Lapsiperheiden kanssa tehtävä toimeentulotukityö ja perheen taloudellisista asioista päättäminen on keskitetty ja eriytetty pääosiltaan aikuissosiaalityössä hoidettavaksi.
Lastensuojelusta myönnetään taloudellista tukea vain akuuteissa tilanteissa ja erityista-pauksissa, jos perhe ei jostain syystä saa tukea aikuissosiaalityöstä. Sosiaalityöntekijät kertovat, että lastensuojelu ja aikuissosiaalityö toimivat yhteistyössä auttaessaan toi-meentulovaikeuksissa olevia lapsiperheitä, huolehtien, että perheen vuokrat tulevat maksetuiksi tai päättäessään lasten tapaamiskuluista, aikuissosiaalityöstä osallistuu myös työntekijä perheen asioita koskeviin palavereihin.
Perheiden taloudellisia vaikeuksia lastensuojelusuunnitelmassa tai lastensuojelun alku-arvioinnissa ei kysytä suoraan.
Stt3: Ei sitä sen kummennin. Ei sitä automaattisesti kysytä. Mut sitten jos se tulee siinä et jos he esimerkiks kertoo, että heillä on taloudel-lisia huolia niin silloinhan se tietysti otetaan huomioon ja sitten se tota varmistetaan just nää kuviot, että on haettu ne tuet mitä kuu-luu tai on toimeentulotukiasiakkaana tai näin.
99 Perheen taloudellista tilannetta sosiaalityöntekijät kertovat huomioivansa siinä määrin kuin se selviää esimerkiksi lastensuojelutarpeen arvioinnissa arjen kartoituksen yhtey-dessä, kysyttäessä ovatko perheen vanhemmat töissä tai opiskelemassa. Sosiaalityönte-kijät puhuvat perheiden myös itse tuovan esiin, että heillä on taloudellisia huolia. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijät kertovat varmistavansa, että perhe on hakenut sille kuulu-vat etuudet tai on toimeentulotukiasiakkaana aikuissosiaalityössä.
Köyhien lapsiperheiden taloudelliseen tukemiseen on lastensuojelussa keinoja käytettä-vänä hyvin vähän. Tätä haastateltavat perustelevat sillä, että taloudellisen tuen käyttä-minen ja harkinnan varainen toimeentulotuki on lähes kokonaan poistettu lastensuojelun osalta. Lastensuojelussa ei siksi käsitelläkään perheiden toimeentulotukeen liittyviä asi-oita, eikä anneta rahaa perheille kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Sosiaalityöntekijät tuovat esiin muita tapoja tukea lapsiperheitä.
Sosiaalityöntekijät kertovat, että muita keinoja tukea yksittäisen perheen ja lapsen tilan-netta ovat vanhempien ohjaaminen ja neuvominen. Sosiaalityöntekijät kertovat neuvo-vansa taloudellisissa vaikeuksissa olevien perheiden vanhempia hakemaan tarvittavia tukia ja etuuksia tai hakeutumaan aikuissosiaalityöhön, jossa pystytään auttamaan per-hettä enemmän ja jonka tehtäviin kuuluu perheiden toimeentulotuesta huolehtiminen.
Perhetyöstä voidaan myös auttaa vanhempia hakeutumaan omiin tukitoimiinsa kuten työvoiman palveluihin tarvittaessa vaikka kädestä pitäen. Kaikki päätökset on lasten-suojelussa perusteltava lapsen kautta ja sen takia toimeentulovaikeuksissa olevia perhei-tä tuetaankin lähinnä pienimuotoisesti lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin liittyvissä asi-oissa kuten vaate- tai harrastuskuluissa yksittäisten perheiden kohdalla.
Stt3: Köyhiä perheitä lastensuojelun näkökulmasta. No pienimuotoises-ti tukee sitä lapsen kautta. Meillä ei ole perhettä me ei voida läh-teä taloudellisesti tukemaan, kun ei ihan muissa kuin näissä akuu-teissa. Mutta lapsen tilannetta pienimuotoisesti. Sitten tietysti tää se neuvonta ja ohjaus ja sitten esimerkiksi perhetyön kautta sitten se vanhempien vanhemmuuden vahvistaminen ja sitten se van-hemman ohjaaminen vaikka kädestä pitäen ohjaaminen niihin omien tukitoimien piiriin.
Sosiaalityöntekijät kategorisoivat heidän tehtävänsä lastensuojelussa olevan tukea van-hempia taloudellisesta tilanteesta huolimatta ohjaamaan ja kasvattamaan lapsiaan. Muita keinoja tukea lapsiperheitä sosiaalityöntekijät kertovat olevan perhetyön järjestämien lasten ja perheiden yhteisten kesäleirien. Sosiaalityöntekijöiden mukaan köyhälle
per-100 heelle kaupunkileirikin voi olla tärkeä ja tuoda vaihtelua perheen arkeen, koska perheel-lä ei voi olla muuta mahdollisuutta lomailuun koko vuonna.
Lisäksi lastensuojelusta kerrotaan voivan suositella sosiaalisin ja vähävaraisuuden pe-rustein nuorille kesätyöpaikkoja jotka muuten arvotaan. Sosiaalityöntekijät puhuvat siitä, että tätä kautta vähävaraisten perheiden tilannetta pystytään helpottamaan. Sosiaa-lityöstä voidaan suositella myös kenelle perheelle järjestöjen jakamia avustuksia voi-daan antaa. Myös tiedottaminen diakonian palveluista ja euron paketeista nousee esiin keskustelun aikana. Samoin kuin yhteistyö, jota tehdään aikuissosiaalityön kanssa. Ky-symykseeni siitä pitäisikö kehittää uusia keinoja ja auttamisen tapoja, joilla näitä perhei-tä ja lapsia voisi tukea sain vastaukseksi, etperhei-tä ainahan ne uudet keinot ovat tervetulleita mutta sosiaalityöntekijät eivät tarkemmin osanneet sanoa mitä ne voisivat olla.
Sosiaalityöntekijät kategorisoivat mahdollisuutensa vaikuttaa oman työnsä avulla per-heiden talouteen huonoksi, toivottomaksi ja mahdottomaksi, koska perper-heiden tilanteet ovat niin pitkälle kehittyneitä ja ongelmat ovat kasautuneet ja periytyneet jo aikaisem-milta sukupolvilta. Lastensuojelussa perheiden tilanteisiin puuttuminen on monen per-heen kohdalla aivan liian myöhäistä. Sosiaalityöntekijät tuovat selonteoillaan esiin las-tensuojelun viimesijaisuutta palvelujärjestelmässä seuraavien aineisto-otteiden avulla.
Stt2: Kun siinä on tosiaan se, että se on jo ylisukupolvista ja muuta että ja missä vaiheessa se sit jo pitäisi alkaa se ohjaus ja neuvonta ja mis-sä kohtaa pitäis jo puuttua tilanteisiin. Et just se ennaltaeh-käisevyys niin sen pitäis olla niin jo siellä varhaisessa vaiheessa, et-tä sitten kun ollaan lastensuojelun asiakkuudessa niin ne on jo on-gelmat aika jo pitkälle kehittyneitä. Että se on sitten jo mahdoton tehtävä monen kohdalla sitten enää korjata siinä mitään.
Stt2: Mitkä ovat ne kauas kantoiset vaikutukset. Just siihen että taval-laan, että jos lähdet syrjäytymään sieltä ihan pienestä lapsesta tai näin niin että miten se sitten voi vaikuttaa.
Aikuissosiaalityön ammattilaiset puhuvat oman työnsä rajoituksista ja muuttuneesta roolistaan verrattuna siihen millaisena aikuissosiaalityö tavallisesti nähdään eli ai-kuisasiakkaiden kanssa työskentelyksi. Työntekijät kertovat, että monilla lapsiperheillä on niin kutsuttu kaksoisasiakkuus sekä lastensuojelun että aikuissosiaalityön puolella.
T1: Tavallaan aikuissosiaalityön ja lastensuojelun syvin erohan on sii-nä, että lastensuojeluhan perehtyy siihen lapseen ja meillä aikuis-sosiaalityössä sitten nimikin jo sanoo pitäisi siihen aikuisväestöön
101 mutta kuitenkin kun ne lapset on osa aikuistensa perheitä ja päin-vastoin.
T1: Että eihän voi pelkästään ohjata ja tukea lapsia ja jättää vanhem-mat huomiotta eihän se onnistu se yhtälö silloin ei se kokonaisuus.
T1: Lapsi ei pysty tekee ratkaisuja ja eikä valintoja. Aikuisethan ne te-kee. Lähtee aika pitkälle vanhemmista.
Aikuissosiaalityössä keskustelussa nousee esiin, että vaikka heidän työskentelyssään pitäisi keskittyä aikuisasiakkaisiin niin lapsiperheiden kohdalla työn rajaaminen on vai-keaa, eivätkä työntekijät pysty ja voi olla huomioimatta myös lapsen tilannetta esimer-kiksi kotikäyntien yhteydessä. Tämä aiheuttaa työntekijöiden mukaan välillä työn jaka-misen vaikeutta, koska he eivät voi keskittyä työssään ainoastaan perheen vanhempiin, vaan joutuvat myös huomioimaan lapsen tilannetta perheessä. Työntekijöiden mukaan vanhemmuuden vahvistamiseen ja perheen aikuisten tukemiseen tarvittaisiin lisää huo-miota.
Työntekijät kertovat, että työnjaon selkiyttäminen on kehityksen alla ja lapsiperheiden kanssa työskentelyyn ollaan miettimässä toimivampia ratkaisuja. Työntekijät kertovat tekevänsä yhteistyötä lastensuojelun kanssa konkreettisesti kertomalla tapaamiensa per-heiden tilanteista ja tiedustelemalla lastensuojelusta ollaanko siellä tietoisia kyseisestä perheestä. Esimerkiksi kaoottisessa tilanteessa työntekijät toteavat joutuvansa tekemään itsekin välillä vanhemmuuden tukemista, vaikka ensisijaisena tehtävänä olisi vanhem-man toimeentulohakemuksen täyttäminen. Ideaalitilanne olisi heidän mielestään, että he voisivat keskittyä kokonaan vanhemman asioihin ja joku lastensuojelun puolelta huo-lehtisi sillä aikana lapsista.
Seuraavassa aineisto-otteessa tuodaan esiin millaisia keinoja ja mahdollisuuksia auttaa köyhiä perheitä on työntekijöiden mukaan käytettävissä aikuissosiaalityössä. Työnteki-jöiden mukaan työn tavoitteena on koko perheen hyvinvoinnin edistäminen. Se on per-heen arkeen, elinympäristöön, koulutukseen, työllistymiseen, toimeentuloon, arjen van-hemmuuteen ja terveyteen vaikuttamista.
T2:Hyvinvoinnin edistäminen mitä aikuissosiaalityössä tehdään on neuvonta ja ohjaus. Se on ihmisen arkeen, elinympäristöön, koulu-tukseen, työllistymiseen, toimeentuloon ihan arjen vanhemmuu-teen, terveyteen vaikuttaminen kaikkeen ja se että
sosiaalityönteki-102 jä on monitaituri ennen kaikkea sen on täytyy handlata että osaa ohjata ja neuvoa.
T3: Lapsia harrastuksiin. Koko perhe voi olla lamaantunut. Lapset harrastuksiin isälle ja äidille tukityötä. Kyllä me voidaan meillä on paljon keinoja ja mahdollisuuksia. Kesäleiritoimintaa tuetaan kaik-kea mahdollista.
Työntekijät kertovat tarjoavansa tukea lapsille suoraan esimerkiksi harrastuksia järjes-tämällä mutta myös välillisesti järjesjärjes-tämällä vanhemmille työ- tai koulutuspaikka. Yh-teistyötä työntekijät kertovat tekevänsä perheiden toimeentuloasioiden osalta lastensuo-jelun kanssa. Työntekijät kertovat ohjaavansa perheitä myös diakonian palveluihin ja sieltä päin samaten ohjataan perheitä sosiaalityön piiriin, kun perheillä nähdään olevan toimeentulotukityön tarvetta. Aikuissosiaalityössä kerrotaan olevan diakonian kanssa säännöllisesti yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Keskustelussa tulee esiin, että työntekijät ohjaavat perheitä myös seurakunnan palveluihin.
Ongelmallisten tilanteiden lisäksi aikuissosiaalityössä työntekijät tuovat esiin toisenlais-ta näkökulmaa kertoen onnistumisistoisenlais-taan asiakasperheiden kohdalla. Sosiaalityön avulla pystyy vaikuttamaan työntekijöiden mukaan ainakin joidenkin lapsiperheiden taloudel-lisiin tilanteisiin ja auttamaan heitä ulos köyhyydestä ja toimeentulotuen pitkäaikaisesta asiakkuudesta josta eräs haastateltavista puhuu seuraavassa aineisto-otteessa.
T2: Pystyy. Olen kokenut että pystyy vaikuttamaan. Ensinnäkin kuten sanottuna asiakkaat tulee tänne ensin sen rahan takia. Sitten aletaan purkaa sitä tilannetta. Niin sit ohjataan sitä asiakasta ensinnäkin ta-voitteena olisi se työllistyisi, se aktivoituisi ja tekisi se ihminen jota-kin sille elämälleen. Ja sit usein kun on se avioerotilanne. Sä tosiaan saatat olla ihan tyhjän päällä. Asiakas ohjataan hoitamaan ne ela-tusasiat, toimeentulotukeen liittyvät asiat ja sit se oma elämä kun-toon. Niin minusta oli ihanaa tavata yksikin asiakas kun se tuli se oli saanut vakituisen työpaikan ja se sanoi että moikka me ei enää nähdä ja se oli kun mä näin sen eka kerta se oli kuin maansa myy-nyt kun se oli se erotilanne ja sit kun näki ja rinnalla kulki sitä pro-sessia läpi niin siinä koki, että on tehty sosiaalityötä se ihminen on voimaantunut, aktivoitunut se on saanut elämänsä, taloutensa, perheensä jollain tavalla kasaan kun se tulee ihan rikki hajallaan ja sit mie mietin jos ei olisi tehty mitään miettikää. Että kyllä voi tehdä.
Välillä se on rankempaa se tekeminen tuntuu et ei voi mut kokemus on pääasiallisesti.
103 Työntekijä esittää selonteon omasta työskentelystään erään perheen kanssa. Työntekijä kertoo, että sosiaalityön tekeminen kannattaa, vaikka työ onkin välillä rankkaa. Hän perustelee sanomaansa puhumalla siitä miten monenlaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä pystytään auttamaan ja saamaan heidän elämänsä kuntoon juuri sosiaalityön avulla. Työntekijä kuvaa työskentelyprosessiaan erään perheen kanssa. Työntekijä ker-too ensin purkaneensa tilannetta yhdessä perheen vanhemman kanssa ohjaten selvittä-mään ja hoitamaan perheen toimeentuloon ja muihin elämän osa-alueisiin liittyviä asioi-ta. Työntekijä kertoo tuntevansa tehneensä sosiaalityötä, kun hänen työlleen asettamat tavoitteet täyttyvät eli perheen taloudellinen tilanne korjaantuu ja vanhempi saa koko perheen kannalta tärkeät asiat kuten työn, talouden ja muutkin asiat kuntoon ja perhe selviytyy ilman sosiaalityön apua.
Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona työntekijöiden esittämiä selontekoja ta-loudellisessa vaikeuksissa olevan lapsiperheen tukemisen mahdollisuuksista aikuissosi-aalityössä ja lastensuojelun avohuollossa.
Taulukko 7. Taloudellisissa vaikeuksissa olevan lapsiperheen tukeminen aikuissosiaali-työssä ja lastensuojelun avohuollossa. taloudelli-nen tilanne selviää arjen kartoituksen avulla.
Perheen vanhemmat voivat myös itse tuoda esiin, että perheellä on taloudellisia
Perheille annetaan neuvoja ja varmistetaan että perhe on hakenut sille kuuluvat etuudet ja palvelut. Perheille tiedotetaan esimerkiksi diakonian palveluista. Järjestetään perhelei-rejä.
Aikuissosiaalityössä ongelmana nähdään työn jakaminen ja keskittyminen perheen aikuisten auttamiseen ja lasten tukemiseen.
104 Aikuissosiaalityössä on enemmän mahdollisuuksia tukea perhettä taloudellisesti kuin lastensuojelussa. Toisaalta perheen tilannetta arvioidaan kokonaisuutena ja useilla per-heillä on kaksoisasiakkuus sekä lastensuojelun että aikuissosiaalityön puolella. Lasten-suojelussa köyhää perhettä autetaan muilla keinoilla kuin antamalla perheelle rahaa esimerkiksi järjestämällä perheen nuorille kesätyötä. Lastensuojelussa vanhempiin koh-distuva työ on vanhemmuuden tukemista, neuvomista ja ohjaamista aikuissosiaalityön palveluihin.
Aikuissosiaalityössä perhettä autetaan taloudellisesti myöntämällä toimeentulotukea ja kustantamalla lasten harrastuksia ja järjestämällä vanhemmille koulutusta ja työtä. Tä-män lisäksi aikuissosiaalityössä pyritään vaikuttamaan koko perheen hyvinvointiin. Ai-kuisten tilannetta parantamalla vaikutetaan myös lasten elämään. Aikuissosiaalityössä työn rajaaminen koetaan ongelmallisena esimerkiksi sen osalta miten paljon huomiota pystytään kiinnittämään vanhempien ohella lapsiin. Lapsiperheiden kanssa työskennel-täessä työntekijät puhuvat siitä kuinka työhön tulee mukaan lastensuojelun elementti ja työtä aikuisten kanssa tehdään myös lapsen tilanteen parantamiseksi.