Hyvinvointi: Itsenäinen selviytyminen ja laadukas elämä

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on perustunut alueellisen tasa-arvon edistämiseen – kaikkien väestöryhmien elinolojen turvaamiseen ja toimeentuloerojen kaven-tamiseen. Tätä ns. suurta aluepolitiikkaa on toteutettu julkisten palveluiden, tulonsiirtojen, infrastruktuurin kehittämisen ja verotuksen avulla. Suuren aluepolitiikan periaatteisiin on kuulunut koko maan kattavan palveluverkoston kehittäminen. Viime vuosina varsinkin pien-ten kuntien mahdollisuudet järjestää kunnallisia peruspalveluja ovat vaikeutuneet. Kuntien ve-ro- ja maksutuloina ja valtionosuuksina saamat tulot eivät kaikkien kuntien tapauksessa

mah-dollista muihin kuntiin nähden tasapuolisten palvelujen tarjoamista. Kattavan palvelujärjes-telmän ylläpitäminen on osaltaan ajanut kuntia lisääntyvään yhteistyöhön – näin myös Joen-suun seudulla.

Yhteistyöllä ja uusilla ratkaisuilla seudun kunnat pystyvät tarjoamaan asukkailleen laadukkaat ja monipuoliset hyvinvointipalvelut saavuttaen samalla toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Jul-kisten hyvinvointipalvelujen rahoitusperustan kapenemisesta huolimatta Joensuun seudulla on mittavia voimavaroja ja erityisosaamista hyvinvointialan koulutuksessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vuonna 1998 julkisen sektorin hyvinvointipalveluissa Joensuun seudun kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteli yhteensä noin 3 200 henkeä, lisäksi valtaosa Poh-jois-Karjalan sairaanhoitopiirin 2 100 työntekijästä työskentelee Joensuun seudulla. Koko Pohjois-Karjalassa hyvinvointipalvelut työllistävät yksityinen sektori ja lähi- ja tukialat mu-kaan lukien noin 12 000 ihmistä. Työllistämisvolyymiltaan hyvinvointiklusteri on maakunnan suurin klusteri. Julkisen sektorin ja yritysten lisäksi hyvinvointialan toimijoita on kolmannella sektorilla, järjestöissä ja kansalaistoiminnassa.

Asukkaiden hyvinvointi on laaja kokonaisuus, joka on keskeinen tekijä myös alueen vetovoi-maisuuden kannalta. Hyvinvointia edistämällä alueen heikkouksia voidaan tutkimus- ja kehi-tystoiminnan avulla muuntaa vahvuuksiksi. Siten hyvinvointivajeet (sairastavuus, työttömyys, ikääntyminen ja haja-asutuksen ongelmat) merkitsevät haasteita, joihin etsitään aktiivisesti ratkaisuja niin palveluyhteistyön kuin elinkeinopolitiikankin avulla. Vaikka julkinen sektori on hyvinvointipalvelujen järjestäjänä hyvinvointisektorin keskeinen toimija, hyvinvointiklusteria tulee tarkastella myös yritystoiminnan kautta. Tällöin julkisen sektorin rooli voidaan hahmot-taa asiantuntevana asiakkaana, joka voi palveluinnovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta tehostaa ja uudistaa toimintaansa, ja toisaalta luoda toimintaedellytyksiä hyvinvotialan yrityksille. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan edellyttää muutosvalmiutta ja in-novaatiotoimintaa molemmilta osapuolilta. Hyvinvointialan ja elinkeinoelämän yhteen

ni-Jytyn peruspalveluyhteistyö

Joensuun seudun kunnat ovat sopineet peruspalveluyhteistyön tiivistämisestä:

- strategia- ja ohjelmointityössä (mm. päihdestrategia), - tietotekniikassa ja hankinnoissa,

- laboratoriopalveluissa,

- perusterveydenhuollossa (mm. siirtyminen sairaanhoitopiirin ja seudun kuntien väliseen sopimusohjausjärjestelmään, jonka puitteissa sovitaan myös sopimus- ja ostorenkaista, yö- ja viikonloppupäivystyksen ostopalvelukokeilun vakinaistaminen),

- sosiaalityön erityispalveluissa (keskinäiset ostopalvelusopimukset) ja

- uuden lainsäädännön velvoitteissa (talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamiehen tehtä-vät).

Lisäksi on sovittu, että

- mahdollisuudet sairaanhoitopiirin ja kuntien uusien alueellisten yhteistyöhankkeiden käynnistämiseksi selvitetään,

- seutua hyödyttäviä hyvinvointiyrittäjyyden hankkeita tuetaan mm. apuvälinetuotannossa sekä hoiva- ja palveluyrittäjyydessä ja

- seudun nuorisokulttuurikeskuksen, neuvottelukunnan tms. perustamismahdollisuudet selvitetään.

voutumista edistää myös se, että hyvinvointipalveluja tuotetaan yhä enemmän yksityisen sek-torin yrityksissä.

Joensuun seudun hyvinvointiklusteri

Hyvinvointiklusteri on palvelujärjestelmän, koulutuksen ja tutkimuksen sekä teollisuuden yh-teistoimintaverkko, jonka avulla kehitetään tuotteita, palveluja ja ihmisten hyvinvointia. Hy-vinvointiklusterissa sovitetaan yhteen usean hallinnonalan – elinkeinopolitiikan, hyvinvointi-politiikan, teknologiapolitiikan sekä koulutus- ja tutkimuspolitiikan – tavoitteita. Joensuun seudun hyvinvointiklusteri tukeutuu elinkeinopoliittisesti korkeatasoiseen muovi- ja metalli-alan, puuteknologian ja informaatioteknologian osaamiseen sekä tiedepuiston eri aloja ver-kottavaan yritysyhteistyöhön. Hyvinvointipolitiikan toimijoina kunnat, kuntayhtymät, yrityk-set ja kolmannen sektorin toimijat ovat verkostomaisesti kehittäneet palveluja ja perusraken-teita. Joensuun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkimus-, koulutus- ja kehitystyö on viime vuosina suuntautunut myös hyvinvointiklusterin kehittämiseen. Joensuun seudun hyvinvointiklusterin erityisvahvuuksia ovat: esteettömyysosaaminen, käyttäjälähtöinen ja eri toimijat verkottava tuotekehitystyö erityisesti itsenäistä suoriutumista tukevien välinei-den, laitteiden ja teknologian alalla, seutuyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuo-tannossa sekä aktiivisena kokeilu-, kehittämis- ja pilottialueena toimiminen niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin kehityshankkeissa.

Hyvinvointiklusterin kehittämisen kenttä Joensuun seudulla on sekä toimijoiden että hank-keiden osalta niin laaja, ettei sen tarkka kuvaaminen tässä yhteydessä ole tarkoituksenmukais-ta. Karjalan liitto on vuonna 1999 julkaissut kokonaisvaltaisen kuvauksen Pohjois-Karjalan hyvinvointiklusterista, ja oli maassamme ensimmäisiä maakuntaliittoja, joka määrit-teli hyvinvointiklusterin yhdeksän muun klusterin rinnalla alueen tuotannolliseksi vahvuudek-si jo vuonna 1998. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun projekti Työelämämuutosten enna-kointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa (1998-2001) oli ainoa hyvinvointiklusterin en-nakointiin suuntautunut ESR –rahoituksella toteutettu hanke maassamme. Hankkeessa tun-nistettiin ja tutkittiin hyvinvointiklusterin innovaatioalueita ja niihin liittyviä osaamistarpeita sekä kehitettiin hyvinvointiklusterin toimijoiden alueellista ja valtakunnallista verkostoitumis-ta. Vuodesta 1972 jatkuneen Pohjois-Karjala –projektin saavutukset ovat osoitus siitä, että terve-yskäyttäytymiseen ja väestön riskitekijöihin voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Projektia on arvi-oitu laajasti ja se on toiminut merkittävänä kokeiluohjelmana kansallisille ja kansainvälisille

Kulttuuri, vapaa-aika ja hyvinvointi

Sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Joensuun seutu on myös vahva ja omaleimainen kulttuurikeskittymä. Monipuoliset kulttuuripalvelut ovat olen-nainen osa Joensuun vetovoimaisuutta. Lukuisten taide-, kulttuuri- ja vapaa-aikajärjestöjen eri ryhmien ja ryhmittymien, ammattilaisten ja harrastajien yhteistyö on laaja-alaista. Kult-tuuri- ja matkailukeskus Carelicum on portti karjalaiseen kulttuuriin ja Joensuun Laululava tarjoaa puitteet lukuisille tapahtumille, joista yksi on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtinyt Ilosaarirock, eräs maan suurimmista rockfestivaaleista. Museot, kaupunginteatteri ja -orkesteri, populaarikulttuuri ja rock, vireä harrastajatoiminta ja seudun lukuisat tapahtumat tarjoavat elämyksiä asukkaille ja matkailijoille. Vireä maaseutu tarjoaa mahdollisuudet mm.

maatilamatkailuun. Myös liikuntamahdollisuudet urheilutiloineen ja ulkoilualueineen ovat seudulla monipuoliset, yhtenä esimerkkinä Kontiolahden ampumahiihtokeskus, vuoden 1999 MM-kisojen näyttämö.

28

sovelluksille. Projektin jatkotyötä edustaa tammikuussa 2001 Pohjois-Karjalaan perustetun Kansanterveyden keskuksen toiminta.

Hyvinvointiklusterin kehityshankkeiden verkottumisen yhteistyökumppaneita Joensuun seu-dulla ovat Itä-Suomen muovi-metallikeskus yritysverkostoineen, Puu- ja Metsäosaamiskeskus ja sen kärkihanke Puugia, Joensuun yliopiston tutkimustoiminta sekä Pohjois-Karjalan am-mattikorkeakoulun eri koulutusalat, joista sosiaali- ja terveysalan ohella tärkeänä voidaan näh-dä erityisesti muotoilukoulutus. Yritysten kautta tulevaa vetopotentiaalia edustavat mm. Ab-loy, Perlos ja Labsystems.

Tuotannollista erityisosaamista Joensuun seudulla on niin hyvinvointialan apuvälinetuotan-nossa kuin myös esteettömyyteen ja itsenäisen suoriutumiseen liittyvässä teknologiassa. Tuo-tekehitysosaamisen vahvuuksia ovat erityisesti esteettömät kokonaisratkaisut, esteetön oviympäristö sekä asuntojen varusteet, laitteet ja välineet. Laajasti ymmärrettynä esteettömyys koostuu toimivasti rakennetusta ympäristöstä ja palvelujärjestelmästä sekä arkielämän kulkua tukevasta informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta. Esteettömästä elinympäristöstä on kansainvälisesti muodostumassa rakentamisen uusi laatukriteeri. Suomen ensimmäinen es-teetön kaupunginosa rakennettiin 1990-luvun puolivälissä Joensuun Marjalaan. Joensuun seudulla toteutetuista palveluinnovaatioista esimerkkinä on Honkalampi säätiön kuvapuheli-meen perustuvat tulkkipalvelut. Pohjois-Karjala on ollut muun muassa tämän kommunikoin-tia ja vuorovaikutusta edistävän järjestelmän pilotkommunikoin-tialue.

Outokummussa toimiva Itsenäisen suoriutumisen ja apuvälinealan kehittämiskeskus ISAK tuottaa itsenäistä suoriutumista edistäviin apuvälineisiin ja esteettömiin ympäristöihin liittyviä suunnittelu-, koulutus ja tuotekehityspalveluja. Käynnistynyt tuotehautomotoiminta palvelee laajaa yritys-, oppilaitos-, järjestö- sekä käyttäjäkenttää tuottaen uusia apu- ja toimintavälineitä sekä edistäen alan innovaatiotoimintaa. Lisäksi ISAK -kehittämiskeskus toteuttaa toimialaansa liittyviä kehittämishankkeita yhdessä eri toimijoiden kanssa (esimerkiksi Apuvälinetoiminnan ke-hittämishanke 2000-2003 kaikissa kahdeksassa Jyty-kunnassa).

Hyvinvointiklusterin laaja-alainen tutkimus- ja koulutusosaaminen yhdessä alueen tuotannol-listen vahvuuksien ja osaamiskeskusohjelmien kanssa muodostavat kokonaisuuden, joka tar-joaa hyvinvointiklusterin kehitykselle hyvän pohjan. Esimerkiksi ergonomisten kalusteiden ja muiden sisustukseen liittyvien tuotteiden kannalta merkittävää tuotekehitysosaamista on useilla tahoilla. Toistaiseksi kaikkea osaamista ei ole vielä valjastettu systemaattisesti hyvin-vointiklusterin käyttöön, mutta prosessi on käynnissä. Tavoitteena on laajentaa ISAK –ke-hittämiskeskuksen toiminta esteettömyyden ja itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskuksek-si. Asiantuntija-arviointeihin pohjustuvan tutkimuksen mukaan Jyty-alue soveltuu vankan pohjatyön perusteella innovaatiokeskuksen sijaintipaikaksi. ISAK –kehittämiskeskuksen sekä sosiaalitekniikkahankkeen panostusten ansiosta alue on esteettömyyden ja itsenäisen suoriu-tumisen osaamisessa harppauksen edellä Suomen muita alueita.

Esteettömyyden ja itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskus

Tulevaisuudessa itsenäisen suoriutumisen innovaatiokeskukset nähdään tärkeinä alan kehi-tyksen tukemisessa. Niiden tehtävänä on taustatahojensa kanssa kiinteässä yhteistyössä toi-mien edistää esteettömyyden, hyvinvointiteknologian sekä apu- ja toimintavälinealan ja nii-hin liittyvien palvelujen kehitystä alueellisesti ja kansallisesti. Innovaatiokeskusten ydinsi-sältönä voidaan pitää tuotehautomotoimintaa eli esteettömyyden, hyvinvointiteknologian ja apuvälinealan tuoteinnovaatioiden kokoamista ja kanavointia yrityshankkeiksi ml. yritysten ja eri toimijoiden verkottaminen. Samalla voidaan tukea pienten yritysten

kansainvälisty-Hyvinvointivajeet vahvuuksiksi

Joensuun seudun aluekeskusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on olemassa olevien hy-vinvointivajeiden – väestön sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien – vähentäminen ja alu-eellisten heikkouksien kääntäminen vahvuuksiksi. Kantavaksi hankkeita yhdistäväksi teemaksi on nimetty itsenäinen selviytyminen ja laadukas elämä. Näihin alueen hyvinvointivajeisiin puuttumiseksi on myös Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen toimesta valmisteltu EQUAL –rahoitteista hanketta, jolla pyritään helpottamaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien (ikääntyneiden, vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten sekä jo työmarkkinoilta syrjäytyneiden tai syrjäytymässä olevien) integroitumista työmarkkinoille ja asuinympäristöön. Tämä hanke on toteutuessaan merkittävä väline alueellisen hyvinvoinnin lisäämiselle ja se yhdistää julkisen sektorin eri hal-linnonalojen, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten toimijoiden vahvuudet uusien hyvinvointipal-velujen kehittämiseksi. Muita merkittäviä sosiaalialan hankkeita alueella ovat mm. URBAN – yhteisöaloiteohjelma ja Työpooli –projekti.

Huomioimalla ikääntyvän väestön ja sosiaalisen syrjäytymisen kohteeksi joutuneiden tarpeet hyvinvointivajeet pyritään kääntämään voimavaroiksi. Hyvinvointiklusteriosaaminen ja tek-nologisten sovellutusten kehittäminen uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi edistää toisaalta hyvin-vointipalvelujen turvaamista ja ihmisten hyvinvointia, toisaalta se saa myös aikaan uutta yri-tystoimintaa. Ikääntyvien ihmisten kotona selviytymiseen panostaminen sekä kotihoidon ja palvelujärjestelmän kehittäminen muodostaa laajan toimintakentän, jolla on sijaa uusien hy-vinvointia tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämistyölle mm. Joensuun seudun osaamis-rakenteiden vahvuuksia hyödyntämällä.

Hyvinvointiklusteri ja Itä-Suomen yhteistyö

Maakuntatasolla Pohjois-Karjalan hyvinvointiklusteri toimii yhteistyössä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa. Maakunnan hyvinvointiklusterin koordinoinnista vastaa Pohjois-Karjalan liiton hyvinvoinnin koordinointiyksikkö SELK. Osana sosiaali- ja terveysministeriön sosiaa-lialan osaamiskeskushanketta Joensuuhun on perusteilla opetussosiaalikeskus, joka kuuluu osana neljässä kaupungissa toimivaan Itä-Suomen opetussosiaalikeskukseen (ISO). Yhteis-työn, tutkimuksen, koulutuksen ja mm. informaatioteknologian sovellutusten avulla ItäSuomesta on tarkoitus kehittää seuraavien viiden vuoden aikana hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kärkituottajia maassamme. Maakunnilla on omat vahvuutensa ja painotuksensa joten kunkin maakunnan kärkiosaaminen täydentää toisten maakuntien vahvuuksia ja hyvin-vointiosaamisen kokonaisuutta. Toisaalta myös yhteisiä vahvuuksia ja osaamisalueiden liitty-mäkohtia on olemassa. Puunjalostuksen ja muovi-metallin tavoin myös hyvinvointisektorilla teknologista kehitystä ja innovatiivisuutta edistäviä uusia toimenpiteitä haetaan Itä-Suomen maakuntien yhteisessä RITTS/EFFORTS –projektissa.

Hyvinvointiklusterin valtakunnallisia näkymiä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja kauppa- ja teollisuusministeriön määritelmissä hyvin-vointiklusteri luetaan kansalliseksi avainklusteriksi, joka kattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella monipuolisen hyvinvointiteknologiatuotannon. Hyvinvointiklusteriin liittyvää yritys-toimintaa pidetään informaatioklusterin ja yrityspalvelujen jälkeen kolmanneksi lupaavimpana kasvualana Suomessa. Klusterin teollisten tuotteiden viennin kasvu on Suomessa ennakoitu telekommunikaation jälkeen toiseksi nopeimmaksi. Kasvuodotusten taustalla on mm. väestö-rakenteen voimakas muutos. Vuoteen 2030 mennessä 75 – 85 -vuotiaiden määrä kaksinker-taistuu ja yli 85 -vuotiaiden määrä lähes kolminkerkaksinker-taistuu. Väestön ikääntymisen, elintason ja elintapojen muutoksen myötä hyvinvointiteknologian merkitys kasvaa. Samalla myös hyvin-vointipalvelujen tarjonnan tulee muotoutua kasvavan ja uudistuvan kysynnän tarpeita vastaa-vaksi.

Hyvinvointiklusteria ollaan valtakunnallisesti nostamassa elinkeinolliseksi vahvuudeksi. Teol-lisen maailman ikärakenteen muutoksen myötä ostovoiman ja hyvinvointiklusterin markki-noiden ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Alueiden – myös muiden kuin Pohjois-Karjalan – ongelmana on, ettei oman alueen sisäinen ostovoima ole riittävä, vaan sekä palvelu- että ta-varatuotteiden markkinat ovat suurelta osin Pohjois-Karjalan ulkopuolella, muualla Suomessa ja ulkomailla. Hyvinvointiklusterin teollista yritystoimintaa kehitettäessä verkottuminen mui-hin alueisiin ja maan muimui-hin yrityksiin on välttämätöntä.