POL:n 2.1 §:n mukaan opetuksen tehtävä on tietojen ja taitojen antamisen lisäksi tukea op-pilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Ope-tuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta ja sivistystä (POL 2.2 §). Nämä tavoitteet tarkoittavat muun muassa toisten ihmisten, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämistä sekä oppilaan kasvattamista tasapainoiseksi ja hyväitsetuntoiseksi. Opetuksen tulisi edistää myös terveyttä ja hyvinvointia sekä ohjata hyviin tapoihin. Opetuksella pyritään tukemaan oppilaan kasvua yhteiskunnan aktiivijäseneksi.56
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä sekä edistää oppilaiden osallisuutta. Pe-rusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustami-seen sekä kartuttaa sosiaalista pääomaa, joka koostuu ihmisten välisistä yhteyksistä, vuoro-vaikutuksesta ja luottamuksesta.57 Lapsi kasvaa kunnioittamaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuk-sia tullessaan itse kunnioitetuksi vuorovaikutustilanteissa myös kouluympäristössä. Lapsi voi puolustaa koulussa omia oikeuksiaan ainoastaan ne tuntiessaan, ja se tapahtuu aikuisten tuella, kuten oikeuksien toteuttaminenkin.
54 CRC/GC/2001/1 kohta 8.
55 Hakalehto 2015, s. 51 – 52.
56 Valtioneuvoston asetus 422/2012, 2 §.
57 Opetussuunnitelman perusteet 2014, s. 18.
Lapsen oikeuksien sopimus vaatii koulutuksen tavoitteilta perusopetuslakia enemmän.58 Sen asettamat koulutuksen tavoitteet ilmaisevat kasvua vastuullisuuteen yhteiskunnan jäsenenä, globaaliin ihmisten erityisyyden ja eri kulttuurien kunnioittamiseen sekä ihmisoikeuksien arvostamiseen. Lapsen henkilökohtaisten ja taustaansa liittyvien kulttuuristen erityisyyspiir-teiden huomioiminen myös vaatteentarkastuksessa opettajan ja rehtorin taholta on ehdotto-man tärkeätä. Koulun kaiken toiminnan tulee heijastaa lapsen oikeuksien arvomaailmaa. Pe-rusopetuslain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä todetaankin, että lisäksi on tär-keää kiinnittää huomiota lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumi-seen.59 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on kuitenkin oikeuslähdehierarkian huipulla lapsioikeushierarkian keskeisin säännös,60 joka velvoittaa lapsen oikeuksien toteuttamiseen, ei pelkästään kiinnittämään siihen huomiota.
Näitä lapsen oikeuksien sopimuksen koulutukselle asettamia arvoja käsitellään YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa numero 1.61 Siinä painotetaan, ettei edellä mainittuja arvoja (LOS artikla 29 kohta 1) voida tehokkaasti edistää, elleivät koulussa käytettävät ope-tusmenetelmät ja toimintatavat heijasta sopimuksen henkeä, koulutusfilosofiaa ja tavoitteita.
Opettavien tulee myös itse ilmentää näitä lapsen oikeuksien arvoja ja olla vakuuttuneita nii-den tärkeydestä. Siksi periaatteita tukevat koulutusohjelmat nähdään välttämättömiksi muun muassa. opettajille ja muille oppimisympäristössä työskenteleville sekä kouluhallinnon vir-kamiehille perus- ja täydennyskoulutuksen yhteydessä.62 Tämä asettaa vahvoja vaateita opettajan ja rehtorin kaikelle toiminnalle edellyttäessään vahvaa ihmis- ja perusoikeusmyön-teistä tieto- ja arvopohjaa.
Komitean yleiskommentti on painoarvoltaan vain sallittu oikeuslähde,63 mutta palauttaa lap-sen oikeuksien toteutumilap-sen kouluympäristöön ja lap-sen arkeen. Arvokasvastusta ja tietoa
58 Lapsen koulutuksen tulee tavoitella lapsen persoonallisuuden, lahjojen ja valmiuksien kehittymistä mahdol-lisimman täysiin mittoihinsa. Koulutuksen tulee pyrkiä lisäämään lapsen tuntemaa kunnioitusta ihmisoikeuk-sien periaatteita, elinympäristöä ja vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja ja asuin- ja synnyinmaan arvoja sekä omasta poikkeavia kulttuureja kohtaan. Opetuksen tulee myös valmistaa lasta vas-tuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden ja globaalin ystävyyden hengessä (LOS 29 artikla kohta 1).
59 HE 66/2013 vp, s. 59. Sekä Kangas 2019, s. 30 – 31, jossa katsotaan, että lapsen edun -käsitteen kautta koko lapsioikeudellinen lainsäädäntö on muuttunut lapsikeskeiseksi, asioita tarkastellaan lapsen perspektiivistä.
60 Kangas 2019, s. 4. Sekä Pajulammi s. 172, jossa todetaan, että lapsen oikeuksien sopimus on saatettu lain tasoisena voimaan ja yleissopimuksella on etusija ristiriitatilanteessa kansallisen lain kanssa.
61 CRC/GC/2001/1.
62 CRC/GC/2001/1 kohta 18.
63 Siltala, 2001, s. 100.
lapsen oikeuksista tulee saada jo opettajankoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksissa. Lap-sen oikeuksien mukaisten arvojen tulisi ilmentyä niin opetusmenetelmissä kuin opettajien käytöksessä ja siirtyä mallioppimisen kautta lapsiin arjen käytänteiden ja esimerkin kautta.64 Vaatimus edellyttää oppilaan kunnioittamista myös tiukoissa, konfliktisissa tai ristiriitaisissa tilanteissa, kuten vaatteentarkastuksessa.
Vaatteentarkastusoikeus on osa laajempaa lakimuutosta (POL 1267/2013), jossa opettajille ja rehtoreille annettiin lisää välineitä koulujen ja oppilaitosten työrauhan ja turvallisuuden parantamiseksi.65 Muutokset tehtiin perusopetuslakiin, lukiolakiin (629/1998),66 ammatilli-sesta koulutukammatilli-sesta annettuun lakiin sekä ammatilliammatilli-sesta aikuiskoulutukammatilli-sesta annettuun la-kiin. Näihin lakeihin lisättiin muun muassa säännökset opettajien ja rehtoreiden toimival-tuuksista ottaa haltuun vaarallisia aineita ja esineitä, toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat ja tehdä vaatteentarkastus tällaisten esineiden haltuun ottamiseksi (POL 36 e §).67
Perusopetuslain muutoksilla haluttiin ajanmukaistaa jo käytössä olevia toimintatapoja, kuten lisätä oppilaiden osallisuutta. Tarkoitus oli siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin toiminta-tapoihin sekä lisätä yhdenvertaisuutta kurinpito- ja ojentamiskeinojen käytössä.68 Tarkenne-tusti vaatteentarkastusoikeudella haluttiin antaa opettajille ja rehtoreille toimivalta tarkastaa käsin etsimällä ja tunnustelemalla, onko asian selvittämiseen yhteistyöhaluton oppilas kät-kenyt vaatteisiinsa turvallisuusriskin aiheuttavan esineen tai aineen.69 Perusopetuslain 36 3
§ oikeuttaa tavaroiden lisäksi tarkastamaan päällisin puolin oppilaan vaatteet 29.2 §:ssä tar-koitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi.70
Vaatteentarkastusoikeuden tavoitteena on siis olla keino, jolla voidaan koulupäivän aikana puuttua turvallisuutta vaarantavaan käyttäytymiseen, silloin kun oppilaalla on ilmeisyydellä hallussaan POL 29 §:ssä tarkoitettu kielletty esine tai aine, jolla voidaan vaarantaa joko omaa
64 Kts. Toivonen 2017, s. 70, jossa todetaan, että ”maailma, jossa jokaisen yksilön oikeuksia kunnioitetaan, alkaa lapsista”.
65 HE 66/2013 vp, s. 4.
66 Tämä laki on kumottu uudella lukiolailla 714/2018, joka astui voimaan 1.8.2019.
67 Kasvatuksellisia lisäyksiä olivat myös säännös kasvatuskeskustelusta ja täsmennökset jälki-istuntoa koske-vista kuin myös kurinpitokeinojen määräämiseen liittyvistä toimivaltuuksista. Perusopetuslakiin lisättiin vel-voitteita myös sairaalassa olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä, oppilaskuntatoiminnasta perusopetuk-sessa ja oppilaiden osallisuuden lisäämisestä.
68 HE 66/2013 vp, s. 4.
69 HE 66/2013 vp, s. 48.
70 POL 36 e § säädettiin myös oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat ja oppilaan hallussa olevat säilytystilat.
tai toisten turvallisuutta. Laajemmin ajateltuna perusopetuslain muutossäädöksellä haettiin parannusta oppilaiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työrauhaan.71
Vaatteentarkastus tuottaa arvoristiriidan perusopetuksen tavoitteiden kanssa. Oppilaan jou-tuessa hyväksymään ajatuksen, että opetushenkilökunnalla on oikeus rajoittaa hänen hen-kistä ja fyysistä koskemattomuuttaan, tai tarkastuksen kohteena oleminen eivät tue kasva-mista omien ja toisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen tai yhteiskunnan aktiivijäseneksi - vaan toimenpiteiden kohteeksi.
Tieto opetushenkilökunnan pakkovaltuuksista saattaa arkipäiväistää lapsille ajatuksen, että omia henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kuuluvia oikeuksia on mahdollista rajoittaa ja tekee aikuisen ja lapsen suhteesta koulussa epätasavertaisemman. Tämä tapahtuu juuri lap-suuden herkissä kehitysvaiheissa, kun omat oikeudet, identiteetti, itsetunto ja oma rooli yh-teiskunnan osallistuvana jäsenenä pitää löytää ja vahvistaa. Lapsi elää orastavan ja kehitty-vän seksuaalisuuden aikaa, jolloin tieto opetushenkilökunnan oikeudesta koetella lapsen ruu-mista vaatteidenkin päältä saattaa aiheuttaa jopa ahdistusta.
Työrauhan parantaminen kouluympäristössä oli perusopetuslain muutossäädöksien (POL 1267/2013) toisena päätavoitteena turvallisuuden lisäksi.72 Työrauhaa ei mainita eikä mää-ritellä perusopetuslaissa, vaikka työrauhan ylläpitämisvaikeudet ja oppilaiden epäasiallisen käytöksen nähtiin olevan yleisesti tiedossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa olevia arki-päivän haasteita oppilaitoksissa.73 Työrauhan tärkeyttä kuvaa sekin, että hallituksen esityk-sessä se mainitaan 48 kertaa.74 Hallituksen esityksen mukaan työrauha sisältää oppilaan asi-allisen käyttäytymisen ja turvasi-allisen oppimisympäristön lisäksi opiskelun sujumisen esteet-tömästi, oppilaiden suojaamisen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, oppilaitoksen omaisuuden asianmukaisen käsittelyn ja oppilaitoksen järjestyssääntöjen noudattamisen.75
Työrauha ja häiriötön koulunkäynti sisältyvät siis perusopetuslain 29 §:n oikeuteen turvalli-sesta oppimisympäristöstä.76 Myös POL 35.2 § velvoittaa oppilasta käyttäytymään
71 HE 66/2013 vp, s. 1 ja 4.
72 HE 66/2013 vp, s. 1 ja 4.
73 HE 66/2013 vp, s. 5 - 6.
74 HE 66/2013 vp.
75 HE 66/2013 vp, s. 6.
76 Hakalehto-Wainio 2010, s. 42.
asiallisesti ja työrauhan rikkominen voidaan määritellä asiattomaksi käytökseksi.77 Oppilaan käytös koulussa ei saa häiritä opettajien ja muiden oppilaiden työrauhaa ja oppimisen iloa.78
Työrauhasta vastaa koko kouluyhteisö yhdessä, sillä oppilaiden osalta velvollisuuksiin kuu-luu käyttäytyä asiallisesti (POL 35.1 §).79 On kuitenkin huomioitava, että ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista, johon työrauhakin kuuluu, on kuitenkin oppilaitoksen henkilökun-nalla (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki OOHL 1287/2013 4 §). Opetuksenhan tulee edistää terveyttä ja hyvinvointia (valtioneuvoston asetus 422/2012 2 §)
Työrauhan oikeudellisen pohjan katsotaan löytyvän koulun kasvatuksellisesta perustehtä-västä.80 POL:n 2.1 §:n mukaan opetuksen tulee (tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden li-säksi) tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettiseen vastuuseen. Näiden tavoitteiden81 tulisi ohjata kaikkien koulussa tapahtuvien tilanteiden hoitamista, kuten vaatteentarkastusta.
Lapset oppivat sopivia käyttäytymismalleja ja toisten ihmisten kunnioittamista, tasa-arvoista kohtelua sekä hyviä tapoja parhaiten käytännön tilanteissa - tullessaan tilanteesta riippumatta itse aikuisten taholta kunnioittavasti, tasa-arvoisesti ja hyvien tapojen mukaisesti kohdel-luksi. Nämä ovat siis perusopetuslain lähtökohdat myös turvallisuutta vaarantavan oppilaan kohtaamiselle vaatteentarkastustilanteessa.
Työrauhan ylläpitämisen keinojen tulee olla paitsi tehokkaita, myös koko kouluyhteisön hy-väksymiä. Niiden tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia, selkeitä, johdonmukaisia sekä juridisesti että moraalisesti lapsen oikeuksia noudattavia.82 Näitä samoja vaateita voi perus-tellusti odottaa myös muilta turvallisuuden edistämiseen koulussa pyrkiviltä toimilta, kuten vaatteentarkastuksen suorittamiselta.
77 Hakalehto-Wainio 2012b, s. 97.
78 Hakalehto-Wainio 2010, s. 43 ja 54. Tavanomaisimpia häiriöitä ovat opetuksen häirintä, kotitehtävien lai-minlyönnit, poissaolot ilman hyväksyttävää syytä, asiaton käytös, järjestyssääntöjen rikkominen, vilpillinen menettely ja väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen. HE 66/2013 vp, s. 6.
79 HE 66/2013 vp, s. 5 Oppilaan velvollisuuksiin kuuluu myös tehtävien tunnollinen suorittaminen (POL 35.2§) sekä osallistuminen opetukseen, johon hänet on otettu (POL 35.1 §).
80 HE 66/2013 vp, s. 5
81 Nämä tavoitteet tarkoittavat muun muassa toisten ihmisten, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämistä sekä oppilaan kasvattamista tasapainoiseksi ja hyväitsetuntoiseksi. Opetuksen tulisi edistää myös terveyttä ja hyvinvointia sekä ohjata hyviin tapoihin. Opetuksella pyritään tukemaan oppilaan kasvua yhteis-kunnan aktiivijäseneksi sekä antamaan edellytyksiä toimia tasa-arvoisessa ja demokraattisessa yhteiskun-nassa.81
82 Hakalehto-Wainio 2010, s. 54.