Toukokuu 2007, lukuvuoden viimeinen viikko:
- idea ja päätös levyn teosta ja juhlaprojektista syksyllä 2007 - alustava projektisuunnitelma, aikataulu ja ensimmäinen biisilista
- rehtori valitsee itsensä tulevan levyn vastaavaksi tuottajaksi Kesä 2007
- kesäauringossa, rannoilla ja Norjan vuonoilla ja vuorilla mm. projektin kypsyttelyä ja kappaleiden sovituksia päässä - ensimmäiset sovitukset ja musiikkitaustat heinä-elokuussa Elokuu 2007
- tarkennetut, viralliset projektisuunnitelmat osana lukuvuo-sisuunnitelmaa valmistuvat ja hyväksytään sivistyslautakun-nassa 4.9.2007
- sivistyslautakunta päättää myöntää allekirjoittaneelle pal-kallista virkavapaata opetustunneista (13 viikkotuntia, mu-siikkia lukuun ottamatta) projektin ajaksi.
- taustojen selvittelyä (verotus, tekijänoikeudet, rahoitus, sovitusluvat jne.)
- tarjouspyynnöt cd-monistuksesta ja painatuksista Syyskuu 2007
- lauluäänitysstudion eli ”pehmeän kopin” pystytys liikunta-välinevarastoon
- koelaulut 6. ja 11.9. Kaikki halukkaat (90 oppilasta) laulavat Minun ystäväni -laulun ”purkkiin”. Päävastuuseen lauluää-nityksiä varten valitaan 20 laulajaa. Soittajiksi levylle päätyy myös viisi taitavaa oppilasmuusikkoa.
- sovitusten, sävellysten, sanoitusten ja musiikkitaustojen tekoa koko syyskuun ajan
- laulujen ja soittojen harjoittelua erilaisin kokoonpanoin pääasiassa Tarjan ja Kain johdolla
- kaikille vapaa levyn nimiehdotus ja kansien suunnittelu käynnistetään
- 5. ja 6. luokkalaiset laativat sanoituksia kahteen kappalee-seen
- saadaan verotuspäätös: levyn myynti on arvonlisäverotonta - suunnitellaan itsenäisyyspäivän juhlaa ja levyn julkistusta Honkalassa 6.12. ja myös kokonaisuutta yhdessä muiden järjestäjätahojen kanssa, vanhempainilta 20.9.
- alustavat suunnitelmat ja sopimukset vanhempaintoimikun-nan kanssa rahoitus- ja markkinointikuvioista ym.
Lokakuu 2007
- biisien taustat alkavat olla valmiina oppilaiden (Helin huilu, Nadjan baritoni, Aino-Hildan hanuri, Vilman ja Marian piano) ja muiden opettajien (Tarjan klarinetti ja Kinnusen Juhan kitarat) osuuksia lukuun ottamatta
- lauluäänitykset alkavat 8.10 levyn avausraidalla Minun ystäväni
- kaksi ja puoli viikkoa harjoittelua, äänenavauksia, laulu- ja soittoäänityksiä minuuttiaikataululla mahdollisimman vähän muuta opiskelua ja koulutyötä häiriten
- viimeiset äänitykset 31.10.(kahden laulun kertsit), mukana kaikki koulun oppilaat
- äänitysraitojen editointia ja esimiksailua vähän joka välis-sä
- levyn nimike ja esittäjänimi päätetään: Honkolaiset ja Maal-la on makeaa
- kannen ideointia opehuoneessa oppilaiden ehdotusten pohjalta, lopullisen kansikuvan taiteilevat Anni ja Jenna ja muita oppilaiden kuvituksia päätetään ottaa mukaan sopiviin paikkoihin, it-tradenomiopiskelija Linda Sundström tekee Photoshopilla kuvankäsittelyt ja kannen layout-pohjat - sovituslupien hankinta tiettyjen kappaleiden säveltäjiltä/oi-keudenomistajilta
- mm. Dicentia Oy Finlandin Samin kanssa vaihdetaan lukemattomia e-maileja cd-valmistuksesta ja kansien paina-tuksesta ym.
- levykuvaukset viimeisellä tunnilla ennen syyslomia Marraskuu 2007
- saadaan ÄKT:lta tallennekoodit levylle ja kappaleille - tallennuslupahakemuksen teko Teostolle
- miksaus ja masterointi Kankaanpään Musatalossa Hannu Väliahon kanssa
- kansien ja levylabelin millintarkka viilaus painovalmiiksi pdf-tiedostoiksi
- valmiin materiaalin ja tilauksen toimitus Dicentia Finland Oy:lle Helsinkiin levynprässäykseen, monistukseen ja kansien painatukseen
- vanhempaintoimikunnan kokous: asioina mm. juhla ja levyn julkistus, levyn rahavirrat, jakelu, markkinointi jne.
- myynti- ja markkinointisopimukset
- itsenäisyysjuhlan ja levynjulkistuksen suunnittelua, ohjel-mien harjoittelua, livenä esitettävien kappaleiden harjoittelua, kuvataidetta, koristeiden tekoa jne.
- yhteisharjoitukset sotiemme veteraanien kanssa
- Pappa Betalar -yhtyeen (juhlan livebändi?) harjoitukset ja yhteisharjoitukset oppilaskuoron kanssa juhlaa varten - 3000 uunituoretta levyä saapuu (toivottavasti viikolla 48.
viimeistään) ja vähän biletetään sen kunniaksi
a
Joulukuu 2007
- juhlien järjestelyjen loppusuora, harjoituksia, koristelua, äänentoiston järjestämistä
- itsenäinen Suomi 90 vuotta ja Honkajoki 140 vuotta -juhla ja Maalla on makeaa -levyn julistus ja ensimyynti Honkalassa 6.12.2007
- levyn jakelu myyntipaikkoihin ja suoramyynnin aloitus Levyn tekeminen koulutyön ohessa, runsaassa kahdessa kuukaudessa, omin voimin, omassa studiossa ja pääosin omin rajallisin amatöörien resurssein on ollut eittämättä jonkinmoinen saavutus sinänsä.
Oppilaat ovat olleet innostuneita ja kärsivällisiä, taitoa, tahtoa ja yritystä on riittänyt. Kaikki oppilaat ja opettajat ovat saaneet olla mukana projektissa, tietysti eri tavoin, erilaisin ja erikokoisin vastuin.
Tällaisen äänitteen tekemisen lähtökohdat, tavoitteet ja re-surssit ovat luonnollisesti aivan erilaiset kuin ammattimaisesti tuotettujen ja markkinoitujen kaupallisten levy-yhtiöiden ja artistien levyt. Tässä on ollut myös monia ”ulkomusiikillisia”
arvoja ja tavoitteita. Olemme kukin saaneet käyttää ja kehit-tää luovasti ja tavoitteellisesti taitojamme, tehdä tiimityötä, ponnistella, olla kärsivällisiä. Samalla olemme toivottavasti
oppineet jotain uutta itsestämme, toisistamme, musiikista, levyn tekemisen vaiheista, yrittäjyydestä, mediasta ja yhteis-pelin merkityksestä.
Kiitokset kaikille teille, jotka olette tukeneet, kannustaneet ja olleet eri tavoin mukana ja apuna tai vaan hengessä mu-kana projektimme vaiheissa.
Entäs ne valtavat levymyyntitulot? Ne menevät tietysti opettajien virkistystoimintaan.
No kyllähän me kaikki se tiedetään: vanhempaintoimikun-nan kautta oppilaiden retki-, harrastus- ja virkistyskäyttöön.
Uskon, että olemme tehneet tällä porukalla, ajal-la ja resursseilajal-la koulutyön ohessa puurrettuna par-haan mahdollisen levyn. Ja mikä tärkeintä: olemme ko-keneet iloa ja onnistumisen elämyksiä työn tuloksista.
Ja paras palkinto vielä odottaa: käsissämme on oma levy!
Hienoa Honkolaiset!
Ja hyvät ihmiset: Ostakaa levyjä – itselle, ystäville, sukulai-sille, lahjaksi tai miten vaan, kuhan ostatte ja kuuntelette!
Musiikillisin terveisin Kai Sundström ja Honkolaiset
Oppilasmuusikoita soittaa levyllä (yläriviltä vasemmalta): Heli Koskiniemi huilu, Aino-Hilda Kankaanranta harmonikka, Nadja Hautamäki baritoni sekä Maria Santaharju ja Vilma Heinola piano.
P
erjantaina 13. heinäkuuta viisi urheaa partiotyttöä Hon-kahukista lähti Turun satamasta kohti Ruotsia. Laival-la näimme ensimmäistä kertaa Suomen joukkueen koko komeudessaan, johon kuului 45 partiolaista. Lauantaina jatkoimme matkaa Tukholmasta Rinkabyhyn. Perillä meitä odotti liukumiinoitettu lehmilaidun ja 19 500 partiolaista.Siellä me sitten olimme. Jiingijamborii oli meidän ensim-mäinen ulkomaanleirimme ja samalla vuoden 2011 Ruotsin maailmanjamboreen harjoitusversio.
Leirin kirjoittamaton teema oli kansainvälisyys ja suvait-sevaisuus, joka ilmeni jokapäiväisissä aktiviteeteissa. Ohjelma jakaantui viiteen teemaohjelmaan ja spontaaneihin aktiviteet-teihin, joihin sai tutustua runsaalla vapaa-ajalla. Suurena erona suomalaisiin leireihin verrattuna oli, että ohjelmissa ei näperrelty ja rakenneltu, vaan keskusteltiin ja pohdiskeltiin.
Tekemisen makuun pääsi vapaa-ajan aktiviteeteissa, joissa muun muassa sai painattaa kuvia paitaansa tai tutustua eri uskontoihin. Kävimme muslimien perjantairukouksessa ja buddhalaisissa häissä.
Yli 16-vuotiaat saivat keltaisen jiingirannekkeen, jolla pääsi sisään Roseniin. Rosenissa oli lukuisia kahviloita ja illanviettomahdollisuuksia. Hurjapäille oli tarjolla bungii jump eli benjihyppy ja jääkiipeilyä. Kolme meistä uskaltautui nosturin nokkaan ja asianmukaista reittiä alas. Oli aika mie-letön kokemus. Illalla muun leirin hiljentyessä nukkumaan Rosenissa sai jatkaa biletystä tai vaihtoehtoisesti rentoutua kylpypaljuissa ja hiljentymisteltoissa.
Leiri rakennettiin ruotsalaiseen tapaan, naulatta. Näimme erilaisia ruoanvalmistusvirityksiä ja koreita portti- ja torni-rakennelmia. Oma porttimme oli suhteellisen vaatimaton.
Onneksi sentään suurempi lippumme kohosi korkeammalle
kuin ruotsalaisten liput. Jokainen vartio valmisti itse ruokansa trangioilla, mutta päädyimme yhteistyöhön kahden ruotsalai-sen isäntälippukunnan kanssa. Elämä savussa eteni sujuvasti keittiö- ja huoltovartioiden ansiosta.
Asuinkumppaneina meillä oli muitakin kuin ruotsalaisia;
jaoimme leirin äänekkään sammakkokuoron kanssa ja sirit-tävien hepokattien ja heinäsirkkojen kanssa. Makuupussimme sen sijaan jaoimme ”hurmaavien skorppareiden” kanssa.
Kuulemma vaarattomat skorpionit olivat oikealta nimeltään pihtihäntiä. Ne viihtyivät pimeissä ja kosteissa oloissa. Joka iltainen tehtävä ennen nukkumaan menoa oli häätää skor-pionit teltasta ja makuupusseista. Jopa vaatteiden pukeminen sai oman jännitysmomenttinsa skorpioniuhan vuoksi.
Leirillä oli useita yhteisiä ohjelmia, parhaiten mieliimme jäi perjantai-illan satavuotisjuhla. Jopa Ruotsin partiolaisku-ningas kunnioitti läsnäolollaan leiriä ja opetti uuden huudon.
Pettymyksistä suurin oli Kompassi-iltaohjelma, jonka ideaa lähes kukaan ei ymmärtänyt, kaksi kolmasosaa yleisöstä lähti kesken ohjelman (myös me). Välillä otimme osumaa kieli-muurilta, sillä suurin osa ohjelmista oli toteutettu vain ruot-sin kielellä. 3 000 ulkomaalaisvierasta jäivät ilman kunnon käännöstä, mikä ymmärrettävästi vei ohjelmilta terävimmän särmän. Muuten leirillä pärjäsi uusien tuttavuuksien kanssa mainiosti ruotsilla ja englannilla.
Nautimme täysin rinnoin leiristä ja vakaa aikomuksem-me on lähteä vuoden 2011 maailman jamboreelle tuttuihin maisemiin Rinkabyhyn.
Vi vill inte åka hem!
Noora Malmivaara, Kaisu Rauhala, Riikka Sivula, Iida Vainionpää ja Johanna Ylinen.
Jiingijamborii,
13.–23. heinäkuuta 2007
H
ongon koulu teki Suomen ja Honkajoen juhlavuosien kunniaksi itsenäisyys- ja ystävyysaiheisen cd-levyn. Syk-syn aikana projektiin käytettiin paljon vaivaa ja aikaa. Miltä levynteko tuntui oppilaiden näkökulmasta? Näin homma eteni tokaluokkalaisten Vilman, Marian ja Kasperin mielestä:Kaikkien jotka halusivat koelauluihin, piti laulaa tietty laulu, joka oli ”Minun ystäväni”. Koelaulut kestivät pari viikkoa. Koelauluissa kaikkia jännitti ihan hirveästi. Koelau-lutulosten julkistamistilanteessa kaikki, jotka olivat päässeet cd-levylle, olivat helpottuneita.
Kun koelaulut olivat ohi, siirryttiin harjoittelemaan.
Harjoituksissa opeteltiin biisejä ja avattiin ääntä. Kaikilla oli hauskaa ja huumorintajua.
Sitten alettiin äänittää. Kaikki eivät voineet kuitenkaan mennä samaan aikaan äänittämään. Äänityksissä otettiin ensin harjoituksia ja sitten ”purkkiin”. Äänittämisessä meni välillä vähän hösseliksi, mutta sitten otettiin homma uudes-taan. Aina kun mentiin äänittämään, laitettiin kuulokkeet päähän. Äänittämisessä käytettiin myös mikrofoneja ja tieto-koneita. Johtoja oli lattialla sikin sokin, joten kannatti varoa, ettei kompastu. Keneltäkään ei puuttunut fiiliksiä ja hauskaa pidettiin aina. Äänityksissä kaikkia jännitti, että miten menee.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt aina hyvin, vaikka kaikki yrittivät täysillä. Joskus kompastuttiin johtoihin ja joskus mikrofonit melkein kaatuivat.
Nyt on vähän jännittynyt olo, kun tietää että levy tulee kohta myyntiin. Opittiin että huolellisuus kannattaa aina ja että äänellänsä se variskin laulaa. Tekisimme mielellämme toisenkin levyn, vaikka nähtäisiin paljon vaivaa, emmekä voisi tehdä sitä yksin. Odotamme kovasti levyn julkaisua ja varmaan muutkin.