Forssénin (2012, 108) mukaan lapsen hyvinvoinnin perustan luo hänen perheensä.
Forssén, Laine ja Tähtinen (2002, 88) pitävät vanhempien voimavaroja perheen talou-dellisen selviytymisen kannalta ratkaisevan tärkeässä osassa ja näkevät niillä olevan erityinen merkitys lasten hyvinvoinnin kannalta. Tutkijat jakavat vanhempien voimava-rat ulkoisiin ja sisäisiin resursseihin. Ulkoisilla resursseilla he tarkoittavat perheen ta-loudelliseen taustaan, asumistasoon, vanhempien koulutuksen tasoon ja ammattiin kuu-luvia asioita. Sisäisiin resursseihin kuuluvat heidän mukaan perheen historiaan, van-hempien ja lasten persoonallisuuteen ja lapsen ja vanhemman välisiin vuorovaikutus-suhteisiin liittyvät seikat. Perheen ulkoiset ja sisäiset voimavarat voivat lisätä tai suojata lapsen hyvinvointia. Forssen (2012,108) näkee kotitalouden taloudellisella asemalla olevan yhteyttä perheiden ja lasten sosiaalisiin suhteisiin ja elämän laatuun. Forssén ym.
(2002, 89) pitävät vanhempien köyhyyttä ulkoisena tekijänä, joka vaikuttaa kielteisesti lapseen. Köyhyys välittyy lapselle sekä materiaalisten resurssien puutteena että arkielä-män niukkuutena.
Törrösen (2001, 71–72) mukaan taloudelliset vaikeudet aiheuttavat esimerkiksi van-hempien aviollisia ristiriitoja, perheväkivaltaa, vanvan-hempien mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia ja työllistymisen vaikeuksia. Monien ongelmien kuormittama vanhem-pi voi olla jaksamaton, välinvanhem-pitämätön ja kyvytön huolehtimaan lapsen tarpeista. Talou-delliset ongelmat voivat ilmetä vanhemmuuden heikentymisenä. Köyhyydellä ja toi-meentulon vaikeuksilla on merkitystä perheiden tilanteisiin, koska ne helposti vaikutta-vat muihin perheissä esiintyviin ongelmiin. Monet ongelmat heikentävät lasten hyvin-vointia ja tervettä kehitystä sekä lisäävät lastensuojelun tarvetta. Taloudellinen ahdinko voi saada perheen elämän vaikuttamaan toivottomalta ja näköalattomalta tulevaisuuden suhteen. Köyhyys ja taloudellinen ahdinko voivat vaikuttaa perheenjäsenten sisäisiin suhteisiin. Köyhyys heijastuukin Duncanin ja Brooks-Gunnin (2000, 190) mukaan las-ten hyvinvointiin välillisesti ilmelas-ten esimerkiksi perheen kiristyneessä ilmapiirissä ja perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa.
27 Koskenvuon (2010, 312–313) tutkimuksessa esitetään elämän tyytyväisyyteen vaikutta-via tekijöitä. Tutkimuksessa nostetaan esiin miten tärkeä merkitys lapsuuden tapahtu-milla ja olosuhteilla on ihmisen myöhemmänkin elämän kannalta. Perhettä kuvataan voimavarana joka tarjoaa lapsen elämälle perustan. Toisaalta perhe nähdään myös on-gelmana, jolloin perhe ja siinä elävät lapset tarvitsevat viranomaisten tukea ja suojelua.
Koskenvuon mukaan lasten hyvinvointiin vaikuttavat ratkaisevasti lasten vanhempien terveys, psyykkiset ja fyysiset voimavarat ja se millaisia taloudellisia mahdollisuuksia perheellä on käytettävissään. Tämän lisäksi on tärkeää missä määrin lasta suojaavia ja lasten kannalta myönteisiä tekijöitä perheellä on kehitystä uhkaavien riskitekijöiden lisäksi.
Punamäen ja Solantauksen (2008, 185) mukaan perhe voi selvitä kohtuullisen hyvin yksittäisten riskitekijöiden kanssa esimerkiksi jos perheessä on ainoastaan taloudellisia ongelmia. Sen sijaan lasten ja perheiden haavoittuvuutta lisää monenlaisten ongelmien kasaantuminen ja yhteenkietoutuminen. Tästä syystä lapsuudessa alkavaan erilaisten ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn olisi kiinnitettävä huomiota, koska se voi johtaa huono-osaisuuden kehityskulkuihin ja lapsen syrjäytymiseen. Salmi, Huttunen ja Yli-Pietilä (1996, 165) tuovat esiin, että vanhempien paine luoda lapsille ympäristö, jossa lapset voivat hyvin on vaikea tehtävä taloudellisten vaikeuksien uhatessa.
Forssénin (2012, 120) mukaan köyhässä perheessä rahojen riittämättömyys vaikuttaa vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin ja sisäisiin voimavaroihin. Vanhemmat kokevat taloudellisen tilanteen stressaavana ja he ovat huolissaan perheen rahojen riittämisestä.
Erityisen vaikea tilanne on yksinhuoltajaperheillä, joissa arjesta vastaamassa on vain yksi vanhempi. Taloudellisten huolien kanssa kamppailevat vanhemmat kärsivät mo-nenlaisista stressioireista kuten kireydestä, masentuneisuudesta, hermostuneisuudesta, voimattomuudesta, unettomuudesta ja yksinäisyydestä.
Punamäen ja Solantauksen (2008, 188–189) mukaan taloudellinen epävarmuus vaikut-taa vanhempien käyttäytymiseen. Vanhemmat yrittävät keksiä keinoja miten selviytyä ja sopeutua taloudelliseen tilanteeseen. Jos vanhempien selviytymiskeinot eivät toimi niin vanhemmat voivat kuormittua. Pitkäaikainen ja jatkuva epävarmuus toimeentulon saan-nista ja sen niukkuus vähentää perheen vaihtoehtoja selviytyä arjessa ja koettelee per-heiden kestämistä heikentäen perheen käytössä olevia voimavaroja. Sauli, Bardy ja Salmi (2002, 33) näkevät niiden lapsiperheiden elämän vaikeana, joilta puuttuvat
tarvit-28 tavat resurssit ja kyvyt pysyä mukana yhteiskunnassa tapahtuvissa muutoksissa ja kove-nevassa kilpailussa. Vaaraman (2011, 21–22, 25) mukaan elämisestä tulee näille lapsi-perheille jatkuvaa päivästä toiseen selviytymistä. Salmen ym. (1996, 47–48) ”Lapset ja lama–tutkimuksessa” tuotiin esiin, kuinka taloudelliset ongelmat painavat niin aikuisten kuin lastenkin mieltä. Erityisesti huoli ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa taloudellis-ten ongelmien kanssa eläviä vanhempia. Myös lapset ovat huolissaan omista tulevai-suuden mahdollisuuksistaan.
Saulin ym. (2002, 49) mukaan yhä useamman lapsen ja perheen kohdalla köyhyys on entistä pitkäaikaisempaa ja perheissä esiintyy vakavia toimeentulon vaikeuksia. Köy-hyydessä riskejä lisää tilanteen pysyminen kauan muuttumattomana. Erityisen vaikeaa se on niissä perheissä, joissa on taloudellisten ongelmien lisäksi muita hyvinvoinnin puutteita ja vajeita kuten huonot sosiaaliset olot. Lasten kannalta perheiden köyhyydes-sä on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten vanhemmat pystyvät ja jaksavat toteuttaa vanhemmuuttaan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Salmi ym. (1996, 165–166) korostavat elämän satunnaistumisen ja taloudellisen epä-varmuuden vaikeuttavan perheiden elämän suunnittelua ja vähentävän niiden osallistu-misen mahdollisuuksia. Köyhissä perheissä myös lapset joutuvat kokemaan aikuisten vaikeuksia ja ahdistusta ja kantamaan huolta perheen tilanteesta vanhempien ohella.
Köyhyydellä ja siihen liittyvillä kokemuksilla voi olla pitkäaikaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia vanhempien ja lasten elämään ja hyvinvointiin.
Raunio (2006, 111) pitää erityisen vaikeana elämää niissä perheissä, joissa on jo ennes-tään muita sosiaalisia ongelmia. Hän näkee köyhyyden kärjistävän perheiden vaikeita elämäntilanteita. Raunion mukaan kasaantuvat ongelmat voivat suistaa perheen äärim-mäiseen köyhyyteen ja syrjäytymisen kierteeseen, joka johtaa perheen monenlaiseen huono-osaisuuteen. Hän korostaa että, köyhyys voi pahentaa ja heikentää perheiden selviytymisen mahdollisuuksia arkielämässä. Forssén ja Ritakallio (2009, 79) näkevät köyhyyden merkitsevän lapsiperheille ja lapsille suhteellista köyhyyttä ja niukkuudessa elämistä. Ritakallion (1994, 22) mukaan köyhyydessä eläminen ilmenee perheissä alhai-sena materiaalialhai-sena elintasona ja taloudellisen hyvinvoinnin puutteena.
Raunio (2006, 111, 123) nostaa esiin, kuinka lastensuojelun toimenpiteiden ilmaisema huoli lasten ja perheiden psykososiaalisen tilanteen huononemisesta on tapahtunut sa-maan aikaan kuin lapsiperheiden tuloköyhyyden lisääntyminen. Pelkästään tilastollisten
29 suhteellista tuloköyhyyttä mittaavien tarkastelujen perusteella lapsiperheiden köyhtymi-sestä ei voi suoraan päätellä Raunion mukaan sen johtaneen perheiden psykososiaalisten tilanteiden huonontumiseen. Hän pitää lapsiperheiden toimeentulon vaikeuksia ja lasten perheestä syrjäytymisen riskiä erilaisia ilmiöinä. Ilmiöt eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa. Raunion mukaan luonnollisesti osa perheistä on asiakkaina samanaikaisesti toimeentulotuessa ja lastensuojelussa. Lastensuojelun toimenpiteiden perustana olevien lasten ja perheiden ongelmat ovat ensisijaisesti muunlaisia kuin toimeentulon vaikeuk-siin liittyviä. Toisaalta hän kuitenkin toteaa, että vanhempien köyhyys on haitallista lapsille, koska se altistaa lapsia monenlaiselle pahoinvoinnille.