Tämän tutkielman anti on tuore tieto suomalaisnuorten lukuharrastuneisuudesta ja sen yhteydestä luetun ymmärtämisen strategioihin. Tästä Alkuportaat –aineistosta ei ole aiemmin tehty lukuharrastuneisuutta selvittävää tutkimusta, joten tutkielmaa voidaan pitää ainutlaatuisena. Tutkielman tarkoituksena on tuoda tuoretta tietoa yhdeksäsluok-kalaisten lukuharrastuneisuudesta ja luetun ymmärtämisestä, jossa suomalaisnuorten menestys PISA –testeissä on tullut alaspäin vuosittain.
Koska mittarissa ei ole eroteltu painettujen tekstien ja digitekstien eroa, olisi jatkotut-kimuksena mielekästä selvittää lukijaryhmien ja sukupuolten yhteyttä näiden kahden tekstiryhmän lukemiseen. Toisena jatkotutkimusmahdollisuutena olisi mielenkiintoista selvittää lukijaryhmien sosioekonomisten taustojen yhteyttä lukuharrastuneisuuteen.
Tämän tutkielman tulosten myötä olisi myös mielenkiintoista selvittää yhdeksäsluokka-laisten asenteita lukemista kohtaan, mikä on myös yksi Pisa –testien osa-alue.
Lisäksi voisi selvittää kodin ja koulun kannustamisen yhteyttä lukuharrastuneisuuteen lukijaryhmittäin. Jatkotutkimushaasteena voisi myös tutkia oppilaiden alakoulun äidin-kielen arvosanojen yhteyttä myöhempään lukuharrastuneisuuteen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi lukemaan oppimisen ja lukusujuvuuden yhteyttä yläkoululaisen omaehtoi-seen lukemiomaehtoi-seen. Koska vuoden 2018 Pisa –tutkimuksessa on pääpainona pitkästä aikaa lukutaito, olisi mielekästä selvittää jatkotutkimuksena lukuharrastuneisuuden yhteyttä sukupuolittain tämän tuoreen Pisan tuloksiin.
Tämän tutkielman merkityksenä voidaan pitää tietoa sukupuolten sijoittumisesta luki-jaryhmiin. Kuten aiemmin on todettu, tyttöjen monipuolinen lukuharrastuneisuus ja näin luetun ymmärtäminen ovat poikia parempaa. Myös tässä tutkielmassa on todettu tyttöjen sijoittuvan aktiivisimpiin lukijoihin useammin kuin poikien.
Tämän tutkielman tulosten pohjalta voidaan pohtia, miten poikia voidaan innostaa lu-kemaan omaehtoisesti ja kehittämään näin omia luetun ymmärtämisen strategioitaan.
Sukupuolierojen kaventaminen lukuharrastuneisuuden osalta tuottaisi yhteiskun-taamme yhä enemmän tasa-arvoista koulutusta. Tutkimuksen merkitys on huomioita-vaa myös Pisa –tutkimusten valossa; suomalaisnuorten lukutaidossa on sukupuolten välillä iso kuilu muihin maihin verrattuna, ja lukutaito on heikentynyt vuodesta 2000 huomattavasti (Vettenranta ym. 2016). Tätä selittää tämän tutkielman tulokset siitä, miten tytöt ja pojat sijoittuvat eri lukijaryhmiin sekä miten lukuharrastuneisuuteen liit-tyviin kysymyksiin on vastattu sukupuolittain.
Lähteet
Aerila, J. & Soininen, M. 2013. Fiktiivinen kirjallisuus nuoren kasvun tukijana ja kulttuu-rienvälisen kasvun välineenä. Avain2 43–55.
Alkuportaat, 2016. Media, lukeminen ja oppijaminäkuva. 9lk oppilaskysely kevät 2016.
Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto.
Aro, M., Huemer, S., Heikkilä, R. & Mönkkönen, V. 2011. Sujuva lukutaito suomalaislap-sen haasteena. Psykologia 46 (02-03), 153-155.
Aro, T. 2002. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Jyväskylä: Niilo Mäki insti-tuutti.
Arffman, I. & Nissinen, K. 2015. Lukutaidon kehitys PISA-tutkimuksissa. Teoksessa Väli-järvi, J. & Kupari, P. (toim.) Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun? PISA 2012 tutki-mustuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:6, 28–49.http://julkai-sut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75126/okm6.pdf
Atjonen, P. 2010. Akateemisen tutkielman raportointiopas erityisesti kasvatustieteellisen alan opiskelijoita varten. Itä-Suomen yliopisto.
Becker, M., McElvany, N., & Kortenbruck, M. 2010. Intrinsic and extrinsic reading motiva-tion as predictors of reading literacy: A longitudinal study. Journal of Educamotiva-tional psy-chology, Vol. 102(4), 773.
Biancarosa, G. 2012. Adolescent Literacy: More Than Remediation. Educational Leadership.
Vol. 69 Issue 6. 22-27.
Brozo, W., Shiel, G. & Topping, K. 2007. Engagement in reading: Lessons learned from tree PISA countries. Journal of adolescent & adult literacy 51:4. 304-315.
Birkerts, S. 2004. The Truth about Reading: It’s Easy to Blame Technology for Our Younger Generation’s Declining Interest in Literature, but What, if Anything, Can Be Done about it? School Library Journal 50 (11).
Canadian Council on Learning. 2009. Why boys don’t like to read: Gender differences in reading achievement. Lessons in Learning, 1-8.
https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED519285.pdf [Luettu 1.6.2018]
Egelund, N. 2012. Introduction. Teoksessa Egelund, N. (toim.) Northern Lights on PISA 2009 – focus on reading. TemaNord 2012:501. Kööpenhamina: Pohjoismaiden minis-terineuvosto, 11–21.
European comission. 2012. EU high level group of experts on literacy. Final report 2012.
http://ec.europa.eu/education/policy/school/doc/literacy-report_en.pd [Luettu28.5.2018]
Field, A. 2018. Discovering statistics using IBM SPSS statistics (5th edition.). London: SAGE Publications Ltd.
Gambrell, L. 2011. Seven rules of engagement. What’s the most important to know About Motivation to read. The Reading Teacher Vol.65 Issue 3. 172-178.
Graesser, A. 2012. An Introduction to Strategic Reading Comprehension. Teoksessa McNamara, D. (toim.) Reading Comprehension Strategies: Theories, interventions and technologies. Psychology Press.
van Hek, M., Kraaykamp, G., & Pelzer, B. 2018. Do schools affect girls’ and boys’ reading performance differently? A multilevel study on the gendered effects of school resources and school practices. School Effectiveness and School Improvement, 29(1), 1-21.
Hirsjärvi, S. & Sinivuori, E. 2009. Tutki ja kirjoita 15. uud. p. Helsinki: Tammi.
Holopainen, E. 2003. Kuullun ja luetun tekstin ymmärtämisstrategiat ja –vaikeudet perus-koulun kolmannella ja yhdeksännellä luokalla. Studies in education, Psychology and So-cial Recearch 218. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Holopainen, L. 2016. Lukutaito ei ole itsestäänselvyys. Kasvatus: Suomen kasvatustieteel-linen aikakauskirja 47 (1) 55-56.
Hughes-Hassell, S. & Rodge, P. 2007. The leisure reading habits of urban adolescents.
Journal of Adolescent & Adult Literacy 51 (1), 22–33.
Jones, T. & Brown, C. 2011. Reading Engagement: A Comparison between E-Books and Traditional Print Books in an Elementary Classroom. International Journal of Instruction vol. 4 (2) 5-22.
Jyväskylän yliopisto 2017. Alkuportaat seurantatutkimus: Lapset, vanhemmat ja opettajat koulupolulla. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/firststeps [Lu-ettu 21.4.2018]
Karbalaei, A. 2010. A comparison of the metacognitive reading strategies used by EFL and ESL readers. The Reading Matrix. Vol. 10 Number 2. 165-180.
Kupari, P., Välijärvi, J., Andersson, L., Arffman, I., Nissinen, K., Puhakka, E., & Vettenranta, J. 2013. PISA12 ensituloksia.
Kupari, P., Sulkunen, S., Vettenranta, J. & Nissinen, K. 2012. Enemmän iloa oppimiseen.
Kansainväliset PIRLS- ja TIMSS-tutkimukset Suomessa. Jyväskylän yliopisto, Koulutuk-sen tutkimuslaitos.
Kirjavainen, T., & Pulkkinen, J. 2017. Pisa-tulokset heikentyneet huippuvuosista-kuinka paljon ja mistä se voisi johtua? Talous ja yhteiskunta, 45.
Leino, K. 2018. Suomalaisten 4-luokkalaisten lukutaito: PIRLS 2016 -tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Kielikukko, 37 (1), 30-34.
Leino, K. 2018. Programming, blogs and videos: are these really part of literacy?. Ruusu-puisto News. https://peda.net/jyu/ruusuRuusu-puisto/en/archive/pbavatrpol [Luettu 3.6.2018 ]
Leino, K. & Nissinen, K. 2012. Verkkolukutaito ja tietokoneen käyttö PISA 2009 -tutkimuk-sessa. Teoksessa Sulkunen,S. & Välijärvi, J. (toim.) Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:12. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 62–
76.
Lehtinen E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007. Kasvatuspsykologia (2. uudistettu painos.) Helsinki: WSOY.
Leppänen, U., Aunola, K., Niemi, P. & Nurmi, J-E. 2008. Letter knowledge predicts grade 4 reading fluency and reading comprehension. Learning and Instruction 18, 548–564.
Lerkkanen, M-K. 2013. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa (1. – 3. painos). Helsinki: Sanoma Pro.
Linnakylä, P. & Malin, A. 2007. Miten tukea heikkoja lukijoita? Lukuharrastukseen sitoutu-minen lukutaidon vahvistajana. Kasvatus 38 (4), 304–315.
Linnakylä, P., Malin, A. 2006. Tukeeko sanomalehtien lukeminen oppimista? Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja oppimistulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos ja sanomalehtien liitto.
Linnakylä, P., Malin, A. & Taube, K. 2006. What lies behind low reading literacy perfor-mance? A comparative analysis of the Finnish and Swedish students. Teoksessa Mejding, J. & Roe, A. (toim.) Northern lights on PISA 2003 a reflection from the Nordic countries. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 158- 174.
Linnakylä, P. & Sulkunen, S. 2005. Suomalaisnuorten lukutaito ja harrastus. Teoksessa Kupari, P. & Välijärvi, J. (toim.) Osaaminen kestävällä pohjalla. Pisa 2003 Suomessa.
Jyväskylä: koulutuksen tutkimuslaitos. 37-64.
Linnakylä, P. & Malin, A. 2004, Miten heikot lukijat eroavat hyvistä, miten hyvät huippulu-kijoista? Lukutaidon taustatekijöiden tarkastelua. Teoksessa Linnakylä, P. Sulkunen, S.
& Arffman, I. (toim.) Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. Pisa 2000. Koulutuksen Tutkimuslaitos, Jyväskylä. 115-131.
Linnakylä, P. 2004. Miten hyvin suomalaisnuoret lukevat erilaisia tekstejä. Teoksessa Lin-nakylä,P., Sulkunen, S. & Arffman, I. (toim.) Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. Pisa 2000. Koulutuksen Tutkimuslaitos, Jyväskylä. 75-113.
Linnakylä, P. 2004. Nuorten lukijaprofiilit. Teoksessa Linnakylä ,P., Sulkunen,S. & Arffman, I. (toim.) Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. Pisa 2000. Koulutuk-sen Tutkimuslaitos, Jyväskylä. 167-184.
Linnakylä, P. 2002. Nuorten lukemisaktiivisuus ja lukuharrastus. Teoksessa Välijärvi, J. &
Linnakylä, P. (toim.) Tulevaisuuden osaajat, Pisa 2000 Suomessa. Koulutuksen Tutki-muslaitos, Jyväskylä. 141-166.
Linnakylä, P., Kupari, P. & Reinikainen, P. 2002. Sukupuolierot lukutaidossa sekä matema-tiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Teoksessa Välijärvi, J. & Linnakylä, P. (toim.) Tulevaisuuden osaajat, Pisa 2000 Suomessa. Koulutuksen Tutkimuslaitos, Jyväskylä.
73-88.
Mangen, A., Walgermo, B. R. & Brønnick, K. 2013. Reading linear texts on paper versus computer screen: Effects on reading comprehension. International journal of educa-tional research, 58, 61-68.
Merisuo-Storm, T. & Soininen, M. 2013. Developing boys’ reading comprehension skills with interesting reading material. ICERI2013 Proceedings.
Merisuo-Storm, T. 2006. Girls and boys like to read different texts. Scandinavian Journal of Educational Research 50 (2), 111–125.
Merisuo-Storm, T. 2003. Pojatkin voivat innostua lukemisesta ja kirjoittamisesta. Virke 4.
36-38.
Mononen, S. 2011. Luetaan, mutta ymmärretäänkö lukemaamme- lukustrategiat yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Pro gradu -tutkielma.
Mäkihonko, M. 2006. Luetun ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen kehittyminen al-kuopetuksen aikana. Joensuu: Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 116.
Nash-Ditzel, S. 2010. Metacognitive reading strategies can improve self-regulation. Journal of College Reading and Learning. Vol. 40(2). 45-63.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät.
Nurmi, J.-E. 2013. Motivaation merkitys oppimisessa. Kasvatus 2013 (5), 548–554.
OECD 2016. PISA 2018 draft analytical frameworks. OECD Publishing.
http://www.oecd.org/pisa/data/PISA-2018-draft-frameworks.pdf
OECD 2015. PISA 2015 Assessment and Analytical Framework: Science, Reading, Mathe-matic, Financial Literacy and Collaborative Problem Solving. Revised edition. Paris:
OECD.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushal-litus.
Parsons, S., Malloy, J., Ward Parsons, A. & Burrowbridge, S. 2015. Student’s engagement in literacy tasks. The Reading Teacher Vol.69 Issue 2. 223-231.
Prado, L. & Plourde, L. 2011. Increasing Reading Comprehension Through The Explicit Teaching Of Reading Strategies: Is There A Difference Among The Genders? Reading Improvement. Vol. 48 Issue 1. 32-43.
Roe, A. & Taube, K. 2010. ”To read or not to read – that is the question” Reading engage-ment and reading habits in a gender perspective. 45-74. Teoksessa Egelund, N. (toim.) Northern Lights on PISA 2009 – focus on reanding. TemaNord 2012:501.
Schleicher A, Zimmer K, Evans J, Clements N. 2009. PISA 2009 Assessment Framework:
Key Competencies in Reading, Mathematics and Science. OECD Publishing.
Sirén, M., Leino, K., & Nissinen, K. Nuorten media-arki ja lukutaito: PISA 2015. Koulutuksen tutkimuslaitos; Sanomalehtien liitto (2018).
Soininen, M. & Merisuo-Storm, T. 2015. Koti lapsen lukemista tukemassa. Kielikukko 1–2, 12-15.
Sulkunen, S. & Nissinen, K. 2014. Suomalaisten lukijaprofiilit. Kasvatus 45 (1) 34-48.
Sulkunen, S. 2013. Suomalaislasten lukemiseen sitoutuminen kansainvälisessä vertailussa.
Kasvatus: kasvatustieteellinen aikakauskirja 44(5) 2013. 562-568.
Sulkunen, S. & Nissinen, K. 2012. Heikot lukijat Suomessa. Teoksessa Sulkunen, S. & Vä-lijärvi, J. (toim.) Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012: 12. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 46–61.
Sulkunen, S. 2012. Suomalaisnuorten lukutaidon ja lukuharrastuksen muuttuminen vuo-desta 2000. Teoksessa Sulkunen, S. & Välijärvi, J. (toim.) Kestääkö osaamisen pohja?
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012: 12. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriminis-teriö, 12–33.
Sulkunen, S., Välijärvi, J., Arffman, I., Harju-Luukkainen, H., Kupari, P., Nissinen, K., Pu-hakka, E. & Reinikainen, P. 2010. PISA09. Ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010: 21. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Suoninen, A. 2012. Lasten mediabarometri 2012. 10–12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien mediankäyttö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura: Verkkojulkaisuja 62.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/lastenmediabarometri2012.pdf.
Säälik, Ü. 2016. Reading Literacy Performance: Metacognitive learning strategies matter, schools have effect on student outcomes. Tarto.
Säälik, Ü. 2015. Learning strategies explaining boys´ and girls´ reading performance in schools with different language. Procedia. Social and Behavioral Sciences 180, 1649–
1655.
Säälik, Ü., Nissinen, K. & Malin, A. 2015. Learning strategies explaining differences in reading proficiency. Findings of Nordic and Baltic counties in PISA 2009. Learning and Individual Differences. Volume 42. 36-43.
Takala, M. 2006. Luetun ymmärtämisen kehittäminen strategiaopetuksella. Teoksessa Kontu, E. & Aro, M. (Toim.) Luki-vaikeudesta lukutaitoon. Helsinki: yliopistopaino.
149-166.
Torppa, M., Eklund, K., Sulkunen, S., Niemi, P., & Ahonen, T. 2018. Why do boys and girls perform differently on PISA Reading in Finland? The effects of reading fluency, achievement behaviour, leisure reading and homework activity. Journal of Research in Reading, 41(1), 122-139.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäi-lyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2018.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [Luettu 25.6.2018]
Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi.
Vettenranta, J., Välijärvi, J., Ahonen, A., Hautamäki, J., Hiltunen, J., Leino, K., Lähteinen, S., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E. & Rautopuro, J. 2016. PISA 15 Ensituloksia.
Huipulla pudotuksesta huolimatta. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja;41.
Vilenius-Tuohimaa, P., Aunola, K. & Nurmi, J-E. 2007. Luetun ymmärtämisen ja matema-tiikan sanallisten tehtävien osaaminen hyvillä ja heikoilla lukijoilla. NMI-Bulletin, 17 (2), 19–31.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.
Votypka, J. 2018. Prep: Primary reading engagement program. Reading improvement Vol.
55 issue 2. 47-53.
Vähäpassi, A. 1987. Tekstin ymmärtäminen: tekstin ymmärtämisen tasosta suomalaisessa peruskoulussa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Välijärvi, J., Kupari, P., Ahonen, A.K., Arffman, I., Harju-Luukkainen, H., Leino, K., Niemivirta, M., Nissinen, K., Salmela-Aro, K., Tarnanen, M., Tuominen-Soini, H., Vet-tenranta, J. & Vuorinen, R. 2015.Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun? PISA 2012 tutkimustuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015: 6. Opetus- ja kult-tuuriministeriö & Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Liitteet (4)
Liite 1
Kyselylomake
Liite 2
Taulukko 7. Tekstilajit Zpisteittäin.
Tekstilajit 1 2 3 4 5 6 7
Tietokirjat ja harrastekirjat ,46549 3,34324 -,03812 -,13278
1,78925 -,00587 -,31651 Sarjakuvat -,72147 1,62500 -,06446 ,46906 1,45605 -,23923 -,17464
Nuortenlehdet (esim. Koululai-nen, Demi, Hang Up,
Cosmo-politan)
1,46887 ,30147 -,14753 ,59214 1,05579 -,07011 -,62386
Iltapäivälehdet (esim. Iltalehti, Iltasanomat)
1,19958 ,63587 ,43454 ,52779 -,18554 ,19434 -,49856
Aikakauslehdet (esim. Seiska, Anna, Me Naiset, Elle, Trendi)
,60404 2,54834 1,38176 lastenmaanit, nuorten kirjat tai
ro-maanit
Mietelauseet -,43905 1,47613 1,21013 -,16186
-,05602 -,20791 -,25864
Oppikirjat tai koulun oppimate-riaali (muuten kuin läksyihin)
,13085 1,51849 ,87423 ,05521 ,74537 -,27587 -,35612
Tiedotteet (esim. koulusta, har-rastuksesta)
1,27040 1,85195 ,64039 ,39043 ,51439 ,17750 -,52481
Ohjeet ja oppaat (esim. käyttö-ohje, harrastukseen liittyvät
Facebook päivitykset ,25046 -,49713 ,14852 -,03033
-,37480 ,47310 -,10708
Elokuvien ja sarjojen tekstit (te-levision, Netflixin yms. kautta)
-,04328 ,79764 ,46127 ,14039 -,11056 -,08968 -,15662
Liite 3
Taulukko 8. Epäolennaisen poistamisen ja tekstikriittisyyden summamuuttujan keskiarvot lukijaprofiileittain.
LUKIJARYHMÄ n KESKIARVO KESKIHAJONTA
LUKEMISTA KARTTAVA
67 4.24 1.150
VERKKO- JA LEHTITEKSTIEN KESKIMÄÄRÄINEN LUKIJA
37 4.53 .945
VERKKOTEKSTIEN AKTIIVI-NEN LUKIJA
28 4.56 .932
NEUTRAALI LUKIJA
18 4.53 .897
TIETOPOHJAISTEN TEKSTIEN LUKIJA
9 4.62 .845
KAUNOKIRJALLISUUDEN SUOSIJA
5 4.52 .986
MONIPUOLINEN KIRJALLI-SUUDEN JA LEHTIEN LUKIJA
3 5.00 .400
YHTEENSÄ
167
Liite 4
Taulukko 9. Tiivistämisen summamuuttujan keskiarvot lukijaprofiileittain.
LUKIJARYHMÄ n KESKIARVO KESKIHAJONTA
LUKEMISTA KARTTAVA
69 3.23 .834
VERKKO- JA LEHTITEKSTIEN KESKIMÄÄRÄINEN LUKIJA
36 3.33 .789
VERKKOTEKSTIEN AKTIIVI-NEN LUKIJA
29 3.50 .762
NEUTRAALI LUKIJA
17 3.79 .642
TIETOPOHJAISTEN TEKSTIEN LUKIJA
9 3.56 .677
KAUNOKIRJALLISUUDEN SUOSIJA
5 4.30 1.261
MONIPUOLINEN KIRJALLI-SUUDEN JA LEHTIEN LUKIJA
3 4.11 .536
YHTEENSÄ