6 TULOKSET
6.5 Taustamuuttujien yhteys neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiin elintapaohjaukseen
Ikäluokat
Kaikista ikäluokista valtaosa neuvolaterveydenhoitajista (74 – 80 %) olivat samaa mieltä siitä, että asiakkaiden vastaukset palautuisivat todennäköisemmin sähköisten työmenetelmien avulla.
Vastanneista 40–49 vuotiaat olivat hieman vähemmän samaa mieltä (74 %) kuin alle 40 -vuotiaat (80 %) ja yli 50 --vuotiaat (80 %). Vastaavasti 40–49 --vuotiaat olivat yleisemmin (90 %) samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan ja terveydenhoitajan paremman tietojen välisen sujuvoitumisen kuin alle 40 -vuotiaat (87 %) ja yli 50 -vuotiaat 80 %.
Alle 50 -vuotiaat kokivat sähköiset työmenetelmät mahdollistavan paremmin sekä terveydenhoitajan (86 %) että asiakkaan paremman oman ajankäytön hallinnan (84 %) kuin alle 50 -vuotiaat kollegansa (86–100 %). Iän ja neuvolaterveydenhoitajien näkemysten kanssa siitä, mahdollistavatko sähköiset työmenetelmät lomakkeiden palautumisen asiakkaiden taholta paremmin paperilomakkeisiin verrattuna, tietojen vaihdon sujuvoitumiseen sekä terveydenhoitajan ja asiakkaan parempaan oman ajankäytön hallintaan ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä (p=0,135–0,851). (Taulukko 14)
Taulukko 14. Luokiteltujen ikäryhmien yhteys terveydenhoitajien näkemyksiin sähköisten työmenetelmien mahdollistavista tekijöistä.
Asiakkaiden vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (n=69 – 75).
samaa mieltä eri mieltä
Luokiteltu ikä n % n %
< 39 16 80 4 20
40–49 14 74 5 26
> 50 24 80 6 20
p-arvo 0,851
Asiakkaan ja terveydenhoitajan välisen tietojen vaihdon sujuvoitumisen (n=69 – 75).
samaa mieltä eri mieltä
Luokiteltu ikä n % n %
< 39 20 87 3 13
40–49 18 90 2 10
> 50 22 73 8 27
p-arvo 0,247
Terveydenhoitajan paremman oman ajankäytön hallinnan (n=69 – 75).
samaa mieltä eri mieltä
Luokiteltu ikä n % n %
< 39 19 86 3 14
40–49 18 86 3 14
> 50 22 69 10 31
p-arvo 0,195
Asiakkaan oman ajankäytön hallinnan (n=69 – 75).
samaa mieltä eri mieltä
Luokiteltu ikä n % n %
< 39 23 100 0 0
40–49 18 86 4 16
> 50 26 84 1 7
p-arvo 0,135
Analyysimenetelmänä Khiin neliötesti= Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05*.
Työkokemus
Neuvolaterveydenhoitajat, joilla oli alle kymmenen vuoden työkokemus (88 – 97 %) kokivat sähköisten työmenetelmien mahdollistavan asiakkaiden vastausten todennäköisemmän
palautumisen paperisiin lomakkeisiin verrattuna (88 %), asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen välisen sujuvoitumisen (89 %), terveydenhoitajan (90 %) sekä asiakkaan paremman oman ajankäytön hallinnan (97 %) useammin kuin ne, joilla oli 10–19 vuoden työkokemus (71 – 86 %) ja selvästi useammin kuin ne, joilla oli yli 20 vuoden työkokemus (60 – 83 %). Tilastollisesti suuntaa antava yhteys oli työkokemusvuosilla ja näkemyksellä asiakkaiden vastausten todennäköisempään palautumiseen sähköisten työmenetelmien avulla paperisiin lomakkeisiin verrattuna (p=0,0381). (Taulukko 15)
Taulukko 15. Luokiteltujen työkokemusvuosien yhteys terveydenhoitajien näkemysiin sähköisten työmenetelmien mahdollistavista tekijöistä.
Asiakkaiden vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (n=69 – 75).
samaa mieltä eri mieltä
Asiakkaan ja terveydenhoitajan välisen tietojen vaihdon sujuvoitumisen (n=69 – 75).
Terveydenhoitajan paremman oman ajankäytön hallinnan (n=69 – 75).
Asiakkaan oman ajankäytön hallinnan (n=69 – 75).
Analyysimenetelmänä Khiin neliötesti= Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05*.
Tietotekniset taidot
Reilu neljä viidestä (85 %) hyväksi tietokoneen tekniset käyttötaitonsa arvioineista neuvolaterveydenhoitajista oli selvästi useammin samaa mieltä siitä, että elintapaohjaukseen kohdennetut sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna heihin, joilla oli mielestään heikot tietotekniset käyttötaidot (60 %). Hyvillä tietoteknisillä taidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys neuvolanterveydenhoitajien näkemyksiin vastausten todennäköisemmästä palautumisesta sähköisten työmenetelmien avulla (p=0,021).
Vastanneista 92 % hyväksi arvioineista ja yli puolet (57 %) heikoksi tietokoneen tekniset käyttötaitonsa arvioineista terveydenhoitajista oli samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan ja terveydenhoitajan välisen paremman tietojen vaihdon sujuvoitumisen. Hyvillä tietoteknisillä taidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys neuvolaterveydenhoitajien näkemyksistä siihen, että sähköiset elintapaohjaukseen kohdennetut työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan ja terveydenhoitajan välisen tietojen vaihdon sujuvoitumisen (p=0,000).
Reilu neljä viidennestä (89 %) hyviksi ja yli puolet (53 %) heikoksi tietotekniset taitonsa arvioineista neuvolaterveydenhoitajista oli samaa mieltä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan. Hyvät tietotekniset taidot omaavat neuvolaterveydenhoitajat näkevät sähköiset työmenetelmät mahdollistavan terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan selvästi useammin kuin ne joilla taidot ovat mielestään heikot. Hyvillä tietoteknisillä taidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveydenhoitajan näkemyksiin terveydenhoitajan paremmasta ajankäytön hallinnasta (p=0,001).
Vastanneista 94 % hyväksi ja kolme neljännestä (75 %) heikoksi tietotekniset taitonsa arvioineista neuvolan terveydenhoitajista oli samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan paremman oman ajankäytön hallinnan. Vastanneista ne, joilla oli hyvät tietokonetaidot arvioivat sähköiset työmenetelmät mahdollistavan asiakkaan paremman oman ajankäytönhallinnan selvästi useammin kuin ne, joilla oli mielestään heikot tietotekniset
taidot. (Taulukko16)
Taulukko 16. Neuvolaterveydenhoitajien näkemys elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien mahdollistavista tekijöistä perustuen työntekijöiden tietoteknisiin taitoihin.
Käyttöönotto mahdollistaisi vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (n=68–74).
samaa mieltä eri mieltä
Käyttöönotto mahdollistaisi asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoitumisen (n=68–74).
Käyttöönotto mahdollistaisi terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan (n=68–74).
Käyttöönotto mahdollistaisi asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan (n=68–
74).
Analyysimenetelmänä Khiin neliötesti= Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05*.
Verkkoselainten käyttötaidot
Reilu neljä viidennestä (84 %) hyviksi ja vajaa kolme neljännestä (70 %) heikoksi tietokoneen tekniset käyttötaitonsa arvioineista terveydenhoitajista oli samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaiden vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna. Neuvolaterveydenhoitajat, jotka kokivat
verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi olivat useammin sitä mieltä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaiden vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna kuin ne, jotka kokivat verkkoselainten käyttötaitonsa heikoksi.
Verkkoselainten käyttötaidoilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä terveydenhoitajan näkemyksiin asiakkaiden vastausten todennäköisemmästä palautumisesta terveydenhoitajille paperisiin lomakkeisiin verrattuna sähköisten työmenetelmien avulla (p=0,180).
Verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi (91 %) arvioineista terveydenhoitajista ja lähes kolme neljännestä (71 %) heikoksi arvioineista oli samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen välistä sujuvoitumista. Hyväksi verkkoselainten käyttötaitonsa arvioineet näkivät sähköisten työmenetelmien mahdollistavan terveydenhoitajan ja asiakkaan välistä tietojen sujuvoittamista selvästi enemmän, kuin ne jotka kokivat taitonsa heikoksi. Verkkoselainten käyttötaidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveydenhoitajan näkemyksistä asiakkaiden ja terveydenhoitajan välisestä tietojen vaihtojen sujuvoitumisesta sähköisten työmenetelmien avulla (p=0,025).
Verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi (88 %) ja heikoksi (16 %) arvioineet neuvolaterveydenhoitajat olivat samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat neuvolaterveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan. Hyväksi verkkoselainten käyttötaitonsa kokeneet olivat viisinkertaisesti enemmän samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat neuvolaterveydenhoitajan paremman ajankäytönhallinnan kuin ne, joilla oli mielestään heikot taidot. Verkkoselainten käyttötaidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveydenhoitajien näkemyksistä sähköisten työmenetelmien käyttöönoton mahdollistavan terveydenhoitajan paremman oman ajankäytön hallinnan (p=0,035).
Terveydenhoitajista 94 % hyväksi ja reilu neljä viidennestä (83 %) heikoksi verkkoselainten käyttötaitonsa arvioineista oli samaa mieltä siitä, että sähköisten työmenetelmien käyttö mahdollistaisi asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan. Hyväksi verkkoselainten käyttötaitonsa arvioineet olivat jonkin verran enemmän samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan kuin ne, jotka arvioivat käyttötaitonsa heikoksi. Tilastollista merkitsevää yhteyttä verkkoselainten käyttötaitojen ja
terveydenhoitajien näkemyksien kanssa siihen, mahdollistavatko sähköiset työmenetelmät terveydenhoitajien näkemysten mukaan asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan ei ollut (p=0,132). (Taulukko 17)
Taulukko 17. Neuvolaterveydenhoitajien näkemykset elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien mahdollistavista tekijöistä perustuen työntekijöiden verkkoselainten käyttötaitoihin.
Vastausten todennäköisempi palautuminen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (n=66–72).
samaa mieltä eri mieltä
Verkkoselainten
käyttötaidot n % n %
hyvä 36 84 7 16
heikko 16 70 7 30
p-arvo <0,180
Asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoitumisen (n=66–72).
samaa mieltä eri mieltä Verkkoselainten
käyttötaidot n % n %
hyvä 42 91 4 9
heikko 17 71 7 29
p-arvo <0,025
Terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan (n=66–72).
samaa mieltä eri mieltä Verkkoselainten
käyttötaidot n % n %
hyvä 42 88 6 12
heikko 16 67 6 33
p-arvo <0,035
Asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan (n=66–72).
samaa mieltä eri mieltä Verkkoselainten
käyttötaidot n % n %
hyvä 46 94 3 6
heikko 19 83 4 10
p-arvo <0,132
Analyysimenetelmänä Khiin neliötesti= Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05*.
Motivaatio käyttää sähköisiä palveluita
Reilu neljä viidesosaa (86 %) hyväksi ja yli puolet (56 %) heikoksi motivaationsa käyttää
sähköisiä palveluita arvioineista neuvolaterveydenhoitajista oli samaa mieltä siitä, että käyttöönotto mahdollistaisi vastausten todennäköisemmän palautumisen paperisiin lomakkeisiin verrattuna. Motivaatio sähköisten työmenetelmien käyttöön heijastuu työntekijöiden näkemyksiin sähköisten työmenetelmien hyödynnettävyydestä ohjaustyössään. Motivaatiolla käyttää sähköisiä palveluita oli tilastollisesti merkitsevä yhteys neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiin siihen mahdollistavatko sähköiset työmenetelmät heidän mielestään vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (p=0,008).
Vastanneista hyväksi (91 %) ja yli puolet (58 %) heikoksi motivaationsa käyttää sähköisiä palveluita arvioineet terveydenhoitajat olivat samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoitumisen. Vastanneista hyväksi motivaationsa käyttää sähköisiä työmenetelmiä arvioineet oli selvästi enemmän sitä mieltä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat terveydenhoitajan ja asiakkaan välistä tietojen vaihdon sujuvoitumista, kuin ne joilla oli mielestään heikko motivaatio. Motivaatiolla käyttää sähköisiä palveluita oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveydenhoitajien näkemyksiin siihen mahdollistaisiko sähköiset työmenetelmät asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoitumista (p=0,001).
Yli neljä viidesosaa (86 %) hyväksi ja yli puolet (58 %) heikoksi motivaationsa käyttää sähköisiä palveluita arvioineista terveydenhoitajista olivat samaa mieltä siitä, että käyttöönotto mahdollistaisi terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan. Motivaatiolla käyttää sähköisiä palveluita oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveydenhoitajien näkemyksiin siihen mahdollistavatko sähköiset työmenetelmät heidän mielestään terveydenhoitajien paremman ajankäytön hallinnan (p=0,012). Hyväksi (90 %) ja heikoksi (89 %) motivaationsa käyttää sähköisiä palveluita olivat lähes saman verran samaa mieltä siitä, mahdollistaisiko heidän mielestään sähköiset työmenetelmät paremmin asiakkaan oman ajankäytön hallinnan. (Taulukko 18)
Taulukko 18. Neuvolaterveydenhoitajien näkemys elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien mahdollistavista tekijöistä perustuen työntekijöiden motivaatioon sähköisten palveluiden käytön suhteen.
Vastausten todennäköisempi palautuminen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä Motivaatio käyttää
sähköisiä palveluita n % n %
hyvä 43 86 7 14
heikko 10 56 8 44
p-arvo <0,008
Asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoituminen (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä Motivaatio käyttää
sähköisiä palveluita n % n %
hyvä 48 91 5 9
heikko 11 58 8 42
p-arvo <0,001
Terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä Motivaatio käyttää
sähköisiä palveluita n % n %
hyvä 48 86 8 14
heikko 11 58 8 42
p-arvo <0,012
Asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä
Motivaatio käyttää
sähköisiä palveluita n % n %
hyvä 50 90 6 10
heikko 16 89 2 11
p-arvo <0,962
Analyysimenetelmänä Khiin neliötesti= Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05*.
Mobiililaitteiden käyttötaidot
Yli neljä viidennestä (86 %) hyväksi ja vajaa kaksi kolmannesta (64 %) heikoksi mobiililaitteiden
käyttötaitonsa arvioineista oli samaa mieltä siitä, että elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien käyttöönotto mahdollistaisi todennäköisemmän vastausten palautumisen paperisiin verrattuna. Hyvät mobiililaitteiden käyttötaidot lisäävät terveydenhoitajien näkemyksiä sähköisten työmenetelmien edistävistä tekijöistä, jotka mahdollistavat vastausten palautumisen sähköisen työmenetelmän kautta paperisten lomakkeiden täyttöön verrattuna. Mobiililaitteiden käyttötaidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys työntekijöiden näkemyksiin siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistavat vastausten todennäköisemmän palautumisen paperisiin lomakkeisiin verrattuna (p=0,035). Hyväksi (91 %) ja reilu kaksi kolmasosaa (67 %) heikoksi mobiililaitteiden käyttötaitonsa arvioineista oli samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoitumisen. Hyvät mobiililaitteiden käyttötaidot viittaavat terveydenhoitajien näkemyksiin siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistavat tietojen vaihdon sujuvoitumista asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä. Hyväksi (89 %) ja vajaa kaksi kolmasosaa (60 %) heikoksi mobiillilaitteiden käyttötaitonsa arvioineista terveydenhoitajista oli samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat terveydenhoitajien paremman ajankäytön hallinnan. Terveydenhoitajat, joilla mobiiliteknologiset laitteet ovat tuttuja kokevat elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien mahdollistavan terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan. Mobiililaitteiden käyttötaidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveydenhoitajien näkemyksiin siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan (p=0,002). Mobiililaitteiden käyttötaitonsa hyväksi arvioineista 94 % ja hieman yli neljä viidesosaa (81 %) heikoksi arvioineista olivat samaa mieltä siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistaisivat asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan. Hyvät mobiililaitteiden käyttötaidot viittaavat neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiin siitä, että sähköiset työmenetelmät mahdollistavat asiakkaiden paremman ajankäytön hallinnan.
Taulukko 19. Taustamuuttujien yhteys neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiin elintapa-ohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien mahdollistavista tekijöistä.
Vastausten todennäköisemmän palautumisen terveydenhoitajalle paperisiin lomakkeisiin verrattuna (n=68 – 74).
Mobiililaitteiden käyttötaidot
samaa mieltä eri mieltä
n % n %
hyvä 37 86 6 14
heikko 16 64 9 36
p-arvo <0,035
Käyttöönotto mahdollistaisi asiakkaan ja terveydenhoitajan tietojen vaihdon sujuvoitumisen (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä
Mobiililaitteiden
käyttötaidot n % n %
hyvä 41 91 4 9
heikko 18 67 9 33
p-arvo <0,009
Käyttöönotto mahdollistaisi terveydenhoitajan paremman ajankäytön hallinnan (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä
Mobiililaitteiden
käyttötaidot n % n %
hyvä 42 89 5 42
heikko 16 59 11 16
p-arvo <0,002
Käyttöönotto mahdollistaisi asiakkaan paremman ajankäytön hallinnan (n=68 – 74).
samaa mieltä eri mieltä
Mobiililaitteiden
käyttötaidot n % n %
hyvä 45 94 3 6
heikko 21 81 5 19
p-arvo <0,017
Analyysimenetelmänä Khiin neliötesti= Tilastollisesti merkitsevä, p-arvo alle 0,05*.
6.6 Taustamuuttujien yhteys neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiin elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista.
Vastanneiden näkemyksiä neuvolaterveydenhoitajiin kohdistuvista sähköisten työmenetelmien käyttöönottoon liittyvistä haasteista selvitettiin väittämillä 1) riittämättömät tietokoneen tai
mobiililaitteiden käyttötaidot, 2) teknisten välineiden puute, 3) riittämättömät valmiudet teknisten menetelmien käyttötaitoihin, 4) riittämätön motivaatio sähköisten työmenetelmien käytössä, 5) negatiivinen asenne sähköisiä työmenetelmiä kohtaan, 6) tietojen hajanainen sijainti internetissä 7) rutiinin puute työmenetelmien käyttöönotossa sekä 8) menetelmien liian varhainen käyttöönotto ilman sen tarvitsemia käyttöominaisuuksia. Neuvolaterveydenhoitajien näkemyksiä elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista terveydenhoitajien käytössä on kuvattu liitteessä 8. Kaikista ikäluokista sekä työkokemusvuosiluokista valtaosa neuvolaterveydenhoitajista (87 – 94 %) olivat samaa mieltä siitä, että riittämättömät tietokoneen käyttötaidot ovat neuvolaterveydenhoitajien haaste sähköisten työmenetelmien käyttöönotossa. Noin kolme neljäsosaa (68 – 74 %) heistä olivat samaa mieltä siitä, että teknisten välineiden puute on neuvolaterveydenhoitajien sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteena. Enemmistö (81 – 91 %) näki riittämättömät valmiudet teknisten menetelmien käyttötaitoihin sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteena.
Neuvolaterveydenhoitajien riittämätöntä motivaatiota sähköisten työmenetelmien käyttöönotossa kokivat haasteeksi suurin osa (77 – 96 %) kaikista ikä ja työkokemusvuosiluokkaan kuuluvista.
Kaikissa edellä mainituissa luokissa enemmistö neuvolaterveydenhoitajista piti haasteena tietojen hajanaista sijaintia internetissä (91–96 %), rutiinin puutetta työmenetelmien käyttöönotossa (85 – 95 %) sekä menetelmien liian varhaista käyttöönottoa ilman sen tarvitsemia käyttöominaisuuksia (82 – 96 %).
Hyväksi tietokoneen tekniset käyttötaitonsa arvioineiden vastaajien näkemykset sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista neuvolaterveydenhoitajilla vaihtelivat 66 – 92 % välillä.
Heikoksi tietokoneen tekniset käyttötaitonsa arvioineet olivat selvästi useammin (81 – 100 %) samaa mieltä siitä, että haasteet johtuvat riittämättömistä tietokoneen tai mobiililaitteiden käyttötaidoista, teknisten välineiden puutteesta, tietojen hajanaisesta sijainnista internetissä, rutiinin puutteesta työmenetelmien käyttöönotossa, sekä menetelmien liian varhaisesta käyttöönotosta ilman sen tarvitsemia käyttöominaisuuksia, kuin ne, joilla oli mielestään hyvät tietokoneen tekniset käyttötaidot. Neuvolaterveydenhoitajien hyvillä tietoteknisillä taidoilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys heidän näkemyksistä sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteiden johtuvan riittämättömistä tietokoneen tai mobiililaitteiden käyttötaidoista (p=0,044).
Muiden väittämien kohdalla neuvolaterveydenhoitajien tietokoneen teknisillä käyttötaidoilla ja
heidän näkemyksillään sähköisten työmenetelmien käyttöönottoon liittyvistä haasteista ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä, mutta riippumatta hyvistä tai heikoista tietoteknisistä käyttötaidoistaan enemmistö molemmissa ryhmissä oli samaa mieltä sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista esitettyjen väittämien kanssa.
Verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi arvioineiden neuvolaterveydenhoitajien näkemykset sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista vaihtelivat 65 – 92 % välillä. Heikoksi verkkoselainten käyttötaitonsa kokeneiden joukossa samaa mieltä olevien vastausprosentit vaihtelivat 79 – 96 % välillä. Heikoksi verkkoselainten käyttötaitonsa kokeneet vastaajat olivat hieman enemmän samaa mieltä sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteiden syistä, kuin ne, jotka arvioivat verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi. Verkkoselainten käyttötaidoilla ja neuvolaterveydenhoitajien näkemyksillä sähköisiin työmenetelmiin kohdistuvista haasteista ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä (p=0,131 – 0,414).
Mobiililaitteiden käyttötaitonsa hyväksi arvioineiden neuvolaterveydenhoitajien näkemykset sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista vaihtelivat 68 – 93 % välillä. Heikoksi mobiililaitteiden käyttötaitonsa arvioineiden joukossa samaa mieltä olevien vastausprosentit vaihtelivat 74 – 97 % välillä. Heikoksi mobiililaitteiden käyttötaitonsa kokeneet vastaajat olivat useammin samaa mieltä sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteiden syistä, kuin ne jotka arvioivat verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi. Mobiililaitteiden käyttötaidoilla ja neuvolaterveydenhoitajien näkemyksillä sähköisiin työmenetelmiin kohdistuvista haasteista ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä (p=0,113 – 0,547).
Motivaationsa käyttää sähköisiä palveluita hyväksi arvioineiden neuvolaterveydenhoitajien näkemykset sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteista vaihtelivat 68 – 92 % välillä.
Heikoksi motivaationsa arvioineiden joukossa samaa mieltä olevien vastausprosentit vaihtelivat 78 – 95 % välillä. Heikoksi mobiililaitteiden käyttötaitonsa kokeneet vastaajat olivat useammin samaa mieltä sähköisten työmenetelmien käyttöönoton haasteiden syistä, kuin ne jotka arvioivat verkkoselainten käyttötaitonsa hyväksi. Motivaatiolla käyttää sähköisiä palveluita ja neuvolaterveydenhoitajien näkemyksillä sähköisiin työmenetelmiin kohdistuvista haasteista ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä (p=0,286 – 0,925).
6.7 Elintapaohjaukseen kohdennettujen sähköisten työmenetelmien sisällöllisestä ja