossa esiintyvat nimitykset. Komitea on tahtonut luoda ins-titutsionin, joka toiselta puolen takaa uutisasukkaalle j a hanen perheelleen yhteiskunnallisen vapauden, toiselta yhteiskunnalle uutistilain tarkoituksenmukaisen kaytdn. Sen vnoksi nimittaisimme tallaistahallinto-oikeutta yhteiskunnalliseksimaanomi.stusoikeudeksi.
Se asettaa uutisasukkaalle tilansa hallinnassa tietyt rajoitukset.
Ennen kaikkea se sulkee pois jarjettdman mielivaltaisuuden, ku-ten tiluksien havittamisen j . n. e. Sen lisaksi se kieltaa tietyt tilan haltijalle tai yhteiskunnalle vaaralliset toimenpiteet, kuten tarpeettomain velkain ottamisen, liikapitkalle menevan osittami-sen, useampien tilain keraamisan yksiin kasiiri j . n. e. Kuten nakyy eroaa se suuresti nykyisesta individualisesta maanomis-tusoikeudesta. Sen avulla on kqetettu karsia pois taman epa-kohdat, mutta sailyttaa hyvat puolet. Nain ollen on tallainen yhteiskunnaUinen hallinta-oikeus ehdottomasti hyvaksyttava. Ko-mitealle on annettava taysi tunnustus siita, etta se on asettunut jyrkasti hylkaavalle kannalle tuon yhteiskunnalle niin vaarallisen
roomalaisoikeudellisen maanomistusoikeuden suhteen.
Asuntotilojen suuruudesta taas sanotaan seuraavaa. »Koska asuntotilojen tarkoituksena ainoastaan olisi tarjota tydmiesperheelle kunnollinen asunto j a sen ymparille sen verran maata, etta perhe siita voisi s9ada elatusta yhdelle lehmalle seka pienen peltotilkun perunamaaksi, on alakomitea katsonut, etta tallaisille tiloille pitaisi yleensa myontaa i hehtaari viljelyskelpoista maata. Mutta tas-sakin- kohden alakomitean mielesta pitaisi suoda tilaisuutta sel-laisille vaihteluille, joita paikalliset olot vaativat, j a sen vnoksi
olisi asuntotilojen perustaminen sallittava, joille myonnettava
vil-T i l . Viiest. A l a k . m. n:o 2, 223 siv.
•280 . Martti Kove7'o.
jelyskelpoinen maa vaihtelee aivan vahaisesta tilkusta aina 2:een hehtaariin saakka. x^) .
Asuntotilojen maaluonne tulisi olemaan maaraaikaisten vuokratilain. T a m a senvuoksi »koska tallainen, etupaassa palkka-tyolla itseansa elattava vaesto joutuu aikoina, jolloin tyoansio kay niukemmaksi, helpommin kuin vakituiset maanviljelijat tiu-kalle seka ryhtyy puutteesta hataantyneena tekoihin, jotka tuot-tavat naapureille j a valtion metsaomaisuudelle vahinkoa. Varsin-kin yksinaisten metsamokkien suhteen on tarpeellinen kurinpito vaikea yllapitaa, koska sattuvia rikoksia vieraitten miesten puut-tuessa useinkin on mahdoton nayttaa toteen. Alakomitea on sen vnoksi katsonut luonnolliseksi, etta valtion tulisi niihiu' nahden pysyvaisesti pidattaa itseileen suurempi mahdollisuus karsia pois sopimattomat ainekset*.^) Vuokra-ajan' pituus tulisi olemaan 25 vuotta. 5> Mutta niin pian kuin asuntotilan haltija tavalla tai toi-sella voi sita laajentaa maanviljelystilan vertaiseksi, niin pian han myos olisi oikeutettu paasemaan elinkautisesta vuokra-oikeudeSta osalliseksis.^)
Uutisasutuksen teknillinen jarjestaminen tulisi komitean mie-tinndn mukaan olemaan seuraavanlainen.
Ensiksikin on uutisasumuksien perustamisessa noudatettava sita yleista periaatetta, etta ainoastaan nykyoloissa elinvoiriiaisia uutistiloja muodostetaan. Maanviljelystiloja on perustettava paik-koihin, »joissa viljelys oikein hoidettuna ja tarpeellisen valmis-tusajan kuluttua olevaisissa oloissa • otaksuttavasti itsensa kannat-taa». »Laajaperainen maaperaa liuvuttava maanviljelys saattaa kylla jonkun aikaa menestya kdyhalla ala-arvoisellakin maalla, mutta odqttaa sopii, etta valtion toimenpiteet tarkoittavat vain pysyvaisia parannuksia, valttaen kaikkea, niika johtaisi rosvovil-jelyksen Suomessa liiaksikin tunnettuja nylkykeinoja kaytta-maan*.*) Asuntotilojen »syntymista ei tulisi sallia mnualla kuin missa tyovaella todella on pysyvaista tyota tarjolla. »^)
^) T i l . Vaest. A l a k . m . n:o 2 221 siv.
^) T i l . Vaest. A l a k . m . n:o 2 2 3 4 — 5 s.
• T i l . V a e s t . A l a k . m . n:o i 235 3.
•*) T i l . Vaest. A l a k . m . n:o 2 196 s.
") T i l . Viiest. A l a k . m . n:o 2 235 s.
Tilattoman Vaeston Alakomitea valtion zaitisasuttcksesta. 281
Toiselta puolen tulisi saada perustaa seka yksinaistiloja etta-ryhmaasutuksia eli naapuristoja, joiksi komitea niita nimittaa.
Kuitenkin tulisi uutisasutuksen tapahtua etupaassa viimeksi mai-nitunlaisessa muodossa. Kaukaisiin kruununmetsiin asettuvat saa-vat nim. etupaassa taistella skulkuneuvojen kehnoutta tahi suo-ranaista puutetta. j a tarpeelliisen liikepaaoman-seka luoton puutetta vastaan». »Yllamainituista epakohdista on ensimainen poistetta-vissa tai tuntuvasti lievennettapoistetta-vissa ainoastaan vahitellen pidem-pien aikojen kuluessa j a sittenkin se voi taysin tyydyttavalla ta-valla tapahtua ainoastaan siella, missa ei asutuksen harvalukui-suus tee tarpeellisia kustannuksia suhdattoman kalliiksi. Mydiskin toisen suhteen on asutuksen taajuudella valittomasti mer-kitysta, silla onnistuakseen terve lainausliike pikkuviljelijain kes-kuudessa edellyttaa henkilditten j a paikallisten olojen tarkkaa tuntemista'seka tehokasta valvontaa lainanantajain puolelta. Nama molemmat tarkeat seikat viittaavat siis selvasti siihen, etta uutis-viljelys tastalahtien etupaassa olisi suunniteltava semmoisiin seu-tuihin kruununmetsissa, missa - on mahdollista ryhmittaa uutistilat varsinaisiksi, verrattain tiheaan asutuiksi kylakunniksi eli naapu-ristoiksi*.^)
Tilojen muodostamisessa olisi otettava huomioon, mita en-siksikin tiluksien katsomiseen tulee, etta niiden tulee olla paitsi tonttipaikkaa vain viljelyskelpoista maata, likella toisiaan, yh-dessa lohossa, kun ovat kysymyksessa suo- j a asuntotilat, muul-loin korkeintaan neljassa. Metsatiluksista ehdotetaan saadettavaksi, etta aina on muodostettava yhteismetsia, missa se vain on mah-dollista, muussa tapauksessa annetaan uutistiloille maara-aikainen oikeus kotitarvepuitten saantiin kruunun metsista ilman lunastusta.
Muuten on »yhteismetsan laajuus maarattava huolimatta siita, missa kunnossa silla kasvava metsa luovuttamisan aikana on, ja silmalla pitaen, ettajse jarkiperaisen hoidon alaisena vastaisuudessa voi tayttaa osallisten kohtuullisia puutavara^tarpeita edellytyksella, ettei heidan keskuuteensa perusteta erityisia, isohkoa puutavara-menekkia vaativia laitoksia j a etta rakennusten palovakuutuksesta
1) T i l . Viiest. A l a k . m. n:o 2 2 0 1 — 2 s.
282 Martti Kovero.
on pidetty huolta».^) Jos yhteismetsa luovutettaessa ei viela tuota tarpeeksi puutavaraa, on tiloihin liitettava oikeus saada kotitar-vepuunsa ilmaiseksi kruununmetsista. Viela on uutistiloihin' luo-vutettava metsalaidunta, missa se vain on mahdollista, mutta aina yhteislaitumen muodossa.
Toiseksi tiluksien verollepanosta ehdottaa komitea saadetta-vaksi, etta maavero on laskettaya alhaiseksi, »koska pikkutilain verokyky melkein yksinomaan riippuu viljelijainsa omasta tydky-vysta. »^) Myoskaan e i k e r r a n pantua maaveroa saisi mydhemmin korottaa. Mita erityisesti tulee manttaaliin, on komitea sen aiko-nut vain »perustukseksi sille maaralle, jolla .maanviljelystilain tu-lisi vapaavuosien paatyttya ottaa osaa tientekoon j a muihin ylei-siin rasitukylei-siin.»^)
K u n uutistila on muodostettu, seuraa sen asuttaminen j a kuntoonpano. Taman saavuttamiseksi ehdottaa komitea seuraavia toimenpiteita.
i:o Maan vilj elystila on luovutettava uutisasukkaalle aluksi vain l o vuoden koekaudeksi. »Uutisasutusta alotettaessa ei nim.
voida varmuudella sanoa kykeneekd asukas todellakin -toteutta-maan aikomuksensa j a luo-toteutta-maan taloudellisesti itsenaisen ihaan-viljelystilan. Vasta kun han on, viljelemalla vissin alan maata j a hankkimalla tilalle tarpeelliset rakennukset, nayttanyt
pysty-vansa elattamaan j a t.odella elattapysty-vansa itsensa paaasiallisesti maanviljelyksella, vasta silloin han alakomitean mielesta tarjoaa kruunulle sellaisen vakuuden, etta se vaaratta saattaa antaa ha-ndle niin varman hallinta-oikeuden kuin sen ehdottama elinkau-tinen vuokra sisaltaa».*) Koekauden aikana voidaan uutisasukas haataa tilaltaan, jos han ilmeisesti laiminlyd tilan kuntoonpanoa tai tulee tuomituksi tietyista rikoksista.
Tallaista koekauden maaraamista on pidettava erittain tahdel-lisena. Se tekee tarpeettomiksi kaikki yksityiskohtaiset patevyys-ehdot, j a valmistaa siten tilaisuudenuutisasukkaaksipaasemiseenkai-kille, jotka siihen vain pystyvat. Ne taas, joilla ei ole vilpitdnta
aiko-T i l . Viiesl. A l a k . m. n:o 2 211 s.
-) T i l . Viiest. A l a k . m. n:o 2 257 s.
•') T i l . Vaest. A l a k . m . n;o 2 256 s.
T i l . Viiest. A l a k . m. n:o 2 223 s.
Tilattoman Vaeston Alakomitea valtion uutisasutuksesta.
283-musta, eivat silloin uutisasukkaiksi yritakaan. Kuitenkin on silloin pidettava siita huolta, etta kaikki mielivaltaisuus valvojain puolelta on estetty. Sen vnoksi on uutisasukkaan velvollisuudet j a niiden lai-minlydmisien seuraukset yksityiskohtaisen tarkasti maariteltavat.
Tata nakokohtaa ei komitea ole tarpeeksi silmalla pitanyt. Valiaikai-sen kontrahdih luonnoksessaan ei se nim. mainitse tasta mitaan.
2:0. Valtion on jarjestettava uutisasukkaan taloudenhoito koekautena. »'Asukas on velvollinen tarkasti noudattamaan niita erityisia m.aarayksia, joita tilain yksityisten seka yhteistehkin tilusten rakentamisesta, viljelemisesta j a kayttamisesta tahi naa-puriston yhteisten tarkoitusten edistamiseksi»^) viranomaiset anta-vat. Sitapaitsi on valtion ryhmaasutuksilla itse rakennutettava tilojen kaikki tarkeimmat rakennukset, kuten stuvan, kamarin j a etehisen, sisaltaen asuinrakennuksen s.eka tallin j a navetan.»^) Ta-.
man toimenpiteen perustelee komitea silla, etta »valtio useim-missa tapauksissa voi ottaa tarpeelliset puut omasta metsastaan j a . laskee niiden hinnan hyvin alhaiseksi*, kun taas, »jos uutis-asukkaat itse rakentavat huoneensa, he helposti joutuvat kalliit-ten urakgitsijain, ehkapa keinottelijainkin kasiin, joita yhtaaikaa verrattain pienella alueella suoritettava runsas tyo kaiketi hou-kuttelee paikalle.»^)
3:0. Valtion on annettava uutisasukkaalle aineellista apua, jotta han jaksaisi suorittaa kuntoonpanon. Ensiksikin on valtion
»niille asukkaille, jotka se ottaa omalle alueelleen, laitettava maat semmoiseen kuntoon, etta viljelys heidan sinne muutettuaan heti voi aikaa j a ettei heilta missaan tapauksessa viljelysmaasta vaa-dita erityista lunastusta. »*) Varsinkin kun suomaat ovat kysymyk-sessa, »ovat kaikki tarpeelliset kanavoimis- j a ojitustydt, sarka-ojia lukuunottamatta, suoritettavat valtion kustannuksella, ennen-kuin viljelykseen kelpaavat suomaat jatetaan uutisasukkaiden hal-tuun*.5) Sitapaitsi on uutisasukkaille myonnettava vapaavuosia, korkeintaan 5. Lopuksi on • heille viela annettava valtiolainoja
1) T i l . Viiest. A l a k . m. n:o 2 328 s.
-) T i l . Viiest. A l a k . m . n:o 2 295 s.
'•^) T i l . Viiest. A l a k . m . n:o 2 295 s.
'*') T i l . Vaest. A l a k . m . n;o 2 206 s.
T i l . Viiest. A l a k . m . n:o 2 207 s.
MarUi Kovero.
perustamiskustannuksiei) suorittamiseksi. Maanviljelystilain halti-joille olisi annettava 500^—2,000 markkaan, asuntotiloille kor-keintaan 500 markkaan. Lainain takaisin maksaminen tulisi ta-pahtumaan kuoletuslainan muodossa, siten etta » korotetaan vuotuista vuokraa maaraajaksi, enintaan 25 vuodeksi, sen verran etta laina ynna vuotuinen korko tulee mainitun ajan kuluessa taysin mak-setuksi. »i)
4:0.. Uutisasukas on asetettava erityisen silmallapidon alai-seksi koekaudeksi.
Kuitenkaan ei viela pelkka uutisasutuksien perustaminen anna takeita siita, etta tarkoituspera, johon uutisasutuksella on pyritty, on pysyvaisesti saavutettu. Viela on huolehdittava siita, etta' toimeenpantu uutisasutus tulee vastaisuudessa sailyttamaan yleisen luonteensa. Silla joskin alkuaikojen jarjestymattdmat olot ovat jo ohitse j a elama uutistiloilla edistynyt saanndlliseksi, eivat suinkaan ole samalla kaikki vaarat halvenneet. K a i k k i ne epakohdat, jotka maataloudessamme vanhoilla asutuksilla ovat huomattavissa, vaanivat yha tilaisuutta paastakseen uutisasutuk-sienkin menestymista jaytamaan. Viimeksi mainittujenkin olot tulisivat ennenpitkaa nurinkurisiksi ihmisluonteelle maanomistuk-sessa ominaisten heikkouksien, aikamme kapitalistisen asiain jar-jestyksen ja vallitsevien perintdolojen vaikutuksesta.
Ensiksi mainitussa suhteessa on huomattava varsinkin seu-raavaa.
Rydstdviljelyksen harjottamisen helppous saattaa vahemman lujat luonteet pian siihen turvautumaan.
Yleisia rasituksia, joiden tarkkaa suorittamista vaatii enem-man yleinen kuin yksityinen etu, ovat yksityiset valmiit lyomaan laimin sopivissa- tilaisuuksissa. Missa kysymyksenalaisia rasituk-sia on paljon, kuten suoasutuksilla, on niiden huonosta taytta-misesta koituva vaara sita uhkaavampi.
Metsat, tullakseen jarkiperaisesti hoidetuksi, vaativat suun-nitelmaa, josta hyddyn suureksi osaksi saavat vastaiset polvet.
Sellaisesta yksityisten etujen syrjayttamisesta korkeampien nakd-kohtien tielta ei edes kunnallisen yhteisomistuksenkaan muoto
^) T i l . Vaest, A l a k . m. n:o 3 3 1 7 — 8 s.
Tilattoman Vaeston Alakomitea valtion mitisasusuksesta. 285
viela sinansa anna riittavia takeita. Varsinkin on niin asian-laita, missa omistava piiri on siksi pieni, etta yksityiset edut ovat etusijalla.
Helppous paasta vapaaksi huolista n. s.- syytingin avulla viekottelee taman sopimiseen ennen aikojaan. Toiselta puolen nuoren yaen karkkays isannaksi paasemiseen tekee kohtuuttomat ehdot mahdollisiksi, erittainkin kun syytinki sovitaan vierasten .valilla.
Maamiehen kiintymys maahansa on usein niin voimakas, etta han mieluummin on valmis jaamaan kotoisille konnuilleen, vaikka siella ei olisikaan tarjona hanelle riittavan toimeentulon mahdollisuudet kuin lahtemaan maailmalle etsimaan parempia ansiopaikkoja. Toiselta puolen vaikuttaa liika kilpailu maan-omistukseen pyrkivain keskuudessa, etta he ovat taipuvaiset las-kemaan ta,rvitsemansa maa-alan suuruuden liika pieneksi. Tama kaikki antaa aihetta liika pitkalle meneviin osittamisiin.
Kaikkien naiden vaarojen torjumiseksi ehdottaa komitea seuraavia toimenpiteita.
1:0. Valtion on pidatettava itseileen irtisanomisoikeus, hy-vaksymisoikeus haltijain vaihdossa j a lannan vienti tilalta on kiellettava.
Mita erityisesti valtion irtisanomisoikeuteen tulee, ehdottaa komitea, etta valtio pidattaisi itseileen oikeuden haataa uutis-asukas, jos tama
1) 1yd tuntuvasti laimin tilansa viljelemisen;
2) kayttaa yhteismetsaa luvattomalla tavalla tai haaskaa kruununmetsaa;
3) harjottaa luvatonta viinanpolttoa tai uudistettua sala-kapakoimista;
4) viettaa tai sallii tilallaan pahantapaista j a irstasta ela-maa;
5) tekee itsensa vikapaaksi rikokseen, josta seuraa kansa-laisluottamuksen menettaminen.
Niin paikallaan kuin tallainen irtisanomisoikeus onkin mita ensimaiseen kohtaan tulee, taytyy sita pitaa 2, 3 j a 5 kohdan suhteen liika ankarana, 4 kohdan suhteen kerrassaan epaonnis-tuneena. Yhteismetsan j a kruununmetsan luvattoman kaytdn
286. Martti Kovero.
estamiseksi riittaa kylla syyllisen • velvoittaminen kprvaamaan tehty vahinko, vaikkapa sitten kaksinkerroin. Lailliseen edes-vastaukseen tuomittu taas on jo saanut rangaistuksensa. Sita-paitsi saisi hanen rikoksestaan karsia viela viaton perhekin, jos han haadettaisiin tilaltaan. Mita taas 4 kohtaan tulee, on pahan-tapaisen j a irstaan elaman kasite siksi. epamaarainen, etta sen tulkitsimisessa on mielivallalla vapaat olot. On sen lisaksi pidet-tava mielessa, etta me paraillaan elamme siveellista murrosaikaa..
Vanhoilisuus saisi tuollaisesta saaddksesta vaarallisen aseen.
Muuten ovat 3, 4 j a 5 kohdassa mainitut asiat sellaisia, ettei niilla ole mitaan erikoisempaa j^hteytta puheenaolevan uutis-asutuksen kanssa, joten niitten kasittelemisellekaan ei kysymyk-sessa oleva lainsaadantd ole oikea paikka.
2 : 0 Naapuristoja on kasvatettava itsehallintoon. »Niin pian kuin naapuriston olot huomataan kyllin vakaantuneiksi olisi naapuristolle myonnettava itsehallinto sen yhteisia asioita varten.
Tallainen itsehallinto olisi valttamaton yhteismetsan, yhteisen laitumen j a kalaveden hoitoa j a kayttamista seka viemariojien, teit-ten j a siltojen yllapitamista varteit-ten. T a t a itsehallintoa varteit-ten on Alakomitea arvellut tarpeelliseksi kaksi elinta, nim. naapuriston-kokouksen j a hallintolautakunnan. Asiain kasittelya varten, joista asukkaat ovat oikeutetut itse paattamaan, tai pyydettyjen lausunto-jen j a selitysten antamista varten kokoontuu naapuriston kokous.»^) Jokaisella tilan haltijalla on yksi aani. Hallintolautakunta, johon kuuluu .esimies j a kaksi jasenta olisi juoksevain asiain hoitoa varten.
3:0 Yhteismetsien hoito j a nautinto on erityisesti jar-jestettava. 'Niiden ylin valvonta on annettava metsanhoitohallitukselle. Paikallista valvontaa varten on kuhunkin y h -teismetsaan asetettava erityinen ammattitaitoinen metsanvartija.
Jos metsaalan pienuuden vnoksi tama kavisi liika rasittavaksi, on valvonta jatettava lahimmalle kruununmetsanvartijalle tai jol-lekin osakkaalle. Tarkastukset hakkuun jarj estamiseksi tulee
Jos metsaalan pienuuden vnoksi tama kavisi liika rasittavaksi, on valvonta jatettava lahimmalle kruununmetsanvartijalle tai jol-lekin osakkaalle. Tarkastukset hakkuun jarj estamiseksi tulee