Tekniset asiakirjat

j) työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset;

k) sopimuspiirustukset;

l) yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset

Ryhmä B. Tekniset asiakirjat sisältyy yleensä kohtaan d) eli tarjouspyyntö-aineistoon. Tietomalli kuuluu myös ryhmään B. ja siinä se luontevimmin sijoittuu osaan sopimuspiirustukset. Mikäli tietomalli sisällytetään

tarjous-pyyntöaineistoon, on sen asema suhteessa dokumentaatioon määriteltävä yksiselitteisesti.

Johtuen tietomallien käytön uutuudesta, on useimmilla sopimusosapuolilla suhteellisen vähän jos lainkaan kokemusta tietomallin kanssa toimimisesta.

Siksi hyvin harvoin sopimusaineiston teknisiä asiakirjoja korvataan koko-naan tietomallilla. Käytössä on useimmiten menettely, jossa mallista tuote-taan perinteinen dokumentaatio ja itse malli toimii suunnitelmaa havainnol-listavana ja täydentävänä aineistona. Näin mallin asema on itsestään selvästi pätevyysjärjestyksessä dokumentaation jälkeen.

Aiemmin todettu taloteknisten järjestelmien laajuus ja monimutkaisuus ja niiden sovittaminen rakennussuunnitelmaan on parhaiten hallittavissa tieto-mallin avulla. Huolellisesti tieto-mallinnettu ja ajan tasalla pidetty tietomalli an-taa parhaat edellytykset pääsuunnittelijalle varmistua suunnitelmien yhteen-sopivuudesta ja ristiriidattomuudesta.

5 Yhteistyö

Rakentamisen teknistyminen, pitkälle viety esivalmistus, tuoteosakauppa, kiristyneet rakentamista ohjaavat määräykset, tuottavuus- ja aikataulupai-neet luovat yhä suurempia haasteita sekä suunnittelulle että toteutukselle.

Haasteisiin vastaamiseen tarvitaan jatkuvaa kehitystyötä niin ohjelmistojen, yleisten mallinnusohjeistojen, työskentely- kuin menettelytapojenkin osalla.

Suunnittelijat, tilaajat, rakennuttajat ja urakoitsijat joutuvat kohtaamaan uu-siutumispaineet ja oman toimintansa sopeuttamisen uudenlaiseen toimin-taympäristöön.

Tähän murrosvaiheeseen sopii huonosti perinteinen urakoitsijan, tilaajan ja suunnittelijan vastakkain asettelu ja toisen virheistä hyötymisen metsästys-kulttuuri.

Kaikkien yhteinen etu on sujuva ja mahdollisimman vähän sekaannuksia ja virheitä käsittävä suunnittelu- ja rakentamisprosessi. Kaikki inhimillinen toiminta sisältää mahdollisuuden erehdyksiin. Tietotekniikan avulla voidaan vähentää näiden syntymistä. Siirtyminen uuteen toimintamalliin tapahtuu kaikkien osalla ikään kuin liikkuvaan junaan hyppäämällä. Tasapuolisella ja osapuolten keskinäistä kunnioitusta omaavalla yhteistyöllä voidaan parhai-ten vastata näihin muutos- ja kehityspaineisiin.

Lähdeviitteet ja kirjallisuusluettelo 1) Arkkitehti -lehti no X / 198X

2) Yleiset tietomallivaatimukset YTV 2012 3) Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot 1995

4) Luonnos Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot 2012 5) Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakennuksen

suunnitte-lijat ja suunnitelmat A2

6) Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 7) Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA

8) Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE1998

Tapani Heiskanen

Tiivistelmä

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää rakennuttajan nimeämän turvalli-suuskoordinaattorin tehtävät ja vastuut rakennushankkeessa. Tehtävät mää-räytyvät hyvin moninaisen työturvallisuuslainsäädännön perusteella^.Selkein ohjeistus turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin on esitetty Rakennustiedon ohjekortissa RT-10-10982, jota olen käyttänyt tässä opinnäytetyössäni pää-asiallisena oppaana.

Voimassa oleva asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) tuli voimaan vuonna 2009. Siinä yhdistettiin aikaisemmat valtioneuvoston pää-tökset nro. 629/1994 rakennustyön turvallisuudesta sekä nro. 578/2003 ele-menttirakentamisen työturvallisuudesta. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyt-tää rakennuttajan vastuuta rakennushankkeiden työturvallisuusasioiden hoi-tajana. Siinä velvoitetaan rakennuttajaa hoitamaan rakennuttajan työturvalli-suusvelvoitteita rakennushankkeessa uudella tavalla. Rakennuttaja nimeää turvallisuuskoordinaattorin heti hankeen hankesuunnittelun alkaessa pää-sääntöisesti kaikkiin rakennusluvan varaisiin rakennushankkeisiin. Myös vaaralliseksi luokiteltuihin korjaus ja- kunnossapitotöihin tulee nimetä tur-vallisuuskoordinaattori. Rakennuttaja voi nimittää turvallisuuskoordinaatto-riksi riittävän pätevän oman työntekijän tai pätevän ulkopuolisen asiantunti-jan. Nimetyllä henkilöllä tulee olla riittävät edellytykset ja ammattitaito teh-tävän hoitoon ottaen huomioon rakennushankkeen vaativuuden. Työn vas-tuullinen hoitaminen edellyttää siis sopivaa rakennusalan tutkintoa ja tehtä-vään hyvin perehtymistä ja kouluttautumista.

Turvallisuuskoordinaattorin tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan turvallisesti. Koordinaattori on rakennushank-keissa mukana koko hankkeen ajan, alkaen hankeen valmistelusta ja suun-nittelusta loppuen valmiin kiinteistön luovuttamiseen loppukäyttäjille. Hä-nen tärkein tehtävänsä on hoitaa rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeessa. Koordinaattori on henkilökohtaisesti rikosoikeudelli-sessa vastuussa työturvallisuusmääräysten noudattamisesta. Koordinaattoril-ta edellytetään suurKoordinaattoril-ta huolellisuutKoordinaattoril-ta ja vankkaa kokemusKoordinaattoril-ta rakennutKoordinaattoril-tajan vastuulle määritellyissä turvallisuutta ja terveyttä suojelevista tehtävistä.

Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät ovat osa rakennuttajan lakisäteisiä teh-täviä eikä niitä voi niistä erottaa.

1 Johdanto

1.1 Taustaa

Voimassa oleva lakiuudistus rakennustyön turvallisuudesta on valtioneuvos-ton asetus (VNa 205/2009) ja se astui voimaan 1.6.2009. Siinä yhdistettiin aikaisemmat valtioneuvoston päätökset nro. 629/1994 rakennustyön turval-lisuudesta sekä nro. 578/2003 elementtirakentamisen työturvalturval-lisuudesta.

Uutena kohtana asetukseen määriteltiin turvallisuuskoordinaattorin nimeä-minen rakennushankkeisiin. Rakennushankkeeseen ryhtyvää velvoitetaan valtioneuvoston asetuksessa nimeämään vastuullisen turvallisuuskoordinaat-torin kaikkiin rakennushankkeisiin huolehtimaan rakennuttajalle säädetyistä turvallisuusvelvoitteista. Rakennuskohteeseen nimetty turvallisuuskoor-dinaattori on tehtävänsä hoitamisesta rikosoikeudellisessa vastuussa.

Koska työturvallisuuslainsäädäntö on hyvin monimuotoista ja toisaalta ha-janaistakin niin hyvän ja turvallisen rakennustavan varmistamiseksi on syytä turvautua aiheesta tehtyihin RT- ohjekortteihin ja asiakirjamalleihin.

Yksi-10982 RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSVELVOITTEET RA-KENNUSHANKKEESSA Ohjekortissa on esitetty hyvin kattavasti raken-nushanke työturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Olen käyttänyt tietoläh-teenäni. tässä tutkielmassa laajalti em. ohjekorttia. Tietojani olen myös täy-dentänyt RATEKON koulutuksessa v. 2010 ”RAKENNUTTAJAN TEH-TÄVÄT JA TYÖTURVALLISUUSVELVOITEET RAKENNUSHANK-KESSA.

Päättötyöni perustuu myös omiin havaintoihini ja kokemuksiini. Nykyinen työantajani Mikalo Oy omistaa Mikkelissä vuokra-asuntoja n. 2900 kpl.

Minun vastuullani yhtiössä on rakennuttaminen ja kunnossapitotyö. Toimin tällä hetkellä nimettynä turvallisuuskoordinaattorina hankkeessa jossa pure-taan vanha 50-luvun tiili/ betonirunkoinen asuinkerrostalo ja samalle koh-taan rakennekoh-taan uusi nykyaikainen asuintalo.

1.2 Tavoite ja rajaukset

Tutkielmatyön tarkoituksena on selvittää ja dokumentoida turvallisuuskoor-dinaattorin tehtävät ja vastuut rakennuttajan edustajana rakennushankkeen eri vaiheissa. Tavoitteena on tehdä selkeä työohje henkilölle jonka työnanta-ja nimeää vastuulliseen tehtävään. Samalla myös selkeyttää tehtävään liitty-vät velvollisuudet ja vastuut. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävä on osa rakennuttajan projektinjohtovelvollisuuksia. Rakennushankkeeseen ryhtyvä on vastuussa siitä että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan turvallisesti.

(MRL 119 §).

1.3 Lainsäädännön asettamat vaatimukset

VNa 205/ 2009 taustalla on EU direktiivi (92/57/ETY) turvallisuutta ja ter-veyttä koskevia vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta rakennustyömaal-la. Direktiivin mukaan rakennuttajan on nimettävä jokaiselle rakennustyö-maalle yksi tai useampia henkilöitä, jotka vastaavat turvallisuuteen ja ter-veyteen liittyvien toimenpiteiden yhteensovittamisesta.

Työturvallisuuslaki 52§:n mukaan yhteisellä rakennustyömaalla on

nimettä-huolehdittava, ettei työstä työmaasta aiheudu haittaa työmaalla työskentele-ville, eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Päävastuu työturvallisuudesta on siis työantajalla ja työpaikalla. Toisaalta rakennutta-jalla on selkeä lakisääteinen vastuu rakennustyön turvallisuudesta ja lisäksi työturvallisuuden ennakointi on laajentanut vastuuta myös mm. pääsuunnit-telijalle.

Verrattuna VNp 629/1994 ja sitä täydentävään VNa 426/2004 uusi VNa täsmentää rakennuttajan velvoitteita yksityiskohdissaan. Tulkinnanvara on kaventunut muutoksen myötä niin, että velvoitteet on ilmaistu huomattavasti selkeämmin. Täten myös käytännöt ovat varmasti yhtenäistyneet ympäri Suomea.

Aiemmissa säädöksissä rakennuttajan velvollisuudet kuvattiin kolmella ly-hyellä pykälällä: yleiset velvollisuudet, 3§ turvallisuus suunnittelussa 4§

sekä turvallisuus hankkeen valmistelussa 5§. Uusissa säädöksissä rakennut-tajan velvoitteet on kuvattu seitsemässä pykälässä ja näiden momenteissa ja sisältöä on täsmennetty myös liitteissä. EU-direktiiviin pohjautuvassa val-tioneuvoston asetuksessa (205/2009/5§) turvallisuuskoordinaattorin nimeä-minen on uusi konkreettinen velvoite rakennuttajalle.

2 Rakennuttajan keskeiset