Seutuyhteistyö

Kaksi ensin mainittua kehittämisen painopistettä kohdistuvat Joensuun seudulle syntyneisiin toimialaklustereihin, joiden kehityskuvaa ja –potentiaalia käsiteltiin jo aiemman tilastotarkas-telun yhteydessä. Sen sijaan sekä raja- ja lähialueyhteistyö että seutuyhteistyö liittyvät Jyty-alueen ohjelmaehdotuksen toimintamenetelmiin ja toteuttamistapoihin. Näiden teemojen yhteydessä eivät niinkään korostu toimialat ja muut kehittämisen kohteet, vaan prosessi, jolla suotuisaa kehitystä tehdään. Joensuun seudulla tämä prosessi koskee yhtäältä kuntien välistä yhteistyötä ja toisaalta seutuyhteistyötä eli kuntien ja muiden kehitykseen vaikuttavien toimi-joiden vuorovaikutusta ja verkottumista.

Vuonna 1993 Joensuun seudun kahdeksan kuntaa perustivat yhteistyöelimekseen Joensuun seudun yhteistyöryhmän (Jyty). Alkuvuosien tunnustelun jälkeen yhteistyö on laajentunut ja syventynyt ja käsittää nykyisin elinkeinojen kehittämisen, palvelut, edunvalvonnan ja yleiskaa-voitusyhteistyön. Jyty-yhteistyötä ohjaa kehittämisohjelma, joka sisältää elinkeinojen ja palve-lujen toimialakohtaiset strategiat. Yhteistyön yleiset puitteet määrittelee vuoden 2000 lopussa hyväksytty seutusopimus. Sopimuksen mukaan Jyty-kunnat tekevät avointa ja luottamuksel-lista yhteistyötä seudun talouden ja työllisyyden sekä palveluiden vahvistamiseksi. Tavoitteena on yhtenäinen, kilpailukykyinen, kansainvälinen ja elinvoimainen seutu, jonka imago on hyvä.

Jytyn yhteistyöorganisaatioon kuuluvat neuvottelukunta ja sen työvaliokunta, elinkeinoyhtiö sekä seudulliset palvelutyöryhmät. Ylintä päätösvaltaa käyttää luottamushenkilöistä koostuva neuvottelukunta. Kaupungin- ja kunnanjohtajista koostuva työvaliokunta toimii neuvottelu-kunnan esittelijänä sekä ohjaa ja johtaa käytännön yhteistyötä. Lisäksi työvaliokunta asettaa yhteistyön palvelutehtäviä hoitavat palvelutyöryhmät. Työryhmät edistävät ja kehittävät toi-mialansa yhteistyötä ja palvelutuotannon taloudellisuutta. Vuonna 2001 toimivia palvelutyö-ryhmiä ovat:

- edunvalvontatyöryhmä - maankäyttötyöryhmä - peruspalvelutyöryhmä - sivistyspalvelutyöryhmä - teknisen toimen työryhmä

- tietoteknisen yhteistyön työryhmä

- vapaa-aika- ja kulttuuritoimen työryhmä, sekä - asuntotyöryhmä.

Palvelutyöryhmien puheenjohtajisto muodostaa palvelutyöryhmien johtoryhmän, jonka pu-heenjohtajana toimii työvaliokunnan puheenjohtaja.

Elinkeinoyhteistyötä hoidetaan vuoden 2001 tammikuussa perustetussa Joensuun ja Outo-kummun kaupunkien sekä Enon, Kiihtelysvaaran, Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kunti-en yhteisessä elinkeinoyhtiössä, Jokunti-ensuun Seudun Elinkeinokeskus Oy:ssä. Elinkeinoyhtiön tehtäviä ovat muiden muassa:

- seudun vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä seudun markkinointi, - seudulla toimivien yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten neuvonta ja

yri-tysyhteistyön edistäminen,

- kehityshankkeiden käynnistäminen ja toteutus, sekä

- seudun yrityksiä palvelevien organisaatioiden yhteistyön koordinointi.

Elinkeinoyhtiön toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan apuna toimii Joen-suun seudun elinkeinopoliittinen johtoryhmä, johon kuuluvat kuntien elinkeinoasiamiehet tai muut vastaavia tehtäviä hoitavat kuntien edustajat.

Jyty-yhteistyötä on syvennetty ”hitaasti kiiruhtaen”, asteittain ja epäonnistumisia välttäen si-ten, että:

· yhteistyö ei ole ollut itseisarvo, vaan sen kannattavuutta on mitattu tuloksilla, Esimerkkejä Jyty-yhteistyön kehittymisestä

- 1990-luvun alussa Jyty-kuntien hankintayhteistyö laajeni mm. sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän käsittäväksi hankintarenkaaksi, vuonna 2000 yhteishankintojen arvo oli jo yli 100 miljoonaa markkaa,

- kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö (yhteinen jäteasema ja kunnittaiset hyöty- ja ongelma-jätteiden keräyspisteet) aloitti toimintansa vuonna 1997,

- palo- ja pelastustoimen yhteistyö tiivistyi 1990-luvun puolivälin jälkeen, Joensuun, Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän yhteinen palokunta perustettiin

- vuonna 1998 asuntotoimen yhteistyössä (asunto-ohjelmointi) otettiin käyttöön yhteiset asuntolainamäärärahat

- seudun kuntien yhteinen elinkeinojen kehittämiskeskus perustettiin vuonna 1998, sama-na vuonsama-na toteutettiin Jyty-kuntien ja Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen yhteistutkimus: ”Seutuyhteistyön rajoitteet ja mahdollisuudet Joensuun kaupunkiseu-dulla”

- Jyty-kuntien terveyskeskuspäivystyksen keskittämiskokeilu yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa aloitettiin 1.3.2000, sittemmin kokeilua on laajennettu mm. terveyskeskusten tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen,

- vuoden 2001 alussa käynnistettiin Jyty-kuntien yleiskaavoitusyhteistyö; pilottikohteena on kolmen kunnan alueille ulottuva Marjala-Onttola-Pilkko –alue

- 31.1.2001 allekirjoitettiin kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön osakassopimus

· uusien rakenteiden on täytynyt läpäistä arjen rasitustesti, perinteisistä toimintatavoista on luovuttu vasta uusien ja yhteisten osoittauduttua paremmiksi,

· kunnilla on ollut ja on erilaisia ja osin myös ristiriitaisia intressejä; yhteistyössä ne on py-ritty tunnistamaan, tunnustamaan ja hyväksymään,

· seutuyhteistyö ei ole ollut poissulkevaa, vaan yhteistyötä on kehitetty useilla eri rintamilla, kulloinenkin kuntakoalitio ja yhteistyön syvyys on mitoitettu sektorikohtaisiin mahdolli-suuksiin ja esimerkiksi maakunnallisiin tarpeisiin sopivaksi.

Edellä mainitut periaatteet leimaavat Jyty-yhteistyön kehittämistä myös jatkossa. Aluekeskus-ohjelman puitteissa yhteistyötä halutaan kuitenkin avata ja syventää. Jyty-yhteistyöorganisaation yhteyteen perustetaan erityinen aluekeskustyöryhmä, joka suuntaa ja linjaa Joensuun seudun aluekeskusohjelmatyötä. Tavoitteena on seutuyhteistyön ja seudulli-sen kehittämiseudulli-sen piirin laajentaminen ja seudun toimijoiden väliseudulli-sen vuorovaikutukseudulli-sen lisää-minen.

Alueen kaupunkien ja kuntien, koulutuslaitosten, Tiedepuiston ja osaamiskeskusten lisäksi näihin aluekeskusryhmään kutsuttuihin Joensuun seudun keskeisiin kehityksen tekijöihin lu-keutuvat ainakin Pohjois-Karjalan liitto, TE-keskus, Itä-Suomen lääninhallitus, Finnvera oyj, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Joensuun yrittäjät, Itä-Suomen Uusyrityskeskus ry ja BIC Carelia.

Lisäksi tässä Joensuun seudun aluekeskusohjelmassa halutaan selkeyttää kuntien yhteisen elinkeinoyhtiön (Joensuun Seudun Elinkeinokeskus Oy) roolia Jyty-alueen elinkeinojen ke-hittämisen kokonaisuudessa. Tavoitteena on luoda Joensuun seudulle monipuolinen erikois-tuneiden yrityspalvelupisteiden verkko, jonka toimintaa koordinoi seudullinen elinkeinoyhtiö.

Uudistuksessa ei pyritä kunnallisten yksiköiden lakkautumiseen ja keskitettyyn elinkeinotoi-men malliin, vaan kuntakohtaisiin painotuksiin perustuvan työnjaon kehittämistä tarkastellaan yrityspalveluiden laadun ja saatavuuden parantamisen näkökulmasta. On kuitenkin selvää, että seudullisuuden korostuminen elinkeinotoimessa edellyttää myös lisäpanostuksia elinkeinoyh-tiöön. Päällekkäisten toimintojen purkaminen ja erikoistumisedut vapauttavat voimavaroja kuntien elinkeinotoimesta kovin hitaasti, joten Joensuun Seudun Elinkeinokeskuksen toimin-nan tehostaminen riippuu ennen kaikkea kuntien ulkopuolisen rahoituksen saatavuudesta.

Mahdollisen EU:n hankerahoituksen lisäksi on selvitettävä esimerkiksi kyseisen aluekeskus-ohjelmaan varatun kansallisen rahoituksen käytön mahdollisuudet.

Uudistuvan Jyty-seutuyhteistyön kolme läpäisevää periaatetta ovat yrittäjyys, osaaminen ja so-siaalinen pääoma. Sosiaalisella pääomalla viitataan siihen ei-aineelliseen pääomaan, joka syntyy yhteiskunnan toimintasäännöistä sekä yksilöiden ja toimijoiden välisistä yhteyksistä: verkos-toitumisesta, osallistumisesta, kumppanuudesta, luottamuksesta ja erilaisista synergiaeduista.

Esimerkiksi Joensuun Tiedepuistoa on pidetty malliesimerkkinä instituutiosta, joka sitoo alu-een toimijat yhdeksi verkostoksi. Tiedepuisto toimii tiedon ja osaamisen siirtomekanismina oppilaitosten ja yritysten välillä, mutta se on myös osoitus niin eri tahojen sitoutumisesta alu-eelliseen kehittämiseen kuin myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisestä yhteistyöstä.

Tiivis vuorovaikutus yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä on ollut Tiedepuis-ton toiminta-ajatus alusta alkaen, ja Tiedepuistossa toimii noin 40 yrityksen lisäksi myös useita Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yksiköitä. Tiedepuistol-la, yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on myös Tavoite 1 –ohjelman hankkeiden toteutusta koskeva yhteinen laaja-alainen kärkihankeohjelmasopimus, jonka arvo on noin 240 mmk.

Tiedepuiston osakkaita ovat Joensuun kaupungin ohella Joensuun yliopiston tukisäätiö,

35

Pohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymä.

Myös Outokummussa toimiva metallialan korkean tason teknologiaa edustavien alihankin-tayritysten yhteistyöryhmä Synertec on hyvä esimerkki osaamiskeskittymän ympärille kasau-tuneen tieto-taidon ja sosiaalisen pääoman hyödyntämisestä. Outokummussa sijaitsee myös Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy, jonka alueella toimii lähes 50 yritystä. Teollisuus-kylän toiminta laajenee lähiaikoina yrityshautomotoimintaan. Myös Liperin Ylämyllyn Yritys-keskuksessa toimiva yrityshautomo tarjoaa yrityksille asiantuntija- ja tilapalveluja sekä puitteet yhteiselle toiminnalle.

Yrittäjyys

Yrittäjyys on alueellisen kehityksen kannalta avainasemassa, sillä dynaamiset, innovatiiviset ja menestyvät yritykset ovat alueellisen kasvun vauhdittajia. Yrittäjyyden edistäminen on kenttä, jolla on runsaasti toimijoita myös Joensuun seudulla. Toimijakentän laajuudesta ja yrittäjyyden edistämiseksi tehdyistä selvityksistä ja erilaisista hankkeista huolimatta uusia yrityksiä Joensuun seudulla ei kuitenkaan ole syntynyt samaa tahtia kuin maassa keskimää-rin. Tämä kertoo osaltaan siitä, ettei yrittäjyydellä Itä-Suomessa ole sellaisia perinteitä kuin esimerkiksi Pohjanmaalla eikä uusia sukupolvia kasvateta yrittäjyyteen.

Monipuolisen kehittäjäkentän hankkeiden koordinointi ja perus- ja erikoisneuvonnan kehit-täminen edellyttää toimijakentän laaja-alaista organisatorista yhteistyötä, projektien yhteen-sovittamista ja koordinointia. On selvitettävä mm. KTM:n Yrittäjyyshanketyöryhmän laajassa kyselyssä ja Suomen Yrittäjien ja Suomen Kuntaliiton Positiivisen aluekehityksen hankkees-sa esille nostettujen mahdollisuuksien ja toimintamallien konkreettisten käytännönsovellu-tusten mahdollisuudet seudulla. Erityisesti kehittämisen painopistealoilla tulisi selvittää ali-hankinta- ja verkostoitumistarpeet sekä spinoff –yritysten ja uusien yritysten synnyttämiseen liittyvät mahdollisuudet.

Osaaminen

Alueellisen kehityksen nähdään perustuvan entistä selkeämmin osaamiseen ja alueellisiin erityisvahvuuksiin, sillä tieto ja osaaminen ovat tietoyhteiskunnan keskeisiä jatkuvan oppi-misprosessin kautta uusiutuvia tuotannontekijöitä. Korkeatasoinen erityisosaaminen ja osaa-van työvoiman saatavuus ovat yritysten sijaintipäätösten kannalta ratkaisevia tekijöitä.

Osaaminen versoo yrittäjyyttä ja määrittelee yhä selkeämmin alueiden omissa käsissä olevan alueellisen kilpailukyvyn. Osaamisrakenteiden vahvistamiseen on panostettu Joensuun seu-dulla aktiivisesti. Seudulle kasautunut osaaminen puu- ja metsä- sekä muovi-metallialalla näkyy osaamiskeskusohjelmien ohella aluekehitystyön painotuksissa.

Osaamisen ylläpitämiseen liittyy haasteita. On selvitettävä yritysten osaamistarpeet ja enna-koitava koulutustarpeet, sillä tulevaisuudessa osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pula. Yri-tysten koulutus- ja kehittämistarpeita selvitetään mm. Osaava Pohjois-Karjala II –projektis-sa. Elinkeino- ja koulutuspolitiikan kohtaamisen kannalta Pohjois-Karjalan TE-keskuksen ja Kuntaliiton Ennakointiprojekti on ollut merkittävä pilottihanke, jonka avulla on pyritty ke-hittämään alueiden omista tarpeista lähtevää koulutusta. Tämänkaltaisen tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen alueellisessa kehittämisessä on jatkossakin tärkeää.

Sosiaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma – toimijoiden välinen luottamus ja siitä seuraava vastavuoroisuus, kumppanuus ja verkostoituminen – voidaan nostaa esille kun haetaan eri maiden välisten kehityserojen syitä ja kansantalouden menestyksen tekijöitä: miksi syrjäinen ja vähäväkinen maa, jonka kehitysedellytykset ovat lähtökohtaisesti epäsuotuisat, on noussut hyvinvointi-valtioksi ja tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Aluetasolle viety-nä sama kysymyksenasettelu voidaan kohdistaa Joensuun seutua koskevaksi. Sijainniltaan syrjäisen ja tuotannontekijäresursseiltaan vajavaisen seudun menestystä tuotannollisessa toiminnassa voidaan selittää paikallisen sosiaalisen pääoman avulla, sillä yritysten väliset

36