M i r - l a i t o s V e n a j a l l a . Eraasta ulkom'aalaisesta lehdesta lai-naamme seuraavan kuvauksen, joka osottaa, millaiseksi elama muodos-tuu venalaisessa mirissa,
Jos talonpoikaa lopulta aikaa inhoittaa hanen hedelmaton tySnsa, jonka tuloksista suurin osa viedaan hanelta veroina, ei han edes voi etsia itseileen toisenlaista kohtaloa. Han on sidottu turpeeseen. Lain mukaan han on ja pysyy mir-yhteiskunnan jasenena ja samalla seri omaisuutena. Han ei voi katkoa niita siteita, jotka Idinnittavat hanet hanen kylakuntaansa ja yhteiseen vastuunalaisuuteen. Han saattaa tosin joksikin aikaa men];ia matkoihinsa, jattaa kylansa ja ruveta tyo-mieheksi, maankiertajaksi tai pahantekijaksi, Mutta han saattaa poistua ainostaan mirin, kylakunnan yhteisen kokouksen luvalla, jonka pSatok-sen nojalla poliisi antaa hanelle tarpeellipSatok-sen passin. Han antaa poliisi-miehelle juomarahaa; han lupaa lahettaa mirille osan muualla saa-maansa ansiota vastuunalaisuutensa lunnaiksi, Sitten han ehka saa tyota jossakin kaupungissa ja jos onni on hanelle suosiollinen, niin han
an-saitsee 3 — 4 markkaa paivassa, Mutta jos mir saa tasta tietaa, niin se vaatii hanelta joka kuukausi viisikolmatta markkaa, uhaten muuten peruuttaa passin. Nama lunnaat han ehka maksaakin, mutta joutuu siten kurjuuteen, menettaa halun tehda tyota muiden hyvaksi ja palaa tyytymattomana, mieleltaan katkeroittuneena miehena takaisin- kylaansa.
Han on imohtanut talonpoiisaistyon tai se ei enaa miellyta hanta.
Tyovoimia on jo muutenkin olemassa liiaksi. Mitenka han maata jaet-taessa voisi hankkia itseileen hyvan peltomaan. Eihan hanella ole ra-haa voidakseen lahjoa mirin vaikutusvaltaisimmat jasenet. Hanesta.tu-lee tyhjantoimittaja, todellinen kunnan rasitus. Eraassa salaisessa ker.-tomuksessa sanotaankin: »Kylat ovat taynnansa nuoria miehia,^jotka eivat saa tyota tai jotka eivat kykene maanviljelystyohon ja jotka ovat siita syysta tuomitut taydelliseen toimettomuuteen lisaten talonpoikais-koyhaliston lukua». Tai tyomieheksi muuttunut talonpoika on itsepai-nen eika maksa vaadittuja lunnaita. Silloin kunta riistaa hanelta haitsepai-nen passinsa, joka on uudistettava joka kuudes kuukausi,,-"Poliisi palauttaa
300 Poimintoja ja tietoja eri aloilta.
hanet takaisin kotilcylaan, ja lopullinen tulos on sama. Tai talonpoika jaa maanviljelijaksi ja viruu kahdeksan kuukautta vuodessa uunin paalla,
»paastakseen kaikista menoista.» Jokainen odottelee, etta joku naapu-reista joutuisi lopuUiseen vararikkoon, saadakseen sitten kunnan paa-toksesta lisaksi taman peltotilkun. Ovelimmista tulee »kulakeja», koron-kiskureita, jotka alituisesti lainaamalla xnuille saattavat nama hataan, kunnes lainainsaajat eivat enaa lopuksi voi sadostaan maksaa edes kor-koja ja »vapaaehtoisesti» luopuvat peltomaastaan, josta he neljankym-menen vuoden kuluesssa ovat olleet muitten mukana maksamassa ras-kaita lunastusrahoja valtioUe. Lorun loppuna on, etta he rupeavat pai-vapalkkalaisiksi nylkijoilleen..
Viela pahempia seurauksia on siita, etta kunta kokonaisuudes-.saan on vastuunalainen maaomaisuutta rasittavien verojen maksami-sesta. Tama vastuunalaisuus on rikkaiden kasissa muodostunut pelot-tavaksi aseeksi koyhia vastaan. Jokainen tietaa, etta hanen on, ellei hanen naapurinsa kykene maksamaan osaansa veroista, yhdessa muiden kanssa maksettava se. Sen vnoksi mir veroja kantaessaan menettelee kuulumattomalla ankaruudella, joka on mita raikeimmassa risturiidassa mirin solidarisuusperiaatteen kanssa.- Kun muuten on tarkoin maaratty, mita esineita saamamies saa pantata ja mita ei, ei mikaan laki rajoita mirin panttausoikeutta. Jotta mirin ei tarvitsisi maksaa hataan joutimeen toverin puolesta, se ottaa talta kaikki, hanen asuntonsa, hanen huone-kalunsa, hanen lehmansa, hanen elonsa, hanen siemenensa ja lopuksi hanelle annetun peltomaankin.^)
Yhta viheliaisella kannalla ovat kunnan yleiset tyot. E i kukaan halua maksaa, nain ollen ei paatetakaan mitaan: ei rakenneta teita eika siltoja, niin etta viljan kuljetus on monasti ihan mahdotonta. Ky-latiet ovat kevaisin ja syksyin soita, joihin saattaa upota, kun taas ke-salla hevoset ja vankkurit ovat hukkua metrin syvyiseen polyyn. Kun-nan vesisailiot, joiden tulisi olla huuhtomapaikkoina ja tulipalon sat-tuessa sammutuslahteina, ovat aina tyhjat. Siita • syysta palavatkin ky-lat melkein aina kokonaan poroksi, vaikka pappi kohottaa pyhainku-via liekkeja kohden ja talonpojat viskaavat mustia kissoja palaviin ta-loihin. *
T y o n k i i h k e y s Y h d y s v a l l o i s s a . E . von Philippovich kir-joittaa Itavallan kauppaministerion kaytettavaksi jattamassaan matka-kertomuksessaan tasta asiasta seuraavasti:
Kun ammattiyhdistykset koettavat mahdollisuuden mukaan va-hentaa tyon, nopeutta, menee tyonantajain harrastus painvastaiseen
^) T a m a yhteinen vastuunalaisuus verojen malcsamiseen n a h d e n on kuiten-k i n , ellemme erehdy, askuiten-kettain poistettu.
Poimintoja ja tietoja eri aloilta. 301
suuntaan. Nopeammasta tyosta semmoisenaan ei kertojamme havain-tojen mukaan kuitenkaan ilman muuta makseta korkeampaa palkkaa.
Kivimiesten paasihteeri ilmottaa, etta han on tuskin milloinkaan ta-vannut tyonantajaa, joka olisi palkinnut erikoista kykya tai nopeutta suuremmalla palkalla, paitse silloin kun tyonantaja halusi saada tyo-honsa ripean tyontekijan voidakseen hanen. kauttaan hoputtaa muut tekemaan tyota voimia riuduttavalla nopeudella.
Kerrotaan, etta sittenkuin ammattiyhdistykset v. 1892 oli kar-kotettu Carnegien rautatehtaista, tyon voimaperaisyys, suurten palk-kain kannustamana, nousi naiden tehtaiden kaikissa osastoissa tavatto-masti. Mutta sanotaan, etta ainoastaan vahvimmat olivat kestaneet tata hurjaa vauhlia, usein oli heilta voimat loppuneet jo 35 vuoden iassa, 45 vuoden ikaisina he olivat vanhuksia. Eraassa Bostonin laheisyydessa olevassa kenkatehtaassa, joka pitaa tyossa noin kolmetuhatta henkea eika ole ammattiyhdistysten vaikutuksen alainen, heratti, sanoo Philip-povich, huomiotani tyontekijain nuorekas ulkomuoto. Oppaani, jonka tehtavana oli tyontekijain tyohon ottaminen, sanoi minuUe, etta han halusi saada vain i8:nnen ja i5:nnen ikavuoden valissa olevia, har-voin otettiin 30 ikavuotta vanhempi mies, ja aina vain silloin kun oli kysymys jostakin erikoisalasta. Tehdas kayttaa etupaassa maahan muuttaneita ja naista siirtolaisista annetaan etusija Venajan juutalai-sille, vaikka heidan tarkoituksenaan ei olekaan jaada pysyvaisesti teh-taaseen, mutta koska he tehtaassa ollessaan haluavat saastaa kootak-sensa hiukan varoja, niin he tekevat tyota voimaperaisemmin kuin kaikki muut. Tassa tehtaassa vallitsevan jarjestelman selvana tarkoi-tuksena oli kannustaa nama nuorekkaat ja viela elastiset tyovoimat suurimpita mahdollisiin ponnistuksiin, m. m. erityisesti palkitsemalla niita, jotka olivat suorittaneet paljon. Heidan tySpaikkansa ylapuolelle oli
pantu tahti, joka samalla merkitsi, etta jos tyota taytyi supistaa, niin nama tyontekijat menettaisivat paikkansa viimeiseksi. Laitoksen yhtey-dessa on, kertoo Philippovich edelleen, viisi keilirataa, viisi biljardia, tanssisali, naisten ja miesten klubi, voimistelusali, jossa tyontekijat viela voivat voimistelun jaljesta saada virkistavan ruiskukylvyn. Voimistelun tarkoituksena ei kuitenkaan ollut yksinomaan tyovaen tarpeitten tyy-dyttaminen, vaan tyomiesten jasenten kehittaminen notkeiijsi ja taipu-viksi, joka taas oli eduksi heidan tyoUeen.
Yhdysvalloissa olevien ammattiyhdistysten pyrkimys kay, niinkuin mainittiin, toiseen suuntaan. Kivimiesten keskuudessa sanotaan miehesta, joka ansaitsee enemman kuin normalipalkan, etta han ottaa verirahoja, ja
hanta halveksitaan yhta paljon kuin sita, joka tyoskentelee tavallista palkkaa huokeammasta. Muurarien sanotaan valittavan, etta yrittajat asettavat nopeimmat tyomiehet, joille annetaan erityinen hyvitys, muurien pai-hin pakottaaksensa valissa olevat miehet tekemaan tyota samalla vauh-dilla. Uunintekijain ammattiyhdistys Detroitissa kieltaa yksityisia
jase-302 Potnnnioja ja tietoja eri aloilta.
niansa anbaitsemasta paivassa enemman kuin 126 mrk. Yhdistyneet-rauta-, teras- ja tinatyomiehet ovat vahvistaneet tyon maksii]jimaaran ja maa-raavat, etta jos joku tyomiesryhma on mennyf maaransa yli, perikoon paikallinen yhdistys heilta lisaansion ja rangaiskoon kutakin tyomiesta sakolla. Samaten on kiijapaino-alalla koneenkayttajia kielletty hoita-masta useampaa kum yhta paininta. Mutta useimmissa ammateissa on normalipalkka todellinen minimipalkka ja ripeammilla ja ammattitaitoi-semmilla tyomiehilla on tilaisuus ansaita enemman,
J a t t i l a i s m y y m a l a on Siegel, Cooper & Com tavaramyy-mala New-Yorkissa; joka paiva kay siella 100,000—150,000 ostajaa Suurin ennatys saavutettiin asken eraana paivana, jolloin kauppanimi vietti perustamispaivansa muistoa'ja jolloin se houkutteli ostajia erityi-silla eduilla — silloin nousi ostajien luku 450,ooo:een. Myymalan 72 osaston' liikevaihto vuotta kohti on useampia miljooneja. Varastois'sa aina 'olevien tavarain arvo on arvioitu 3 miljoonaksi doUariksi; 3,500 henkea on aina toimessa ja erittain kiireellisina aikoina — jouluna j . n, e.
nousee palvelusyaen lukumaara 6.,ooo:een. • - ' ' Myymalassa on seitseman kerrosta, Rakennuksessa' on torni, jossa on 7 miljoonan kynttilan voimainen valonheittaja. Kymmenen henkilohissia - ja kolmetoista tavarahissia on myotaansa liikkeessa. Kol-mas kerros .on huonekaluosastona, se varustaa vuosittain vahintaan kymmenen tuhatta asuntoa huonekaluilla.
Suoranaiseen reklaamiin — sanomalehdissa j . n, e. — kaytti Siegel, Cooper &' C:o viime vuonna tuon sievoisen summan i V i mil-joonaa dollaria. Reklaamina on oikeastaan pidettava myoskin ne mo-nenlaisjt laitokset, jotka tama kauppanimi on jarjestanyt ostajiensa mu-kavuudeksi. Rakennuksessa ei ole ainoastaan posti- telegraafi- ja .tele-fooniasema, vaan 'myoskin erityinen ravintola niita varten,'joilla on kiire, . ja kaksi ylellisen komeata kahvilaravintolaa niita ostajia varten, joilla on enemman aikaa. Kun elintarpeiden osastossa tavallisesti on suuri tungos, niin ostajat voivat suorittaa asiansa myoskin hienosti si-sus'tetussa odotussalissa, jossa joukko puotilaisia kayskentelee pitaen esilla naytteita, niin etta jokainen saattaa valita.
1