Tässä tutkielmassa tarkastelin keräämääni aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aiempaa tutkimuksen kannalta olennaista valmista teoriaa ei oikeastaan ollut, joten teorialähtöinen tai teoriaohjaava analyysimenetelmä eivät soveltuneet käytettäväksi.
Aiempi aiheen tutkimus muodosti tutkielman ympärille olennaisen viitekehyksen.
Hyödynsin sitä aineistolle esitettyjen kysymysten muotoilussa yhdistämällä teoriaohjaavia malleja tarkastella aineistoa. Toteutin sisällönanalyysin Milesin ja Hubermanin (1994, ks.
Tuomi & Sarajärvi 2018) yhdysvaltalaisesta perinteestä käsin. Tämän näkemyksen mukaan aineiston pelkistämisen kautta voidaan etsiä vastaus tutkimusongelmaan.
Kuvio 8 . Analyysin vaiheet (Tuomi & Sarajärvi 2018, 420).
Kuviossa 8 olen esittänyt sisällönanalyysin vaiheet. Tämän tutkielman pelkistämisvaiheessa eli redusoinnissa tutustuin ensin kerättyyn aineistoon ja luin sen kahteen kertaan läpi. Lukemisen aikana pyrin kiinnittämään huomiota tutkimuskysymysten kannalta olennaisiin ilmauksiin, joita olivat tässä tapauksessa yksittäiset ajatuskokonaisuudet. Jo tässä vaiheessa karsin tutkielman viitekehyksen kannalta kaiken epäolennaisen. Etsittävät analyysiyksiköt eivät olleet ennalta nimettyjä tai
valittuja. Pyrin näennäisesti sulkemaan tarkastelun ulkopuolelle kaiken mitä aiheesta jo tiesin. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 365-367.)
Kolmannella lukukerralla tein tekstiin alustavia muistiinpanoja sekä kirjasin päällimmäisiä havaintoja ja ajatuksia ylös paperiin. Neljännen lukukerran aikana aloin hahmottamaan ajatuskokonaisuuksista koodeja ilmaisujen samankaltaisuuden perusteella. Koodauksen tarkoituksena oli jäsentää tekstiin kirjattuja muistiinpanoja katkelmalle tehdystä tulkinnasta (Eskola & Suoranta 1998, 509). Koodit toimivat apuvälineinä aineiston kuvaamiseen, jäsentämiseen ja testaamiseen (Tuomi & Sarajärvi 2018, 357, ks. Eskola &
Suoranta 2014). Merkitsin nämä koodit kahdeksalla eri värisellä yliviivaustussilla tekstiin.
Tässä vaiheessa kaikki aineiston ilmaisut eivät yhdistyneet vielä samojen koodien alle.
Aluksi laadittava koodausrunko usein elää ja täydentyy aineiston todellisen koodaamisen aikana (Eskola & Suoranta 1998, 518). Näin tapahtui tässäkin tapauksessa. Aloin vähitellen hahmottamaan aineistosta kyselyssä esitettyjen kysymysten kannalta yhdistäviä ja erottavia ajatuskokonaisuuksia. Seuraavaksi luin aineiston vielä kerran läpi pohtien, mihin tämän tutkielman tutkimuskysymyksiin kyselyssä esitetyt kysymykset oikeastaan vastaavat. Alla näkyvään taulukkoon olen listannut ja ryhmitellyt vastaajille esitetyt kysymykset tutkimuskysymysten kannalta mielekkäästi.
Taulukko 1. Tutkimuskysymysten luokittelu.
Tutkimuskysymys Kyselylomakkeen kysymys
1) Mistä luottamus etätyössä koostuu? Mitä luottamus on? Mitä luottamus etätyössä merkitsee sinulle?
Koetko työntekijöiden luottavan sinuun? Miten tämä ilmenee etätyössä?
2) Mikä synnyttää epäluottamusta
etätyössä? Minkä asioiden arvelet etäjohtamisessa synnyttävän epäluottamusta työntekijöissä?
3) Miten epäluottamusta pyritään
ehkäisemään etätyössä? Miten pyrit ehkäisemään epäluottamuksen syntymistä?
4) Millä konkreettisilla toimenpiteillä johto rakentaa luottamusta etätyössä?
Millä konkreettisilla keinoilla rakennat/osoitat luottamusta työntekijöihin etätyössä?
Millaisia odotuksia koet asettavasi työntekijöille etätyössä?
Millaisella luottamuksellisella toiminnalla pyrit sitouttamaan työntekijöitä etätyössä?
Oletko kiinnostunut työntekijöiden
henkilökohtaisesta elämästä? Miten osoitat tätä etätyössä?
Millaisilla etätoimenpiteillä rakennat/osoitat luottamusta muutoksessa?
Etenin redusoinnissa tutkimuskysymys kerrallaan. Valitsin aineistosta taulukossa näkyvällä tavalla ne kysymysosiot, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tässä vaiheessa unohdin aiemmin värikoodatut asiakokonaisuudet, sillä ne eivät soveltuneet käytettäväksi eri asioita tarkasteleviin tutkimuskysymyksiin. Seuraavaksi luin kuhunkin tutkimuskysymykseen liittyvät aineisto-osuudet uudestaan. Merkitsin tekstiin havaintoja, ajatuksia ja alustavia teemoja. Valitsin aineistosta tutkimuskysymysten kannalta olennaisia ilmaisuja ja listasin ne pelkistettyinä taulukkoon. Alla oleva esimerkki (1.) ilmentää taulukointia.
Esimerkki 1. Mistä luottamus etätyössä koostuu?
Klusteroinnissa ryhmittelin eli koodasin merkittyjen ilmausten joukosta samankaltaisuutta tai eroavaisuutta ilmentäviä käsitteitä. Klusteroinnin tarkoituksena oli tuottaa alustavia kuvauksia tarkasteltavasta ilmiöstä (ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 431). Kävin pelkistetyt ilmaukset huolellisesti läpi etsien niistä samankaltaisuuksia. Tämän jälkeen yhdistin yksittäiset havainnot samaa ilmiötä kuvaavaksi joukoksi siten, että muodostettu joukko päti jokaisen yksittäisen havainnon kohdalla (ks. Alasuutari 2011, 109-110). Tämän luokittelun myötä aineisto tiivistyi yksittäisiä ilmaisuja yhdistämällä niitä kuvaavien teemojen alle. Teemojen pohjalta loin ja nimesin alakategoriat jokaista ilmausta yhdistävällä otsikolla. Nämä nimetyt alakategoriat yhdistin yhä käsitteellisesti laajemmiksi yläkategorioiksi.
Aineiston abstrahoinnissa eli käsitteellistämisessä erotin tutkimuskysymyksen kannalta tärkeimmän informaation. Jäsensin ja ryhmittelin alakategorioita yhä niiden sisällöllisen samankaltaisuuden perusteella suuremmiksi käsitteellisiksi joukoiksi. Kokoavien käsitteiden muodostamisen tarkoituksena oli vähentää havaittujen koodien tai luokkien lukumäärää niputtamalla yhteen samankaltaiset koodit. Tämä edellytti havaintojen vertaamista muihin vastaaviin. Käsitteellistämisen kautta pyrin kuvaamaan ilmiötä sekä kasvattamaan ymmärrystä siitä. (ks. Elo & Kyngäs 2007, 112.) Jo klusteroinnin aikana toteutin abstrahoinnin vaiheita. Toteutin käsitteellistämistä, kunnes aineiston sisältö ei enää mahdollistanut yhdistelyä. Yhdistämällä käsitteitä sain vastauksen aineistolähtöisen sisällönanalyysin tutkimusongelmaan. Syntyneet käsitteet muodostavat tämän tutkielman tulokset. (ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 437.)
Alla oleva taulukko (esimerkki 2.) kuvaa analyysiprosessin vaiheet redusoinnista abstrahointiin seurattavuuden varmistamiseksi.
Alkuperäisilmaus Redusoitu ilmaus
Luottamus on sitä, että esimies voi uskoa työntekijöidensä itseohjautuvuuteen ja omatoimisuuteen
Usko työntekijän itseohjautuvuuteen ja autonomiaan
Esimerkki 2. Mistä luottamus etätyössä koostuu? objektiivinen aineistolähtöisyys ja puhtaasti aineistosta nostettavat tulkinnat ovat kyseenalaisia (Eskolan & Suoranta 2005, 153). Objektiivisessa tutkimuksessa tutkimuskohdetta on tarkasteltava ulkoa käsin puolueettomasti. Kun pyrkii tunnistamaan omat subjektiiviset käsitykset tutkittavasta ilmiöstä, objektiivisuus on helpommin tavoitettavissa. (Eskola & Suoranta 1998, 41-45.)
Sisällönanalyysilla pyrin luomaan selkeyttä johtopäätösten luotettavan muodostamisen tueksi. Sisällönanalyysin kautta tavoittelin luottamuksen rakentamista esittäviä tiivistettyjä malleja (ks. Tuomi & Sarajärvi 2018, 418). Tarkoitukseni oli muodostaa sisällönanalyysin avulla aineistosta toistettavia päätelmiä, jotka seuraavissa luvuissa kytken laajempaan kontekstiin ja aiempiin tutkimustuloksiin. Tutkielman tekijänä en kuitenkaan ollut irrallisena tutkimuskysymyksistä tai aiemmista havainnoista tarkastellessani aineistoa aineistolähtöisesti (Salo 2015, 172). Aineistolähtöinen analyysi onkin pitkälti aineiston tulkinnan ja ennakkoluulojen yhteenkietoutumaa (Eskola & Suoranta 1998, 513).
Myös aineistolähtöisessä analyysissa erilaiset teoreettiset lähtökohdat ohjaavat aineiston hankintaa. Olen valinnut esimerkiksi tutkittavien joukon sillä perusteella, miten arvelin löytäväni tunnusmerkit täyttävän tutkimuskohteen. (ks. Eskola & Suoranta 1998, 46-47.) On järkevää kuitenkin hankkia aineistoa teoriaa silmällä pitäen, jotta on mahdollista kerätä sopivaa materiaalia tarpeeksi (Salon (2015, 178).
Ei ole yhtä yksinkertaista tapaa toteuttaa sisällönanalyysia. On arvioitava, mitkä tutkimuksen etenemisen vaiheet soveltuvat parhaiten vastaamaan tutkimuskysymykseen.
Alkuperäinen