Haastateltavat ovat siirtyneet luokanopettajaopinnoista työelämään työskentelemään luokanopetta-jina. Noviisiopettajina he ovat vastanneet kysymyksiin työelämään siirtymisen ongelmakohdista, on-nistumisista ja siitä kuinka hyvin luokanopettajaopinnot ja luokanopettajan sijaisuudet valmistivat heitä luokanopettajan työn vaatimuksiin.
Osa haastateltavista ovat kokeneet noviisiopettajalle tyypillisiä hankaluuksia, väsymystä, työn mie-lekkyyden kyseenalaistamista ja turhautumista. (Allen, 2019). Nämä haastateltavat kuvailevat luo-kanopettajan työuran aloittamista rankaksi ja haastavaksi kokemukseksi. Työmäärä on yllättänyt hei-dät ja työssä tulee eteen asioita, joihin he eivät olleet valmistautuneita.
Aloitin syyskuun alussa oman luokan kanssa ja voin sanoa, että syksy oli kyllä yhtä helvettiä.
Se oli tosi rankka. (Tiina)
Allenin (2019) tutkimuksessa esille tulleet asiat luokanopettajan työn haastavuutta korottavista asi-oista, kuten runsaista palavereista ja paperitöistä nousevat esiin myös haastateltavien vastauksista.
Nämä asiat ovat tulleet heille myös yllätyksenä. He eivät ole tienneet luokanopettajan työhön kuulu-van niin paljon muitakin elementtejä kuin opettamista. Työelämään siirtyminen on ollut ikään kuin hyppy tuntemattomaan. He eivät ole olleet täysin varmoja mitä edessä tulee olemaan.
No onhan se ollut rankkaa. Ollu pitkiä päiviä ja paljon kaikki muitakin juttuja. Palavereita ja lappujen täyttämistä ja vanhemmille viestimistä. Opettaminen on kuitenkin kivaa. (Anna)
Vaikeinta on ollut se että mä oon ollu hirveen vaativainen ja samalla se on vaikee lopettaa oikeesi silleen virka-aikana että neljältä niin on vaikee lopettaa ajoissa. Kyllä sekin joskus onnistuu että lopetan vaan ja oon että tein mitä tein mutta sitten tuota jotenkin ettei ne asiat jää pyörimään mielessä ja semmonen itsekuri että pidän omasta vapaa-ajasta kiinni. (Perttu)
Haastateltavien joukossa on myös toisenlaisia kokemuksia. Heille työelämään siirtyminen on ollut helpompaa ja kevyempää, eivätkä he ole kokeneet luokanopettajan työtä ja siihen liittyviä opettami-sen ulkopuolisia asioita kovinkaan raskaina. He löytävät syitä muita helpompaan työelämään siirty-miseen luokan koostumuksesta, mitä enemmän haastavia tai tukea tarvitsevia oppilaita luokassa on, sitä rankempaa työ on. Myös noviisiopettajaa tukeva työyhteisö helpottaa hänen työuransa alkua.
Kokeneempien opettajien apu koetaan helpottavana asiana työuran alussa. Jokaista asiaa ei tarvitse oppia kantapään kautta.
Silloin harjottelussa sanottiin että älkää varatko siihen ekaan vuoteen muuttoja tai mitään suuria elämänmuutoksia kun on niin hirveän rankkaa. Niin ei mulla kyllä oo ollu. (Marko) Ei oo yöunet menny kauheen monta kertaa minkään asian takia. (Siiri)
Se johtuu ehkä siitä että meillä on niin kiva työporukka ja sai apua ja mulla oli tutoropettaja ettei jääny yksin siinä alussa. (Marko)
Aina kun kysyin sain apua ja aluksi käytiin viikottain läpi toisen pienryhmäopettajan ja eri-tyisopettajan kanssa että mitä me tehdään tilanteelle. (Kaisa)
Työn haastavuutta ovat lisänneet juuri haastavat tai tukea tarvitsevat oppilaat. Myös suomea toisena kielenä opiskelevat oppilaat on koettu haastaviksi. Haastateltavat eivät ole mielestään saaneet ennen
työuraansa riittävästi koulutusta heidän opettamisestaan ja ylipäänsä tällaisen opettamisen järjestämi-sestä. Savonlinnassa opiskellut haastateltava toteaa paikallisessa normaalikoulussa olleen todella vä-hän suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita, joten heistä ei ollut kokemusta ennen työuran alkua.
Oli todella haastava erityisen tuen tarvitsevia joista ei ollut kyllä niissä harjoitteluissa joissa minä olin. (Kaisa)
Opetusharjoitteluissa ei ollut S2-oppilaita niin niistä ois saanu olla kokemusta. (Tiina)
Haastateltavien kokemukset omasta valmiudesta siirtyä opiskelijasta työskentelemään luokanopetta-jana on suurta vaihtelua. Toiset haastateltavat kokevat olevansa hyvinkin valmiita työelämään ja he ovat tuskin malttaneet odottaa pääsevänsä viimeinkin töihin.
Oli sitä [työelämään siirtymistä] jo oottan,.että pääsis vaan töihin. (Siiri)
Toiset haastateltavat ovat taas kokeneet suurtakin epävarmuutta siitä, voivatko he todellakin työsken-nellä pian luokanopettajana. Epävarmuudet koskevat työssä pärjäämistä ja työtaakasta selviämistä.
Noviisiopettajien ongelmista työuran alussa on puhuttu myös opintojen aikana, joten nämä kokemuk-set pelottavat myös tulevia uusia opettajia.
Epäilytti kyllä kovasti. Vastahan mä aloitin opinnot ja nyt pitäiskin olla valmis opettaja.
(Kaisa)
Peloteltiinhan sitä, että tulee olemaan rankkaa. (Marko)
Samat haastateltavat ovat saattaneet kokea olevansa valmiita luokanopettajan töihin, mutta he kokivat sen kuitenkin haastavaksi ja rankaksi aluksi. Osa haastateltavista, jotka epäilivät olevansa vielä val-miita luokanopettajan työhön, saattoivat kokea työn kuormituksen kuitenkin kohtuulliseksi ja he viih-tyivät työssään. Noviisiopettajan kokemat hankaluudet eivät riipu myöskään aikaisemmasta sijais-kokemuksesta. Ongelmia kokeneita ja ongelmitta työuransa aloittaneita opettajia on sekä niissä, jotka ovat tehneet paljon sijaisuuksia kuin niissäkin, jotka eivät ole juurikaan tehneet sijaisuuksia.
Luokanopettajan sijaisuuksia ennen luokanopettajaopintoja tehneet haastateltavat kokivat yleisesti olevansa erittäin valmiita siirtymään työelämään. He kokivat hankkineensa jo riittävästi kokemusta ja nostavat erityisesti sijaisuuksien teon merkittäväksi tekijäksi valmiuden tuntemisessa. Vaikka tämä
valmiuden tunteminen ei välttämättä siirtynytkään työhyvinvoinniksi. On heidän itsevarmuutensa tu-levasta työstä selkeää. He todellakin kokevat olevansa valmiita töihin
Tuntui kyllä, että oli kyllä valmis töihin. Koen kyllä, että sijaisuuksilla oli siihen merkittävä osa. Koulumaailma oli sitten niin tuttu, että tavallaan tiesi kyllä suunnilleen että mitä siihen tulee. (Veera)
Työhön siirtyminen tuntu siltä, että olin hyvin valmis. Oli jo niin paljon tehnyt sijaisuuksia ennen. (Simo)
Ennen luokanopettajaopintoja sijaisuuksia tehneet haastateltavat kertovat sijaisuuksien auttaneen heitä kohtaamaan työelämän siirtymisessä eteen tulevia haasteita ja nostavat sijaisuudet merkittäviksi oppimiskokemuksiksi. Sijaisuudet ovat myös kartuttaneet heidän kokemustaan tulevista työtehtävistä ja työympäristöistä. He ovat myös omasta mielestään tutustuneet hyvin erilaisten koulujen käytännön eroihin.
Alkoi tuntua suhkot valmiilta opettajalta. Sijaisuuksien teko on kyllä auttanu ja opettanu pal-jon. (Siiri)
Kuitenkin yleisesti kaikki haastateltavat ovat sitä mieltä, etteivät luokanopettajaopinnot valmistaneet täysin riittävästi kohtaamaan luokanopettajan työn vaatimuksia. Heidän mukaansa opinnoissa keski-tyttiin hyvin paljon pedagogiikkaan ja opetukseen, mutta työhön liittyvät muut tekijät jäivät vähälle huomiolle. Tällaisia asioita ovat olleet muun muassa kokousten ja paperitöiden suuri määrä. Vaikka he olivat harjoitelleet opettamisen suunnittelua. Nyt sille ei kuitenkaan ollut aikaa.
No ensin harjoteltiin sitä suunnittelua. Kaikki piti olla niin suunniteltua. Sitten sitä ei kerkee-kään tehä niin kyllähän se turhauttaa. (Anna)
Erityisesti kolmiportaiseen tukeen liittyvien pedagogisten asiakirjojen tekeminen ja kirjoittaminen on koettu haastavana. Myös itse tuen toteutus, opetuksen eriyttäminen ja arviointi ovat tuottaneet haas-teita. Opintojen ei koettu keskittyneen näihin asioihin riittävästi. Asioita saatettiin sivuta ja käydä teorian avulla lävitse, mutta käytännön toteutusta ei koettu olevan riittävästi. Nämä asiat ovat tuotta-neet hankaluuksia useilla noviisiopettajilla työelämän alkaessa.
Erilaisista tuen muodoista ja paperien kirjoittamisesta tuli kyllä taakkaa. Eikä niistä oikein ees tienny mitään. Tiesi vaan että on niitä olemassa. (Kaisa)
Vaikka oon käynyt erityispedagogiikka sivuaineena niin en tienny mitään niitten [pedagogis-ten] asiakirjojen täytöstä. Ollut nähnykkään semmosta. (Simo)
Arviointi! Mistä sen tietää, että onko se oma arviointi silleen jotenkin mistään kotosin, että onko liian vaativa vai onko liian lepsu. Että meneekö se oikein. (Perttu)
Myös vanhempien kanssa kommunikointi ja viestintä nousi esiin haastatteluissa. Vanhempien kanssa viestiminen koettiin jännittäväksi ja haastavaksi, koska sitä ei olla juurikaan harjoiteltu. Haastavat vanhemmat ovat pahimmillaan kuormittaneet noviisiopettajaa rankastikin. Rehtorilta saatu tuki on auttanut yhtä haastateltavaa vanhempien kanssa viestimisessä. Myös vanhempainillat vanhempien tapaaminen on mainittu jännittävinä tapahtumina. Kaikki haastateltavat ovat varsin nuoria ihmisiä ja he toteavat uuden roolin omaksumisen olevan vaikeaa. Hyppäys opiskelijasta aikuiseksi ammatti-laiseksi koetaan suureksi.
Siinä oli niin paljon opeteltavaa ihan niistä vanhempien tai huoltajien kanssa kommunikoin-nista ja yhteistyöstä. (Kaisa)
On ollut vanhempien kanssa viestintää mutta on ollut myös vaikeita tapauksia, että rehtoril-lakin on vaikeuksia että miten näiden kotiin viestitään ja miten tässä reagoidaan. (Perttu)
Totta kai on paljon juttuja joita ei vielä tiennyt. Vanhempien kanssa keskustelu ja vanhem-painilta oli erittäin jännittävä. Ei siihenkään oikein voinut valmistautua, että suunnitella tie-tenkin hyvin mutta ihmisiä vain nekin on ja siitä se lähti sujumaan. (Simo)
Osa haastateltavista on kuitenkin päässyt osallistumaan vanhempainiltaan opetusharjoitteluissa ja he ovat harjoitelleet vanhempien kanssa kommunikointia draamaharjoituksina luokanopettajaopiskelu-jen aikana. Tällainen pienimuotoinenkin tutustuminen asiaan koetaan positiivisena ja tärkeänä.
Harjottelussa pääsi esittäytymään luokan vanhemmille ja pääsi kattomaan sitä rehtorin pitä-mää alustusta. Sekin kyllä jo jännitti. (Veera)
Jollain kurssilla sitä ihan treenattiin. Toiset esitti vanhempia ja toiset opettajia ja siinä sitten keskusteltiin. Vaikea sitä on muutenkaan treenata. (Anna)
Haastateltavat nostavat vastauksissaan esille normaalikoulun erityisen luonteen opetusharjoitteluissa.
Normaalikoulun oppilaat ovat tottuneita vaihtuviin opettajiin, jotka vaihtuvat jokaisen harjoittelun
alkaessa. Tämä on luonut haastateltavien mielestä normaalikoulun oppilasmateriaalista selvästi jous-tavamman kuin tavallisessa peruskoulussa. Asiaa ei sinällään ole nähty ongelmana, mutta kokemuk-set muista kouluista eivät aina vastaa kokemuksia normaalikouluista.
Se oli norssi tai et oli niinku tuttu porukka kenen kaa oli harkassa tai niinku harkassa ollu niin jos ois menny johonki randomkouluun niin randomtyöyhteisöön niin se ois ollu haasta-vampaa. (Marko)
Omalla tavallaan nuo norssit omanlaisiaan mutta on siinä joku semmonen omansa. Eikä siitä sitten ihan se ei vastaa mitä oikeesti tapahtuu. (Tiina)
Musta ehkä niin nämä harjottelut tehtiin norssilla niin siellä ne oppilaat oli tietyllä tavalla tottuneita niihin vaihtuviin aikuisiin niin ei aleta niin källäilemään. (Perttu)
Haastateltavat esittivät myös opetusharjoittelun kehittämiskohteita. Suurimpina kehityksen kohteina he näkivät juuri harjoittelun tekemisen välillä muualla kuin normaalikoululla ja harjoittelun suurem-man määrän tai pidemmän keston. Haastateltavat ilmaisivat haluavansa enemmän opetuskokemusta ennen työelämään siirtymistä. Toisaalta harjoittelut koettiin raskaiksi koettelemuksiksi, mutta lopulta aina opettavaisiksi tapahtumiksi, kun niistä on selvinnyt lävitse.
Yks mitä mä kehittäisin niin vois olla, että yks harjottelu vois olla kenttäkoulussa. (Tiina) Laittaisin harjoitteluihin lisää aikaa. (Perttu)
Kaikki haastateltavat nostivat opetusharjoittelut tärkeäksi tekijäksi heidän valmistautumisessaan kohti työelämää. Kuitenkin haastateltavat, jotka olivat tehneet runsaasti luokanopettajan sijaisuuksia ennen valmistumista korostavat sijaisuuksien roolia heidän kehittymisessään. Sijaisuudet ovat luo-neet pohjan opettajuuden kehittymiselle ja opetusharjoittelut ovat sittemmin hioluo-neet näitä jo kehitty-mässä olleita taitoja. Sijaisuudet koettiin tärkeänä väylänä saada kokemusta koulumaailmasta ja opet-tamisesta jo ennen varsinaisen työuran aloittamista. Opetusharjoitteluihin voi olla vaikea saada lisä-resursseja niin, että luokanopettajaopiskelijat saisivat enemmän harjoitteluaikaa. Luokanopettajan si-jaisuudet mahdollistavat kuitenkin lisäkokemuksen hankkimisen. Haastateltavien mukaan niistä oppii usein tärkeitä asioita, kuten monipuolisista ja muuttuvista tilanteista selviämistä ja erilaisissa koulu-ympäristöissä toimimista.
Totta kai opetusharjoitteluilla oli oma tärkeä osansa, mutta tuntui että se oli ennemmin se ihan viimeinen viilaus siihen pohjaan mitä oli tehnyt. (Anna)
Koen kuitenkin, että on saattanut olla vähän valmiimpi kuin semmoinen, joka ei oo tehnyt niin paljoa sijaisuuksia. (Veera)
Sijaisuudet teki sitä pohjaa ja opetusharjoittelu sitten muokkas sitä. -- Kyllä sitä oli tehny sitten niin paljon sijaisuuksia, että siitä oli iso apu ku alotti työt. (Simo)
Työelämään siirtymisen helppoudessa vaikuttavat monet asiat. Ero luokanopettajan sijaisuuksien, opetusharjoitteluiden ja varsinaisen työelämän välillä ovat haastateltavien mukaan varsin suuria. Hei-dän mielestään välttämättä mikään määrä opetusharjoitteluja ei riitä täysin valmistamaan hyppyyn työelämän puolelle. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita löydettiin myös työelämän puolelta.
Uudelle opettajalle annettu tuki ja opastus madaltaa kynnystä opintojen ja työelämän välillä.
6 POHDINTA
Tutkimuksen tulokset pyrkivät vastaamaan luvussa kolme esiteltyyn tutkimusongelmaan ja sitä tar-kentaviin tutkimuskysymyksiin. Tässä luvussa tarkastelen muuhun tutkielman toteuttamiseen liitty-vän pohdinnan lisäksi tutkimuskysymyksiin vastaamiseen onnistumista. Löytyikö tutkimusosuudesta vastauksia kysymyksiin ja kuinka ne linkittyvät muihin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja teorioihin.
Samalla pohdin myös tutkimusosuuden onnistumista ja erityisesti tutkimuksen eettistä toteutusta. Tu-len myös pohtimaan minkälaista jatkotutkimusta tämän tutkielman aiheesta pystyisi tekemään.