Tutkielman aiheena on tutkia noviisiopettajien kokemusten avulla opetusharjoitteluiden ja luokan-opettajan sijaisuuksien merkitystä opettajuuden kehittymiselle. Opetusharjoitteluita on tutkittu paljon ja niiden tärkeä merkitys opettajaopiskelijan kehityksessä tunnetaan hyvin. Tämän tutkimuksen tu-lokset ovat myös hyvin linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa.
Luokanopettajan sijaisuuksia on taas tutkittu hyvin vähän. Varsinkin Suomen osalta tutkimustiedon vähäisyys on jopa hieman hämmentävää. Muutamat sijaisuuksia käsittelevät pro gradu -tutkielmat ovat kuitenkin antaneet viitteitä sijaisuuksien motiiveista ja niiden yleisyydestä. Opettajaopiskelijat eivät tee sijaisuuksia pelkästään rahan vuoksi, vaan he näkevät niissä olevan myös työkokemusta ja heidän henkilökohtaista oppimistaan vahvistava vaikutus. Opiskelijat eivät myöskään koe opetushar-joitteluja yhtä tärkeinä kuin sijaisuuksia. (Kaukonen 2018; Pietilä 2013.)
Omat tutkimustulokseni ovat samansuuntaisia. Opettajien sijaisuuksia tehdään runsaasti ja ne koetaan opettavaisiksi ja tärkeiksi. Paljon sijaisuuksia tehneet luokanopettajaopiskelijat tuntevat olevansa val-miita siirtymään työskentelemään luokanopettajina.
Pyrin välttämään asettamasta opetusharjoitteluiden ja sijaisuuksien tekemistä vastakkain. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Optimaalisessa tilanteessa ne tukevat opettajaopiskelijan opettajuuden kehittymistä kumpikin omalla tietynlaisella tavallaan. Vaikka niiden väliltä löytyi perustavanlaatuisia eroja myös noviisiopettajien kokemuksista, ei sen tarvitse tarkoittaa, että toinen olisi toista parempi.
Mielestäni tutkielma onnistuu tarkastelemaan kummankin asian erityispiirteitä ja vähimmillään tu-lokset kertovat vastavalmistuneiden luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksista opetusharjoitteluja ja sijaisuuksien tekemisestä.
Tästä aiheesta tehtävä jatkotutkimus voisi suuntautua erityisesti sijaisuuksien tutkimisen suuntaan.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus suurella osallistujamäärällä voisi antaa paljon kaivattua tilastotietoja sijaisuuksien tekemisestä. Kuinka yleistä se tarkalleen ottaen onkaan opettajaopiskelijoiden keskuu-dessa opintojen aikana ja kuinka moni opettajaopiskelija on tehnyt sijaisuuksia jo ennen opintojen alkua. Myös koulujen näkemykset ja kokemukset sijaisista voisivat valottaa sijaisuuksien kuvaa tar-kemmin. Mitä esimerkiksi rehtorit ajattelevat opintoja suorittavasta sijaisesta?
Sijaisuuksien tekemisessä on vielä suurta potentiaalia nostaa jo nyt varsin korkeana pidetyn suoma-laisen opettajankoulutuksen laatua. Vaikka sijaisuudet pysyisivät täysin irrallisena osana opettajan työkokemuksen hankinnassa, toisi niiden tarkempi tutkiminen tärkeää tietoa sijaisuuksien luonteesta myös opettajankoulutuksen kannalta.
LÄHTEET
Allen, J 2009. Valuing practice over theory: How beginning teachers re-orient their practice in the transition from the university to the workplace. Teaching & Teacher Education, 25 (5), 647–654.
Ammattinetti-sivusto 2020. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/94_ammatti. [luettu 14.4.2020].
Bednall, T. & Sanders, K. 2016. Do opportunities for formal learning stimulate follow-up participa-tion in informal learning? A three-wave study. Human resource management 56 (5). 803–820.
Choy, D., Wong, A., Goh, K. & Ling, L. 2014. Practicum experience: Pre-service teachers’ self-perception of their professional growth. Innovation in Education & Teaching International, 51 (5), 472–482.
Clarke, A., Triggs, V. & Nielsen, W. 2014. Cooperating Teacher Participation in Teacher Education:
A Review of the Literature. Review of Educational Research 84 (2), 163–202.
Darling-Hammond, L., & Richardson, N. 2009. Teacher learning: What matters? How Teacher Learn, 66 (5), 46–53.
Dreyfus, H., & Dreyfus, S. 1986. Mind over machine: The power of human intuition and expertise in the age of the computer. Oxford: Basil Blackwell.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Feiman, S. & Floden, R. E. 1981. Should teachers be taught to be rational? Journal of Education for Teaching, 7 (3). 274–283,
Finlex-lakisivusto 2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986. [luettu 12.4.2020].
Fuller, F. 1969. Concerns of teachers: A developmental conceptualization. American Educational Research Journal, 6 (2), 207–226.
Graves, S. 2010. Mentoring pre-service teachers: A case study. Australasian Hournal of Early Child-hood, (45) 4, 14–20.
Grudnoff, L. 2011. Rethinking the practicum: Limitations and possibilities. Asia-Pacific Journal of Teacher Education, 39 (3), 223–234.
Happonen, H. & Korkki, J. 2014. Johdanto. Teoksessa: P. Atjonen, H. Happonen, J. Korkki, T. Le-hikoinen-Suviranta, R. Patrikainen & E. Vähä (Toim.) Ohjausta, harjoittelua ja oppimista. Joensuu:
Lasermedia Oy. 10–17.
Heikkinen, H., Aho, J. & Korhonen, H. 2015. Ope (ei) saa oppia. Opettajankoulutuksen jatkumon kehittäminen. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Hellström, M. 2008. Sata sanaa opetuksesta – Keskeisten käsitteiden käsikirja. Juva: WS Bookwell Oy.
Huberman, M. 1992. Teacher development and instructional mastery. Teoksessa A. Hargreaves & M.
Fullan (Eds) 1992. Understanding teacher development. London: Teachers College Press. 123–142.
Husu, J. & Toom, A. 2016. Opettajat ja opettajankoulutus - suuntia tulevaan. Selvitys ajankohtaisesta opettaja- ja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tu-eksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 33.
Itä-Suomen yliopiston nettisivut 2019. https://kamu.uef.fi/student-book/opetusharjoittelu/. [luettu 5.5.]
Jeskanen, S. 2014. Portfolio aineenopettajaopiskelijan ammatillisen kasvun välineenä ohjatussa har-joittelussa. Teoksessa P. Atjonen, H. Happonen, J. Korkki, T. Lehikoinen-Suviranta, R. Patrikainen
& E. Vähä (Toim.) Ohjausta, harjoittelua ja oppimista. Joensuu: Lasermedia Oy, 18–37.
Joensuun normaalikoulun nettisivut 2019. https://www3.uef.fi/fi/web/jnor/opetusharjoittelu/luokan-opettajankoulutus/ajankohtaista. [luettu 14.4.2020].
Jokiniemi, S. 2006. Uusi opettajuus, ammatti-identiteetti ja tiedonhankinta. Informaatiotutkimus, 25 (3), 58–69.
Juuti, K., Krzywacki, H., Toom, A., & Lavonen, J. 2012. Reflektoinnin työtapojen kokeminen opet-tajaksi kehittymisessä. Teoksessa L. Tainio, K. Juuti, A. Kallioniemi, P. Seitama-Hakkarainen & A.
Uitto (Toim.) 2012. Ainedidaktisia tutkimuksia 1. Näkökulmia tutkimusperustaiseen opetukseen.
Helsinki: Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 37–49.
Jääskeläinen, J. & Lämsä, E. Luokanopettajan koulutuksen sisältämät opetusharjoittelut verrattuna luokanopettajan sijaisuuksien vaikutus valmistuneen opettajan opettajuuteen. Itä-Suomen yliopisto.
Kandidaatintutkielma.
Kaukonen, V. 2018. Luokanopettajaopiskelijan asiantuntijuus ja sen kehittyminen opettajan sijaisen työssä. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu –tutkielma.
Kim, K. & Roth G. 2011. Novice teachers and their acquisition of work-related information. Current Issues in Education 14 (1).
Krokforss, L. 1997. Ohjauskeskustelu. Opetusharjoittelun ohjauskeskustelun toimintamallien tarkas-telua. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 171.
Lahdes, E. 1992. Peruskoulun didaktiikka. Helsinki: Otava.
Lassmann M. 2011. Defining the role of the substitute teacher. Education 121 (2), 625–629.
Lauriala, A. & Kukkonen, M. 2005. Ammatillisen identiteetin rakentuminen harjoittelusituaatiossa.
Teoksessa P. Väisänen. & P. Atjonen (Toim.) 2005. Kohtaamisia ja kasvunpaikkoja opetusharjoitte-lussa. Vuoropuhelua ohjauksen kehittämisestä. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja N:o 3. Joen-suun yliopistopaino, 91–108,
Leana, C. 2011. The missing link in school reform. Stanford Social Innovation Review 9 (4), 31–34.
Lehtinen, E. & Palonen, T. 1998. Asiantuntijatiedon formaali ja informaali perusta. Teoksessa P.
Sallila & T. Vaherva (Toim.) 1999. Arkipäivän oppiminen. Aikuiskasvatuksen 39. vuosikirja. Hel-sinki: Kirjastopalvelu, 95−100.
Lucinda, G. & Soheyla, T. 2015. Public school teacher attrition and mobility in the first five years:
Results from the first through fifth waves of the 2007-08 beginning teacher longitudinal study. U.S.
Department of Education, National Center for Education Statistics, Institute of Education Sciences.
Washington.
Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Juva: Ps-kustannus.
Martikainen, T. 2012. Ohjaustarpeista ohjauksen työtapoihin opettajaopiskelijoiden keskuudessa. Te-oksessa: P. Atjonen, H. Happonen, J, Korkki, T. Lehikoinen-Suviranta, R. Patrikainen & E. Vähä (Toim.) 2014. Ohjausta, harjoittelua ja oppimista – Teoria ja käytäntö ohjautssa harjoittelussa. Joen-suu: Lasermedia Oy, 38–51.
Metsämuuronen, J. 2011. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp.
Mezirow, J. 1996. Uudistava oppiminen. Helsinki: Painotalo Miktor.
Miller, R. Murnane, R. & Willett, J. 2008. Do teacher absences impact student achievement? Longi-tudinal evidence from one urban school district. Educational Evaluation and Policy Analysis 30 (2), 181–200.
Niemi, H. 1995. Opettajan ammatillinen kehitys. Tampereen yliopisto.
Ojanen, S. 2003. Ohjauksesta oivallukseen – Ohjausteorian kehittelyä. Teoksessa: R. Silkelä (Toim.) 2003. Tutkimuksia opetusharjoittelun ohjauksesta. Suomen harjoittelukoulujen vuosikirja 1. Joen-suun yliopistopaino, 11–22.
Pietilä, J. 2013. Opettajan sijaisena – Sysäys opettajan ammattiin. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu –tutkielma.
Purvis, J. 1993. Components of an effective substitute teacher program. Clearing House, (66) 6, 370–
373.
Ran, Y. & Bao, C. 2008. A reflection on the teaching practice through substitute teaching model and its implementation. Chinese Education & Society 41 (4), 75–86.
Rauste-von Wright, M. 1998. Opettaja tienhaarassa – Konstruktivismia käytännössä. Jyväskylä:
Atena.
Reiman, A. & Thies-Sprinthall, L. 1998. Mentoring and supervision for teacher development. New York: Addison Wesley Longman, Inc.
Sallila, P. & Vaherva, T. 1998. Arkipäivän oppiminen. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.
Schön, D. 1983. The reflective practitioner: How professionals think in action. New York: Basic books.
Smythe, J. 1989. Administrative leadership in the intellectual transformation of schooling. Teoksessa M. Holly & C. McLoughlin (Eds) 1989. Perspectives on teacher professional development. issues in education and Training 11. London: Falmer Press, 219–235.
Spaan, N., Dekker, A., van der Velden, A. & de Groot, E. 2016. Informal and formal learning of general practitioners. Journal of Workplace Learning 28 (6), 378–391.
Spooner, M., Flowers, C., Lambert, R. & Algozzine, B. 2008. Is More really better? Examining per-ceived benefits of an extended student teaching experience. Clearing House, 81 (6), 263–270.
Svendsen, B. 2020. Inquiries into teacher professional development - What matters? Education 140 (3), 111–130.
Tainio, L. 2007. Miten tutkia luokkahuoneen vuorovaikutusta keskustelunanalyysin keinoin? Teok-sessa L. Tainio (Toim.) 2007. Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi.
Gaudeamus Helsinki, University Press Oy Yliopistokustannus. 15–60.
Tikkanen, T. 2018. Ministerin vastaus sen vahvistaa: Sijaisen palkkaamista ei saa kiertää. Opettaja-lehden nettisivut. https://www.opettaja.fi/ajassa/ministerin-vastaus-sen-vahvistaa-sijaisen-palkkaa-mista-ei-saa-kiertaa/. [luettu 28.5.2020].
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2017. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tynjälä, P., & Laurinen, L. 1999. Aktiivisen oppimisen kokeilu kasvatustieteessä. Teoksessa S. Hon-kimäki (Toim.) 1999. Opetus, vuorovaikutus ja yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. 203–223.
Tynjälä, P. 2008. Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review 3 (2), 130–154.
Työelämätieto-sivusto 2019. <https://www.xn--tyelmtieto-t5ab3u.fi/#/fi/dashboards/kunta10-sick-leave. [luettu 28.5.2020].
Vertanen, I. 2002. Ammatillinen opettajuus vuonna 2010: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajan työn muutokset vuoteen 2002 mennessä. Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutki-mus- ja koulutuskeskus. Väitöskirja.
Viita, M. 1999. Työ toisen saappaissa – Luokanopettajan sijaisen työ työssäoppimisen näkökulmasta.
Jyväskylän yliopisto. Luokanopettajien aikuiskoulutus. Pro gradu –tutkielma.
Väisänen, P. & Silkelä, R. 2000. Luokanopettajaksi opiskelevien ammatillinen kasvu ja kehittyminen pitkäkestoisessa ohjauksessa. – Tutkimushankkeen teoreettisen mallin ja menetelmien kehittelyä. Jo-ensuun yliopistopaino.
Väisänen, P. 2004. Teoreettisia lähestymistapoja opettajaksi kasvun tukemiseen opetusharjoittelussa.
Teoksessa P. Atjonen & P. Väisänen (Toim,). Osaava opettaja. Joensuun yliopistopaino, 11–44.
Väisänen P. & Atjonen, P. 2005. Kohtaamisia ja kasvun paikkoja opetusharjoittelussa. Vuoropuhe-lua ohjauksen kehittämisestä. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
LIITE 1. Teemahaastattelun runko 1. Opetusharjoittelut
2. Luokanopettajan sijaisuudet
3. Opetusharjoitteluiden ja luokanopettajan sijaisuuksien erot
4. Opettajuuden kehittyminen opetusharjoitteluissa ja luokanopettajan sijaisuuksissa.
5. Työelämään siirtyminen.
6. Opetusharjoitteluiden ja luokanopettajan sijaisuuksien vaikutukset työelämään siirtymisessä
LIITE 2. Haastateltaville lähetetyt ennakkotietokysymykset
Mitä olet opiskellut? Missä olet opiskellut? Milloin olet opiskellut?
Teitkö luokanopettajan sijaisuuksia ennen luokanopettajaopintojesi alkua? Kyllä/En Jos vastasit kyllä, niin arvioisi mukaan, kuinka monta päivää/viikkoa/kuukausia?
Teitkö luokanopettajan sijaisuuksia luokanopettajaopintojesi aikana? Kyllä/En Jos vastasit kyllä, niin arviosi mukaan kuinka monta päivää/viikkoa/kuukausia?
LIITE 3. Suostumus henkilötietojen käsittelyyn ja tutkimukseen osallistumiseen
Luokanopettajan sijaisuuksien ja opetusharjoitteluiden merkitys noviisiopettajan opettajuuden kehittymiselle
Elmeri Lämsä
Minua [...] on pyydetty osallistumaan yllämainittuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on tutkia vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksia opetusharjoitteluista ja luokanopettajan sijaisuuksien tekemisestä.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saanut riittävän selvi-tyksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovut-tamisesta. Minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vastauksen kaikkiin tut-kimusta koskeviin kysymyksiini.
Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittävät tiedot oikeuk-sistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole painostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutkimukseen.
Ymmärrän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja että voin peruuttaa tämän suostumukseni koska ta-hansa syytä ilmoittamatta.
Allekirjoituksellani vahvistan suostumukseni henkilötietojeni käsittelyyn ja osallistumiseni tähän tutki-mukseen sekä suostun vapaaehtoisesti tutkimushenkilöksi.
Päivämäärä
___________________________________________
Allekirjoitus
Alkuperäinen allekirjoitettu tutkittavan suostumus sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät tutkijan arkis-toon. Tutkimustiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tutkittavalle.
LIITE 4. Tiedote tutkimuksesta
Luokanopettajan sijaisuuksien ja opetusharjoitteluiden merkitys noviisiopettajan opettajuuden kehittymiselle
Pyyntö osallistua tutkimukseen
Teitä pyydetään mukaan tutkimukseen, jossa tutkitaan vastavalmistuneiden luokan-opettajien kokemuksia opetusharjoitteluista ja luokanopettajan sijaisuuksien tekemi-sestä. Olemme arvioineet, että sovellutte tutkimukseen, koska olette vastavalmistu-nut luokanopettaja. Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja Teidän osuuttanne siinä. Pe-rehdyttyänne tähän tiedotteeseen Teille järjestetään mahdollisuus esittää kysymyk-siä tutkimuksesta, jonka jälkeen Teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistu-misesta.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuk-sen koska tahansa. Mikäli keskeytätte tutkimuktutkimuk-sen tai peruutatte suostumuktutkimuk-sen, teistä keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia vastavalmistuneiden luokan-opettajien kokemuksia opetusharjoitteluista ja luokanopettajan sijaisuuksien tekemi-sestä ja sen vaikutuksista työelämään siirryttäessä.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Tutkimustuloksista tiedotetaan tutkimukseen osallistuneelle hänen sitä pyytäessä sähköpostilla, jolloin hän saa tehdyn pro gradu -tutkielman luettavakseen.
Lisätiedot
Pyydämme Teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutki-jalle/tutkimuksesta vastaavalle henkilölle.
Tutkijoiden yhteystiedot
Elmeri Lämsä, opiskelija
Tiedotteen liite: Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
Tässä tutkimuksessa käsitellään Teitä koskevia henkilötietoja voimassa olevan tieto-suojalainsäädännön (EU:n yleinen tietosuoja-astus, 679/2016, ja voimassa oleva kan-sallinen lainsäädäntö) mukaisesti. Seuraavassa kuvataan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat:
Tutkimuksen rekisterinpitäjä on:
Elmeri Lämsä, [...]
Tutkimuksessa Teistä kerätään seuraavia henkilötietoja:
Tutkittavasta kerätään tutkimusta varten hänen nimensä ja sähköpostinsa. Tutkitta-valla ei ole velvollisuutta minkään sopimuksen tai lakisääteisen tehtävän perusteella toimittaa henkilötietoja. Se on täysin vapaaehtoista.
Henkilötietojenne käsittelyn tarkoitus on:
Tieteellinen tutkimus, jossa tarkastelen tekemieni haastattelujen pohjalta vastaval-mistuneiden luokanopettajien kokemuksia opetusharjoitteluissa ja luokanopettajan sijaisuuksia tehdessä.
Henkilötietojenne käsittelyperuste on:
Pro Gradu -tutkielman tekeminen.
Tutkimuksen kestoaika (henkilötietojenne käsittelyaika) on:
1.4.2020-30.6.2020
Mitä henkilötiedoillenne tapahtuu tutkimuksen päätyttyä:
Henkilötiedot hävitetään tutkimuksen päätyttyä.
Tietojen luovuttaminen tutkimusrekiseristä
Tietoja ei luovuteta kenellekään tutkimusrekisteristä.
Henkilötietojenne mahdollinen siirto EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle:
Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle.
Koska henkilötietojanne käsitellään tässä tutkimuksessa, niin olette rekisteröity tutki-muksen aikana muodostuvassa henkilörekisterissä.
Rekisteröitynä Teillä on oikeus:
• saada informaatiota henkilötietojen käsittelystä
• tarkastaa itseänne koskevat tiedot
• oikaista tietojanne
• poistaa tietonne (esim. jos peruutatte antamanne suostumuksen)
• peruuttaa antamanne henkilötietojen käsittelyä koskeva suostumus
• rajoittaa tietojenne käsittelyä
• rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen oikaisusta, poistosta tai käsittelyn rajoittamisesta
• siirtää tietonne järjestelmästä toiseen
• sallia automaattinen päätöksenteko nimenomaisella suostumuksellanne Jos henkilötietojen käsittely tutkimuksessa ei edellytä rekisteröidyn tunnistamista il-man lisätietoja eikä rekisterinpitäjä pysty tunnistamaan rekisteröityä, niin oikeutta tietojen tarkastamiseen, oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, ilmoitusvel-vollisuuteen ja siirtämiseen ei sovelleta.
Voitte käyttää oikeuksianne ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään.
Tutkimuksesta on laadittu tietosuojaseloste. Teillä on mahdollisuus tutustua tieto-suojaselosteeseen ottamalla yhteyttä Elmeri Lämsään.
Teistä kerättyä tietoa ja tutkimusaineistoa käsitellään luottamuksellisesti lainsäädän-nön edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja tieto säilytetään koodattuna tutkimustiedostossa. Aineisto analysoidaan koodattuna ja tulokset raportoidaan ryhmätasolla, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistetta-vissa ilman koodiavainta. Koodiavainta, jonka avulla yksittäisen tutkittavan tiedot ja tulokset voidaan tunnistaa, säilyttää Elmeri Lämsä, eikä tietoja anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista.
Tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja ei tulla käyttämään tulevaisuudessa muissa opinnäytetöissä. Tutkimuksen tulokset ovat vapaasti nähtävillä, mutta niistä ei voida tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.