Aurora AI esiselvityshankkeessa tehtiin lohkoketjuteknologiaa koskeva selvitys. Selvi-tyksen tarkoituksena oli määritellä ekosysteemin erityispiirteitä ja tokenisointia. Rapor-tista nousee esiin kryptoekonomia, jonka kirjoittajat määrittelevät käytännönläheiseksi tieteenalaksi, jossa suunnitellaan ja tutkitaan protokollia, jotka ohjaavat erityyppisten hyödykkeiden tuotantoa, kulutusta ja jakelua hajautetussa ympäristössä. Kryptoekonomia yhdistää tietojenkäsittelytieteen sekä taloustieteen keskenään. Kryptografia takaa turval-lisuuden ja ekonomia vastaa taloudellisista kannustimista, joiden tarkoitus on ohjata sys-teemin käyttäjiä toimimaan halutulla tavalla. Kryptoekonomiassa kannustimina toimivat useimmiten tokenit. Taloudellisten kannustimien avulla pyritään varmistamaan järjestel-män toimivuus sekä jakamaan resursseja tehokkaasti. Avoimet ja hajautetut lohkoketjut toimivat juuri tällä tavoin, kun taas suljetut ja keskitetyt lohkoketjut eivät välttämättä nou-data kryptoekonomian periaatteita. Selvityksen perusteella on olemassa kolmenlaisia to-keneita. Hyödyke-tokeneilla (utility tokens) on ekosysteemin kannalta keskeinen tarkoi-tus. Niiden avulla kannustetaan ekosysteemin osallistujia halutunkaltaiseen toimintaan.
Lisäksi niiden avulla ylläpidetään järjestelmää. Omaisuus-token (security token) on si-dottu omaisuuteen esimerkiksi osakkeisiin tai kultaan. Arvonsiirto-tokeneiden (stores of value) avulla pystytään siirtämään tokeneiden osoittama määrä arvoa henkilöltä toiselle.
(Mahlberg & Hyytiäinen 2019.) Weingärtner (2019) ehdottaa neljättä määritelmää toke-neille maksu-tokeneiden muodossa. Niiden tarkoituksena on toimia arvonsiirron väli-neinä. (Weingärtner 2019.)
Tokeneiden ympärille muodostuvalle taloudelle ominaisia toimintoja ovat jakaminen, an-saitseminen, käyttö, työnteko ja palkitseminen. Token-taloudet ovat vielä pääosin kehi-tysvaiheessa ja kokeiluasteella. Näitä kehitysvaiheen ratkaisuita kutsutaan token-ekosys-teemeiksi. Token-ekosysteemien on tarkoitus toimia kannustavana, osallistavana ja tur-vallisena järjestelmänä. Token-ekosysteemi rakentuu aina jonkin tietyn palvelun ympä-rille. Toimintaa ohjataan kryptoekonomisten protokollien mukaan. Lohkoketjupohjaisen hajautetun järjestelmän hallinnointi on haastavaa. Token-ekosysteemissä ei ole mitään yksittäistä hallinnoivaa osapuolta. Periaattessa se perustuu ennalta laadittuihin sääntöihin ja niiden noudattamiseen. Hallinnointi voidaan jakaa ketjun sisäiseen (on-chain) ja
ulkoi-seen (off-chain) hallinnointiin. Sisäisessä hallinnoinnissa määritetään lohkoketjun sään-nöt ja päätöksentekoprosessit, jotka ohjelmoidaan suoraan järjestelmän protokollaan.
Kuka tahansa lohkoketjun jäsen voi ehdottaa protokollaan tehtäviä muutoksia. Äänestys tapahtuu yleensä puolesta tai vastaan tokeneiden avulla. Ketjun ulkopuolinen hallinnointi viittaa kaikkeen muuhun, kuten lakeihin, sopimuksiin ja asetuksiin. (Mahlberg & Hyy-tiäinen 2019.)
Marko Hölbl ryhmineen (2018) tarkasteli lohkoketjupohjaista ekosysteemiä EduCTX, di-gitaalisten käyttäjätietojen hallinnointiin koulutusorganisaatioissa. EduCTX toimii hajau-tetussa p2p verkossa. Sillä on oma token nimeltään ECTX. Oppilas saa tokeneita suori-tettuaan tiettyjä opintokokonaisuuksia, kuten kursseja, diplomeja tai sertifikaatteja.
EduCTX alustalta voidaan seurata tokeneiden kertymistä, ikään kuin nykyään seurataan opintopisteitä. Kun tutkinto on kokonaisuudessaan suoritettu oppilaitos siirtää sitä vas-taavan määrän tokeneita alustalle oppilaan henkilökohtaiseen lompakkoon. Lohkoket-jussa näkyy kaikki tokeineiden siirrot, joten tutkintojen, sertifikaattien tai diplomien vää-rentäminen olisi erittäin haastavaa, miltei mahdotonta. Jatko-opiskelupaikkaa tai töitä ha-kiessaan opiskelija voisi todistaa taitonsa ja suorituksensa tokeneiden määrällä tietystä suoritetusta kokonaisuudesta. EduCTX ecosysteemi toimii ethereum lohkoketjussa hyö-dyntäen älysopimuksia. EduCTX on lohkoketjutyypiltään konsortio-lohkoketju. Verkon solmuina toimivat varmennetut instituutiot ja organisaatiot. EduCTX:ssä siirtoihin ei ole asetettu maksuja, vaan konsensusmekanismi toimii ”proof of authority” periaatteella, missä valitut instituutiot suorittavat varmennuksen. Tällä tavoin verkon toiminta nopeu-tuu, eikä se vaadi niin paljoa laskentatehoa. Koska EduCTX toimii ethereumin lohkoket-jussa, ECTX token pohjautuu ethereumin ERC20 tokeniin. EduCTX on kehitysvaiheessa, mutta poiketen useista muista kehitelmistä, sitä testataan oikeasti reaalimaailmassa. Sen uskotaan nopeuttavan ja varmentavan henkilön osaamisen ja kouluttautumisen selvittä-mistä, tuoden järjestelmään vakautta, nopeutta, kustannustehokkuutta, autonomisuutta, luottamusta ja turvallisuutta. (Hölbl ym. 2018.)
Lohkoketjuteknologiaa on myös suunniteltu käytettävän löydetyn, käytetyn ja totuuden-mukaisen tiedon tokenisoinnissa. Suunnitelmassa tietoa kerätään suurilta massoilta (wis-dom of croud) joukkotunnistuksen (crowdsensing) periaatteella. Tieto kerätään joukon mobiililaitteista, jossa seurataan esimerkiksi käyttäjien liikkumista. Mobiililaitteeseen
voidaan liittää myös ulkopuolisia sensoreita joilla voidaan mitata esimerkiksi lämpötilaa, kosteutta sekä hiilidioksidin määrää. Tästä hyvästä osallistujat palkitaan tokeneilla. (Cai ym. 2018.)
Anni Karinsalo ja Kimmo Halunen (2018) hahmottelevat mobility as a service (MaaS) ekosysteemiä. MaaS-ekosysteemi perustuu liikkumisen palveluihin ja on suunnattu eri-tyisesti yritys- ja organisaatiopuolelle. Se pyrkii hyödyntämään kaikkia lohkoketjutekno-logian ominaisuuksia myös tokenisointia. TravelToken toimii MaaS-ekosysteemin va-luuttana. MaaS-ekosysteemiin kuuluu erilaisia palveluntarjoajia kuten, bussi-, lento-, juna- ja taksiyhtiötä, majoituspalvelujen tarjoajia. Suunnitellessan matkaa käyttäjä valit-see alustalta matkustustavat ja majoituksen. Yritys tai organisaatio tilaa suunnitellun ko-konaisuuden. Vastineeksi käyttäjä vastaanottaa mobiiliinsa QR-koodin joka sisältää pää-syn junaan, lentokoneeseen, bussiin yms. ja oikeuttaa majoitukseen. Aina kun QR-koodia käytetään vähentää se traveltokeneita yrityksen tai organisaation lompakosta. QR-koodin käyttö aktivoi älysopimuksen, joka siirtää tokeneita yrityksen tai organisaation lompa-kosta palveluntarjoajan lompakkoon. Kaikki siirrot tallentuvat lohkoketjuun, josta niitä voi jälkikäteen tarkastella. Myös jos bussi tai juna on myöhässä, aktivoituu älysopimus, joka hyvittää automaattisesti traveltokeneita takaisin yrityksen tai organisaation lompak-koon. (Karinsalo & Halunen 2018.)
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa myös läpinäkyvän ja reilun datanvaihto mahdollisuu-den. Nykyään yksittäiset suuret informaatioteknologiaan keskittyvät yritykset keräävät suuret määrät dataa, ilman että datan jakajat hyötyvät siitä. Alex Norta ja Daniel Hawt-horne (2018) esittävät kuitenkin mallin, joka mahdollistaisi datan jakajien hyötymisen datasta. Heidän mallinsa perustuu agenttilähtöiseen mallinnukseen (agent-oriented mo-deling) joka pohjautuu sosiotekniseen lähestymistapaan. Mallissa datan jakajat, käyttäjät, kerääjät ja hyödyntäjät toimivat saman ekosysteemin sisällä. Kaikki ekosysteemin toimi-jat hyötyvät datasta. Jakatoimi-jat saavat korvauksen mikromaksuna jakamastaan datasta. Hyö-dyntäjä esimerkiksi sosiaalisen median alusta hyötyy datasta, mutta joutuu maksamaan siitä mikromaksun jakajalle. Käyttäjä taas joutuu maksamaan mikromaksun, että saa käyt-tää sosiaalisen median alustaa. Mainostaja maksaa mikromaksun sosiaalisen median alus-talle, että saa näyttää mainoksia alustalla. Alustan algoritmin avulla mainokset pystytään
kohdentamaan kullekin käyttäjälle räätälöidysti. Ekosysteemi hyödyntää ohjelmointira-japintoja (API), jonka kautta kaikki toimijat pääsevät liittymään ekosysteemiin. Mikro-maksut toimivat ennalta sovittujen sääntöjen puitteissa älysopimuksiin perustuen. (Norta
& Hawthorne 2018.)
Lohkoketjuteknologian nousua on kutsuttu myös web3:ksi. Sen kuvataan luovan yksilö-keskeisiä yritysmalleja, jotka ovat vastine nykyisille suurille yrityksille. Lohkoketjutek-nologian ympärille on helppo rakentaa ekosysteemi mikä yhdistää eri käyttäjät saman kokoanisuuden alle. Lohkoketjun ja ekosysteemin oma digitaalinen valuutta mahdollistaa automaattiset maksut. Lohkoketjun muut ominaisuudet tarjoavat mahdollisuuden turval-liseen ja luotettavaan lisensointiin, omaisuuden hallinnointiin, sopimuksiin ja hallinnoin-tiin ja digitaalisen tiedon säilytykseen. Lohkoketjuteknologiaan perustuvaa web3:sta on kuvattu myös arvon internetiksi (internet of value), joka voi ravistella nykyisiä valloillaan olevia yritysmalleja. Arvon internettiin voidaan rakentaa dApps:ja (decentralized appli-cations) ja DAO:ja (decentralized autonomous organizations). Dappsit toimivat kuten ny-kyiset appsit, mutta ne hajautettuja. DAO:t taas ovat täysin autonomisia organisaatiota, jotka eivät välttämättä tarvitse edes ihmisiä tai ainakaan hallintoa. Yksi lohkoketjun tär-keä ominaisuus on, ettei sen sisään rakennettua sisältöä voida kopioida, toisin sanoen sitä ei voida kuluttaa kahdesti. Esimerkiksi kryptovaluuttaa tai tokeneita ei voida kopioida.
Tämä avaa mahdollisuuden myös luovien alojen arvonluontiin internetissä ja vähentää piratismin mahdollisuutta. (Potts & Rennie 2018.)