Suomalaisnuorten lukutaidosta on kansainvälistä vertailutietoa PISA- ja PIRLS –tutki-muksista. Näistä kiinnitetään huomio tämän tutkielman kannalta oleellisempaa, Pisa – tutkimukseen, koska se kattaa tietoa yhdeksäsluokkalaisten lukutaidosta. Viimeisin ra-portoitu Pisa on vuodelta 2015, jolloin pääpainona oli luonnontieteiden osa-alue. Luku-taitoa on painotettu viimeksi vuonna 2009, ja vuoden 2018 Pisa:ssa, jonka ensituloksia ei ole vielä raportoitu (OECD, 2016, 5).
Pisassa mitataan yhdeksäsluokkalaisten kykyä vastata nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin (Brozo ym. 2007, 305). Lukutaitoa mitataan eri suoritus tasojen avulla. Taitotasolle 2 eli välttävään lukutaitoon yltävä lukija pystyy selviytymään nykyisen yhteiskunnan edel-lyttämistä haasteista. Tälle taitotasolle yltävät oppilaat kykenevät suoriutumaan koulu-tukseen liittyvistä luetun ymmärtävistä vaativista tehtävistä. (Vettenranta ym. 2016, 25.)
Lukutaitoa mitataan jokaisessa Pisa -tutkimuksessa, mutta se on ollut pääpainoalueena viimeksi vuonna 2009, jolloin Suomi oli kolmannella sijalla lukutaidossa. Kolme neljästä suomalaisesta yhdeksäsluokkalaisesta ylsi tuolloin riittävään lukutaitoon. Heikkoja luki-joita oli Suomessa varsin vähän verrattaessa muihin maihin, alle kymmenen prosenttia.
Tulokset painottavat tuhansien nuorien olevan vailla riittävää lukutaitoa, joka vaaditaan yhteiskunnassa toimimiseen. (Sulkunen ym. 2010, 17.) Verrattaessa tuloksia vuoden 2000 Pisa –tutkimustuloksiin, jolloin lukutaitoa mitattiin ensi kertaa pääalueena, voi-daan todeta heikkojen lukijoiden määrän kasvaneen hieman, ja vastaavasti erinomais-ten sekä huippulukijoiden määrän vähentyneen. Lisäksi sukupuolerinomais-ten välinen ero luke-misessa on kasvanut. (Sulkunen ym. 2010, 24.)
Vuonna 2009 mitattiin myös oppilaiden kykyä arvioida luetun ymmärtämisen strategi-oiden hyödyllisyyttä. (Schleicher ym. 2009) Luetun ymmärtämisellä tarkoitettiin tässä aktiivista ja asianmukaista strategioiden soveltamista eri tilanteissa ja tarkoituksissa (Schleicher ym. 2009, 23). Luetun ymmärtämisen osalta voidaan todeta erinomaisten lukijoiden määrän vähentyneen, ja suomalaisnuorten luetun ymmärtämisen strategioi-den käytön olevan OECD –maistrategioi-den keskitasoa. (Sulkunen ym. 2010, 25,65).
Vuoden 2009 Pisa:ssa mitattiin myös yhdeksäsluokkalaisten lukemiseen sitoutumista siihen liittyvien kolmen osa-alueen: kiinnostuksen, käytetyn ajan ja monipuolisuuden myötä. Tulosten mukaan tyttöjen kiinnostus lukemiseen oli selvästi poikia suurempaa, ja suomalaisnuorten sukupuolien ero oli muihin maihin verrattuna todella suurta. Luke-miseen käytetyn ajan tulosten perusteella voidaan todeta, että noin kolmasosa suoma-laisnuorista ei lue vapaa-ajallaan. Lisäksi tässä tyttöjen ja poikien välinen ero oli huo-mattavaa, tytöt käyttävät enemmän aikaa lukemiseen kuin pojat. Lukemisen monipuo-lisuuden tuloksista selviää tyttöjen lukevan kirjallisuutta ja lehtiä monipuolisemmin kuin poikien. (Sulkunen ym. 2010, 53-55.)
Vuonna 2012 Suomi oli lukutaidossa sijalla kuusi. Tämä tarkoitti laskua vuoden 2009, mittaukseen. Tuloksista on nähtävissä, että Suomessa on OECD- maihin verrattuna kes-kimääräistä enemmän huippu- ja erinomaisen tason lukijoita. Vastaavasti heikkoja lu-kijoita on Suomessa vähemmän kuin OECD –maissa keskimäärin.
Sukupuolten eroista voidaan todeta, että tytöt olivat edelleen poikia edellä noin yhden kouluvuoden verran lukutaidon tasossa. Lisäksi lukutaidon erot sukupuolittain ovat OECD-maiden suurimmat, ja kaikista osanottajamaista viidenneksi suurin. Sukupuolten ero on kasvanut systemaattisesti vuosittain. Kasvua voidaan selittää sillä, että poikien lukutaito on romahtanut huomattavasti enemmän kuin tyttöjen, vaikka molemmilla las-kua on tapahtunut. Poikien lukutaitotason lasku on myös ollut kansainvälisesti mitattuna huomattavasti suurempaa kuin tytöillä. Suomi on ainoa lukutaidossa hyvin menestynyt maa, joissa sukupuolten väliset erot ovat taitotasoissa suuria. Tarkasteltaessa tyttöjen ja poikien sijoittumista taitotasoille, voidaan huomata poikien sijoittuneen tyttöjä enem-män huonommille taitotasoille lukemisessa, kun taas tyttöjen osuus oli suurempaa huip-pulukijoiden joukossa. Poikien heikosti lukevien määrä oli lisääntynyt huomattavasti aiemmista mittauksista. (Kupari, Välijärvi, Andersson, Arffman, Nissinen, Puhakka &
Vettenranta 2013, 36-38.)
Viimeisimmässä raportoidussa Pisa -tutkimuksessa (2015) suomen sijoitus lukutaidossa oli neljäs. On kuitenkin huomioitavaa, että kyseisessä testissä pääpainoalueena oli luon-nontieteet, jolloin lukutaidon osuus oli kapeampi. Näin ollen testin tulokset kuvastavat vain suuntaa antavia eroja lukutaidossa maiden välillä. (Vettenranta, Välijärvi, Ahonen, Hautamäki, Hiltunen, Leino, Lähteinen, Nissinen, Nissinen, Puhakka & Rautopuro 2016, 25)
Pisan 2015 mukaan suomalaisnuorista noin joka kymmenes ei yllä sille lukutaitotasolle, joka vaadittaisiin yhteiskunnassa aktiiviseen toimimiseen ja jatko-opintojen mahdolli-suuksiin ilman ongelmia. (Merisuo –Storm 2013; Merisuo–Storm 2006, 112; Säälik 2015, 1649; Vettenranta ym. 2016, 25-27.) Suomessa on kuitenkin keskimäärin 14%
huippu- ja erinomaiselle tasolle yltäviä lukijoita (Vettenranta ym. 2016, 25).
Tarkasteltaessa kaikkia Pisa –tutkimustuloksia, huomataan Suomessa lukutaidon hei-kentyneen muihin maihin nähden runsaasti (20 pistettä). Verrattaessa vuoden 2009 Pisa-tuloksia vuoteen 2015, voidaan todeta heikkojen lukijoiden määrän lisääntyneen Suomessa ja huippulukijoiden määrän laskeneen hieman, mutta ei kuitenkaan tilastol-lisesti merkitsevästi. (Vettenranta ym. 2016, 37.) Sukupuolten välisistä eroista Suo-messa Pisa 2015 perusteella nähdään, että tytöt ovat lukutaidossa noin vuoden oppi-määrän poikia edellä, ja ero on OECD-maista suurin. Tuloksista on edelleen nähtävissä tyttöjen saavuttavan paremman lukutaidon kuin poikien, ja vastaavasti poikien edusta-van heikoimpia lukutaitotasoja enemmän kuin tyttöjen. Verrattaessa aiempiin Pisa tut-kimuksiin, vuoden 2015 tuloksissa on nähtävissä kuitenkin hieman kaventumista suku-puolten välisissä eroissa. (Vettenranta ym. 2016, 49-51.)
Jotta suomalaisnuorten lukuharrastuneisuus saataisiin kääntymään positiivisemmaksi, toisin sanoen heikkojen lukijoiden määrän kasvua pienennettyä ja huippulukijoiden määrää nostettua, nuoria olisi tärkeä motivoida ja sitouttaa lukemiseen ja lukuharras-tukseen. (Vettenranta ym. 2016, 38.) Tämän vuoksi tämän tutkielman tulokset ovat käytännössä merkittäviä, jotta olemme ajan tasalla suomalaisnuorten lukuharrastunei-suudesta sekä sukupuolten välisistä eroista lukemisaktiivisuudessa.
Yhteenvetona kaikista tuoreimmista Pisa –tutkimuksista voidaan todeta tyttöjen olevan selvästi poikia parempia lukijoita, sekä myös kansainvälisesti mitattuina käkijoukossa lukutaidossa. Poikien lukutaito on selvästi heikentynyt vuosien mittaan, ja näin ollen ero sukupuolten välillä on kasvanut. Lisäksi ero huippulukijoiden ja heikon lukutaidon saa-vuttaneilla on kasvanut Suomessa merkittävästi, vaikka Suomi on edelleen lukutaidossa yksi kärkimaista.
5 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ JA TUTKIMUSONGELMAT
Tässä tutkielmassa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten lukuharrastuneisuutta ja sen yhteyttä lukemisstrategioiden arviointiin. Lisäksi selvitetään sukupuolten merkitystä lu-kuharrastuneisuudessa sekä luetun ymmärtämisen strategioissa. Samankaltaista tutki-musta ovat tehneet Hughes-Hassell ja Rodge (2007), jotka selvittivät muun muassa mitä nuorten lukevat vapaa-ajallaan. Edelliseen pohjaten tässä tutkimuksessa selvite-tään myös nuorten vapaa-ajan lukemistoa. Lisäksi tämä tutkimus käsittelee myös Sää-likin (2015) tutkimaa luetun ymmärtämisen strategioita. Lukuharrastuneisuutta selvite-tään lukijaryhmien muodostamisella sekä tutkimalla kirjan lukemisen ja kirjastokäyn-tien lukumäärää yhdeksännellä luokalla. Lukuharrastuneisuuden yhteyttä luetun ym-märtämisen strategioihin analysoidaan tarkastelemalla vastauksia lukijaryhmittäin.
Tutkimuskysymykset ovat:
1) Millaisia lukijaryhmiä aineistosta muodostuu?
2) Millainen yhteys lukijaryhmällä on lukuharrastuneisuuteen?
3) Millainen yhteys lukijaryhmällä on luetun ymmärtämisen strategioihin?
6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksen toteuttamisen vaiheita esitellen aineisto sekä aineiston analyysimenetelmät. Tutkielmassa käytetään Alkuportaat -aineistoa, joka on valmiiksi koottu ja koodattu. Tämän tutkielman laatijat eivät ole osallistuneet aineiston-keruuseen tai koodaamiseen.