Alistamismenettelyn ongelmia ja mahdollisuuksia rakennusprojektin hallin-nassa lähdin etsimään haastattelemalla rakennusliikkeiden aluejohtoa, pro-jektien vetäjiä, sivu-urakoitsijoita, rakennuttajan edustajia sekä suunnitteli-joita. Haastattelut toteutettiin siten, että laadin kysymyslistan, jonka lähetin haastateltaville henkilöille. Tähän he vastasivat kirjallisesti tai suullisesti.
Haastattelukysymyslista on liitteenä (liite.1). Vastauksissa nousi esille seu-raavia asioita ja kommentteja.
5.1 Työnjohtovelvollisuudet
Suurimmaksi ongelmaksi koettiin rakennusliikkeiden osalta sivu-urakoitsijoiden työnjohdon puuttuminen työmaalta. Rakennuttaja ei usein velvoita sivu-urakoitsijoiden työnjohdon vakituista läsnäoloa työmaalla, vaan työnjohdon tulee olla tavoitettavissa tietyn ajan kuluessa. Tämä aiheut-taa pääurakoitsijalle ongelmia, kun töitä johaiheut-taa käytännössä työmaalla nok-kamiehet. Useimmiten nokkamiehillä ei ole tarvittavia kykyjä organisoida töitä kuin varsinaisella työnjohdolla. Tärkein työkalu sivu-urakoitsijoiden työnjohdolle työmaan tilanteissa ja ongelmissa on viikoittainen urakoitsija-palaveri. Tähän ei välttämättä edes osallistuta aina, vaikka velvoite usein sopimusehdoista löytyy. Usein sivu-urakoitsijoiden työurakat on ketjutettu eteenpäin, joka lisää ongelmia tiedon kulussa tuoden lisää ongelmia pääura-koitsijalle. Monesti ongelmien ratkaisu jää pääurakoitsijalle, vaikka itse ongelma liittyy rakennuttajan sivu-urakoihin.
5.2 Aikataulusuunnittelu
Pääurakoitsija ei paneudu tarpeeksi aikataulusuunnitteluun.. Talotekniikka-tehtävät ovat pitkinä viivoina aikatauluissa. Talotekniikkaurakoitsija ei voi luottaa pääurakoitsijan aikatauluun eikä pääurakan ja talotekniikkaurakoi-den lohkojaot eivät usein ole yhteneviä. Monet sivu-urakoitsijat kokevat, että he eivät voi vaikuttaa tarpeeksi tahdistavien töiden osalta pääurakoitsi-jan laatimaan aikatauluun. Samoin koettiin, että pääurakoitsija ei reagoi tar-peeksi nopeasti alistettujen sivu-urakoitsijoiden aikatauluviiveisiin.
Alistettujen sivu-urakoitsijoiden aikataulut eivät perustu välttämättä juuri mihinkään todellisiin määriin ja aikoihin. Tämä aiheuttaa suuria ongelmia, kun työt alkavat kasaantua työmaalla vaikuttaen esimerkiksi siihen, ettei suunniteltuja toimintakokeita ei päästä alkamaan suunnitellussa aikataulus-sa. Pääurakoitsija koki näin suurena ongelmana aikataulun toteuttamisen alistamattomien sivu-urakoitsijoiden kohdalla.
Urakoitsijoiden aikataulu siirtymien kustannuksia ei saada useinkaan siirret-tyä niiden todellisille aiheuttajille. Ongelmia lisäksi koettiin siinä, että mo-net sivu-urakoitsijat tekevät töitä iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin pääura-koitsijan työnjohto ei ole paikalla
5.3 Toiminta-aikataulujen kesto ja pitävyys
Aikataulut eivät ole talotekniikkaurakoitsijoiden mukaan useinkaan riittävät.
Rakennusaikaisen aikataulun myöhästymisen vuoksi joudutaan koekäytöistä tinkimään. Tämä aiheuttaa ongelmia tilaajalle rakennuksen elinkaaren aika-na esiintyvinä tekniikan vailliaika-naiseaika-na toimintaaika-na. Tosin pienissä kohteissa pääurakoitsijat kokevat, että koekäyttöajat ovat asetettu liian pitkiksi.
Talotekniikkaurakoitsijat pitävät usein koekäyttöaikoja riittämättöminä.
Tämä tuo tekniikkaurakoitsijoille ylimääräisiä kuluja takuuajan aikana.
Sähkön osalta tämä tuo turvallisuus- ja toimivuusongelmia. Ilmastoinnin osalta tulee eteen sisäilmaongelmia. Putkiurakan osalta esiintyy vesivuoto-jen sekä lämpötilovesivuoto-jen epätasaisuus aiheuttaa ongelmia. Pääurakoitsijalla voi olla jo käynnissä esimerkiksi pölysiivoukset, vaikka toimintakokeet eivät ole vielä päässeet alkamaan. Työmaan aikataulun myöhästyessä myös tämä
5.4 Työturvallisuus
Työturvallisuusasioiden puuttuminen sopimusasiakirjoista oli yleistä. Eri osapuolten työturvallisuusosaaminen on puutteellinen erityisesti pienillä sivu-urakoitsijoilla. Sivu-urakoitsijat kokivat työturvallisuuskoordinaattorin hyvänä apuna, mikäli pääurakoitsijan taholta esiintyi piittaamattomuutta työturvallisuuden osalta. Työturvallisuutta ei vielä koeta olevan tasavertai-nen asia laadun sekä aikataulun kanssa.
5.5 Pääurakoitsijan tehtävien hoito alistamismenettelyssä Osin keskusteluissa oli havaittavissa, että kaikki pääurakoitsijatahot eivät hoida alistamissopimuksen mukaisia velvoitteita toivutulla tavalla. Syitä löytyi esimerkiksi siitä, ettei pääurakoitsijalla ole tarpeeksi resursseja hoi-tamaan alistamisen velvoitteita, joita on mm. realistisen aikataulun laadinta, johon on sivu- urakoitsijoiden työt yhteen sovitetut. Lisäksi tämän aikatau-lun seuraamisessa ja siitä kiinnipitämisessä koettiin puutteita. Talotekniik-kaurakoitsijat kokivat, että ns. risteytyspalaverit jäävät usein tekemättä. Jos-kus jopa sivu-urakoitsijat joutuvat järjestämään niitä keskenään. Pääurakoit-sija sekä suunnittelijat osallistuvat, jos on aikaa siihen tai, jos palaveri kos-kettaa suoranaisesti pääurakoitsijan urakkasuoritusta. Yhteensovittaminen jää liian myöhään, jolloin on kerinnyt muodostumaan turhia ylimääräisiä kustannuksia
Alistamisvelvoitteiden hoito vaikeutuu myös, jos rakennuttaja on pilkkonut rakennusurakan liian moneksi osaksi. Vaikeuksia tulee tällöin eri osapuolil-le urakkarajojen tunnistamisessa. Rakennuttajan alistamattomat aliurakat tuovat oman vaikeutensa velvoitteiden hoitoon.
Hankkeen eri osapuolten välinen yhteistyö ei ole aina toivotulla tasolla tai sanottuna ei aina rakentavaa. Eri osapuolet asettavat usein oman edun liialli-sesti kaiken edelle eli jyrätään muut.
.
5.6 Sivu-urakoitsijoiden tehtävien hoito
Turvallisuusmääräysten huomioiminen on ongelmallista tai
välinpitämätön-nisteta tai ne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Lohkojakoa ei osata sisäistää.
Ohjaus ja korjaukset tapahtuvat usein vain pääurakoitsijan vaatimuksesta.
Laadunvarmistusmenettelyt jäävät usein tekemättä, mikäli niitä on edes suunniteltu. Oma laadullinen valvonta jätetään rakennuttajan huoleksi liikaa tai laatua ei valvo työmaalla kukaan.
Toimintakokeita ei päästä tekemään tekemättömien töiden vuoksi. Pölysii-vouksen on usein pääurakoitsija jo tehnyt aikataulun mukaisesti. Kaikkia viranomaistarkastuksia ei tehdä hyväksytysti vastaanottotarkastukseen men-nessä. Myöskään luovutusdokumentaatioiden luovuttaminen ei aina onnistu ilman rakennuttajan myötävaikutusta.
Työmaapalveluiden antamisessa pääurakoitsijoiden taholla koettiin puutteit-ta. Esimerkiksi pääurakoitsijalla teetätetään usein ylimääräisiä työmaapalve-luita, jotka jäävät laskuttamatta. Projektin loppuvaiheessa aiheutuu usein pintojen likaantumista tai rikkoutumista töiden myöhästymisestä tai töiden tahdistamattomuudesta johtuen. Vahingot jäävät usein korvaamatta.
Sopimusehtojen tunteminen on usein heikolla tasolla Sivu-urakoiden ketju-tus tuo ongelmia pääurakoitsijalle. Varautumista alistamismenettelyn tuo-miin taloudellisiin riskeihin ei sivu- urakoitsijat osaa tehdä. Reklamointi- ja raportointikynnys on korkealla. Ei osata tai uskalleta esittää vaatimuksia ja pitää niistä kiinni.
5.7 Rakennuttajan tehtävien hoito
Rakennuttajan on enemmän pääurakoitsijoiden näkökulmasta keskityttävä rajamaan sivu-urakoiden hankintoja erikoistöihin, kuten sairaalaprojektin erikoishankinnat. Näiden teknisen laadun valvontaan ei pääurakoitsijalla yleensä riitä asiantuntemusta. Vakuutusasioiden hoito rakennuttajan osalta on jäänyt usein hoitamatta tai pääurakoitsija on joutunut huomauttamaan asiasta. Tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden hoidossa on puutteita eli ei tunneta tilaajanvastuulain mukanaan tuomia velvoitetta
Alistettavaksi merkityn urakoitsijan liian myöhäinen valinta aiheuttaa muil-le urakoitsijoilmuil-le ns. ”ryntäyskuluja”. Nämä kustannukset jäävät saamatta
hoitamisesta muodostuu kustannuksia urakoitsijoille. Tämä vaatisi raken-nuttajalta hyvää hankintojen koordinointikykyä. Lisä- ja muutostöiden käsit-tely on usein liian hidasta. Tämä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ura-koitsijoille, koska ko. muutokset olisi huomioitava työvaiheiden tehtävä-suunnitteluissa.
Valittujen sivu-urakoitsijoiden laadullinen osaaminen on usein heikkoa, koska valintaperusteena on yleisesti vain hinta. Tähän esitetään usein syyksi hankintalakia ja sen noudattamista. Pääurakoitsijalle kertynyttä tietoa ko.
urakoitsijasta ei hyödynnetä. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia muille ura-koitsijoille
Pääurakoitsija tai sivu-urakoitsijat kokevat joskus rakennuttajan tuen puutet-ta toiminnalleen. Rakennutpuutet-taja pyrkii joskus saada oman myötävaikutus laiminlyönnin vaikutuksesta tulleet ongelmat urakoitsijoiden keskeiseksi vedoten alistamissopimukseen
Rakennuttajan erikoistöiden valvonta jää usein suunnittelijoiden varaa, kos-ka rakennuttajilla ei ole useinkos-kaan omia talotekniikkos-ka-asiatuntijoita. Vas-taanottomenettelyjen ja taloudellisen loppuselvityksen prosesseja ei hallita.
Työmaan luovutuksen yhteydessä ei noudateta huolellista tarkastusvelvolli-suutta, jolloin puutelistat tehdään useaan kertaan.
5.8 Rakennuttajan suunnitteluohjaus
Urakoitsijan näkökulmasta katsottuna suunnitteluohjaus jää liian vähälle panostukselle tai he kokevat, ettei sitä tehdä juuri ollenkaan. Todellisuudes-sa varmaan tehdään varmaan paljon, mutta vääriä asioita. Kuitenkin talotek-niikassa on luvattoman paljon ristiriitaisuuksia, jotka urakoitsijat joutuvat korjaamaan työmaalla. Näiden ristiriitaisuuksista aiheutuvista kustannuksis-ta joudukustannuksis-taan käymään aivan liikaa vaikeikustannuksis-ta neuvotteluikustannuksis-ta työmaalla. Urakka-sopimusasiakirjojen jää liian paljon ristiriitaisuuksia ja suunnittelupuutteita.
Pääurakoitsija ja sivu-urakoitsija kokevat joutuvansa usein maksumieheksi.
Urakkalaskennan aikana tulee useita korjaussarjoja, kun suunnittelijat teke-vät lisäyksiä ja korjauksia suunnitelmiin. Usein nämä lisäykset ja korjaukset jäävät huomaamatta kireiden laskenta-aikojen takia. Käyttäjän annetaan
myös tehdä lisätöitä siinä vaiheessa kun alkaa olla luovutushetki käsillä ja se aiheuttaa kustannusten lisäksi lisää aikataulullisia ongelmia.
Samoille suunnittelijoille annetaan usein liikaa suunnitteluprojekteja. Suun-nittelijat ottavat työt vastaan niiden loppumisen pelossa. Tällöin suunnitteli-joilla on enemmän suunnittelutöitä, kuin ehtivät tehdä. Toisaalta myös suunnitteluajat asetetaan tai joudutaan asettamaan liian pieniksi
Monet näkevät alalla olevan liian paljon kokemattomia suunnittelijoita, joi-den jälkiä joudutaan paikkaamaan. Suunnittelun valvonta suunnittelutoimis-toissa ei koeta toimivan. Talotekniikkasuunnittelijat kokivat, ettei pääsuun-nittelijan tehtävien hoito ontuu, eikä tehtävien hoitoa valvota
5.9 Tiedottaminen ja kokouskäytännöt
Kaikki toiminta hankkeessa perustuu ihmisten väliseen viestintään. Ihmisten ja organisaatioiden vuorovaikutustaidot vaihtelevat erittäin suuresti. Infor-maation kulun puutteellisesta kulusta aiheutuu monenlaista ongelmia raken-nushankkeessa.
Rakennuttajan alistamattomien sivu-urakoitsijoiden ja pääurakoitsijan väli-nen tiedonkulku jää helposti vajavaiseksi aiheuttaen helposti riidanalaisia kustannuksia rakennuttajan ja pääurakoitsijan sekä sivu-urakoitsijoiden vä-lille. Näitä kustannuksia on esimerkiksi, kun rakennuttajan alistamattomat urakoitsijat siirtävät toimituksensa kohteeseen ilman yhteistä sopimista.
Urakoitsijat ovat liian kilttejä reklamoimaan poikkeamista rakennuttajaa sekä pääurakoitsijaa.
Työmaakokoukset ovat usein ennalta suunnittelemattomia. Osallistujat eivät ole valmistautuneet asioihin etukäteen ja aikaa kuluu turhaan. Palavereissa ei ole aina tarvittavat ja oikeat päätösvaltaiset osapuolet mukana. Laatujär-jestelmän mukaiset kokouskäytännöt ontuvat tai puuttuvat kokonaan. Talo-tekniikkaristeytyspalavereissa eri osapuolet kuten esimerkiksi suunnittelijat eivät aina ole mukana, vaikka pitäisi olla.
Eri osapuolten tekemät ja tilaamat lisä- ja muutostyöt tehdään usein ilman kirjallista tilausta. Tämä aiheuttaa ristiriitoja sopimusosapuolten välillä
pitämättä kokonaan tai jäävät liian myöhäisiksi, jotta taloudelliset vaatimuk-set selviäisivät osa puolten kesken.