Tarkasteltaessa lukijaryhmien yhteyttä luetun ymmärtämisen strategioihin, huomataan, että epäolennaisen poistamisen ja tekstikriittisyyden (Χ2 (6) = 3.301, p=.770) sekä tiivistämisen ja yhteenvedon (Χ2 (6) = 12.358, p=.054) strategioiden kohdalla lukija-ryhmällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä strategioiden käyttöön. Vain ym-märtämisen ja muistamisen strategian (Χ2 (6) = 14.358, p=.026) kohdalla ryhmien välillä on suuntaa antavasti eroa. Taulukossa 6 on esitettynä ryhmien keskiarvot ja kes-kihajonnat lukijaryhmittäin.
Merkitseviä eroja näyttäisi olevan ryhmien lukemista karttavat ja verkkotekstien aktii-viset lukijat (Z= 2.118, p=.034), lukemista karttavat ja monipuoliset kirjallisuuden ja lehtien lukijat (Z= 2.510, p=.012) sekä verkko- ja lehtitekstien keskimääräiset lukijat ja monipuoliset kirjallisuuden ja lehtien lukijat (Z=2.441, p=.015) välillä, mutta Bon-ferroni korjatut p’- arvot ylittävät p:n arvon (>.05). Tulkitaan näin ollen tässä tutkiel-massa näitä tuloksia suuntaa antavasti.
Monipuoliset kirjallisuuden ja lehtien lukijat arvioivat ymmärtämisen ja muistamisen strategian hyväksi (5.07). Verkkotekstien aktiiviset lukijat arvioivat kyseisen strategian käytön melko hyväksi (4.04). Verkko- ja lehtitekstien keskimääräiset lukijat (3.67) ja lukemista karttavat (3.60) arvioivat ymmärtämisen ja muistamisen strategian melko huonon ja melko hyvän välille.
Taulukko 6. Ymmärtämisen ja muistamisen luetun ymmärtämisen strategian summamuuttujan keskiarvot lukijaryhmit-täin Χ2(6) = 14.358, p=.02 .
LUKIJARYHMÄ n KESKIARVO KESKIHAJONTA
LUKEMISTA KARTTAVA
67 3.60 1.090
Sukupuolella ei ole tässä aineistossa tyttöjen osalta (n=87) ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevää eroa epäolennaisen poistamisen ja tekstikriittisyyden (Χ2(6) = 4.379, p=.626), tiivistämisen ja yhteenvedon (Χ2(6) = 9.861, p=.131) eikä ymmärtämisen ja muistamisen (Χ2(6) = 11.471, p=.075) strategioiden osalta. Poikien osalta (n=81) ei myöskään sukupuolella ole ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevää eroa epäolennaisen poistamisen ja tekstikriittisyyden (Χ2(6) = 4.549, p=.603), tiivistämisen ja yhteenvedon (Χ2(6) = 6.477, p=.372) eikä ymmärtämisen ja muistamisen (Χ2(6) = 10.354, p=.111) strategioiden osalta.
Voidaan tulkita, että ymmärtämisen ja muistamisen strategian osalta tyttöjen ja poikien vastauksilla on lukijaryhmittäin suuntaa antavasti eroa ryhmissä tietopohjaisten teks-tien lukijat, verkkoteksteks-tien aktiiviset lukijat ja lukemista karttavat. Tytöt ovat arvioineet näissä ryhmissä strategian käytön huomattavasti hyödyllisemmäksi kuin pojat. Ainoas-taan ryhmässä kaunokirjallisuuden suosijat pojat ovat arvioineet strategian käytön hyö-dyllisemmäksi kuin tytöt. Vastaukset ovat tulkittavissa kuviosta 4.
Kuvio 4. Ymmärtämisen ja muistamisen strategian käytön arviointi lukijaryhmittäin ja sukupuolittain.
8 POHDINTA JA YHTEENVETO
Tämäntutkielman päätarkoituksena oli selvittää, millaisia lukijaryhmiä aineistosta muo-dostuu, ja miten lukijaryhmä on yhteydessä lukuharrastuneisuuteen sekä luetun ym-märtämisen strategioiden hyödyllisyyden arviointiin. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli selvittää sukupuolen yhteys lukijaryhmiin, lukuharrastuneisuuteen ja luetun ymmär-tämisen strategioiden arviointiin.
8.1 Lukijaryhmät
Aineiston perusteella voidaan todeta, että suurin osa yhdeksäsluokkalaisista nuorista ei harrasta aktiivisesti lukemista vapaa-ajallaan. Tätä luonnehtii monipuolisesti lukemista karttavat, joiden pääasiallinen lukemisaktiivisuus kohdistuu Facebook päivitysten luke-miseen. Tämän aineiston pojista liki puolet ja tytöistä noin kolmasosa profiloitui moni-puolisesti lukemista karttavaan lukijaryhmään. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu sa-mankaltaisia tuloksia nuorten vapaa-ajan lukemattomuudesta (Becker 2010; Gambrell 2011, 171; Sulkunen & Nissinen 2014). Lisäksi Merisuo-Storm (2003) kohdistaa huo-lenaiheen erityisesti poikien passiiviseen lukuharrastuneisuuteen.
Vaikuttaa huolestuttavalta, mihin suuntaan yhdeksäsluokkalaisten lukuharrastuneisuus on kehittymässä. Myös kahdessa seuraavaksi suurimmassa lukijaryhmässä näkyy säh-köisten materiaalien painottuminen lukuharrastuneisuudessa. Verkko- ja lehtitekstien keskimääräisiin lukijoihin profiloituu noin kolmasosa pojista, ja vain vähän tyttöjä. Tä-hän ryhmään kuuluvat lukijat (pojat) suosivat erityisesti sarjakuvia ja erilaisia lehtiteks-tejä. Erilaisten lehtitekstien monipuolisella lukemisella on kuitenkin todettu olevan po-sitiivinen vaikutus lukutaidon kehitykseen, mutta yksin lehtitekstien lukeminen ei auta saavuttamaan erinomaista lukutaitoa (Síren ym. 2018, 6). Poikien on todettu lukevan aktiivisemmin sarjakuvia, erilaisia lehtitekstejä sekä informatiivisia lyhytlukuisia teks-tejä (Brozo ym. 2007; Canadian Council on Learning 2009; Merisuo-Storm 2006, 117;
Síren ym. 2018, 46; Sulkunen ym. 2010, 59). Ryhmään kuuluvat karttavat blogien lukemista, joten voidaan ajatella, että blogitekstien lukeminen on enemmän tyttöjen mielenkiinnon kohde. Tähän ryhmään kuuluvat lukevat verkkotekstien lisäksi erilaisia lehtiä. Voidaan pohtia, lukevatko tähän ryhmään profiloituvat nuoret lehtien verkkover-sioita, sillä tutkimusmittari ei erottele lehtiä verkkojulkaisuihin ja painettuihin versioihin.
Síren ym. (2018) ovat todenneet lehtien verkkoversioiden olevan yhä suositumpia suo-malaisnuorten keskuudessa, mikä voi osaltaan selittää tämän tutkimuksen edellä mai-nittuja tuloksia.
Verkkotekstien aktiivisiin lukijoihin sijoittuu enemmän tyttöjä kuin poikia, jota selittää mahdollisesti blogien suosio tyttöjen keskuudessa. Kokonaisuudessaan yhdeksäsluok-kalaisista profiloitui tähän ryhmään vajaa viidennes. Tämä tulos on yhteneväinen aiem-man tutkimuksen kanssa, jossa on todettu tyttöjen olevan aktiivisempia verkkotekstien lukijoita kuin poikien (Síren ym. 2018, 44).
Näihin kolmeen ensimmäiseen ryhmään profiloituneet yhdeksäsluokkalaiset eivät lue kirjoja juuri lainkaan vapaa-ajallaan. Lisäksi näissä ryhmissä lukemisaktiivisuus ylipää-tään on keskimääräistä matalampaa verrattuna muihin ryhmiin. Tulokset ovat samassa linjassa Merisuo-Stormin (2006) tutkimukseen, jossa hän toteaa poikien lukuharrastu-neisuuden muuttuneen viimeisen 30 vuoden aikana fiktiivisestä lukemisesta lehtiteks-tejä painottavaan lukemiseen (Merisuo-Storm 2006, 114). Voidaan pohtia, auttaako tämänkaltainen lyhyiden tekstien sekä verkkojulkaisujen lukeminen luetun ymmärtämi-sen kehittymistä riittävästi. Esimerkiksi Facebook -päivitykset voivat sisältää kielioppi-virheitä sekä puhekielistä sanastoa, jotka eivät edusta oikeinkirjoitusta. Kuitenkin tek-nologinen kehitys on tuonut helpoksi tämänkaltaisen lukuharrastuksen, joka vie aikaa perinteiseltä kirjojen lukemiselta.
Neutraaleja lukijoita voidaan luonnehtia lukijoiksi, jotka eivät lue aktiivisesti, mutta ei-vät myöskään karta mitään. Toisin sanoen heillä on neutraali suhtautuminen lähes kaik-kiin lukemisen kohteisiin. Tähän ryhmään profiloituvat suosivat eniten nuortenlehtiä, aikakauslehtiä, kaunokirjallisuutta ja mietelauseita. Tähän ryhmään profiloituu huomat-tavasti enemmän tyttöjä, joten voidaan ajatella, että tämän tyyppiset lukuharrastukset ovat tyttöjen suosimia. Neutraali lukija – ryhmä oli haastava muodostaa, sillä ryhmän lukuharrastuneisuus ei viitannut tiettyyn suuntautumiseen lukemisessa. Toisaalta tämä ryhmä on hyvin mielenkiintoinen suhteessa muihin ryhmiin, koska tässä ryhmässä su-kupuolten välinen ero profiloitumisessa on suurin. Tähän voisi olla syynä tyttöjen neut-raalimpi suhtautuminen lukuharrastuksiin ja se, että tyttöjen vastauksissa ei ehkä tule selvästi ilmi ääripäävastaukset. Asenteet lukemista kohtaan ovat tytöillä poikia positii-visemmat (Merisuo-Storm & Soininen 2013), mikä voi luonnehtia neutraalimpaa suh-tautumista ylipäätään erilaisiin tekstilajeihin.
Poikia sijoittui tyttöjä enemmän tietopohjaisten tekstien lukijoihin. Tässä ryhmässä nä-kyy selvästi harrastusten liittyminen lukemiseen, koska ryhmään kuuluvat suosivat har-rastelehtien, ohjeiden ja oppaiden sekä tiedotteiden lukemista. Voidaan tehdä johto-päätös, että pojat lukevat esimerkiksi auto-, metsästys ja moottoripyörälehtiä sekä muita harrastuksiin liittyviä tekstejä, jonka vuoksi poikien osuus tietopohjaisten tekstien lukijoissa on suuri. Poikien on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa olevan kiinnostu-neita nimenomaan sellaisista teksteistä, joilla on selkeä merkitys; saada tietoa sekä yhdistää tieto tekemiseen, kuten esimerkiksi harrastuksiin (Brozo ym. 2007, 308; Me-risuo-Storm 2006, 111).
Monipuolisesti ja aktiivisesti kirjallisuutta lukeviin ryhmiin kuului harmillisen vähän yh-deksäsluokkalaisia tässä aineistossa. Fiktiivisen kirjallisuuden harrastamisen vähäisyys on havaittu myös aiemmin. Fiktiivisen kirjallisuuden arvostus on heikkoa, minkä on to-dettu osaltaan selittävän peruskoululaisten puutteita suoriutua luetun ymmärtämisen tehtävistä. (Aerila & Soininen 2013, 43; Merisuo-Storm 2006, 111.) Kaunokirjallisuuden suosijat lukevat muita aktiivisemmin kaunokirjallisuutta, sekä suosivat tieto- ja harras-tekirjallisuutta, sarjakuvia sekä lehtiä. Tähän ryhmään kuului hieman enemmän poikia kuin tyttöjä, mutta molempia sukupuolia todella vähän. Myös Sírenin ja muiden tutki-mus (2018) osoittaa, että kaunokirjallisuuden suosijat kuuluvat vähemmistöön lukija-ryhmissä. Voidaan pohtia, kuuluuko poikia tähän ryhmään enemmän siksi, että ne pojat, jotka pitävät kaunokirjallisuuden lukemisesta, voivat harrastaa sitä aktiivisesti. Lisäksi kaunokirjallisuuden suosijat lukevat tieto- ja harrastekirjoja, joka voi viitata poikien
harrastuksiin liittyvään lukemiseen. Tähän ryhmään kuuluvat eivät lue internetin kes-kustelupalstoja, joka voi vaikuttaa siihen, että aikaa jää enemmän painettujen tekstien suosimiseen.
Monipuolinen kirjallisuuden ja lehtien lukija on pienin ryhmä tämän aineiston perus-teella. Tähän ryhmään kuuluvat lukevat muita aktiivisemmin tieto- ja harrastekirjoja.
Ryhmään kuuluvat suosivat myös aktiivista lehtien lukemista. Monipuoliset kirjallisuu-den ja lehtien lukijat karttavat Facebook päivitysten selaamista. Tämä osoittaa jälleen kerran sen, että aikaa jää monipuoliselle kirjallisuuden lukemiselle. Sírenin ja muiden tutkimuksessa (2018) on luonnehdittu samankaltaista lukijaryhmää, saaden samat tu-lokset lukuharrastuneisuudesta. On harmillista, että näihin kahteen aktiivisimpiin luki-jaryhmiin sijoittuu vain vähän yhdeksäsluokkalaisia tämän aineiston perusteella. Tällä voidaan osaltaan selittää Pisa-tulosten huonontumista luetun ymmärtämisen osalta, koska lukuharrastuneisuus on vähäistä ja yksipuolista nuorten keskuudessa.
Tyttöjä sijoittui monipuolisiin lukijaryhmiin enemmän kuin poikia, mikä viittaa tyttöjen monipuoliseen lukuharrastuneisuuteen. Tyttöjen lukuharrastuneisuus on monipuolisem-paa, he lukevat enemmän erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta kuin pojat. Nämä tulokset tukevat aiempaa tutkimusta tyttöjen lukuharrastuneisuudesta, missä tyttöjä kuvaillaan lukemisesta kiinnostuneemmiksi ja monipuolisiksi lukijoiksi, kun taas pojat nähdään valikoivina lukijoina, jotka keskittyvät yleensä johonkin tiettyyn tekstilajiin.
(Leino 2018, 34; Merisuo-Storm 2006, 117; Soininen & Merisuo-Storm 2015, 14; Suo-ninen 2012, 87,90; Torppa ym. 2018, 133.)
8.2 Lukijaryhmän yhteys lukuharrastuneisuuteen
Koko aineistosta voidaan todeta, että vain muutama yhdeksäsluokkalainen lukee yli 20 kirjaa lukuvuoden aikana. Vastaavasti seitsemän kymmenestä yhdeksäsluokkalaisesta lukee lukuvuotensa aikana vain 1-2 kirjaa. Tulosten mukaan lukijaryhmä on yhteydessä luettujen kirjojen määrään yhdeksännellä luokalla. Toisin sanoen luetut tekstityypit ovat yhteydessä siihen, kuinka monta kirjaa yhdeksäsluokkalainen lukee lukuvuotensa ai-kana. Aineistosta on nähtävissä, että lukemista karttavat sekä verkko- ja lehtitekstien
keskimääräiset lukijat lukevat keskimäärin 1–2 kirjaa koko yhdeksännen luokan aikana, mikä kertoo lukuharrastuneisuuden vähäisyydestä. Vastaavasti kaunokirjallisuuden suosijat lukevat 10–19 kirjaa yhdeksännen luokan aikana, joka kuvastaa aktiivista lu-kuharrastuneisuutta. Huomioiden lukijaryhmien koot, voidaan todeta, että yhdeksäs-luokkalaisten lukuharrastuneisuus on aineiston perusteella todella vähäistä, koska kau-nokirjallisuuden suosijoihin kuuluu vain muutama prosentti koko aineistosta. Vastaa-vasti lukemista karttavat ovat aineiston suurin lukijaryhmä. Koska lukuharrastuneisuu-della on todettu olevan yhteys lukutaidon ja luetun ymmärtämisen kehitykseen (Aro ym. 2011, 154; Leino 2018, 31; Torppa ym. 2018, 123), olisi tärkeää tukea nuorten lukuharrastuneisuutta, joka tämän tutkimuksen valossa näyttää vähäiseltä.
Muutama yhdeksäsluokkalainen sanoo käyvänsä kirjastossa useita kertoja viikossa.
Neljä viidestä yhdeksäsluokkalaisesta ei käy koskaan, tai käy joskus kirjastossa. Luki-jaryhmällä on tulosten valossa yhteys kirjastossa käyntiin. Lukemista karttavat poik-keavat kirjastossa käynnin määrällä merkittävästi muista ryhmistä, paitsi verkko- ja lehtitekstien keskimääräisistä lukijoista, jotka käyvät keskimäärin joskus kirjastossa.
Eniten kirjastossa käyvät kaunokirjallisuuden suosijat ja monipuoliset kirjallisuuden ja lehtien lukijat. He kertovat käyvänsä kirjastossa kerran tai pari kuussa. Huomioitavaa on, ettei mikään lukijaryhmä vastannut käyvänsä viikoittain kirjastossa. Tämä voi selit-tyä kirjojen runsaalla lainaamisella yhdellä kertaa tai kehittyneen teknologian mahdol-listamalla sähköisellä lainaamisella sekä e-kirjojen yleistymisellä.
Tulosten valossa voidaan sanoa, että yhdeksäsluokkalaisten lukuharrastuneisuus on huolestuttavan vähäistä. Vain muutama prosentti lukee huomattavan määrän kirjoja, sekä käy kirjastossa säännöllisesti. Suurin osa tämän aineiston yhdeksäsluokkalaisista lukee todella vähän kirjoja ja käy vain joskus kirjastossa. Vuoden 2009 Pisa -tutkimuk-sesta on nähtävissä samankaltaisia tuloksia, sillä noin kolmasosa suomalaisnuorista ra-portoi, etteivät he lue vapaa-ajallaan aktiivisesti mitään (Sulkunen ym. 2010, 55). Li-säksi Hughes–Hassellin ja Rodgen (2007) tutkimuksen valossa voidaan sanoa yhte-nevästi tämän tutkimuksen tulosten kanssa, että noin kolmasosa nuorista lukee yhden kirjan tai ei ollenkaan kuukaudessa. Myös Leinon (2018, 33) mukaan suomalaisnuorten kiinnostus lukemista kohtaan on vähäistä, ja muut harrastukset koetaan lukuharras-tusta tärkeämmäksi. Tämän tutkielman tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa nuorten lukuharrastuneisuuden osalta. Lukijaryhmissä, jotka suosivat paljon verkkotekstien lukemista, on ymmärrettävää passiivinen kirjojen lukeminen ja kirjaston käyttö.
Olisi tärkeää kannustaa erilaisia lukijoita käymään kirjastossa ja lukemaan monipuoli-sesti erilaisia tekstejä, jotta luetun ymmärtäminen kehittyisi yhteiskunnan vaatimalle tasolle. Tällä viitataan yleiseen asiointiin ja kommunikointiin yhteiskunnan toimijana.
Tutkimuksissa on havaittu, ettei läheskään kaikkien nuorten luetun ymmärtämisen tai-dot ole riittävät yhteiskunnan vaatimusten kannalta. Tähän osasyynä on heikko luku-taito ja vähäinen lukuharrastuneisuus, jotka vaikuttavat luetun ymmärtämisen kehityk-seen. (European comission 2012, 21; Hughes – Hassell & Rodge 2007, 22.)
Tarkasteltaessa lukuharrastuneisuutta sukupuolittain, voidaan todeta tyttöjen olevan aktiivisempia lukuharrastajia kuin poikien. Tytöt lukevat enemmän kirjoja yhdeksännen luokan aikana kuin pojat. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu tämä sama ilmiö tyttöjen motivaatiosta ja lukemisaktiivisuudesta, mitkä ovat poikia positiivisempia (Merisuo-Storm 2006, 117; Torppa ym. 2018, 133). Pojista jopa kolmannes ei lue aineiston pe-rusteella yhtään kirjaa yhdeksännen luokan aikana, kun taas tyttöjen osuus lukematto-muudesta on viidennes. Tytöistä suurin osa lukee yhdeksännen luokan aikana 1-2 kir-jaa. Suuremmissa kirjanluku määrissä tyttöjen osuus on poikia suurempaa. Tällä on yhteys kirjojen lukumäärään lukijaryhmittäin, sillä tyttöjä profiloitui aktiivisimpiin luki-jaryhmiin enemmän kuin poikia. Vastaavasti suurin osa pojista profiloitui aineistossa lukemista karttavaan ryhmään, joka selittää kirjojen vähäistä lukemista. Samat ilmiöt ovat havaittavissa kirjastokäyntien määrissä.
Aiemman tutkimuksen mukaan pojat suhtautuvat negatiivisemmin lukuharrastuneisuu-teen, mikä muun muassa näkyy negatiivisilla kokemuksilla lukemista ja kirjastokäyntiä kohtaan (Merisuo-Storm 2006, 117; Sulkunen ym. 2010, 55). Passiivista kirjaston käyt-töä voi osaltaan selittää lukemisen harrastamattomuus, jolloin kirjastokäyntejä ei koeta hyödyllisiksi. Aineiston pohjalta vaikuttaa, että pojat eivät ole niin sitoutuneita lukemi-seen kuin tytöt tämä havainto on linjassa aiempaan tutkimuklukemi-seen (Merisuo-Storm 2006).
On todettu (Sulkunen & Nissinen 2014), että aktiiviset lukuharrastajat lukevat mielel-lään, ja heidän lukutaitonsa kehittyy entisestään. Vastaavasti ne, joille lukeminen on hankalaa ovat usein lukemista karttavia, jolloin heillä ei ole samankaltaisia mahdolli-suuksia kehittää lukutaitoaan. Vaikka lukutaidon taso on Pisa –tutkimusten valossa edelleen kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa, tulee huomioida sukupuolten vä-liset erot taitotasossa sekä heikkojen lukijoiden määrä. Näin ollen on syytä kiinnittää
entistä enemmän huomiota sukupuolien lukutaitoon ja lukuharrastuneisuuteen. (Vet-tenranta ym. 2016, 93.) Kuten tuloksista voidaan todeta, poikia kuuluu tyttöjä suurempi osa lukemista karttavaan ryhmään, ja pojat eivät ole yhtä paljon sitoutuneita lukemi-seen kuin tytöt. Tyttöjen pärjäämistä Pisa –testeissä lukutaidon osioissa poikia parem-min voidaan selittää osaltaan aktiivisella lukuharrastuneisuudella.
8.3 Lukijaryhmän yhteys luetun ymmärtämisen strategioihin
Lukijaryhmän yhteys luetun ymmärtämisen strategioihin ei näyttäytynyt tässä tutkiel-massa merkittävänä. Ymmärtämisen ja muistamisen strategian kohdalla näyttäisi esiin-tyvän suuntaa antavaa eroa lukijaryhmien välillä strategian hyödyllisyyden arvioinnissa.
Aktiivisimmat lukijaryhmät kokevat hyödyllisemmäksi kyseisen strategian kuin muut lu-kijaryhmät. Monipuoliset kirjallisuuden ja lehtien lukijat sekä kaunokirjallisuuden suosi-jat lukevat paljon kirjoja, ja näin ollen voivat kokea tämänkaltaiset strategiat hyödyl-liseksi ja osaavat ehkä myös käyttää niitä arjessa. Aktiivinen lukuharrastuneisuus ke-hittää monipuolisesti luetun ymmärtämisen strategioiden hallintaa, mikä johtaa osal-taan luetun ymmärtämisen kehittymiseen (Graesser 2012; Sulkunen & Nissinen 2014).
Sukupuolella ei ole tässä aineistossa yhteyttä luetun ymmärtämisen strategioiden käyt-töön. Tytöt ja pojat ovat tulkinneet varsin samankaltaisesti strategioiden hyödyllisyyttä ja niiden käytettävyyttä. Säälik on todennut tyttöjen olevan kriittisempiä strategioiden arvioimisessa (Säälik 2016, 32). Tyttöjen kriittisempi arviointi ei kuitenkaan näyttäyty-nyt vahvasti tässä tutkimuksessa, mikä selittää tyttöjen ja poikien samankaltaista suh-tautumista luetun ymmärtämisen strategioihin.
Tutkittaessa lukijaryhmien sisällä sukupuolittain eroja luetun ymmärtämisen strategioi-den käytössä, tulokset näyttävät suuntaa antavia eroja ryhmien välillä. Ymmärtämisen ja muistamisen strategian osalta tytöt kokevat sen hyödyllisemmäksi kuin pojat ryh-missä tietopohjaisten tekstien lukijat, verkkotekstien aktiiviset lukijat ja lukemista kart-tavat. Ainoastaan ryhmässä kaunokirjallisuuden suosijat pojat ovat arvioineet edellä mainitun strategian hyödyllisemmäksi kuin tytöt. Koska tytöt ovat tämän ja muiden
tutkimusten mukaan (Merisuo-Storm & Soininen 2013; Merisuo-Storm 2006) sitoutu-neempia lukemiseen kuin pojat, he voivat olla monipuolisempia strategian käyttäjiä kuin pojat. Lisäksi Säälik on todennut tyttöjen luetun ymmärtämisen strategioiden käytön vaikuttavan heidän lukutaidon tuloksiin enemmän kuin poikien (Säälik 2015, 1653).
Pohdittaessa poikien strategian käyttöä, voidaan todeta, että ne, jotka ovat sitoutuneet lukemiseen, osaavat myös hyödyntää erilaisia luetun ymmärtämisen strategioita. Sää-likin (2016) mukaan tyttöjen ja poikien eroista strategian arvioinnissa voidaan todeta, että pojat suosivat pintapuolisempaa ja nopeampaa lukemista kuin tytöt. Tämän vuoksi pojat ovat voineet arvioida ymmärtämisen ja muistamisen strategian hyödylliseksi, koska se sisältää vaihtoehtoja nopeasta lukemistavasta.